Raatihuone/Rådhuset

Kungsholmen, Tukholman kaupungintalo

Kungsholmen on nuori kaupunginosa, mutta sillä on kuitenkin jännittävä historia, ja tapahtumilla on ollut suuri vaikutus Ruotsin kehitykseen. Alue koostui alunperin aateliston ja porvarien metsästysalueista.

Kungsholmen/kuninkaansaari sai nimensä siitä että tänne haluttiin rakentaa kuninkaanlinna. Mutta habke jöettiin kesken. Kuninkaan linna/Stockholms slott sijaitsee Gamla Stanissa, missä kuinkaalla, Silvialla ja Victorialla on työhuoneet. Privaatisti kuningaspari asuu Drottningsholmin linnassa Ekerön saarella. 

1400-luvun puolivälissä fransiskaanimunkit alkoivat viljellä maata ja perustaa puutarhoja. Kustaa Vasan kiellon mukaan munkit karkotettiin ja maa otettiin kruunun haltuun.

1640-luvulla monet käsityöläiset alkoivat harjoittaa ammattiaan täällä Kungsholmin saarella, kun taas aatelisto ja korkeat upseerit istuttivat alueelle puutarhoja. Kungsholmenia pidettiin pitkään idyllinä, ja se kesti teolliseen räjähdykseen asti. Sitten kauneus katosi, ja sen sijaan ilmestyi tehtaita ja sairaaloita. Mikään ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ja Tukholman kaupungintalon rakentamisen, uusien funkis-talojen ja Norra Mälarstrandin rantakadun myötä Kungsholmenista tuli jälleen houkutteleva alue, mikä jatkuu edelleen.

Rådhuset/Tukholman raatihuone, Scheelegatan 7, Kungsholmen

Raatihuone oli aikoinaan kaupungin hallitusrakennus. Monissa kaupungeissa raatihuonetta nykyään nimitetäänkin kaupungintaloksi. Vuodesta 1071 lähtien on Ruotsin tuomioistuinlaitos kokonaan valtion hallinnassa. Nykyään voi raatihuone olla melkein mitä vaan. Jokainen kunta voi pättää mitä toimintaa perinteisessä raaatihuoneessa on, tai onko se suljettu kokonaan. Useimmat niistä ovat kunnantaoloja. Tukholmassa raatihuone toimii Tukholman kunnan kärjäoikeus paikkana.

Käräjäoikeutta ennen oli ns raatihuoneoikeus/raastuvanoikeus voimassa, mikä siis lakkautettein vuonna 1971 viimeisimmän kuntauudistuksen myötä. Raatihuoneoikeus oli keskiaikaisen laitos. Maaseudulla sitä kutsuttiin landsrätt/maaoikeus nimellä.

Raatihuone on yksi Tukhoman kauneimmista rakennuksista yhdessä Tukholman Kaupungintalon ja poliisitalon kanssa. Rakennus täytti sata vuotta viime vuonna. Raatihuone sijaitsee Kungsholmenilla kuten kaupungintalo ja poliisilaitoskin. Rakennukset sijaitsevat lähellä toisiaan. 

Raatihuone sijaitsee osoitteessa Scheelegatan 7. Raatihuoneen läntisellä puolella sijaitsee upea Tukholman pääpoliisilaitos, mikä sekin rakennettin melkein yhtä aikaa Raatihuoneen kanssa. Poliisitalo on valtavan suuri rakennus, joka edustaa erikoista imperiaalityyliä, joka oli siihen aikaan vallalla Euroopassa. 

Kaukana ei myöskään ole Landstinghuset. Landstingia ei Suomessa ole, joten en tiedä miksi sitä voisi nimittää suomeksi. Landsting on eräänlainen Tukholman läänin kuntien yhteenliittymä, poliitinen hallitusorgaani, joka pitää huolen terveydenhoidosta, kulttuurista ja julkisesta liikenteestä Tukholman läänin alueella. Landstingin vaalit pidetään yhtä aikaa eduskunta- ja kuntavaalien kanssa. Jokainen Ruotsissa maksaa landstingille veroja noin 11-12 %. Suomen some-uudistus on kaavailtu ainakin osittain koskemaan landsting tyyppistä terveydenhuolto-organisatiota.

Tukholman läänin Landstingshuset sijaitsee Hantverkargatanin varrella, vain yhden korttelivälin pässä Poliistaloon ja Raatihuoneeseen. Tukholman läänin Landstingiin kuuluu 26 kuntaa joiden terevydenhuollosta ja sairaanhoidosta landstiget vastaa. Landstinget perustettiin vuonna 1863. Kaikki suurimmat sairaalat omistaa Landstinget, mutta Tukholman läänissä on myös useita yksityisiä tereveydenhoitofirmoja jotka toimivat asiakkaille samoilla ehdoilla kuin Landstinget. 

Tukholmna läänin Ladsting vastaa myös julksiesta liikenteestä, mutta likkenteessäkin on useita yksityisryritittäjiä, jotka toimivat samoilla taksoilla kuin Ladstingetkin. Landtinget vastaa myös läänin kulttuuri puolesta. Landtinget omistaa myös Läänin museon. Landstigilla on oma kiinteistöfirma Locum.

Raatihuoneella sijaitsee nykyään Tukholman maakäräjät, siis vain Tukholman kunnan. Muilla kunnilla on omansa.

Raatihuoneen suunniitteli arkkitehti Carl Westman ja rakennus valmistui vuonna 1915. Rakennus on ruotsalaisen kansallisromatiikan parhaita edustajia, joten se on kulttuurisuojattu rakennus. Raatihuoneen rakennus uuskorjattiin ja vuonna 2009 sai maakäräjät palata takaisin kotiin.

