Sollentuna on oma kuntansa Tukholman pohjoispuolella, ja se luetaan kuuluvaksi Suur Tukholmaan. Kunnassa asuu noin reilut 70000 asukasta. Noin 22 % asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Suomalainen tausta on noin 2,7 % sollentunalaisista.
Sollentunan naapurikuntia ovat lukien pohjoisesta lähtien Upplands-Väsby, Täby, Danderyd, Solna, Sundbyberg, Tukholma ja Järfälla. Kunnanvirasto sijaitsee Turebergissä. Sollentuna oli aikaisemmin maakunta, jolloin se kuului Tukholman hallintopiiriin. Sitten Sollentunasta tuli kauppala, mutta kuntareformin jälkeen vuonna 1971 Sollentunastakin tuli kunta.
Jos joku ihmettelee miksi Tukholman kunta on niin pieni niin se johtuu siitä että alueet Tukholman kunnan ympärillä ovat tavallaan Tukholman lähiöitä, ja useta kuuluivat aikaisemmin Tukholman kaupunginin hallintopiiriin. Ne ovat olleet jo aikansa omia kuntia.
Paikallisella (kunnallinen) itsemääräämisoikeudella on pitkät perinteet Ruotsissa. Historialliesti on usein niin että paikallinen itseääräämisoikeus on vanhempi kuin valtion oikeus. Usein juuret ovat keskiajalla, kuten Sveitsissäkin. Solnan kunta esimerkiksi on hyvä esimerkki vanhasta paikallispolitiikasta ja itsemääräämisoikeudesta. Vuonna 1862 sai kunnat oikeuden verottaa kuntalaisia.
Nykyään kunnat vastaavat noin 20 % BKT:stä, mutta kuluttavat noin 70% julkisista menoista. Mutta valtio antaa taloudellista tukea kunnille, luonnollisestikin. Yksitään kolutus kuluttaa paljon julkisia menoja. Terveydenhoito ja infrastruktuuri ovat taas Landstinget'in hartioilla, joten jokainen ruotsalainen veronmaksaja maksaa noin 11-12 % veroja kunnallisveron lisäksi Landstinget'ille.
Sollentunaan pääsee mukavasti Märstaan kulkevalla sähköjunalla 15:ssa minuutissa. Omalla autolla E4 tietä pitkin. Sollentuna on neljäs pysäkki Tukholman Cisty'stä laskien.
Sollentunan naapurikuntia ovat lukien pohjoisesta lähtien Upplands-Väsby, Täby, Danderyd, Solna, Sundbyberg, Tukholma ja Järfälla. Kunnanvirasto sijaitsee Turebergissä. Sollentuna oli aikaisemmin maakunta, jolloin se kuului Tukholman hallintopiiriin. Sitten Sollentunasta tuli kauppala, mutta kuntareformin jälkeen vuonna 1971 Sollentunastakin tuli kunta.
Jos joku ihmettelee miksi Tukholman kunta on niin pieni niin se johtuu siitä että alueet Tukholman kunnan ympärillä ovat tavallaan Tukholman lähiöitä, ja useta kuuluivat aikaisemmin Tukholman kaupunginin hallintopiiriin. Ne ovat olleet jo aikansa omia kuntia.
Paikallisella (kunnallinen) itsemääräämisoikeudella on pitkät perinteet Ruotsissa. Historialliesti on usein niin että paikallinen itseääräämisoikeus on vanhempi kuin valtion oikeus. Usein juuret ovat keskiajalla, kuten Sveitsissäkin. Solnan kunta esimerkiksi on hyvä esimerkki vanhasta paikallispolitiikasta ja itsemääräämisoikeudesta. Vuonna 1862 sai kunnat oikeuden verottaa kuntalaisia.
