keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Hagalund



Hagalaund  

Haglund on osa Solnan kuntaa, josta olen aikaisemmin kertonut täällä. Hagalund sijaitsee Solnan aseman ja Solna Centrumin/keskustan välissä, jos otetaan lukuun vain asuntoalue Hagalund. Keskeltä aluetta kulkee vilkkaasti liikennöity E4/Uppsalavägen. Hagalungin itäpuolella sijaitsee Brunnsvikenin järvi josta on hyvin kapea yhteys Itämereen.  

Alueella ei ole oikeastan koskaan ollut asemakaavoitusta joten tänne sai kuka vaan kyhätä asuintalon perheelleen. Kuninkaallinen Hagan linna ja linnan puistoalue käsittää suuren osan alueesta ja se ehkä selittää sen ettei sen kummenpaa aluekaavoitusta ole tehty. Karoliininen sairaala monine kymmenine rakennuksineen ja Karoliininen instituutti vie myös paljon tilaa. Koko Karoliinisen sairaalan alue on muokattu, uusi Karoliininen sairaala on rakennettu ja alue on ollut muutosten ja muokkausten alla ja alueella on olut hyvin sekavaa liikkua jo pitkän aikaa. Sen lisäksi on rakenteilla uusi alue nimeltä Hagastaden alueen eteläisiin osiin, Karoliinisen sairaalan ja Instituutin eteläpuolelle. Tässä Ikean rakentamat asuintalot Hagastadenissa.

Tuo vihreä alue E4:n länsipuolella Hagalundin kupeessa on Norra Begravningsplatsen/pohjoinen hautausmaa, josta olen kertonut aikaisemmin jo täällä, ja sekin vie hyvin suuren osan Hagalundista.


Hagalunds bangård/Hagalundin ratapiha

Tämä ruma ratapiha sijaitsee Solnan aseman, ja Frösundan ja Råstahemin alueiden välissä. Tämä on todellinen murheenkryyni, josta kaikki haluavat päästä eroon. Ehkäpä yksi mahdollisuus on rakentaa asutusta raiteiden päälle, kuten on suunniteltu tehdä Tukholman keskustassa. Tukholman päärautatieaseman junaratojen päälle rakennetaa uusi asuinalue, kuulema.


 Armeijan rakennuksia



 Annelund tai Lilla Frösundagård

Frösundan kylä sijaitsi suurin piirtein samalla paikalla kuin nykyinen Solnan asema. Kylässä oli viisi kartanoa. Kolme niistä kuului kirkolle ja kaksi aatelissuvuille. Annelund oli aluperin torppa, joka kuului Stora Frösundan kartanolle. 

Hagalundin asuinalueen lisäksi täällä sijaitsee myös Frösundan asuinalue. Frösundan alueella on perinteisesti ollut armeijan toimintaa. En ymmärrä näistä armeijan asioista mitään, joten jätän ne sikseen. 






Noin 2000 vuotta sitten tämä alue oli veden alla, ja alueen järvet olivat liittyneet toisiinsa ja niistä oli leveä yhteys Itämereen. Nykyään on Frösundan alueella paljon upeita arkkitehtikonttoreiden suunnittelemia konttorirakennuksia ja moderneja kerrostalo rakennuksia. Liikenneyhteydet täältä on erittäin hyvät joka suuntaan. Alue on muutenkin suositeltava asuinalue rauhallisuuden, siisteyden ja tilavien asuntojen vuoksi.

SAS byggnad 2010.jpg

SAS:n pääkonttori

Alue jakaantuu kahtia, Lilla ja Stora Frösundan alueisiin entisten kartanoiden mukaan. Frösundavikenin lahden ja E4:n moottoritien välisen alueen omistaa lentoyhtiö SAS. Heillä on ollut suuri hotellikin täällä, mutta se tullaan kuulema sulkemaan. SAS:lla alkoi olla liian monta hotellia Tukholmassa, joista useampi sijaitsee keskustassa.

SAS koncernbyggnad.JPG

SAS:n pääkonttori


Keskellä Hagalundin kaupunginosaa sijaitsee Stora Frösundan herraskartano. Toisaalta rakennusta kutsutaan linnaksi. Se sijaitsee aivan kuininkaallisen Hagan linnan puiston vieressä. Vain E4-Uppsalavägen tie on siinä välissä. Eipä silti, tähän Stora Frösundan ja Hagan linnan puiston väliiin Solnan kunta rakentaa uuden asuinaleeun. Mutta se ei ole lainkaan varmaa että mitää asuinrakennusksia tälle alueelle syntyy. Stroa Frösundan linna ja sen puistoaleue on erittäin hyvässä kunnossa ja miksi SAS haluaisi rumia moderneja rakennuksia kartanonsa viereen. Kartanon  nimittäin omistaa nykyään lentoyhtiö SAS.


Riimukivi viikinkien ajalta noin vuonna 1000 jaa


Solna Centrumin metroasema, Akallaan kulkevan metrolinjan varrella

Metorasema sjaitsee Skytteholmin alueella, mutta Solna tulee saama uuden metrolinja ja uuden metroaseman Arenastadeniin, Solnan rauatieseman luokse.





Skytteholmin alueella asuu noin reilut 7000 asukasta joista noin 30 % on maahanmuuttajia. Koko Solnan kunnassa on maahanmuuttajia noin 35 %. Ensimmäisen aluesuunnitelman Skytteholmin alueelle teki Alvar Aalto yhdessä Albin Starkin kanssa.


Uusi metrolinja Odenplanilta Arenastadeniin. Välipysäkki Hagastaden. Hagastaden tulee olemaan uusi kaupunginosa joka yhdistää Tukholman kunnan ja Solnan kaupungin yhteen. Tämän reilun neljän kilometrin pitkän metrolinjan pätkän rakentaminen tulee viemeään noin kuusi vuotta.



Solna Centrum metroasema

Hagalundissa asuu melkein 10000 asukasta. Solnan asemalle kulkee sähköjuna ja tvärbana. Solnan metroasema sijaitsee Solna Centrumissa, noin kilometrin päässä Solnan asemasta.


Tvärbanan on välimuoto sähköjunan ja metron välillä. Tämä on erittäin tervetullut matkustusmuoto. Vaikka Tukholmassa on 99 metroasemaa niin silti tämä Tvärbananan junalinja on ollut todellakin suureen tarpeeseen. Linja ei kulje Tukholman keskustaan, kuten kaikki metrolinjat kulkevat, vaan on eräänlainen kehälinja kaupungin laitamilla.

Tukholman kaupungin metrolijasysteemi on organsioitu aivan eri tavalla kuin muitten suurkaupunkien metrolinjat. Tukholmassa kulkee metrolinjat Tukholman keskustan kautta ja siitä sitten säteilevät eri suuntiin. Muissa suurkaupungeissa on metrolinjat tehty kulkeeman kehissä ja yhtymään määrtyissä pisteissä, joka vähentää matkustamisaikaa huomattavasti. Tukholma on rakennttu saarille mikä tekee vaikeaksi kehittää hyvää ja toimivaa infrastruktuuria.

Tukholmassa ollaan tavllisimmin yhdeksän tuntia työpaikalla, paitsi joissakin pienemmissä yksityisissä firmoissa voidaan sopia työpäivän pituudesta. Työehtosopimusten mukaan tehdään töitä kahdeksan tuntia. Yksi tunti on omaa palkatonta aikaa, jolloin voi tehdä mitä ikinä itse haluaa. Normaalisti puolen tunnin ruokatauko ja kaksi viidentoistaminuutin kahvitaukoa. Näin työpäivän pituudeksi tulee yhdeksän tuntia. Monen työmatkoihin kuluu julkisilla liikkennevälineillä vähintäin 2-3 tuntia päivässä, monilla vielä sitäkin enempi. Päivistä tulee pitkät.

20130601 Stockholm Solna centrum Metro station 6879.jpg


 Nämä rakennukset sijaitsevat Hagalundsvägenin varrella.

Tänne kulkee bussi 513 Solnan metroasemalta ja sähköjunan pysäkki on vain noin 200 metrin päässä. Kahden pysäkin päässä Andersvägenillä on bussin päätepysäkki ja siitä on sitten silta E 4:n ylitse Hagan linnaan ja sen puistoalueelle. Hän joka ei halua tulla tänne saakka ja silti haluaa päästä Hagan puistoon voi ottaa bussit 57 vaikka Sergels Torgetilta ja ajaa sillä Sveavägenin päähän ja jäädä pois pysäkillä Haga Södra/Haga Forum. Ja siitä sitten kävellä suoraan heti Hagan linnan puistoaleelle.

Haga Forum on konferenssikeskus, ravintola ja kahvila. Kahvilassa on mukav a levähtää ja juoda kahvit kun on aikansa kierrellyt Hagan linnan alueella. Tässä kohtaa pysähtyy noin 10 minuutin välein myös Arlandan lentokentälle kulkevat bussit. Ei siinä oikealla puolella olekaan muita rakennuksia ihan vieressä. 


Blåkulla/Kyöpelinvuori on nimeltään tämä kahdeksan korkean sinisen talon ryhmä. Moni tukholmalainen ei tiedäkään juuri sen enenpää Hagalundista kuin nämä pitkälle näkyvät vaaleansiniset talot. Talojen välissä kulkee kävelysillat joten asukkaiden ei tarviste kulkea samalla tasolla autoliikenteen kanssa.

Vuonna 1964 päätti Ruotsin hallitus että seuraavien kymmenen vuoden sisällä on rakennetava miljoona uutta asuntoa, joista suurin osa tuli olemaan vuokra-asuntoja. Tätä projektia kutsutaan nimellä miljonprogrammet. Arkkitehtuuri oli yksinkertaista mutta asuntojen taso korkea. Mitään osakeasuntoja ei Ruotsissa tunneta. Vuokra-asuntojen lisäksi on ns asunto-oikeusasuntoja.

Kymmenen vuotta solnalaiset protestoivat Hagalundin uusrakentamisprojektia, mutta sitten Solnan kunta päätti silti hajoittaa Hagalundin slummin ja rakentaa nämä kahdeksan sinistä rakennusta niitten sijalle.


Nämä Hagalundin rakennukset on valittu kymmenen rumimman rakennuksen joukkoon Ruotsissa. Uusi aluemuutossiuunnitelma on olemassa. Saa sitten nähdä mitä siitä tulee.

Hagalund on monen mielestä jännittävä alue tutustua. Alueella on vanha historinsa ja moderni tunnelma, täällä kohtaa vanhat puutalot isot betonirakennukset, pihojen puutarhat ja tanssihalli ja hip hop. 

Ikvä kyllä 1960-luvulla hajoitettiin suuri osa vanhoista puutaloista. Uusien rakennusten välille rakennetiin siltoja, jotta asukkaiden ei tarvinnut kohdata autoja. Alueelle asennettiin kulttuuripolkuja ja alueesta on kehittynyt eräänlainen sekasotku kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. 





 Hagalundin vesitorni ei enää ole käytössä

Hagalunds kyrka ext3.jpg

Hagalundin kirkko on yksi harvosita jugendtyylisitä kirkoista Ruotsissa.

Kirkko valmistui vuonna 1906 ja arkkitehtinä toimi  Otto Sigfrid Cronstedt. Hagalund oli esikaupunbkialuetta siihen aikana 1900-luvun alussa, osittain melkosita slummia. Täällä asui paljon taiteiloita ja elämänfilosofeja ja asunnottomia. Saatiin kuitenkin idea että hagalundilaisetkin ehkä tarvitsevat oman kirkon. Alettiin keräämään varoja ympäri Ruotsia kirkon rakenntamista varten. Kirkko rakennettiin täysin vaapaaehtoisin voimin. Kukaan ei vaatinut palkkaa. Arkkitehtikin suunnitteli kirkon ilmaiseksi. Osa rakennustarvikkeistakin tuli lahjoituksena.

Tulos oli yllttävän onnistunut. Kirkosta tuli kaunis ja erikoinen tylliltään, samalla hyvin moderni. Kirkkoa on uuskorjattu sen jälkeen kun se vihittiin käyttöön vuonna 1906. Kirkko on niitä harvoja rakennusksia Hagalundissa, joka sai jäädä jäljelle kun aluetta alettiin 60-luvulla hajoittamaan ja uusrakentamaan. 

Hagalunds kyrka ext2.jpg

Hagalunds kyrka


  
Alttaritaulu on valmistettu kipsistä. Sen on valmsistanut erottäin tunnettu ja suosittu kuvanveistäjä Carl Eldh. Hänen kodissaan sijaitsee ateljémuseo, joka sijaitsee Bellevuen puistossa, Lögebodavägen 10, Vasastan. Suosittelen lämpimästi vierailua museossa. Sopivin ajankohta vierailulle on toukokuun alusta syyskuun loppuun. (Avoinna kello 12-16 maanantaista sunnuntaihin). Museo ei ole avoinna talviaikaan.


Erikoiset suuret ikkunat jotka antaa paljon valoa kirkkosaliin.

Erittäin rakastettu taidemaalari Olle Olsson asui Hagalundissa, Spetsgatan 12. Hänen asuntonsa toimi myös ateljeena. Rakennus sai jäädä jäljelle kun aluetta alettiin hajoitamaan. Ollen koti on nyt museo. Olle rakasti Hagalundia vaikka se oli vain slummia siihen aikaan, kun hän asui täällä. 

Ollen maalaustyyliä voi nimittää naivismiksi. Hän kuvasi mielellään maalauksissaan juuri Hagalaundia ja muitakin kohteita Tukholmassa. Olle otti Hagalundin hajoittamisen niin raskaasti että hän lopetti maalaamisen. Museo on avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 12-16. Bokowskin huutokaupassa on tarjolla Ollen maalauksia.


Tämä on kuvaus Hagalundista. Bukowskilla maalauksen loppuhinnaksi tuli 787202 kruunua.


Tämä maalaus kuvaa Djurgårdenia. Maalauksen loppuhinnaksi tuli Bukowskilla 1514784 kruunua. Olle on maalannut noin 100 maalausta Hagalundista joista laitan joitakin esille tähän.











Tukholman läänin museoessa on vaikka kuinka paljon valokuvia Hagalundista. Osa valokuvista on otettu ennen hajoitusta.


Hagalundissa pestiin herrasväen pyykkiä


Pyykkäreiden asuntoja


Hagalundissa valmistettiin ja myytiin hautakiviä






On hyvä muistaa, ettei Hagalund ole koskaan kuulunut Tukholmaan, vaan se on ollut aina osa Solnan kaupunkia. Tukholman keskustan ja Solnan keskustan väliä on vain seitsemän kilometriä. Solnan kaupunki on aina sijainnut Tukholman pohjoiskyljessä, joten Tukholma ei ole päässyt kehittymään siihen suuntaan. Tukholman kuna sijaitsee myös Solnan läntisellä puolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti