keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Rosersbergs slott

Rosersbergs slott. Foto: Norberg Design AB/Dick Norberg.

Rosersbergs slott, Slottsvägen 203, Rosersberg, Märsta

Tukholmasta Märstaan kulkeva paikallinen sähköjuna Rosersbergin asemalle. Rautatieaseman ympärillä sijaitsee pieni asuinalue nimeltä Rosersberg. Paikallisliikenteen matkalippu kelpaa junaan. 


Rosersbergin linna on yksi kymmenestä kuninkaallisesta linnasta, ja ehkä se vähiten muistettu ja tunnettu, mutta se on linna, jossa kaikki on niin kuin aina on ollut. Rosersbergin linnnassa on aika pysähtynyt. Linna sijaitsee Mälaren järven rannalla. Rosersbergin asemalta on noin reilu kilometrin matka linnaan.


Skånelaholms slott, Skånelaholm 121, Rosersberg

Rosersbergin asemalta itään päin sijaitsee toinen linna nimeltä Skånelaholms slott. Linna kuuluu Kungliga Vitterhetsakademien omistukseen. Nimitys vitterhet tulee islannin kielestä ja sitä käytettiin ennen vanhaan eräänlaisena nimityksenä yleissivistyksen koulutuksesta hienommissa piireissä. 


Skånela kyrka i juli 2010

Skånelan kirkko

Linna sijaitsee Skånela nimisellä alueella jossa ei juuri rakennuksia näy mutta siellä on kuitenkin kaunis vanha kirkko ja suuri maatila sen lähettyvillä. Skånelaholms linna sijaitsee Fysinge nimisen järven rannalla. Fysingeä pitkin pääsi aikoinaan Mälaren järvelle ja Itämerelle saakka. Skånelan kirkko valmistui 1180 kruunun maille.

Panoramakuva 1, panoramakuva 2 ja panoramakuva 3.

Kirkko on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-16,  elokuun 19 päivään saakka. Skånelan kirkko ja Skåneholmin linna sijaitsevat Fysingen järven itäpuolella. E4:n Eurooppatieltä on ajetteva järven ohitse ja sen jälkeen käännyttävä oikealle.


Rosersbergin asuinalueen ja aseman kohdalla, toisella puolella E4:n tietä sijaitsee Stöms gård/Srömsin kartano. Kartano sijaitsee luonnonreservaatin  ja lintujen suojelualueen sisällä. Fysingen järvi on nimittäin lintujärvi numero yksi Tukholman alueella. Kartanon omistaa Wallstanäs AB ja Peter Saarikoski ja Eva Pettersson vuokraavat sitä. Kartanoon kuuluu kaksi asuintaloa ja kaksi kesämökkiä, joita vuokrataan pitemmällä ajalla. Kartano omistaa myös kahvilan josta on hienot näköalat Fysingen järvelle. Kahvila on toki avoinna vain kesäaikaan sunnuntaisin toukokuusta elokuuhun kello 10.00-16.00. 




Skånelaholmin linna kuului 1200-luvulla Magnus Ladulåsille/ Mauno Ladonlukolle, joka sittemmin möi linnan Sko klosterille. Sko kloster sijaitsee pohjoisenpana erittäin kauniilla paikalla ja koko linnan ympäristö on aivan satumaisen idyllistä. Siellä sijaitsee vieläkin Sko klosterin nunnaluostarin upea kirkko. Nimitys Sko kloster on muuttunut myöhemmin Skoklosteriksi. Kerron siitä enempi Skoklosterin linnan yhteydessä. Niin linna kuin luostarin kirkkokin ovat nähtävyyksiä.


Skånelaholmin linnan puisto on avoin kaikille vuodet ympäri. Linnaa näytetään kesäaikaan.

Tällä alueella sijaitsee useampiakin linnoja ja herraskartanoja ja luonnollisestikin useita vanhoja erittäin kauniita tyhjän panttina seisovia vanhoja kirkkoja. Ongelma on se etteitäällä asu enääjruu väkeä krikkojen lähettyvillä. Harva turistikaan psyähtyy ohikulkiessaan. Kirkkojen ovet ovat visusti lukossa.

Tukholman ympäristössä  on vaikka kuinka paljon linnoja ja herraskartanoita. Tietysti myös pieniä vanhoja kirkkoja jotka on rakennettu jo 1100-1200 luvuilla. Useimpiin näihin linnoihin, kartanoihin ja kirkkoihin ei ole mahdollista päästä sisään. Kartanot ovat yksityisomistuksessa ja kirkkoja näytetään vain silloin tällöin. Isommilla paikkakunnilla sijaitsevat kirkot ovat yleensä avoinna ainakin sunnuntaisin, ja usein myös kesäaikaan. Nykyään on yritetty keksiä kaikenlaisia keinoja jotta saataisiin kävijöitä kirkkoihin. Osa kirkoista on myyty vaapakirkoille, jotkut annettu jonkin maahanmuuttajaryhmän käyttön heidän omaksi kappeliksi. Sitten on kirkkoja jotka ovat kulttuurimerkattuja ja -suojattuja, joita ei saa myydä, hajoittaa eikä myydä.

Inventoinnin jälkeen on Ruotsin kirkolla, joka ei kuulu valtiolle, 3338 kirkkoa omistuksessaan ja niistä 2931 on kulttuurisuojattua. Ruotsin valtio, Riksantikvarieämbetet, maksaa Ruotsin kirkolle ns kirkkoantikvaarista tukea, josta sovittiin silloin kun valtio ja kirkko erosivat toisistaan. Niillä varoilla saa korjata ja ylläpitää kirkkorakennuksia, mutta ei maksaa muita kuluja. 

Kultturisuojattuja kirkkoja ei ole hajoitettu, eikä myyty, mutta joitakin on lukittu, koska se maksaisi aivan liikaa kunnostaa kaikki huonossa kunnossa olevat vanhat kirkot. Noin puolet kirkoista on normaalissa käytössä.  Valtio, siis kansalaiset, maksaa vuosittain 1,9 miljardia kruunua kirkolle varoja kirkkojen ylläpitoon. Voi siis sanoa että veronmaksajat kustantavat kirkkojen ylläpidon, ainakin osittain, joten mielestäni olisi kohtuullista että kirkkoihin pääsisi useammin myös sisään. 


Saaristolaiva M/S Evert Taube kulkee kesäaikaan Mälarinjärveä pitkin Sigtunaan ja se poikkeaa myös Rosersbergin linnan laiturissa. Samalla reissulla saa vierailla myös Skogsklosterin linnassa oppaan kanssa. Kiertokäynti oppaan mukana Rosersbergin linnassakin. Laivassa on kahvila ja ravintola ja täydet oikeudet. Matkan hinta on 455 kr ja reissu kestää 8,5 tuntia. Opas seuraa kaiken aikaa mukana.


Rosersbergin linna on ehkä kuninkaallisen hovin linnoista kaikista vähiten tunnettu. Täällä linnan alueella sijaitsee ampumakoulu, väestönsuojelulaitos ja pelastuslaitos. Valtion kiinteistövirasto on vastuussa tästäkin valtion omistamasta linnasta kuten kaikista muistakin hovin linnoista. 

Nyt lopultakin  itse aiheeseen...

Rosersberg Castle - decoration above a door.jpg

Gabriel Bengtson Oxenstierna af Korsholm och Wasa, (Gabriel Pentinpoika Oxenstierna), Korsholmin linnan kreivi, rakennutti Rosersbergin linnan 1600-luvulla itselleen kun hän sai valtionveromestarin viran kuninkaalta. Korsholm sijaitsi Suomen puolella mutta Gabriel Bengtson Oxenstierna asui suurimman osan elämästään Ruotsin puolella. Hän kuoli Vallentunassa noin 5 km Tukholman kekustasta pohjoiseen ja noin 10 km itäänpäin Rosersbergistä. Lindholmen kartanossa. Luultavasti kuningas Gustav Vasa syntyi Linndholmenin kartanossa. Siellä on pystytetty muistokivi niin Gustav Vasan kuin Gabriel Bengtson Oxenstiernan kunnaksi.


Gabriel Bengtson Oxenstierna kutsui linnaa nimellä Tre Rosor, joka viittasi hänen äitinsä sukunimeen, Tre Rosor. Oxenstiernat uusrakennuttiviat linnan arkkitehti Nodemus Tessin nuoremman suunnitelmien mukaan ja linnan yhteyteen suunniteltiin upea barokkipuutarha jonka vertaista ei Tukholman alueella ollut siihen aikaan.

Hänen serkkunsa Axel Gustafsson Oxentierena af Södermöre oli yksi Ruotsin historian merkittävimpiä herroja. Hänen valtansa nousi pikkku hiljaa ja korkeimillaan se oli kun hän toimi valtionkanslerina. Hänen isänsä puolestaan Axel Gabrielsson Oxenstierna toimi valtioneuvoksena.

Oxenstiernat olivat alunperin smålantilaista sukua ja yksi Ruotsin vanhimmista aatelissuvuista. Sukuun syntyi useita haaroja.

Rosersbergs slott. Foto: Norberg design AB/Dick Norberg.

1700-luvulla sai kuningas Adolf Fredrikin ja kuningatar Lovisa Ulrikan toinen pojista, prinssi Karl, Rosenbergin linnan omakseen, vaikka hän oli vasta neljätoistavuotias. 

Kun Karl herttua meni naimisiin erittäin arvovaltaisen kuinkaallisen prinsessan Hedvig Elisabet Charlotta Holstein-Gottorpin kanssa pantiin taas kerran uuskorjaukset pystyyn. Karl Herrttuaan isäkin kuninags Adolf Frerik oli tästä mahtavasta suvusta. Holstein-Gottorp suku on ruhtinaallinen suku, joka on yksi tanskalaisen Oldenburg kuningassuvun sukuhaara. Fredrik I Af Danmark, Adolf af Holstein-Gottorpin poika, sai periä Holstein-Gottorpin ja näin hänestä tuli Tanskan ensimminien kuningas ja samalla Hostein-Gottorpin suvun kantaisä ja Oldenburgin suvun kreivi. Nykyinen valtaa pitävä Tanskan kuningatar Marghareta on suorassa linjassa jälkeläinen tälle Fredrik I Af Danmark'ille. Siis aivan hyvin voidaan sanoa että Tanskan kuningashuone on kaikista kuninkaallisin kuningahshuone  kaikista kuinkaallisista ja kaikista vanhinkin.

Ruotsin kuningashuone on hieman nuorempi. Juuri mainitsemani kuningas Adolf Fredrik oli tästä Holstein-Gottoprin suvusta. Myös kuningas Gustav III oli tätä sukua, samoin Gustav IV Adolf ja kuningas Karl XIII, joka kuoli vuonna 1881. 

Myös nykyisen Ruotsin kuninkaan äiti Sibylla oli erittäin korkea-arvoisesta eruooppalaisesta ruhtinassuvusta Sachsen-Coburg-Gotha. Sibyllan isä oli Sachsen-Coburg-Gothan herttuaan tytär.  Sachsen-Coburg-Gotha oli pikkuvaltio, saksalainen herttuakunta Thuringenissä ja se on siis myös eruooppalainen ruhtinassuku. Valtiota ei enää ole, mutta ruhtinas elää.

Sachsen-Coubug-Gothan ruhtinassuvusta on lähtöisin nykyinen iso Britannian kuninagshuonekin.  Kuingatar Victoria oli Hannoverin suvun viimeinen hallitsija, mutta hänen seuraajansa kuningas Edvard VII kuului Sachsen-Coburg-Gothan sukuun. Hän olis siis ensimmäinen Iso Britannian Sachsen-Coburg-Gothan halltstija. Mutta koska saksalaisperäinen sukunimi kalkahti pahasti Isossa Britanniassa, niin kuningassuvun nimi vaihdettin Windsor'iksi.

Nämä kaksi suurta eurooppalaista ruhtinassukua ovat yhtyneet useamman kerran ajan saatossa avioliittojen myötä. Ruotsin kuinkaallinen sukulinja kulkee Wasan suvun kautta Hostein-Gottorpin kautta Bernadotten sukuun. Mutta huomion arovoinen seikka on myös nykyisen Bernadotte kuninkaan Karl XIV Gustavin'in äidin sukuhaara Sachsen-Goburg-Gothan suku.

Takaisin historiaan. Herttuas Karlista tuli myöhemmin kuningas koska hänen veljenpoika Gustav IV Adolf luopui kruunustaan. Herttuas Karlista tuli kuningas Karl XIII. Kuningasparin ensimmäinen poika kuoli seitsemän vuorokuden vanhana. Tämä pieni prinssipoika on haudattu Riddarholmin kirkkoon isänsä ja äitinsä viereen.


 Kaunis linnan puisto puistolehmuksineen





Kuningas Karl XIII oli niin Ruotsin kuin Norjankin kuningas, mutta valta silti kuului kruununprinssi Karl Johanille. Hänestä tuli sittemmin kuningas Karl XIV Johan ja hän peri Rosersbergin linnan käyttöoikeudet. Kuningas oli kaikki kesät täällä Rosersbergissä. 

Kuninkaan kuoltua muutti kuningatar Desideria viettämään eläkepäiviään tänne Mälaren rannalle. Kuningattaren kuoltua jäi linna seisomaan tyhjiltään ilman asukkaita. Siihen aikaan oli Sigtuna Ruostin pääkaupunki 900-luvulla. Sigtunan kaupunki on yli 1000 vuotta vanha ja se ei sijaitse kovinkaan kaukana Rosersbergin linnasta.

1800-luvun lopulla muutti armeijan ampumakoulu tänne ja monet monet upseerit ovat saaneet kolutuksensa täällä linnan lisärakennuksissa, Rosersbergin Kungsgårdenissa.

Rosersberg Castle, old trees in the park.jpg

Linnan puistoaleu on avoinna  toukokuusta lähtien joka päivä mutta linnaan ei pääse sisään kuin vain suunnuntaisin kesäaikaan. Se johtuu siitä että tämä linna sijaitsee hieman erillään ja hieman kaukana Tukholman keskustasta. Linna on muutenkin jäänyt unholaan, mutta toisaalta tämä linna on melko aito sisustukseltaan, koska täällä ei ole tehty paljon uuskorjaustöitä.

Linnaa näytetään oppaan kanssa toukokuussa ja syyskuussa lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11, 12, 13, 14 ja  kello 15 englanniksi. Kesä-elokuussa tiistaista sunnuntaihin myös kello 16. Sisäänpääsymaksu on 100 kr aikuiset, opiskelijat 50 kr ja lapset ilmaiseksi.

On luonnollista ettei linnaa kannata pitää avoinna kaiket päivät vaan linnaa saa vuokrata häitä, syntymäpäiviä, konferesseja ja firmajuhlia varten. Linnan vuokraus on tauloudellisesti paljon kannattavanpaa kuin pitää avoimia ovia. Kaikista hovin kymmenestä linnasta ei ole vain menoja, vaan myös sievoisesti tulojakin.

Tänä kesänä on linnassa kuningas Carl XIII:n Orden (järjestö) näyttely. Orden kuuluu ruotsalaisia ja ulkomaalaisia vapaamuurareita. Tähän järjestöön kuulu nykyään myös nykyinen kuningas Carl XVI Gustav, prinssi Carl Philip ja vastikään syntynyt prinssi Nicolas.

Linnassa tarjoillaan myös ns afternoon tea sunnuntaisin elokuussa johon sisältyy kiertokäynti linnassa ja linnan museossa. Kotileivottuja kakkuja, torttuja ja muuta suussasulavaa  tarjoillaan buffesta teen kanssa. Hinta 245 kr aikuisilta ja 95 kr lapsilta 4-12v.

Linnassa on tänä keväänä ja kesänä erikoisnäyttely, Rörstrandin porsliinitehtaan kuinkaallisia posrsliiniä kolmensadan vuoden ajalta. Näyttely on avoinna 14. toukokuuta 25. syyskuuta lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-16. Näyttelyyn saa tutustua omin päin.

Rosersbergs slott, Från sjösidan

Linnassa järjesteään konferensseja jolloin hintaan sisältyy myös yöpymien. Minun ymmärtääkseni näitä huoneita saa vuokrata kuka vaan, eikä vain konferenssiväki. Linnan tiloissa on myös kuntosali, ravintola ja kahvila.

Kesäkahvila on avoinna kaikille toukokuussa ja syyskuussa launantaisin ja sunnuntaisin kello 11-16. Kesä-, heinä-ja elokuussa tiistaista suununtaihin kello 11-17. Kahvila sijaitsee linnan etuterassilla.


Rosersbergs slott 06.JPG

Rosersbergs slott 09.JPG

Utsikt från huvud entrance.jpg

Rosersbergs slott 11.jpg








Rosersbergs slott med park. Foto: Dick Norberg/Norberg design.

Slottskapellet







Rosersberg Castle, end of the park at the lake.jpg

Rosersberg Castle, view towards the park and the lake.jpg



Norrsunda kyrka.

Rosersbergin linna kuuluu Norrsundan kirkon seurakuntaan. Rosersbergin linnasta on Norrsundan kirkkoon kaksi kilometriä. Steningen linnasta kirkkoon on kolme kilometriä. 

Interiör


Linnuntietä noin kolme kilometriä pohjoiseen päin Rosersbergin linnasta sijaitsee Steninge slott. Linnojen välillä ei ole suoraa tietä vaan parasta on mennä Norrsundavägenille ja Märstasta sitten on suora allé Steningen linnaan.

Steningen linnan joulumarkkinat ovat erittäin suosittu tapahtuma joka vuosi. 

Ei kommentteja: