Tämä ei ole katollinen kirkko vaikka nimestä päätellen voisi sitä ollakin. Lundin kaupungista löytyy saman niminen katollinen kirkko.
Yksi Tukholman tunnetuimmista arkkitehdeistä Peter Celsing suunnitteli tämän kirkon ja se vihittiin käyttöön vuonna 1960.
Vuonna 2010 vietettiin kirkon 50-vuotisjuhlia ja silloin kirkko sai uutta alttariasettelua, uusia valaistuksia ja uudet tuolit.
Vällinbyn centrum on kansainvälisestikin tunnettu arkkitehtuuristaan. Joten Vällinbyn kesksuatane i voinut rakentaa minkälaista thaansa kirkkorakennsuta vaan sen olis ovittav ympäristöönsä. Centrum avattiin vuonna 1954 ja se on varovaisesti uuskorjattu ja kunnostettu. Vuodesta 2008 Vällingby centrum sai nimekseen Vällingby City. Vällingby tuli olemaan ns ABC-kaupunki, jossa A tarkoitti työtä, B asuntoa ja C centrumia. Siis työpikka, asunto ja ostoskeskus lähekkäin.
Vällingby 50-luvulla
Vällingby 50-luvulla
Alunperin oli nimittäin tarkoitus luoda tänne Vällingby'hyn Tukholman uusi keskus, Stockholm City. Vällingby siihen aikaan tuntui sijaitsevan tosi kaukana Tukholman keskustasta. Nykyään koko se välimatka on tiheään rakennettua aluetta. Idea oli aivan uusi Euroopassa rakentaa uusi kaupungin keskus "vihreälle niitylle" kaupungin ulkopuolelle.
Kirkko on suunniteltu luostarin tyylin mukaan. Kirkolla on jopa oma sisäpihakin.
Tämä iso kastemalja tai kasteallas rakennettiin kirkkoon myöhemmin uuskorjausten ajalla.
Takaseinälle saatiin suuri seinävaate, sekin uuskorjausten ajalla
Pääalttari sai myöhemmin Bror Hjortin valmistaman krusifiksin
Kirkon tuolit ovat myös uudet
Helsingborgstegel/Helsingsborgin tiilikivet ovat valmistettu Helsingborgin Ångtegelbruk'issa. Tiilikivet oavt eri värivivahteisia ruskesta punertavanruskeaan. Kaikista tykätyin väri on tummappunaruskea joka on poltettu tummemmaksi. Tätä on myös kutsuttu persategel'iksi ja se oli erittäin suosittu rakennusmateriaali vuosisadan vaihteessa.
Alkuun persategelia käytettin vain suurissa monumentaalisissa rakennuksissa, kansallisromattisen arkkitehtuurin rinnalla ja tukena. Tiilestä tuli erittäin suosittu ja sitä on myöhemmin käytetty kaikenlaisissa rakennuksissa ja varsinkin 20-luvun klassisismi tyylisissä rakennuksissa. Persategel symbolisoi ruotsalaista kansallishenkeä ja -tunnetta, maltillisuutta, vakautta, yksimielisyyttä ja johdonmukaisuutta.
Alkuun persategelia käytettin vain suurissa monumentaalisissa rakennuksissa, kansallisromattisen arkkitehtuurin rinnalla ja tukena. Tiilestä tuli erittäin suosittu ja sitä on myöhemmin käytetty kaikenlaisissa rakennuksissa ja varsinkin 20-luvun klassisismi tyylisissä rakennuksissa. Persategel symbolisoi ruotsalaista kansallishenkeä ja -tunnetta, maltillisuutta, vakautta, yksimielisyyttä ja johdonmukaisuutta.
Åke Axelsson suunniiteli kirkkoon tuolit, jotka valmisti Gärsnäs AB.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti