keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Sankt Eriks Kapell



Sankt Erik/Erik den Helige/Pyhä Erik

Pyhä Erik, oikealta nimeltään Erik Jedvarson tai Jedvardsson, syntyi luultavasti vuonna 1160. Hän toimi Ruotsin (Sveariket) kuninkaana vuosina 1156-1160. Hän kuului ns Erikska ätten, Erikin sukuperään. Erikin suku halusi  olla itsenäinen paavin määräysvallasta ja päättää itste piispoista. Suvun suurin vastustaja oli Sverkerin suku. Erikin suku oli melko modernia väkeä, joten he saivat usein tukea kirkolta. Erikin suku tuki Varnhemin luostaria ja siksi useimmat suvun jäsenet on haudattu Varnhemin luostariin. Pyhän Erikin kullattu reliikkilaatikko on Uppsalan tuomiokirkossa. Varhemin luostarikirkko sijaitsee Billingessä, Skövden kunnassa, Västergötalandissa. Luostarin kirkossa lepää myös muita kuninkallisia kuten Birger jarl ja hänen poikansa Erik sekä Tanskan kuningatar Matilda. Kirkosta löytyy myös lukuisa määrä aatelisten hautoja.

Varnhems klosterkyrka! Upea luostarinkirkko vuodelta 1150.

Pyhä Erik on Ruotsin kansallispyhimys ja myös Tukholman suojeluspyhimys. Hänen isänsä oli nimeltään Jedvar ja äiti Cecilia. Luultavasti Erik syntyi ja kasvoin jossain päin Upplantia. Erikin vaimo oli tanskalainen Kristina Björnsdotter ja heidän perillisestä, Knut Erikssonista, tuli seuraava Sveariketin kuningas. Näin sukunimi Eriksson, mikä on hyvin yleinen sukunimi Ruotsissa, sai alkunsa. Moni kastoi poikansa Erikiksi ja Erikin pojista tuli sitten Eriksson'eja/Erikin poikia. Tavallisilla ihmisillä ei siihen aikaan ollut sukunimeä, vain valtaapitävillä.

Erikistä tehtiin pyhimys hänen kuoltuaan mutta paavi ei koskaan tunnustanut Erikiä. Kerrotaan että tanskalainen ruhtinas Magnus Hendrisson, joka oli yhden vuoden ajan myös Ruotsin kuningas, tappoi Erikin. Pyhä Erik on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon. Erik muistetaan Ruotsissa hänen perustamistaan laeista. Häntä pideteään myös näkövammaisten suojeluspyhimyksenä. 


Pyhä Erik on ollut Tukholman kaupungin sigillissä jo vuodesta 1376 lähtien ja nykyään hän on myös Tukholman kunnan vaakunassa ja lipussa. Tukholmassa on paljon seikkoja jotka muistuttavat Pyhästä Erikistä, Sankt Eriksgatan, Sankt Eriksplan, Samfundet Sankt Erik, Sankt Erikin silmäsairaala, jota pidetään maailman parhaana silmäsairaalana. Tästä silmäsairaalasta saakin sitten tämä postaus alkunsa sillä aion kertoa siitä alueesta, jossa silmäsairaala sijaitsee. St Erikin silämäsairaala muuttaa pian aivan uuteen kaupunginosaan Hagastaden ja aivan upouuteen rakennukseen.

Huom! Sankt voidaan kirjoittaa ruotsiksi joko Sankt, St tai S:t, joka tarkoittaa Pyhä.


Grubbensringen tai S:t Erikin alue, Sankt Erikin silmäsairaala kuvassa oikealla

St Erikin alue Kungsholmenilla näyttää tämän näköiseltä nykyään. Aikoinaa n tämä oli todellista slummia. Alue rakennettiin vuosina 1995-89. Osa vanhoista rakennuksista uuskorjattiin ja lisäksi rakennettiin uusia rakennuksia. Tämä alue on ollut perinteisesti työmaa-asuntola-alueena. Hollantilainen muurarimestari Henrik van der Hufven sai luvan kuningas Johan III:ta perustaa tiilitehtaan Klara Sjön rantaan, Kungsholmenin puolelle. Rannasta oli siihen aikaan melkoinen jyrkkä nousu ylös tälle alueelle jonka nimi on Sakt Erikin alue. Tiilitehtaan työläsiet asuivat täällä ylhäällä mäen päällä.

Grubbens kvarn 1892.jpg

Gubbens kvarn oli nimeltään tuulimylly, joka seisoi täällä ylhäällä Sankt Erikin kukkulalla. Rannassa sijaitsi tiilitehdas. Rakennus vasemalla on Separator, meijeritehdas. Separator AB rakensi myöhemmin upean konttorirakennuksen tontille, jonka sitten Alfa Laval otti haltuunsa. Gustav de Laval oli kekseliäs mies. Hän perusti 37 firmaa elämänsä aikana. Nyt rakennus on kulttuurimerkattu raknnus, mutta siihen tullaan rakentamaan asuntoja. Mahtaa asunnoista tulla kalliita.



Gubb niminen aatelissuku omisti herraskartanon tässä vieressä ja suuren puutarhan sen ympärillä. Siitä nimi Gbubbensringen tälle uudelle ringinmuotoiselle rakennusryhmälle. Koko alue Klara sjön rannasta tänne Flemingsgatanille on uusrakennettua aluetta ja erittäin kaunista aluetta. Suosittelen tekemään päiväkävelyn tällä alueella. 

Barnhusbron sedd från Stadshustornet i maj 2009. På bron parkeras gärna bussar. Den stora byggnaden med rött tak är  Stockholm Vattens byggnad vid Torsgatan, ritad 1906 av Ferdinand Boberg och Gustaf de Frumerie.

Barnhusbron on nimeltään tämä silta joka lähtee Kungsholmnenilta  Klara Sjön ylitse Norrmalmin puolelle. Silta on osa ns Rådmansleden joka kulkee Kungsholmenilta Norrmalmin kautta Lidingön saarelle. Silta siis saa alkunsa juuri siitä kohtaa jossa tiilitehdas sijaitsi.


 Sankt Erikin pieni kappeli seisoo tuolla ringin keskellä



Kappeli oli aikansa rosan värinen. Nyt se on maalattu on keltaiseksi.

 Panoramakuvaus kirkon sisältä!

Sankt Eriks kapell

Kappeli rakennettiin vuosina 1912-1913 Sankt Erikin sairaalan hautauskappeliksi. Se oli hyvin lähellä etteikö kappelia hajoitettu 1970-luvulla. Tukholman Läänin Lnadsting omisti kappelin ja he lahjoittivat kappelin seurakunnalle. Arkkitehti Ulla Jonebrog uuskorjasi varovaisesti kappelin. 

Ensin kappeli siirrettiin kokonaisena hieman keskemmälle rinkiä. Nyt kappeli on suojattu kirkollisena kulttuurimuistomerkkinä, joten nyt sitä ei voikaan hajoittaa enää. 

Duvan, Sankt Eriks kapell.JPG

 Duvan/pulu on Hertha Hillfonin työ. 

Sankt Eriks kapell i september 2011

Sankt Eriks kapell

Människor Grubbens.jpg

Tämä taideteos on nimeltään Humans/ihmisiä, jonka on vamistanut Anna Mizak.Anna on muuttanut Polasta Ruotsiin. 

Sankt Eriks kapell (2).jpg

Sankt Eriks kapell, interiör.JPG

Sankt Eriks kapell

Sankt Eriks kapell

Alttaritaulun on maalannut Harriet Ebeling. Molemmin puolin sitä on ikoonit. Ikoonit tulivat bulgarialaisten ortodoksien mukana, sillä heillä on oikeus lainata kirkkoa omiin tarpeisiinsa.

Sankt Eriks kapell

Sankt Eriks kapell


Alhaalla oikealla on St Erikin alue, taustalla Kaupungintalon torni  ja sen takana Södermalm oikealla ja Gamla Stan vasemmalla. Näin keskeisellä paikalla tämä St Erikin alue sijaitsee. Lähinna Kungsbron silta joka johtaa suoraan Kungsgatania pitkin Hötorgetille, Tukholman keskustaan. Kuvan keskellä on Beckholmsbron silta, joka on kävelysilta.

Bussi numero 1 lähtee Silja linjan satamasta ja kulkee mukavasti Gärdet metroasema, Värtavägen, Valhallavägen, Karlavägen, Sturegatan, Stureplan, Kungasgatan, Hötorget metro, City Terminalen, Flemingsgatan/Kungsholmen ja toinen pysäkki Kungsbron sillan jälkeen on St Eriks Ögonsjukhus. Bussi jatkaa matkanssa Fridhemsplanin metroaseman kautta, Rålambshovin puistoalueen kuvetta pitkin Lilla Essingen saarelle ja edelleen Stora Essingen saarelle, jossa bussi käy kääntymässä. Kätevä bussi kaikille jotka matkustavat Siljan Linjan laivoilla. Bussilinjan varrelta on hyvät yhteydet metrojuniin (busseihinkin) joka suuntaan.





 Mikä ihana paikka ottaa päiväunet


Hääpari odottelee ...








File:Hus kring Grubbensparken 2014, 2.JPG

Gruppensparken


Nyurbanism/uusurbanisointi on nimeltään tämä tyyli. Tämä on postmodernia rakennustyyliä. Näin rakennettiin Tukholmassa 20-luvulla jolloin tätä kutsuttiin klassisismiksi. Sisältä päin rakennustyyli on muuttunut  täydellisesti. Nykyään raknnetaan isompia ja avarampia asuntoja ja melkein kaikki myynnissä olevat asunnot, joita olen katsellut, on rakennettu niin, että olohuone, ruokahuone ja keittiö ovat yksi ja sama huone. Vain makuuhuoneet ovat eristetty seinillä ja ovilla. Asunnoissa on korkeat isot ikkunat, tai ns ranskaliaset parvekkeet, jotta valo pääsee hyvin sisälle. Kesäaikaan on ihana saada avata melkein kokonaiset seinät avoimiksi.








Grubbensringen 2014.JPG

Grubbenstorget.JPG

 Tuo tumma rakennus tuolla taustalla on vanha hevostalli, Grubbenstorget 8


 Entinen talli


Lekande uttrar, Kent Ullberg 1997 (2) .JPG

Kent Ullbergin leikkivät utterit

 Människor Grubbens 2.jpg

Orfeus, Grubbens trädgård.JPG

Carl Milles, Orfeus

PO Hall gata.JPG

Porthus, Norra försörjningsinrättningen.JPG

Sankt Eriksområdet 2014 4.jpg

Sentida kors.jpg

Sivert Lindblom, Skådespel (1) .jpg

Sivert Lindblom, Skådespel (2) .jpg

 Grubbens trappa




Steriksbyggnad.JPG

2 kommenttia:

  1. Hienoa, että kappeli säilyi ja kunnostettiin! Hauskaa,että kappelissa elää rinta rinnan luterilainen ja ortodoksinen perinne. Ihmettelinkin, että mitenkäs tuollaisessa paikassa on ikoneja, mutta selvitit senkin. Suomessakin näkyy luterilaisissa kirkoissa ja seurankuntasaleissa ikoneita, jolloin ne ovat yleensä lahjoja ortodoksiselta kirkolta. Ekumenisia eleitä nämäkin. :)

    VastaaPoista
  2. Hei Hurmioitunut!

    Tämä kappeli on söötti ja sen sijaintikin paras mahdollinen.Itse henkilökohtaisesti toivoisin että tulevaisuudessa mennään enempikin ekumeeniseen suuntaan. Käsi kädessä on aina helpompi elää yhteiskunnassa, joka me jo jaetaan keskenämme.

    VastaaPoista