Nykyään kunnat vastaavat noin 20 % BKT:stä, mutta kuluttavat noin 70% julkisista menoista. Mutta valtio antaa taloudellista tukea kunnille, luonnollisestikin. Yksitään kolutus kuluttaa paljon julkisia menoja. Terveydenhoito ja infrastruktuuri ovat taas Landstinget'in hartioilla, joten jokainen ruotsalainen veronmaksaja maksaa noin 11-12 % veroja kunnallisveron lisäksi Landstinget'ille.
Sollentunaan pääsee mukavasti Märstaan kulkevalla sähköjunalla 15:ssa minuutissa. Omalla autolla E4 tietä pitkin. Sollentuna on neljäs pysäkki Tukholman Cisty'stä laskien.
Sollentuna oli kauppala vuosina 1944-1949, jonka jälkeen Sollentuna kuului aikansa Tukholman kaupunkiin kun Spångan maakunta liittettiin Tukholmaan. Vuonna Sollentunasta tuli oma kuntansa, mutta pari aluetta liitettiin Tukholmaan kuntaan. Samalla Tukholman kaupungista tuli Tukholman kunta.
Sollentunan kunnantalo, Turebergshuset
Kuntaan kuuluu alueet nimeltä Rotebro, Viby, Norrviken, Vaxmora, Häggvik, Edsberg, Tureberg, Sjöberg, Helenlund, Landsnora, Skäl, Sätra, Kärrdal ja Järvafältet.
Kunnassa on noin kymmenen järveä. Edsviken on oikeastaan Itämeren merenlahti. Sillä on myös syvyyttä noin 20 metriä. Edsvikenin rannalla pohjoisinpana sijaitsee Sollentuna. Sollentuna nousi ylös meren pinnalle noin 10 000 - 8000 vuotta sitten, kun jääkauden jälkeen alkoi maanpinta nousta. Sitä ennen koko tämä alue oli veden alla.
Pari linnaa ja linnan puistoa sijaitsee Edsvikenin rannalla, Edsbergs slott ja Ulriksdals slott. Rådan ja Bergendalin herraskartanot. Kevingen kartano ja golfkenttä sekä Danderydin sairaala sijaitsevat myös Edsvikenin reunalla, mutta Danderydin kunnan puolella. Muuten Edsvikenin rannat ovat melko asumatonta aluetta. Eteläisin osa järveä kuuluu Kuninkaalliseen Kansalliskaupunkipuistoon.
Noin vuonna 500 eaa Norrviken ja Edsviken olivat yhtä samaa vesireittiä. Tätä reittiä pääsi kulkemaan Itämereltä Mälaren järvelle. Maannousu aiheutti sen että Edsviken ja Norrviken erosivat toisistaan. Järvien väliin jäi kapea maankaista ed, johon syntyi markkinapaikka. Edsvikenin murtovesi, jossa suolainen ja makea vesi on sekaantunut, tekee Edsvikenin kasvilliuudesta ja eläinkannasta erikoisen ja uniikin.
Täällä on ihmiset eläneet 3500 vuotta. Sollentunan kunta on se kunta Ruotsissa, jonka arkelogoit ovat tarkimmin tutkineet. Täältä on löydetty paljon muinaismuistoja ja etenkin hautakenttiä. Ensimmäiset asukkaat olivtat metsästäjiä ja kalastajia. Bögs gårdin ja Väsby gårdin kartanoissa asui maanviljelijöitä jo rautakaudella. Siitä kertoo alueen hautakentät.
Englantilainen puisto Edsvikenin asuinalueella on suurin muinaismuistoalue Sollentunassa. Täällä on 114 hautaa joiden hautakenttä on vanhin hoidetuista hautakentistä. Sen lähellä sijaistee Kymmelbyåsen josta löytyy 22 hautaa ja Drotsvägenin tien varressa sijaitsee kymmeen haurtakumpua.
Sollentuna oli veden alla jääkauden jälkeen. Noin 5000 vuotta sitten nousi meren pinnan yläpuolelle saari jonne alkoi kalastajat ja metsästäjät tulla. Maan pinta nousee vieläkin ja Sollentuna sen myötä.
Noin tuhat vuotta sitten täällä oli 17 kartanoa ja asukkaita noin 150. Sollentunan alueelta on löytynyt noin 2000 muinaismuistoa. Tuna gårdin kartanon tiluksille nousi ensimmäinen kirkko. Kylän nimi oli silloin Solendatunum. Nimitys tuna on Mälarenlaaksossa tuttu nimitys aidatulle pihalle.
Kartanon omistajat alkoivat lahjoittaa varoja kirkolle saadakseen synninpäästön. Vuonna 1500 jaa oli kirkko suurin maanomistaja. Keskiajalla Ruotsi, Norja ja Tanska sotivat yhtenään kunnes saatiin aikaan Kalmarin uniooni ja tuli rauhallisemmat ajat.
Kun kuningas Gustav Eriksson Vasa nousi valtaan 1500 luvulla niin hän reformoi kirkon ja otti kirkon omaisuutta kruunulle. Ruotsin valtion hallinta keskitettiin 1600-luvulla Tukholmaan. Tällä ajalla oli jo oikein puhua Ruotsin valtiosta. Samalla syntyy vahva aatelisto kuninkaan tueksi. Aika ajoin aatelisilla oli enempi valtaa kuin kuninkaalla. Siitä seurasi se että melkein koko Sollentuna joutui aatelisten omistukseen. Mikä ei sinäänsä ollut erikoista. Näin oli monilla muillakin paikkakunnilla. Sollentunaan perustivat aatteliset perinnnöllisiä sukukartanoita, kuten Gillberga, Sollentunaholm, Viby, Edsberga ja Hersby. 1600-luvulla oli vain Sollentunaholm ja Edsberga jäljellä ja nämä kaksi hallitsi koko Sollentunaa. Nämä tarvistivat torppareita ja mökkiläisiä palvelusväekseen.
1900-luvun alussa Tukholman väkiluku kasvoi nopeaan tahtiin ja tarvittiin uusia asuntoja. Amerikasta saatiin idea rakentaa huvilakaupunginosia, puutarhakaupunkeja ja omakotitaloasuinalueita. Näin alkoi väkluku kasvaa Sollentunassakin. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin tänne myös vuokra-asuntoja Häggvikiin, Rotsundaan ja Helenelundiin.
Kunnassa on noin kymmenen järveä. Edsviken on oikeastaan Itämeren merenlahti. Sillä on myös syvyyttä noin 20 metriä. Edsvikenin rannalla pohjoisinpana sijaitsee Sollentuna. Sollentuna nousi ylös meren pinnalle noin 10 000 - 8000 vuotta sitten, kun jääkauden jälkeen alkoi maanpinta nousta. Sitä ennen koko tämä alue oli veden alla.
Pari linnaa ja linnan puistoa sijaitsee Edsvikenin rannalla, Edsbergs slott ja Ulriksdals slott. Rådan ja Bergendalin herraskartanot. Kevingen kartano ja golfkenttä sekä Danderydin sairaala sijaitsevat myös Edsvikenin reunalla, mutta Danderydin kunnan puolella. Muuten Edsvikenin rannat ovat melko asumatonta aluetta. Eteläisin osa järveä kuuluu Kuninkaalliseen Kansalliskaupunkipuistoon.
Noin vuonna 500 eaa Norrviken ja Edsviken olivat yhtä samaa vesireittiä. Tätä reittiä pääsi kulkemaan Itämereltä Mälaren järvelle. Maannousu aiheutti sen että Edsviken ja Norrviken erosivat toisistaan. Järvien väliin jäi kapea maankaista ed, johon syntyi markkinapaikka. Edsvikenin murtovesi, jossa suolainen ja makea vesi on sekaantunut, tekee Edsvikenin kasvilliuudesta ja eläinkannasta erikoisen ja uniikin.