Raatihuoneen tyyliä kutsutaan kansallisromanttiseksi tyyliksi. Rakennuksen sisällä on putsatsut muurit joiden pinnalle on malaattu italialaistyylisiä al-fresco maalauksia. Pohjakerroksen katto on kaariholvi kuten keskiaikaisissa kirkoissa. Myös porrastasanteilla on kaariholvit. Salien katot on peitetty kaseteilla tai puupaneeleilla. 

Metroasema Rådhuset

Taitelija Sigvard Olsson sai kunnian suunnitella Rådhusetin metroaseman. Tukholmassa on 99 metroasemaa ja uusia on valmisteilla. ruotslaiset taiteiljat ovat saaneet suunnitella asemat. Tukholman metroasemaa kutsutaankin maailman pisinmmäksi taidenäyttelyksi. Joillakin asemilla on todellakin taidetta, mutta Sigvard Olsson suunnitteli aivan omanlaatuisensa aseman. Hän oli monitoimitaiteilija.  Hän opiskeli Slade School of Fine Art, University of London. Hän ihali suuresti amerikkalaista Robert Motherwllin tuotantoa, jota kutsuttiin abstraktiksi expressionismiksi ja hän käytti usein kollaatiotekniikkaa sen lisänä.

Asema sijaitsee hyvin syvällä,  46 metriä Kungsklippanin kallion sisällä.

Kenkä katossa



 Koreja seinässä

 Rådhusetin metroaseman rullaportaaat

Kungsklippan niminen asuinalue sijaitsee melko jyrkällä mäellä. Sieltä pääsee kuvassa olevalla hissillä alas Rådhusetin metroasemalle. Arkkitehti Sigvard Olsson suunniteli tämän hissirakennuksenkin. Taustalla näkyy Raatihuoneen torni.

Tukholman poliisilaitos

Poliisilaitoksen vieressä sijaitsee Tukholman vankila, Kronobergshäktet

Polishusparken/Poliisitalonpuisto

Metron alasmeno sijaitsee myös Bergsgatanin varrella, tuossa puitten katveessa Poliisitalonpuistossa. Puisto sijaitsee Rådhusetin ja Polishusetin välissä. 

  Polishusparken

  Kungsklippan

 Tässä salissa voi vihkiytyä

Pyhä Erik, kukapa muu

Alkuperäinen suunnitelma oli kuvassa näkyvä kuninkaan linna jota suunniteltiin rakennettavaksi Kungsklippan'ille, mutta sitä hanketta ei koskaan toteutettu. Mäen päällä sjaitsee sen sijaan Tukholman kaupunginarkisto ja ns Naistentalo, jossa asuu vain naishenkilöitä. Myöhemmin mäen päälle on rakennettu myös asuinrakennuksia.

Rådstugan/ Raatitupa

Alkuepräinen raatihuone, joka sijaitsi Gamla Stanissa ja oli nimeltään Raatitupa. Se sijaitsi Strortorgetin varrella, nykyisen börssitalon paikalla. Raatituvassa sijaitsi sen ajan tuomioistuin ja vankilakin. Välillä raatitupa sijaitsi Bondenska palatsen/Bonden aattelissuvun palatsissa Riddarhustorgetin varrella. Rakennuksessa sijaitsi myös maistraatti, jollainen on Ruotsissa ollut keskiajalta vuoteen 1862 saakka, jolloin kuntareformin vuoksi lakkkautettiin maistraatti kokonaan.

Kopparmatte niminen häpeäpaalu, joka seisoi Raatituvan edustalla. Nykyään tämän Kopparmatten voi nähdä Tukholman kaupunginmuseossa Slussenilla. Sen kopia löytyy Kaupungintalolta. Kaupunginmuseo on juuri nyt suljettu korjauksia varten.

Takaisin Raartihuoneelle

Kungsklippan mäki sijaitsee heti kun tullaan Tukholman päärautateiasemalta Kungsbron sillan ylitse Kungsholmenin puolelle. Heti Kungsklippanin jälkeen on Pipersgatan ja sen jälkeen Scheelegatan, minkä varrella Raatihuone seisoo.

 Raatihuonetta vastapäätä on ns Piperska muren, jonka voi nähdä paremmin kun kävelee Amarantengränden kujaa pitkin. Piperska muren oli Piperin aatelissuvun mamgård, siis suvun kesänviettopaikka. Kartanon pihasta tehtiin kaunis puutarha, johon laitettiin jopa patsaita koristamaan puistoaluetta. Kreivi Carl Piper antoi rakentaa korkean muurin estämään näkyvyyttä, josta nimi Piperska muren. 

Carl Piper oli alunperin saksalainen, josta tuli Ruotsissa kuningas Karl XII:n valtioneuvos. Poltavan taistelussa venäläiset vangitsivat Piperin ja veivät hänet Kieviiin. Siellä hänet pakotettiin osallistumaan tsaari Pietarin kunniamarssiin.

Scheelegatanin ja Coldinutrappan nimisen kujan puolelta näkee parhaiten kauniin puutarhan. Raatihuone taustalla. Sheelegatanin kadulla Raatihuoneen edessä psyähtyy bussit 54  ja  61.

Piperska muren on nykyään konferenssirakennus.

Piperin suvulla on kaksi palatsia Tukholmassa ja useita linnoja eri puolilla Ruotsia.

Raatihuoneen pääsisäänkäynti

Kahvila Glasade Gården, Scheelegatan 7

Avoinna arkipäivinä kello 8.30-15.30

Lisää Kungsholmenin saaresta toisten.