Skånelaholmin linna, Almugevägen, Rosersberg
Tänne löytää Tukholmasta joko omalla autolla E4 tietä pohjoiseen päin ja Rosersbergin kohdalla sitten oikealle Skånelaa kohti, joka sijaitsee FysinGEN järven itäpuolella. Suorempi tie on kun kääntyy Almungevägenille heti Upplands Väsbyn jälkeen.
Muuten tänne pääsee Märstaan kulkevalla sähköjunalla. Jää pois kyydistä Rosersbergissä ja ota bussi 585 ja jää pois Skånelan kirkon luona. Loppumatka noin vajaa kilometri kävellen.
Tämän romanttisen 1600-luvun linnan omistaa valtio ja linnasta pitää hyvän huolen valtion kiinteistövirasto. Linna on Kungliga Vitterhetsakademian käytössä. Vitterhet on islantilainen sana joka tarkoittaa viisautta ja sivistystä.
Vitterhetsakatemian perusti kuningatar Lovisa Ulrika vuonna 1753. Kuningatar perusti akatemian Tiedeakatemian vastapainoksi. Vitterhetsakademin pani painoa humanitäärisille aineille kuten uskonnolle, oikeustieteille, yhteiskunatieteille ja kulttuuriperinnölle. Myöhemmin vuonna 1786 Lovisa Ulrikan poika Gustav II perusti myös Ruotsin akatemian.
Vitterhetsakatemialla on käytössään myös Stjernsundin linna Närkessä, Stensjön kulttuurihistoriallinen kylä Oskarshamninssa ja Borgin kylä Ölannissa.
Vitterhetsakademin omistaa valtavan tieteellisen kirjaston, jossa voi käydä lueskelemassa kukaa vaan. Nykyään on kuningas Carl XVI Gustav akatemian suojelija ja kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria ovat akatemian ensimmäiset kunniajäsenet. Muita kunniajäseniä on pitkä liuta, ruotsalaisia ja ulkomaalaisia, kuten Tanskan kuningatar Magherete ja pari suomalaista professoria jäseninä, Matti Klinge ja Max Engman.
Avoinna sunnuntaisin 11.5-30.9 kello 11.00-16.00 välisenä aikana. Täältä löytyy lisätietoa. 26.elokuuta - 28. syyskuuta linnaa esitellään vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11.00 ja 13.00, siis kaksi kiertokäyntiä.
Sisäänpääsymaksu 40 kr ja 20 kr. Alle 7-vuotiaat ilmaseksi. Kiertokäynti kestää noin 50 minuuttia. Täällä ei ole kahvilaa joten kannattaa ottaa juomat ja syötävät mukaan. Sivurakennuksessa näytetään vanhoja hevosvaunuja.
Kuninkaallisen Vitterhetsakademian pääpaikka sijaitsee Tukholmassa,
Villagatan 3
Vitterhetsakatemian perusti kuningatar Lovisa Ulrika vuonna 1753. Kuningatar perusti akatemian Tiedeakatemian vastapainoksi. Vitterhetsakademin pani painoa humanitäärisille aineille kuten uskonnolle, oikeustieteille, yhteiskunatieteille ja kulttuuriperinnölle. Myöhemmin vuonna 1786 Lovisa Ulrikan poika Gustav II perusti myös Ruotsin akatemian.
Vitterhetsakatemialla on käytössään myös Stjernsundin linna Närkessä, Stensjön kulttuurihistoriallinen kylä Oskarshamninssa ja Borgin kylä Ölannissa.
Vitterhetsakademin omistaa valtavan tieteellisen kirjaston, jossa voi käydä lueskelemassa kukaa vaan. Nykyään on kuningas Carl XVI Gustav akatemian suojelija ja kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria ovat akatemian ensimmäiset kunniajäsenet. Muita kunniajäseniä on pitkä liuta, ruotsalaisia ja ulkomaalaisia, kuten Tanskan kuningatar Magherete ja pari suomalaista professoria jäseninä, Matti Klinge ja Max Engman.
Avoinna sunnuntaisin 11.5-30.9 kello 11.00-16.00 välisenä aikana. Täältä löytyy lisätietoa. 26.elokuuta - 28. syyskuuta linnaa esitellään vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11.00 ja 13.00, siis kaksi kiertokäyntiä.
Sisäänpääsymaksu 40 kr ja 20 kr. Alle 7-vuotiaat ilmaseksi. Kiertokäynti kestää noin 50 minuuttia. Täällä ei ole kahvilaa joten kannattaa ottaa juomat ja syötävät mukaan. Sivurakennuksessa näytetään vanhoja hevosvaunuja.
Linnan puisto on avoinna vuodet ympäri. Linna sijaitsee Fysingen järven rannalla.
Linnan tilukset on omistanut Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko, Ruotsin kuningas ja Birger jarlin poika 1200-luvulla. Kuningas Gustav Vasan reduktio 1500-luvulla aiheutti sen että monet linnat tiluksineen vedettin kruunun haltuun. Vuonna 1641 osti runousopin professori ja hovioikuden presidentti Anders Gyldenclou linnan.
Hänen aikanaan linna sai nykyisen ulkomuotonsa. Linnaan kuuluu neljä erillään olevaa siipeä. Kellarissa sijaitsee jopa vankilaselli. Gyldenclout omistivat linnaa vuoteen 1735 saakka. Kauppaneuvos Frans Jennings osti linnan vuonna 1742 ja teki siitä perintölinnan. Suku ei kuitenkaan jatkunut mieslinjalla. Vuonna 1929 osti Herbert Rettig linnan ja Rettigit lahjoittivat linnan vuonna 1962 Vitterhetsakademialle. Kukaan ei enää asu linnassa van sitä käytetään kokouksiin ja juhlatilaisuuksiin. Linnaa näytetään kesäaikaan kiinnostuneille.
Fysingedagen/Fysingen järven alueen perinteistä vuosijuhlaa vietetään 7. syyskuuta joka vuosi. Tänne saapuu noin kymmenentuhatta henkeä juhlimaan Fysingen järven aluetta. Perinteisiin kuuluu kävellä Fysingen järven ympäri. Fysingen järven ympäristö on luonnonreservaatti.
Fysingen on yksi Tukholman alueen linturikkaimmista järvistä. Täällä pesii noin sata erilaista lintulajia ja useita harvinaisia lajeja. Joka kevät ja syksy tänne saapuu muuttolintuja Ruotsin pohjoisosista talvehtimaan tänne eteläisemmälle alueelle. Järven ympärillä on niittyjä, laitumia, mäntymetsää ja ennen kaikkea jalolehtipuita. Mikään ei estä kävelemästä omin päin järven ympäri.
Fysingen on yksi Tukholman alueen linturikkaimmista järvistä. Täällä pesii noin sata erilaista lintulajia ja useita harvinaisia lajeja. Joka kevät ja syksy tänne saapuu muuttolintuja Ruotsin pohjoisosista talvehtimaan tänne eteläisemmälle alueelle. Järven ympärillä on niittyjä, laitumia, mäntymetsää ja ennen kaikkea jalolehtipuita. Mikään ei estä kävelemästä omin päin järven ympäri.
Fysingedagen/Fysingenpäivän kunniaksi avataan vanha apteekki, kirkkojen ovet ovat avoinna koko päivän, monessa paikkaa voi nauttia kotileivottua leipää, kakkuja ja pullia, mehuja ja hilloja, ohjelmassa on laulua, taidetta, loppista ja ruokailukatoksia ja ja paljon paljon muuta.
Fysingen
Fysingen järven takana sijaitsee toinekin linna, Torsåker slott.
Linna on yksityisasunto.
Valtioneuvos Johan Eriksson Sparre omisti tämän linnan 1600-luvulla. Sitten se joutui kruunulle ja edelleen Fredrik Gyllneborgin perheelle. Myöhemmin Wahtmeister af Johannishuisin aatelissuku omisti linnan aikansa ja vuonna 1900 ai vapaaherra A.G Åkerhilem linna haltuunsa. Nykynien Steningen linnan omistaja vapaaherra Per Taube omisti linnan, mutta hän möi linnan tiluksineen vuonna 2010 Antonia Ax:son Johnssonille, joka on yksi Ruotsin rikkaimmista naishenkeilöistä. Hän omistaa kokonaisen tavarataloketjun nimeltä Åhlens. Hän peri isoisänsä ja isänsä firman Axelsson Johnson. Antonia omistaa myös ison hevoskartanon, Lövsta Stuteri. Hän ei asu täällä linnassa vaan hevostallien luona olevassa punaisessa puutalossa.
Torsåker slott
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti