lauantai 9. huhtikuuta 2016

Seglora kyrka


Seglora kyrka/Segloran kirkko, Skansenin ulkoilmamuoseo

Skansenin ulkoilmamuseo sijaitsee Djrurgårdenin saarella. Skansen on avoinna vuodet ympäri, mutta kevään tullen alkaa enempi väkeä saapua Skansenille ja kesällä on jo sitten täysi meno päällä. Skansenilla on paljon nähtävää ja koettavaa, joten siellä menee aika siivillä.

Tässä ajattelin keskittyä vain Skansenin kirkkoon, Seglora kyrkan. Huhti- ja toukokuussa on kirkko avoinna vain suununtaisin. Kesäkuusta lähtien se on avoinna joka päivä kello 10-17 ja 25. kesäkuuta lähtien avoinna kello 10-19, samoin heinä ja elokuussa. Syyskuusta lähtien on kirkko avoinna vain suununtaisin kello 10-17.

Segloran kirkko on suosittu vihki-ja kastekirkko. Täällä pideteään myös erilaisia konsertteja. Toukokuusta lähtien sunnuntaisin kello 14.00-14.30 pidetään pieni kevätkonsertti.


Segloran kirkko on saanut nimensä siitä paikkakunnasta, Seglora, josta kirkko on tuotu tänne Skansenille. Seglora sijaitsee Örebron kaupungin lähistöllä Länsi Götanmaalla. Segloran seurakunta möi  tämän vanhan puukirkkonsa tuhannella kruunulla Skansenille ja vuonna 1916 kirkkorakennus kuskattiin tänne nykyiselle paikelleen.

Segloran uudesta graniittikirkosta tuli yksi Ruotsin kauneimpia kirkkoja. Segloran kirkko on 1700-luvun alulta. Kirkko rakennettiin niistä aineksista mitä löytyi kylästä. Pohja on gneissikiveä ja seinät on tehty hirsistä. Katto ja seinät on "puettu" tammilastuilla, jotka sitten on sivelty tervan ja punaisen värin sekoituksella, kuten oli perinteenä. Rödtjära/punatervalla maalattiin ennen vanhaan muutakin kuin kirkon seiniä ja kattoja, esimerkiksi tavallisten asuinrakennusten pärekattoja, portteja, rakennusten nurkkia ja erillään seisovia kellotapuleita.


Alttari on tyypillinen keskiakainen alttari. Alttarimaalauksen maalaajasta ei ole tietoa. Kaappikello on 1800-luvulta. Kirkon asehuonessa on ns kyrkstöt, eräänlainen keppi, jolla pappi sai kolauttaa muutaman kerran lattiiaan, jos seurakuntaväki nukahti kirkossa. 

Jokaisella kartanolla oli oma penkkinsä kirkkosalissa. Muutamassa penkkirivissä on vieläkin kartanon nimi. Naiset istuivat aina salin vasemmalla puolella ja miehet oikealla. Palveluväki sai seisoa kirkon perällä. Tämä tapa oli yleinen vielä 1900-luvun alulle saakka, varsinkin maaseudulla.



Kattomaalaukset ovat erittäin haalistuneita. Ne on maalannut paikallinen maalari Sven Wernberg vuonna 1735. Hän oli luultavasti "vain" ihan tavallinen maalari, jos nyt sallitaan niin sanoa.


Kellotorni on rakennettu jälkeenpäin.


Kirkkomaa on tehty Segloran entisen kirkkomaan mallin mukaan. Ketään ei ole tänne haudattu eikä hautakivetkään ole poimittu haudoilta vaan en ovat neutraaleja kiviä, lukuunottamatta kolmea hautakiveä jotka on tuotu Seglorasta. Kivet ovat todella vanhoja. 

Seglorasta on myös tuotu kolme hautaristiä. Kivimuuri kirkkomaan ympärillä on rakennettu Segloran kylästä tuoduista gneissikivistä.


Lucia-saattue tulee kirkkon joka vuosi esiintymään.


Vuoteen 1855 oli Ruotsissa kirkkovelvollisuuslaki voimassa. Lain mukaan jokainen joka syyllistyi rikokseen suljettiin pois seurakunnasta. Vasta sen jälkeen kun henkilö tunnusti syntinsä ja lupasi olla koskaan enää tekemästä syntiä, hänet otettiin takaisin seurakuntaan. Rikollinen pantiin joko kaulapantaan tai jalkapaaluun sunnuntaiksi, jotta kaikki kirkossa kävijät saivat nähdä rikollisen, joka sai puolestaan hävetä silmät päästään.


 Rangaistushirsi ja häpeäpaalu



2 kommenttia:

  1. Todella kaunis kirkko! Mutta Ruotsi onkin niitä pullollaan. Puukirkoissa on aina ihan eri tunnelma kuin kivikirkoissa, vaikka pidän niistäkin. Ja etenkin jos niissä on säilynyt maalauksia.

    VastaaPoista
  2. Hei Hurmioitunut!
    Puukirkot ovat melko harvinaisia Ruotsissa. Puukirkoissa on todellakin oma tunnelmansa, enempi aitouden tunnetta jollakin tapaa. Useimmat puukirkot Ruotsissa on rakennettu 1700-1900-lukujen välillä. Kivikirkkoja alettiin rakentamaan jo 1100-luvulta lähtien ja niitä on todellakin paljon.

    VastaaPoista