Täällä on ihmiset eläneet 3500 vuotta. Sollentunan kunta on se kunta Ruotsissa, jonka arkelogoit ovat tarkimmin tutkineet. Täältä on löydetty paljon muinaismuistoja ja etenkin hautakenttiä. Ensimmäiset asukkaat olivtat metsästäjiä ja kalastajia. Bögs gårdin ja Väsby gårdin kartanoissa asui maanviljelijöitä jo rautakaudella. Siitä kertoo alueen hautakentät.
Englantilainen puisto Edsvikenin asuinalueella on suurin muinaismuistoalue Sollentunassa. Täällä on 114 hautaa joiden hautakenttä on vanhin hoidetuista hautakentistä. Sen lähellä sijaistee Kymmelbyåsen josta löytyy 22 hautaa ja Drotsvägenin tien varressa sijaitsee kymmeen haurtakumpua.
Tukholman Upplannin maakunnan puoleista osaa ei juuri ollut lainkaan. Se oli saaristoa. Södermanland taas on ollut jo kauan veden pinnan yläpuoella. Maanpinta on Tukholman läänissä noussut 4000 vuoden aikana noin 26 metriä. Paikoin nopeammin ja paikoin hitaammin.
Noin tuhat vuotta sitten täällä oli 17 kartanoa ja asukkaita noin 150. Sollentunan alueelta on löytynyt noin 2000 muinaismuistoa. Tuna gårdin kartanon tiluksille nousi ensimmäinen kirkko. Kylän nimi oli silloin Solendatunum. Nimitys tuna on Mälarenlaaksossa tuttu nimitys aidatulle pihalle.
Kartanon omistajat alkoivat lahjoittaa varoja kirkolle saadakseen synninpäästön. Vuonna 1500 jaa oli kirkko suurin maanomistaja. Keskiajalla Ruotsi, Norja ja Tanska sotivat yhtenään kunnes saatiin aikaan Kalmarin uniooni ja tuli rauhallisemmat ajat.
Kun kuningas Gustav Eriksson Vasa nousi valtaan 1500 luvulla niin hän reformoi kirkon ja otti kirkon omaisuutta kruunulle. Ruotsin valtion hallinta keskitettiin 1600-luvulla Tukholmaan. Tällä ajalla oli jo oikein puhua Ruotsin valtiosta. Samalla syntyy vahva aatelisto kuninkaan tueksi. Aika ajoin aatelisilla oli enempi valtaa kuin kuninkaalla. Siitä seurasi se että melkein koko Sollentuna joutui aatelisten omistukseen. Mikä ei sinäänsä ollut erikoista. Näin oli monilla muillakin paikkakunnilla. Sollentunaan perustivat aatteliset perinnnöllisiä sukukartanoita, kuten Gillberga, Sollentunaholm, Viby, Edsberga ja Hersby. 1600-luvulla oli vain Sollentunaholm ja Edsberga jäljellä ja nämä kaksi hallitsi koko Sollentunaa. Nämä tarvistivat torppareita ja mökkiläisiä palvelusväekseen.
Sollentunaholm
Maaherra Johan Berendes rakennutti tämän herraskartanon Norrvikeniin. Kartanon alueisiin kuului Sollentunan kirkonkylä, Kista ja Skillinge. Kartano sijaitsee hyvin lähellä Sollentunan kirkkoa. Kartanossa asui 1900-luvun alussa Rotebrossa sijainneen hiivatehtaan johtaja perheineen.
Sollentunaan pääsee Märsta'an kulkevalla sähköjunalla. Sollentunan kunnassa on viisi sähköjuna pysäkkiä Helenelund, Sollentuna, Häggvik, Norrviken ja Rotebro. Rakenteilla on myös ns Tvärbanan lisäjatke Helenelundiin.
Kuningas Agne'ksen kumpu sijaitsee Sollentunan keskustassa. Agne oli islantilaista Yngliga sukua oleva Ruotsin kuningas. Kerrotaan että kuningas Agnes kävi Suomessa ja ryösti siellä itselleen kuninkaan tyttären nimeltä Skjalf. Kotimatkallaan hän piti pienen tauon juuri tällä kohtaa Törn'issä. Hän söi, joi, juhli ja juopui, joten hän nukahti. Agne oli tappanut Skjalfin isän ryöstäessään kuninkaan tyttäen, joten nyt Skjalf aikoi kostaa. Hän sitoi köyden Agneksen kaulaan ja ripusti hänet puunoskaan. Kun Agneksen palveluväki, jotka olivat mukana reisussa, heräsivät ja näkivät Agnen kuolleena, he polttivat Agnen jäännökset ja sirottelivat Agnen tuhkan tämän kummun päälle. Näin tämä kumpu sai nimensä.
Vielä 1800-luvulla oli kaikki Sollentunassa asuvat maanviljelijöitä tai renkejä. Osa heistä osallistui myös metsätöihin. Rydbeckin perhe omisti suurimman osan nykyisen Sollentunan maa-alueista. Rydbeckit olivat tanskalaista sukua alunperin. Rydbeckin suku on perustanut monen monta opinahjoa Ruotsissa. Carl Von Linné antaessaan nimiä kasveille antoi eräälle kukalle nimeksi rudbeckia. Osa suvusta kuuluu aatelisiin.
Sollentunan kunnan historia on melko samanlainen kuin muidenkin Tukholman pohjoisen puolen kuntien historia. Kun Tukholmasta vedettiin junalinja pohjois Ruotsiin niin se rakennettiin kulkemaan Sollentunan kautta. Ensimmäinen asema oli nimeltään Rotebro. Sen jälkeen alkoi tänne muuttamaan asukkaita ja teollisuutta. Herraskartanon maatila pilkottiin pieniksi tonteiksi 1900-luvun alussa ja tontit myytin huvilatonteksi.
Melko maalaismainen ensitunnelma tulee vieläkin kun saapuu Sollentunaan. Paikka paikoin on pikkukaupunkitunnelma.
Ensimmäinen huvila-asutusalue syntyi Norrvikeniin. Kunta osti myös Edsbergin kartanon ja sen maatilat vuonna 1918. Tontti pilkottiin pieniksi tonteiksi joille perheelliset saivat oma-aloitteisesti rakentaa omakotitaloja. Näin syntyi Edsvikenin huvilakaupunki. Uusia asemia rakennettiin sen myötä Norrvikeniin, Turebergiin, Edsvikeniin ja Helenelundiin. Häggvikiin rakennettiin asema vasta vuonna 1922.
Edsbergin alueella suu noin 10000 asukasta.
Edsbergissä sijaitsee viikinkien aikainen hautakenttä ns Edsängens hautakenttä. Täällä on asuttu jo 3000-luvulla eaa.
Edsbergin linna, Landsnoravägen 10
Kuten jo kerroin niin Rydbeckin suku omisti aikoinaan melkein koko Sollentunan. Thure Gustav Rudbeck rakennutti Edsbergin linnan, jossa hänen perheensä asui. Hän oli politikko, sotilas ja maaherra. Thure Gustav Rudbeck möi kuitenkin linnan ja linnan maa-alueet Sollentunan kauppalalle. Kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu huseeraa nykyään linnassa.
Edsbacka Wärdshus on entinen krouvi/ravintola Edsbergin linnan vasemmalla puolella, Sollnetunavägen 220. Ravintoloitsija Christer Lingström sai vuonna 2008 erittäin arvostetulta Guide Micheliniltä kaksi tähteä ravintolastaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun ruotsalainen ravintola sai Michelinin kunnia maininnan. Vuonna 2010 ravintolan omistaja vaihtui ja ravintola menetti tähtensä.
Ravintolan perusti vuonna 1626 Henrik Olofsson. Hän rakennutti myös Edsbergin kartanon, joka oli Edsbergin linnan alkuperäinen rakennus. Olofsson rakennutti myös Landsnoran myllyn siihen lähelle. Mutta siitä lisää myöhemmin linnan yhteydessä.
Vuonna 1633 sai Olofsson luvan kuningatar Kristinalta saada antaa yösijaa ohikulkeville ja tallipaikan hevosille. Kaksikymentä vuotta myöhemmin Wärdshuset mennetti oikeudet pitää yövieraita sillä usein syntyi tappeluja ja riitoja yövieraiden kanssa. Alkoholilla oli suuri syy tappeluihin, joten ravintola menetti samalla alkoholin myyntioikeudet. Wärdshuset toimi 1800-luvun lopulla koulurakennnuksena ja myös muonamiesten asuntona.
Mutta 111:n vuoden jälkeen avasi Christer Lindsrtöm Wärdshusetin taas uudestaan. Edsbacka ei enää ole mikään luxusravintola vaikka laadusta ei ole tingitty. Launatian ja sunnuntaina tarjoilalan voileipäpöytää hinatan 335 kruunua, joka on halpaa jos vertaa mitä konainen menu tulee maksamaan. Täällä kävivät prinsessa Madeleine ja Chris O'Neil syömässä romanttisia päivällisiä ennen kuin he avioituivat.
Mutta 111:n vuoden jälkeen avasi Christer Lindsrtöm Wärdshusetin taas uudestaan. Edsbacka ei enää ole mikään luxusravintola vaikka laadusta ei ole tingitty. Launatian ja sunnuntaina tarjoilalan voileipäpöytää hinatan 335 kruunua, joka on halpaa jos vertaa mitä konainen menu tulee maksamaan. Täällä kävivät prinsessa Madeleine ja Chris O'Neil syömässä romanttisia päivällisiä ennen kuin he avioituivat.
Edsbacka Wärdshus
Edsbacka Wärdshus
Sollentunan kirkko on 1100-luvulta
Kirkko sijaistee erittäin kauniilla paikalla Sollentunaholmin kartanoa vastapäätä. Kirkko on tyypillinen keskiaikainen kirkkorakennus, jota ympäröi kirkkomaa ja sen ympärillä keskiaikainen kiviaita. Kirkon torni on alunperin ollut vartiotorni kuten tällä alueella oli tapana rakentaan. Pappila ja lukkarinasunto sijaitsee kirkon lähettyvillä.
Sollentunaholmin kartanon ja sen valtavat tilukset omisti virolaista alkuperää oleva Johan Berendesin perhe. Berendes oli valtioneuvos ja kauppakollegion presidentti. Hän toimi myös Tukholman överståthållare/ylikäskynhaltijana, eräänlainen maaherra.
Kartanolla on ollut läheiset historiallieset siteet kirkkoon. Kartano oli nimittäin yhdessä Edsbergin kanssa alueen rikkaimmat ja tärkeimmät kartanot, jotka omistivat suuret alueet ja kirkkokin on rakennettu kartanon omistamalle tontille. Täällä kartanon tiluksilla sijaitsi köyhientalo, opettajan asunto ja koulusali. Kätilökin asui täällä omassa torpassaan. Vuonna 1918 sijaitsi jopa kunnantoimisto täällä kartanon tiloissa. Kartanon rakennukset ovat vieläkin melko hyvässä kunnossa. Johan Bernedes ja hänen suomalaista aatelissukua oleva vaimonsa Ingeborg Kurck ovat luonnollisestikin haudattu Sollentunan kirkkoon. Kirkon kuoriosaa suurennettiin 1600-luvulla, jotta saattiin heille hautakappeli kirkon päätyyn.
Kirkon ohitse kulki tie pitkin Norrvikenin rantaa Sigtunaan.
Alkuperäinen alttarikaappi on vuodelta 1475 ja se on valmistettu Jordan Målaren verstaassa. Altatrikaappi on nykyään siirretty kirkon pohjoiselle seinälle.
Albertus Pictor kalkkimmalus, joka kuvaa kuolemaa
Albertus Pictor, Elämän pyörä, kalkkimaalaus
Aurinkokello kirkon ulkoseinustalla
Landsnoravägen kulkee Sollentuna keskustasta Edsvikenin lahden poihjoispuolta, jossa sijaistee Edbergsin linna. Sitten tie jatkuu Edsvikenin itäistä puolta jonkin matkaa Edsbergin ohitse ja Landsnoran asuinalueen lävitse ja edelleen Bergendaliin ja siitä valtattielle nimeltä Danderydsvägen.
Landsnoravägen on yksi Tukholman alueen kauneimpiä maanteitä. Se kulkee Landsnoran asuinaleun kautta. Niin Edsbergissä kuin Landsnorassakin sijaitsee erittäin kauniita huviloita.
Landsnoravägen 110 sijaitsee tämä kaunis kartano nimeltä Bergendals herrgård. Kartano on nykyään hotelli ja konferenssikeskus.
Edsbergin linnan puistoalue
Stallbacken
Torppa linnan alueella. Alueen torpissa asui aikoinaan linnan palvelusväkeä.
Torppa
Nora kvarn, Noran mylly
Mylläriperheen asuinrakennus
Myllyn jauhopussit
Väsby gård, Norra Kolonnvägen, Sollentuna keskustasta pari kilometriä länteen
Tämä on yksi niistä harvoista maanviljelyskartanoista joita vielä on olemassa tällä alueella ja joissa viljellään vieläkin. Tämä on ns kulttuurimaisemaa, josta keskikaupunkilaisetkin pääsevät nauttimaan, sillä tämä sijaitsee melko lähellä Tukholman keskustaa.
Pieni järvi nimeltä Ravalen. Väsbyn kartano sijaitsee järven rannalla. Täältä löytyy myös muinaisen linnakkeen rauniot rautakaudelta. Kartanon itäpuolella sijaitsee ikivanha hautakenttä aikaiselta rautakaudelta. Väsbyn kartanossa on asuttu vuodesta 1444 lähtien. Siihen aikaan samalla alueella sijaitsi kolme kartanoa.
Sollentuna kunnalla on täällä Luontokoulu. Tänne tulee Sollentunan koululaiset opettelmaan kasvillisuutta ja maanviljelyä, sekä eläimiä. Opetusperiaatteen nimitys on "lära in ute". Opetella ja oleskella niin paljon kuin mahdollista ulkona luonnossa ja raittiissa ilmassa. Tukholmassa on vastaavanlaisia päiväkoteja joissa ollaan ulkona satoi tai paistoi. Ulkona ruokaillaan ja pienimmät lapset nukkuvat jopa päiväunensakin ulkona. Rusotsisa ei nimittäin ole ollut tapana nukuttaa lapsia ulkona talvellakin, kuten Suomessa on ollut. Kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin tytär prinsessa Estelle käy tällaisessa päiväkodissa. Päiväkodissa saa Estelle oleskella ihan tavallisten lasten parissa, jos nyt niin saa sanoa.
Jos vaikka joutuu eksyksiin...
Kartano sijaitsee Järvafältets Naturreservat/ Järvafältet nimisen luonnonreservaatin alueella. Järvafältet on Tukholman läänin suurin luonnonsuojelualue. Se on 2500 hektaari suuri, josta puolet sijaitsee Sollentunan kunnan alueella, ja pienempi osa Järfällan kunnan alueella ja vielä pienempi osa Hanstassa. Hansta sijaistee Sollentunan kunnan länsipuolella. Se on Tukholman kunnan pohjoisin alue. Hansta on luonnonalue, joka kuuluu Rinkeby-Tenstan kaupunginsoaan.
Hanstan aluetta nimitetäänkin mieluiten nimellä Hansta Naturreservat. Alueen lävitse kulkee ns Järva kilstråk, patikkareitti, joka lähtee Sigtunasta ja päätyy Tukholman keskustaan. Kuten kuavsta näkyy niin Hanstassa kohtaa Järva Kilstråk ja Hälsans stig toisensa, kaksi eri kävelyreittiä. Ruostissa on 125 Hälsans stig reittiä, jotak on Valtion Sydän-ja keuhkoliiton järjestämiä polkuja.
Fäboda gård
Bögs gård sijaitsee myös Norra Kolonnvägenin varrella kuten Väsby gård. Tänne ei pääse bussilla, mutta kävellen tai polkupyörälläs ekä omalla autolla. Häggvikin sähköjuna-asemalta tai Sollentunan asemalat, on melkin yhtä pitkä matka kövellä, noin kilometri. Hieman hankala löytää perille ilman karttaa. Iso hyvä parkkipaikka kartanon edustalla. Bögs gård kartano on vieläkin täydessä toiminnassa. Sollentunan kunta omistaa sen. Täällä on myös kahvila, jossa on buffe ruokailu, mutta löytyy myös voileipiä ja ihan tavallisia ruokalajeja.
Knistahammarin hautakenttä sijaitsee Knista gårdin kartanon tiluksilla, joka sijaitsee noin kilometri Sollentunan asemalta luoteeseen, E4 Eurooppatien itäpuolella, Knistavägenin varrella. Knistan kartano kuului kauan Edsbergin linnan tiluksiin, mutta sittemmin vuosisadan vaihteessa kruunu otti kartanon omakseen ja nyt se kuuluu Järvafältetin luonnonreservaattiin.
Sollentuna Centrum, ostosgalleria
Arena Satelliten, Urheiluhalli
Tämä hirvisaari sijaitsee Edsvikenissä
Edsviken on 7,7 km pitkä ja kapea murtovesi merenlahti jonka pohjoisimmassa mutkassa sijaitsee Sollentuna.
Edsvikens Villastad
Tänne rakennettiin 1920-1930-luvuilla huvilakaupunginosia, Edsvikens Villastad, Helenlundin asuinalueella ja toinen Eriksbergs Villastad. Täällä sijaitsee torppia, huviloita, omakotilatoja ja arkkitehtoonisesti mielenkiintoisia funksisrakennuksia.
Helenelund on Sollentunan eteläisin asuinalue, jossa oikeastaan sijaitsee useampiakin asuinalueita kuten Edsviken, Kummelby, Tegelhagen, Silverdal ja Eriksberg.
Missään muualla päin Suur Tukholmaa ei ehkä olla rakennettu niin paljon omalaatuisia asuintaloja kuin juuri tällä Sollentunassa. No jaa, Lidingön saarella on mielikuvituksellisia asuinrakennuksia myös paljon. Ja lisää rakenntaan...
Helenelund on Sollentunan eteläisin asuinalue, jossa oikeastaan sijaitsee useampiakin asuinalueita kuten Edsviken, Kummelby, Tegelhagen, Silverdal ja Eriksberg.
Helenlundin alueen historiaa
Sollentuna uima-ja urheiluhalli
Silverdal
Ruostalainen lääkefirma Pfizer (entien Pharmasia) muutti tänne Silverdalin. Lääkefirma tarjoaa työläisilleen myös asuntoja, mikä on erittäin harvinaista Ruotsissa.
Tegelhagen
Rotebro
Edsbergskyrka on rakennttu puusta 1970-luvulla
Edsbergskyrkan
Sankt Eriks Kyrkan
Turebergs kyrka
Tämä kirkko vihittiin vuonna 2010. Kirkon sisustus on valmistettu kierrätystarpeista. Esimerkiksi istuimet on tehty muovisista juomapulloista.
Kummelbykyrkan sijaitsee Helenelundissa. Kirkko vihittiin vuonna 2000.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti