Gotland, osa II

Närsholmen

Ensi kertaa Gotlantiin matkaavalle voisin suositella keskiaikaisten kirkkojen lisäksi, joita on noin 100, joitakin muita kohteita ja alueita. Gotlannin osassa I kerroin jo joistakin kohteista. Tässä tulee hieman lisää...

Gotlanti osa I löytyy täältä!

Ihan heti alkuun on sanottava että suokaa anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet ja lipsahdukset, sillä tämä postaus alkoi karata käsistäni. Useimmat teistä jo tietää minun huonon suomenkielentaitoni. Lähes viiteenkymmeneen vuoteen en ole kovin usein puhunut suomea. Minulla oli koluaikaan Suomessa hyvät arvosanat kielissä. 

Osaan puhua joten kuten sujuvasti viittä kieltä. Ymmärrän tanskaa ja norjaa hyvin ja olen jopa lukenut kirjoja norjan kielellä. Näitten lisäkäksi osaan jonkun verran paria muutakin kieltä hätätilassa. Siis mukava sekamelska kieliä päässäni, joista en taida osata yhtäkään kieltä erittäin hyvin. Noh jaa, ruotsinkieli on ehkä varmin kieleni. 

Suomen kielestä ja kirjallisesta ja suullisesta esityksestä minulla oli molemmista kymppi. Aivan tarkoituksella halusin tehdä blogini suomen kielellä, kävipä tässä sitten miten tahaansa. Ajattelen luultavasti tiedostamattani osittain suomeksi. 

Tässä alkoi kirkot  jo pyöriä ympyrää päässäni. Mutta asiaan...

 Närsholmen

Keväällä ja syksyllä käy Närsholmenilla ja muutenkin Gotlannissa suuret määrät muuttolintuja levähtämässä matkansa varrella. Talviasuvia lintusorttejakin on täällä runsaasti.

Närsholmen on kaunis niemi Gotlannin itäisellä rannikolla. Osa alueesta on luonnonreservaattia. Täällä on maasto avointa, joka muistuttaa savannia. Täällä kasvaa joitakin katajia ja käkkyräisiä mäntyjä siellä täällä. Näsholmenilla on tavallista enempi lintulajeja ja harvinaisia kasveja. Täällä on lampaat, lehmät ja hevoset laitumella. Niemen kärjessä seisoo majakka. 

Gotlannin saarella on varmaan kolmisenkymmentä luonnonreservaattia. Linnuista ja kasveista kiinnostuneille on Gotlannin saari mielenkiintoinen kohde.

Närsholmenin lähin asutusalue on När, jossa on palveluja, golfkenttä ja kirkko. Täällä asuu hyvin vähän väkeä ja turistejakin on melko harvakseen. Johtunee siitä että Gotlannissa on niin hirvittävän paljon nähtävää ja koettavaa, ettei millään ehdi joka paikkaan. 

Jotkut maatilat tarjoavat asuinsijaa, kuten Gangvide Farm. Täällä saa pystyttää teltan ja parkkeerata asuntovaununkin farmin tiluksille. Mökkejä on myös vuokralla. Tämä on mukava paikka heille jotka haluavat rauhallista, hiljaista ja luonnonvaraista yöpymispaikkaa. Alueen kahvila on avoinna melkein vuorokaudet ympäri. 

Lummelundagrotta/Lummelundanluolat on erittäin suosittu kohde. Luolat sijaitsee Visbystä 13 kilomteriä pohjoiseen päin. Luola-alue on 16 hektaaria laaja alue, jossa kulkee pitkä maanalainen neljä kilometriä pitkä käytävä puron viertä. Tänne pääsee Visbystä bussilla 61. 

Minua ei henkilökohtaisesti kiehdo luolat, mutta miljoonat henkilöt ovat käyneet täällä. Luolaan on sisäänpääsymaksu. Lummelundassa on paljon muutakin, mm geologinen luonnonpolku, vanha ruukki, ruukin kaunis vanha puutarha, lasten leikkipuisto ja kahvila/ravintola.

Ekstakusten on luonnonreservaatti saaren itäisellä puolella. Ekstakusten on laaja alue, joka on melkein asumatonta. Joidenkin mielestä tämä neljä kilometriä pitkä rannikko on kauneinta aluetta koko Gotlannissa, mutta makunsa kullakin. Rannikko on pitkin matkaa kivistä. Meri on hionut kivet sileiksi. Rannikolla sijaitsee kaksi entistä kalastajakylää Djupvik ja Kronvall. Rannikolta on myös kaunis maisena Stora- ja Lilla Karlsön saariin päin. Yöpymismahdollisuuksia on kehnosti, eikä tänne saa pystyttää telttaakaan.

 Djupvik, entinen kalastajakylä

Täällä Djupvikissä sijaitsee yksi harvoista luksusluokan hotelleista Gotlannissa.

 Ekstakusten

 Ekstakusten, taustalla Stora Karlsön saari

Grötlingbon kirkko

 Grötlingbyn kirkon kastemalja

Tämä kastemalja on erinomaisen hyvä esimerkki 1100-luvun kastemaljoista Gotlannissa. 

Mestari Sighraf oli gotlantilainen kivimestari, joka valmisti tämän kauniin maljan. Se on todellinen mestarityö. Sighraf tunnetaan nimellänsä, sillä  hän kaiversi kivitöihinsä usein miten nimensä.

Grötlingbo sijaitsee eteläisessä Gotlannissa. Grötlingbon kirkko on melko suuri ja sitä kutsutaankin nimellä Sundrets domkyrka, vaikka mikään tuomokirkko se ei ole. Sundret on Gotlannin eteläinen osa nimeltään.

Vuonna 1296 silloinen paavi Bonifatius VIII/Benedetto Caetani antoi bullan, minkä mukaan Grötlingbon kirkko on pyhitettävä evankelista Luukakselle. Kirkko oli alunperin pienmpi, mutta sitä on lisärakennettu ajan kanssa, kun on saatu varoja kasaan.

Toisella puolella kasteastiaa on Sighraf kuvannut Jeesuksen kastetta

Viikinkien ajan lopulla (noin 1000-luvun keskivaiheilla jaa) alettiin rakentamaan näitä kulttuuriaarteita, Gotlannin kivikirkoja, joita valmistettiin innolla sata kappaletta tälle suht koht pienelle saarelle ja vielä hyvin lyhyen ajan sisällä. Kirkkoja on niin paljon että kokemuksen jälkeen ei niitä oikein jaksa arvostaa. Mutta seisoipa vaikka yksi näistä kirkoissa jossain muualla niin se olisi suuri kulttuuriaarre.

Gutesaga, guuttien oma kansallisepos, kertoo syyn miksi kirkkoja rakennettiin: "þy et menn gierþu sir kirchiur at mairu maki'. Sana maki viittaa mukavuuteen, kätevyyteen.

Guta-saaga on Gutan lain pääkirjoituksen loppuosa. Se on tallennettu 1220-luvulla, luultavasti viimein muokattu noin 1350 ja on yksi Ruotsin perinetistä maakuntalaeista. Maakuntalaki on vanha skandinaavinen paikallislaki/maakuntalaki, joka pohjautuu kristillisiin oikeus tapoihin sekä kuninkaan ja kirkon antamiin säädöksiin.

Eri maakuntalakeja kirjoitettiin muistiin 400 vuoden aikana, noin vuodesta 930 vuoteen 1335. Ensimmäiset Ruotsin lait kirjoitettiin ylös 1220-luvulla. On todennäköistä, että kaikilla maakunnilla oli omat kirjoitetut lakinsa, kun koko maata koskevat lait koottiin yhteen joskus ennen vuotta 1350.

Koska Gotlannin saarella ei ollut kyliä, ei myöskään Tukholman alueella,  vaan mahdoton määrä kartanoita, jotka jakoivat keskenään maatilat, niin kartanon väki tykkäsi, että oli hieman liian pitkä matka kirkkoon ja näin lähimmät kartanot keskenään päättivät rakentaa oman kirkon. Kirkon koristelu jäi sitten hieman myöhenpään vaiheeseen.

Seisoipa missä tahaansa Gotlannin saarella niin jossakin suunnassa pilkottaa kirkon torni. Guutan lakikirjassa lukee että jokaisen kartanon oli maksettava kirkolle kymmenys, kuten Raamatussakin mainitaan. Maanviljelijät (Tukholman alueella myös aateliset)  itse rakensivat kirkot ja maksoivat papille kymmenyksen. Pappi sitten jakoi osan kymmenyksestä sairaille ja vanhuksille. Gotlannin saarella kirkot perustivat ns köyhäintaloja, Helgeandshus/Pyhän hegen taloja. 

Pyhän Hengen talot (latinaksi: Domus sancti Spiritus), kuten niitä kutsuttiin Euroopassa keskiajalla, yhdistettiin vanhainkoteja, almutaloja ja sairaaloita, jotka olivat Pyhän Hengen ritarikunnan johtamia ja jotka olivat tärkeä osa sen ajan sosiaalipalveluista. Köyhät saivat hoitoa ilmaiseksi, kun taas paremmin toimeentulevat maksoivat niin kuin pystyivät

Ensin rakennettiin kirkontorni ja se tehtiin samalla vartiotorniksi, jossa oli aukkoja joista pystyi ampumaan.Kirkonkellot asennettiin torniin paljon myöhemmin, ja joihinkin torneihin ei kellot edes mahtuneet. Joissakin kirkoissa oli itse kirkkorakennuksessakin ampumaluukkuja.

Gotlannissa valmistettiin kuvakiviä 400-luvulta pitkälle 800-luvun lopulle. Sen jälkeen viikingit alkoivat valmistamaan riimukiviä ja 1100-luvulla alettiin rakentamaan kirkkoja ja koristlemaan niitä. Jämäkät kastemaljat olivat ensimmäisiä esineitä kirkoissa ja ne muurattiin kiinni lattiaan. Kaikki kastemaljat ovat vieläkin jäljellä kirkoissa. 

Mutta jo 1100-luvulla mm Garden kirkkoon maalattiin seinille ja tornikaareen kalkkimaalauksia. Gardan kirko on yksi Gotlannin vanhimmista kirkoista. Maalaukset ovat tyypiltään venäläis-bysanttilaisia ja luultavasti maalarit tulivat veneellä Itämeren toiselta rannalta. 

Kuvissa esitetään kahta venäläistä prinssiä, Boris ja Gleb. Boris oli ainakin suurruhtinas Vladimirin poika (1000-luvulta), ehkä myös Gleb. Piispa Olof Herlin kertoo kirjassaan, että Boris ja Gleb olivat pyhimyksiä, ns strasstoterpzi, kärsimyksenkantajia. 

Elizabeth Piltz, Bysanttisen taidehistorian professori eremita, on sitä mieltä että kalkkimaalaukset kuvaavat Borista ja Glebiä. Hän kertoo myös että mestarit lähetettiin Venäjältä Garden ja Källungen kirkkoihin. Mutta mestarit olivat kreikkalaisia, kuten kaikki piispat Venäjällä siihen aikaan 1150-luvulla. Laatokalla Starajassa on kuulema kirkko nimeltä Pyhä Gregorij ja Vladimirissa on kirkko nimeltä Pyhä Dimitrij, joissa molemmissa on samantyyliset maalaukset.

Garden kirkko

Kun tultiin 1200-luvulle niin silloin alettiin maalaamaan kalkkimaalauksia suuremmassa kaavassa. Kuvassa on kalkkimaalaus Angan kirkosta. Tässä kuvassa punnitaan sieluja.

Tämä on iso seinämaalaus, Pohjolan isoin kalkkimaalaus, Vamlingbon kirkossa. Tässä punnitaan saksalaisen kuninkaan Henrik IV:n sielua. Henriksitä tuli sittemmin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari.

Vamlingbon alueella Gotlannin eteläsiessä osissa  asui keskiajalla rikasta väkeä, joten heillä oli varaa rakentaa promea kirkko alueelle. Kirkon korkeus saa aikaan katedraalisen tunnelman. Mutta kirkon torni on hyvin matala ja tanakka.

Nämä maalaukset joissa punnitaan sieluja ovat harvinaisuuksia ja ensimmäisiä koko maailmassa. San Lorenzo fuori le Muran basilikasta Roomassa löytyy vielä tätä vanhempi kuvaus keisari Henrikin sielun punnitsemisesta. Yksistään nämä maalaukset ovat Gotlannin matkan arvoiset. Vamlingsbo sijaitsee Gotlannin etelä kärjessä. Sandran, Hallin, Väskinden, Dalhemin ja Stenkyrkan kirkoissa on myös maalauksia, joissa punnitaan sieluja.

Heliga Andes/Pyhän Hengen kirkkoraunio 

Kirkko rakennettiin 1200-luvulla Solbergan nunnaluostaria varten. Kirkon ja luostarin vieressä sijaitsi ns helgeandshus, joka oli köyhien hoitokoti ja jossa nunnat hoitivat vanhuksia ja sairaita.

Visbyssä on useita kirkkoja jotka ovat raunioituneet, mutta Gotlannin saarella on 99 keskiaikaista hyväkuntoista kirkkoa jäljellä.

Heliga Trefaldigas/Sankta Trinitatis kyrkoruin/

Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunio

Patsas esittää Cristopher Polhem'iä (1660-1751), joka oli ruotsalainen keksijä ja mekaniikan isä.

Sankt Clemens kirkkoraunio, Smedjegatan

Kirkko rakennettiin vuonna 1060, yhtä aikaa Pyhän Hansin kirkon kanssa. Tanskalaiset kutsuvat Pyhää Johannes Kastajaa Pyhäksi Hansiksi.

Täällä Celemensin kirkkonraunioissa pidetään kesäaikaan Jumalanpalveluksia, konsertteja ja vihkiäisiä. Tämä on todellakin vaikuttava kirkkoraunio. Alkuperäinen kirkko valmistui vuonna 1060 ja tämä nykyinen on 1200-luvulta. Tämä on luultavasti Visbyn vanhin kirkko. 

Celemens I oli paavi vuosina 91-101. Keisari Trajanus karkoitti Clemensin Gallipolin saarelle syystä että hän oli kännyttänyt monta henkilöä kristinuskoon. Keisari langetti kuolemantuomion Clemekselle ja näin hänestä tuli marttyri ja myöhemmin pyhimys.

Sankt Per ja taustalla Sankt Hans kirkkorauniot

Sankt Per on Pyhä Pietari ja Sankt Hans on Johannes Kastaja, jota juhlittiin 23. päivä kesäkuuta, juhannusaattoa edeltävänä yönä. Katollisen kirkon mukaan 23. päivä kesäkuuta on Johanens Kastajan päivä. Hän syntyi nimittäin kuusi kuukautta Jeesuksen jälkeen Luukaksen evankeliumin mukaan. 

Tanskassa ja Norjassa juhlitaan Sankt Hansia 23. kesäkuuta myöhään illalla. Italiassa juhlitaan myös Giovanni Battista/Johannes Kastajaa juhannusaattoa vastaavana yönä. Tanskassa ja Norjassa poltetaan kokkoa, kuten Suomessakin ja Italiassa. Ruotsissa kokko poltetaan jo vapun aattona.

Italiassa juhannus on nimeltään la festa di San Giovanni Battista/Pyhän Johannes Kastajan juhla tai paremminkin Notte di San Giovann Battista, sillä juhannustua juhlitaan 23. kesäkuuta myöhään yöllä. Juhannusta juhlitaan useimmissa eurooppalaisissa maissa, jopa Ranskassakin poltetaan kokko 23. kesäkuuta myöhään yöllä. He juhlivat sitä katollisella tavalla, vain me Ruotsissa ja Suomessa juhlitaan 24. kesäkuuta pakanallisella tavalla. Vaikka kokon polttaminen Suomessakin on katollista perua. 

 Sankt Göranin kirkkorauniot

Sankt Göranin kirkkoraunio sijaitsee lähellä Norrporten/pohjoista kaupunginmuurin porttia. Kirkko rakennettiin 1200-luvulla leprasairaalan viereen. Sairaala oli tominnassa 1500-luvulle saakka.

  Sankt Nicolain kirkon rauniot

Pyhä Nikolaus/Sankt Nicolai on katollisen kirkon mukaan merenkulkijoitten suojeluspyhimys. Gotlannin saarella kävi paljon merenkulkijoita vuodet ympäri. Pyhä Nikolaus on myös joulupukin esikuva. 

Tämä kirkko on rakennettu vuosina 1215-1220. Myöhemmin dominikaani munkit saivat luostarin kirkon vierestä ja he saivat samantien kirkon omakseen. Mutta Lybekkiläiset saivat idean vuonna 1525 hyökätä Visbyhyn ja he tuikkasivat luostarin ja kirkon palamaan. Sen jälkeen ei kestänyt kauaakaan kun kuningas Gustav Vasa reformoi kirkon ja kielsi katollisen kirkon Ruotsissa.

Sankt Olof/Pyhän Olavin kirkkorauniot

Sankt Gerturdin kirkkoraunio

Sankt Gertrud/Pyhä Gertrud Nivellesiläinen synytyi 600-luvulla Belgiassa. Gertudin nimestä tulee Suomen kieleen nimi Kerttu. Pyhä Gertrud oli nunna ja tomi myöhemmin abbedissana. Pyhän Gertrudin kultti levisi Pohjoismaihin 1300-luvulla ja varsinkin aleuille, joissa asui runsaasti saksalaisia, kuten Visby ja Tukholma. 

Tukholman yksi kauneimmista kirkoista on juuri Pyhän Gertrudin kirkko Gamla Stanissa. Kirkko on ensimmäinen saksalainen kirkko ylipäätään joka on rakennettu Saksan ulkopuolelle. Tukholmassa asuu vielä nykyäänkin runsaasti saksaa puhuvaa väkeä. Suomalaiset saivat toki oman kirkonsa Tukholmaan 46 vuotta ennen saksalaisia.

Gertrud pelasti merimiehiä merihädässä ja näin hänestä tuli marttyyri josta tuli merimiesten, matkustavaisten ja kissojen suojeluspyhimys. Hän toimii myös auttajana kuoleman hetkellä.

 Pyhä Gertrud

 Bara ödekyrka/Bara autiokirkko

Bara autiokirkko seisoo melkein keskellä Gotlantia. Ainoa rakennus alaueella autiokirkon lisäksi on vanha kookoontumispaikka, ns Bygdegård, joka on poliittisesti puolueeton rakennus. Melko lähellä kirkkoa sijaitsee esikristillinen uhrimäki, joka on mukava piknik-paikka.

Jo 22 vuotta on gotlantilainen musiikiryhmä Gotlands Blåskvintett esiintynyt Baran rauniokirkossa kesäyönä. Konsertti oli jo 2.heinäkuuta. He tulevat kesänaikaan esiintymään myös Ronen, Linden ja Närin kirkoissa.

Kirkko on peräisin 1200-luvulla. Se oli autio jo 1500-luvulla.

 Vatings, keskiakianen kartano, joka sijaitsee Folessa

Hästnäs  Väskindessä

Tämä on yksi parhaiten säilyneistä keskiaikaisista rakennuksista Gotlannissa. Rakennus on 1300-luvulta.

Hästnäsiin kuuluu tämä työväen asuntola

 Munkhus, Möllbos

Tämä rakennus kuului sisternsienssiluostarille nimeltä Gutnalia, joka sijaitsi Roma nimisellä alueella. Rakennus on 1200-luvulta. 

Entinen Roma kirkonkylä sijaitsee keskellä Gotlantia, noin 16 kilometriä Visbystä ja 2 kilometriä Roman luostarista, joka on raunioitunut. Roman kirkko ei kuulu tunnetuimpien nähtävyyksien joukkoon. Kirkosta ei ihme kyllä ole paljoakaan tietoa, mutta se on rakennettu 1200-luvulla. Roman luostaripastoraattiin kuuluu kokonaista 23 kirkkoa. Romassa on kaikki tarvittavat palvelut.

Rooman luostarin raunioissa näytellään Shakespearea joka kesä ja Gotlannin ainoassa Kuninkankartanossa pidetään juhlia. Kartanon sivurakennuksiin ovat laittaneet paikalliset taiteilijat ja käsityöläiset esille teoksiaan ja lisärakennuksessa on myös kahvila. Ei ruotsalaiset selviä elossa ilman kahvilaa.

 Luostari, jossa on pidetty Gutnatinget/ Guuttien käräjiä

Kattlunds gård on museokartano,

Kartano on saanut nimensä Johannes Kattlundin nimestä, joka asui kartanossa 1200-luvulla.Täällä on myös kahvila ja myymälä. 

 Navetta

 Haun kartano, Fleringe

Gotlanin saarella ei ole perinteisesti ollut kyliä vaan maa-alueet jakautuivat kartanoiden kesken. Joten kartanoita on ollut monia tuhansia ja vieläkin niitä on runsaasti jäljellä. Gotlannissa ei ole myöskään ollut aatelisia, joten täällä ei ole linnoja eikä aatelisten herraskartanoita. Kirkot rakennettiin kulkuväylien varteen vuosien 1100-1300 välisenä aikana.

Nykyään Gotlanti kuuluu maakunnallisesti Tukholman läänin ja Tukholman läänin Regione Stockholm maakäräjiin/maakuntaliittoon. 

Tuo suomalainen mimitys maakäräjät on harhaanjohtava, mutta ehkä sana maakuntaliitto olisi parempi nimitys. Tukholman maakuntaliitto siis vastaa julkisesta terevydenhoidosta, kulttuurista ja teistä Gotlannissakin. Pitää muistaa että tämän systeemin rinnalla toimii myös yksityinen sektori.Poliittisesti Gotlanti kuuluu yhteen kuntaan ja aluejako on distriktien/piirien mukaan. Tämä piirijaottelu on aivan uusi syteemi Ruotsissa. Ruotsissa tehdään hyvin usein kunnallisia ja maakunnallisia muutoksia. 

Yksinkertaisesti sanoen koko Ruotsi on jaoteltu kuntiin ja kunnat piireihin. Kuntaliittymät maakunnallisiin poliittisiin yksikköihin, joihin valitaan päättäjät maakuntavaaleissa yhtä aikaa kuntien ja valtion vaalien kanssa.

Kunnalisverosta 11-12 % menee maakuntaliitolle/Regionen, jolla sitten katetaan muun muassa terveydenhoitoa. Modernilla ajalla on syntynyt Gotlantiin kaksitoista asutustaajamaa, vaikka hyvin moni gotlantilainen on muuttanut Suur Tukholmaan työn perässä. Muutto Gotlannista ja Gotlantiin on melko tasoissa.

 Fordumen linnan rauniot, Rute

Linnan kellarirakennus

Helgeandhuset/Pyhänhenegentalo

Burmeisterska huset, Strandgatan, Visby

Strandgatan Visbyssä kannattaa kävellä päästä päähän. Visbyn keskeisin paikka sijaitsee Strandgatanin, Hamngatanin, Voltersgrändin ja Kilgrändin risteyksessä. Tässä katujen risteyksessä sijaitsee yllä kuvassa oleva Burmeiska huset, Donnerskahuset/Donnerien talo, Visbyn kuulusin hotelli Wisby Hotelli ja useita terassiravintoloita. Heti risteyksen jälkeen sijaitsee Strandvägenin varrella Gotlannin museo.

Seuraavassa katujen risteyksessä sijaitsee söötti pieni puisto jossa on penkkejä ja kavila nimeltä Strandporten, jossa voi virkistyä. Tuosta portista vasemmalla pääsee Tage Cervins gatan'ille ja siitä Almedalin puistoalueella ja Strandvägenille.

Tästä risteyksestä voi sitten lähtä kapeille kujille, kääntyä Danzinergrändille siitä sitten Bremergrändille ja kääntyä oikealle S:t Hansgatanille. Siinä sitten onkin Gotlannin Taidemuseo. Museo on osa Gotlannin museota, mutta tänne on sisäänpääsymaksu erikseen. Maksaa vain 80 € ja kaikki alle 19-vuotiaat pääsee ilmaiseksi sisään.

 GKF, Wallérsplats 5

Tästä voi sitten jatkaa kävelyä Bremergrändiä pitkin kunnes tulee Wallers platsille. Siinä katujen risteyksessä seisoo GKF, Konsthantverkare & Formgivare, siis Gotlannin käsityöläisten ja suunnittelijoiden oma talo. Tämä on aivan mahtavan mielenkiintoinen paikka muodista ja muotoilusta kiinnostuneille. Jos ei kiinnosta shoppailla niin voihan täällä käydä virkistämässä ja piristämässä mielikuvitustaan. Koska tämä rakennus toimii myös myymälänä niin tänne ei ole sisäänpääsymaksua.

Saman torin reunalla sijaitsee useita ruokapaikkoja  terasseineen ja Greperie & Logi niminen crepes ravintola/kahvila jonka yhteydessä vuokrataan myös huoneistoa.

Tästä risteyksestä sitten voi lähteä vaikkapa  ylöspäin Hästgatanille. Tämä on melko mäkistä aluetta. Kadun yläpäästä löytää pienen kaupunginmuurin portin josta pääsee Visbyn ostoskeskukseen. Mutta jos ei ole tarvetta shoppailla, hoitaa pankkiasioita tai käydä McDonalds'issa niin on parasta jatkaa kävleyä Greperian luota Södra Kyrkogatania pitkin pohjoiseen päin kohti Stora Torgetia/Suurtoria. 

Torilla on torimyyntiä, ravintoloita ja ICA:n ruokatavaramyymälä. Stora Kyrkogatan kulkee Tuomiokirkon ohitse. Tuomiokirkon jälken kannattaa jatkaa samaa katua pitkin ja sitten kääntyä Helgeadns kirkon raunion ympäri Hospitsgatanille. Seuraavassa risteyksessä sijaitsee mukava neljäntähden- hotelli nimeltä Hotell Helgeand, jolla on erinomaisen kaunis ja rauhallinen sijainti. Sankt Celemensin kirkonrauniot sijaitsee siinä heti ja erittäin ihastuttava mutta kallis hotelli Sankt Clemens.

Hotellia etsivän kannattaa ehkä käydä näillä sivuilla: Trivago  tai Momondo.

Tage Cervins gatan, ja eikös taas löydy kahvila ja Almedalens Bed& Breakfast.

Clematishuset, Standgatan 20, Visby

Vanhan apteekin ovi, Strandgatan 30

Gotlanti on myös kuulu lukuisista niityistään. Useimmat niityt sijaitsevat kirkkojen lähettyvillä ja ne ovat usein nimeltään papinniittyjä/prästänge. Kaikille niityille on laitettu myös muutama penkki ja pöytä, jossa voi levähtää tai syödä eväät, kunhan vie roskat mennessään.

Gotlannin museo, Strandgatan 14

 Museo on avoinna viikon kaikkina päivinä, jopa maanantaisin, kello 10-18.

 Sisäänpääsymaksu 120 Kr, alle 19-vuotiaat ilmainen sisäänpääsy.

Mahtavan mukava museo, varsinkin heille joita kiinnostaa keskiaika. Varsinkin Fornsalen on erikoisen mielenkiintoinen. Salissa on paljon Gotlannin kirkoista kerättyjä puuveistoksia ja alttarikaappeja vuosilta 1100-1300. Salista löytyy myös hyvin vanhoja kastemaljoja sekä krusifiksejä. 

Museoon kuuluu useita muitakin rakennuksia Gotlannissa. Infoa kohteista löytyy Museon sivuilta. Siellä jopa neuvotaan kuinka löytää bussilla perille. Museoon kuuluu museokartanoita, kuten Kattlund, Norrby, Kapitelhusgården, Petes ja pitkä lista muita kohteita. Museossa on luonnollisestikin lasten ja kolulaisten oma osio. Museo  järjestää myös kiertokäyntejä ja patikkaretkiä joka päivä. 

Strandgatan on yksi keskustan tärkeimmistä kaduista yhdessä Hamngatanin kanssa. Pisimmät suoremmat kadut kulkee pohjois-etelä suunnassa ja näitten katujen poikkikadut ovat kapeita kujia.

Museossa on kirkollisten esineiden lisäksi kuvakiviä, riimukiviä, sotilaallisia asuja ja esineitä, keskiaikaisia kodinkalusteita ja kauniita isoja puuarkkuja, luurankoja ja muita argeologisia löytöjä, rakennuskulttuuria, koruja ja kolikoita ja luonnollisestikin myös museomyymälä. Onhan täällä myös kahvila ja ruokalakin.

Öjan kirkosta on tuotu museoon tämä herkkä ja kaunis Pyhää Mariaa kuvaava puuveitos. Puuveistos on 1.47 metriä korkea ja se on vamistettu 1200-luvulla.

Visbyn Tuomiokirkko, Maria kyrka

Visbyn Tuomiokirkko/Santa Marian kirkko

Visbyn tuomiokirkko antaa hieman bysanttisen vaikutelman, eikä ihme, sillä Gotlannilla on ollut suhteita itään päin. Varsinkin nuo kirkontornit viittavat ortodoksiseen traditioon. Kirkko on rakennettu katollisella ajalla 1100-luvulla ja näin ollen kirkko kuuluu Ruotsin vanhimpien kirkkojen joukkoon. Juuri 1100-luvulla rakennettin aivan valtavan paljon kirkkoja Ruotsissa. 

Nykyään Ruotsissa on kirkkoja 3400, jos ei lueta muitten uskontokuntien kirkkoja mukaan. Ruotissa on 15 tuomiokirkkoa ja yksi katollinen tuomiokirkko sekä neljä ortodoksista tuomiokirkkoa, jotka edustaa eri suuntauksia. Valtion kirkkoa ei Ruotsissa ole enää. 

Siihen aikaan Ruotsi käsitti vain Svealandin, Götalandin ja Norrlannin eteläiset ranta-alueet. Kristinuskosta tul Rooman valtion uskonto 300-luvulla.Myöhemmin Ruotsin kirkot kuuluivat myös Paavin alamaisuuteen. Ensi alkuun kaikki Ruotsin kirkot kuuluivat Bremenin tuomiokirkon alaisuuteen, kunnes Ruotsi sai omat hiippakunnat. Kristinusko tuli Ruostiin 800-luvulla 'Pohjolan apostoli' Ansgarin mukana. Mutta myöhempien tutikimusten mukaan kristinuskonto tuli Ruotsiin jo aikaisemmin ja tietoon löytyy lähdetietoa Varnhemsin luostarin kirkosta, mikä sijaitsee Billingessä Skånessa.

Visbyn tuomiorkirkon kattotasolla on tila johon on koottu vanhoja gotlantilaisia kirkon esineitä. Tarkoitus on tehdä tilasta kirkkomuseo.

Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1225, mutta siitä tehtiin tuomiokirkko vasta vuonna 1572, jolloin Visbystä tehtiin oma hiippakuntansa. Joittenkin mielestä tuomiokirkko on Ruotsin kaunein, ja se voi johtua osittain myös kirkon sijainnista ja sen ympäristöstä. Kirkon piha on rauhallinen oaasi pienten keskiaikaisten asuinrakennusten keskellä.

Kirkon ulkoseinällä on useita ilkkuvia gargoileja. Osa näistä gargoileista on tehty juoksuttamaan sadevesi pois rakennuksen läheltä. Mutta osa näistä gargoileista on humoristisen näköisiä tyyppejä ja osa pelottavia ja irvisteleviä, joiden tarkoitus oli häivytellä paholaiset ja pahat henget pois kirkkorakennuksen luota. Tällaisia gargoileja olen nähnyt myös Pariisissa.

Tuomiokirkon erityinen rukouskammari on suosittu paikka käydä hiljentymässä. On hyvin tavallista Ruotsissa, että luterilaisissa kirkoissakin on ikooneja esillä.

Tuomiokirkossa on useita maalattuja lasi-ikkunoita ja tämä kaunis pääalttarin alttaritaulu, joka ei sinäänsä ole mikään erikoisuus, sillä taulu on vuodelta 1905 ja sen on valmistanut paikallinen arkkitehti ja taiteilija Axel Herman Hägg. Hän syntyi Kagghamran kartanossa Östergarnin pitäjässä. Hän kuoli Englannissa jossa häntä pidettiin geniaalisena arkkitehtinä.

Ikänsä puolesta alttaritaulua ei ole kelpuutettu Gotlannin museoon. Taulussa on kuvattu vasemalla Pyhä Birgitta, Pyhä Olavi ja oikealla Pyhä Katarina (Vadstenan luostarista)  ja Pyhä Nikolaus, merimiesten ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys. 

Gotlannin Museoon on viety täältä kaksi puuveistosta ja triumfikrusifiksi, mutta kastemalja on jätetty kirkkoon. Kastemaljat kuuluu melkein aina ruotsalaisten kirkkojen vanhinpaan irtaimistoon, mutta irti niitä ei helposti saa, koska ne on valettu kiinni lattiaan.

Gotlannin kirkoista löytyy omalaatuisia krusifiksejä, ns rinkikrusifiksejä. Tämä tuomiokirkon krusifiksi on nykyään Gotlannin museossa. Se on 1400-luvulta ja veistetty tammipuusta. Se on vain metrin korkuinen.

Tämä Maria ja Jeesuslapsi patsas on myös tuotu tuomiokirkosta Gotlannin museoon. Veistos on tehty tammesta 1200-luvulla. Patsas on 1,47 metriä korkea.

Tuomiokirkossa oleva kopio Madonna patsaasta

Omasta mielestäni tämä on mauton esimerkki arvokkaan kulttuuriperimän kopioinnista. Useampikin seikka tuomikirkossa ei mielestäni ole tuomiokirkon arvoista.

Tämä Kristuspatsas on myös peräisin tuomiokirkosta ja löytyy nykyään Gotlannin museosta. Patsas on veistetty tammesta 1200-luvulla ja 1,92 metirä korkea.

Kartta johon on merkattu suorin reitti gotlantilaisten kirkkojen välillä

Kukaan ei varmasti voi käydä kaikissa kirkoissa, en minäkään, vaikka haluaisin niin mielelläni. Se veisi aikaa. Useimmat kirkot ovat avoinna kesäkuun 15 - syyskuun 15 välisenä aikana joka päivä. Jotkut vuodet ympäri. Gotlantiin tulee paljon kirkoista ja Gotlannin kulttuurista kiinnostuneita turisteja vuodet ympäri. Iltaisin joissakin kirkoissa pidetään konsertteja, esitetään teatteria tai pidetään luentoja. Muutamat kirkot ovat remontin alla. 

Ensimmäiset gotlantilaiset kirkot valmistettiin laudoista ja mereltä rantautineista ajopuista jo 800-900-luvuilla, mutta ne oli pakko rakentaa pian uudestan kivestä. Gotlannissa ei juuri kasvanut puita, eikä niitä kasva kovin paljon nykyäänkään. 

Gotlantilaiset kivikirkot rakennettiin 1100-1300-lukujen välisellä ajalla. Vain muutama harva niistä 92:sta keskiakaisesta kirkosta on muuteltu sen jälkeen. Suurin osa on ennallaan. Mitä nyt on vanhimmat ja kallisarvoisin irtaimisto on  viety museoon ja tilalle on laitettu usein kopio. 

Jokainen kirkko omistaa kirkkonsa rakennukset ja irtaimiston, mutta kirkot kuuluu Tukholman lääninhallituksen vastuulle, joka tekee huoltotyöt kirkoissa. Joka vuosi tehdään 4-5 suurenpaa peruskorjausta ja kaikkiin kirkkoihin tehdään vuosittain huoltotöitä. Gotlannissa ei ole aatelisia, eikä perinteisiä kyliä. Nyt vasta modernilla ajalla on syntynyt asuintaajamia sinne tänne. Linnojen sijasta täällä on maanviljelijöitten ja kirkon keskiaikaisia rakennuksia.

Gotlannin kirkot samoin kuin Visbyn Hansan aikainen kaupunginosa kuuluvat Unescon maailmaperintölistalle. Mutta jo viikinkien ajalla ennen 1200-lukua oli kaupankäynti Gotlannin saarella vilkasta. Gotlanti kuului tavallaan Svean maahan mutta gotlantilaisilla oli suuri itsemääräämisoikeus. Tanskalaiset tulivat ja ottivat Gotlannin haltuunsa vuonna 1361 ja Gotlannista tuli ruotsalainen vasta vuonna 1645. Argeologit ovat tehneet hyvin varhaisia löytöjä Gotlannissa. 

Ruotsi on negativinen Unsecon maailmaperintölistaa kohtaan.koska Unesco on päästänyt aivan liian helposti monia kohteita listalle, mikä on alentanut listan arvostusta.

Jääkauden jälkeen Gotlanti oli vain joukko pieniä saaria, jotka juuri ja juuri ylsivät merenpinnan yläpuolelle. Aivan samoin oli Tukholmankin laita. Stora Karlsön saarelta on tehty 9200 vuotta vanhoja löytöjä, jotka ovat Ruotsin vanhimpia. Stora Karlsön saari sijaitsee vain 6,5 kilometriä Gotlannin saaresta länteen päin. Lilla Kalrsön saari sijatsee vain kahden kilometrin päässä, mutta se ei ole yhtä mielenkiintoinen kohde kuin Stora Kalrsön saari. Koko Gotlannista on löydetty aivan valtava määrä muinaismuistoja, peräti 42000 !

Voisin alkaa melkein mistä tahaansa gotlantilaisesta kirkosta kirkkojen esittelyn, sillä kaikki ovat hyvin vanhoja ja kulttuurillisesti arvokkaita rakennuksia. Jokainen kirkko sijaitsee erittäin idyllisellä alueella maaseudulla teitten varsilla, koska kyliä ei Gotlannin saarelle syntynyt. Asutus on syntynyt hajalleen pitkin teitten vartta, ja joihinkin asuintaloihin ei ole koskaan ollut tietä. Mutta koska Gotlannsisa ei juuri ole ollut metsää, vain puita siellä täällä, niin täällä on ollut helppo liikkua ilman teitäkin. 

 Hemsen kirkko

Hemsen sauvakirkko oli Gotlannin ensimmäinen kirkko, josta tehtiin löytöjä kun nykyistä kivikirkkoa kunnostettiin. Löydöt ovat nyt Tukholmassa Historiallisessa museossa. Tämä nykyinen Hemsen kirkko rakennettiin 1100-luvulla. 

Hemse on Gotlannin toiseksi suurin taajama, joka sijaitsee eteläisessä Gotlannissa. Hemsessä kohtaa useampikin maantie ja rantaan Ronehamniin on noin kymmenisen kilometriä. Ronehamn on pieni tajaama, jossa on peni ja rauhallinen leirialue ja vierassatama.

 Hemsen kirkko

 Hemsen, Alvan ja Ronen kirkot muodostavat yhteisen seurakunnan.

Useissa gotlantilaisisa kirkoissa on ns ljudkruka/ääniruukku, joka sijaitsee kuorissa. Kuorin katossa on joitakin reikiä. Kruukut poistavat kaiun kirkkosalista ja näin saadaan miellyttävämpi ääni kirkkosaliin. Kirkoissa joissa on ääniruukut on mukava pitää konserttejakin. Papin ei tarvitse huutaa, eikä laulajan kirkua. Ääni kuuluu  miellyttävänä silti viimeistä penkkiriviä myöten.

Hemsen kirkon rakentajat, alueen maanviljelijät, maalasivat puumerkkinsä kirkon seinään. Kirkon koristelusta toki vastasivat käsityöläistaitoiset henkilöt.

Tämä erikoinen triumfikrusifiksi/riemukaarikrusifiksi ? on 1100-luvulta.

Kalkkimaalaukset ovat 1200- ja 1400-luvuilta ja ne on putsattu esiin myöhemmin 1800-luvulla.

 Alvan kirkko

Alvan kirkko sijaitsee vain kahden kilometrin päässä Hemsen kirkosta. Kirkon ympärillä on useita maalaiskartanoita. Kuori ja absidi ovat 1100-luvulta ja kirkkosali 1200-luvulta. Useimmat gotlantilaiset kirkot rakennettiin niin että ensin tehtiin jämäkkä kirkontorni, joka muistuttaa enempi vartiotornia tai majakkaa, kuin kirkontornia. Ja kirkontornit ovatkin toimineet vartiotorneina, puolustustorneina ja tienviittana merenkulkijoille. Gotlanti on melko metsätöntä tasankoa enimmäkseen. Tornin viereen sitten rakennettiin kuori ja absidi, sitten kirkkosali ja lopuksi sakristia, jos sitä on lainkaan olemassa. Niin itse Alvan kirkko kuin alttariasetelmakin on valmistettu hiekkakivestä. 

 Kirkko on hyvin söötti

Krusifiksi 1200-luvulta

Kalkkikivestä valmistettu alttariastelma kuvaa ehtoollista ja kuvassa ehtoollispöydällä seisoo kaksi kynttilää. Kynttilät oli Ruotsissa kielletty ehtoollispöydällä. 

Vuonna 1645 Tanska luovutti Gotlannin Ruotsille ja näin ruotsalainen sääntö astui voimaan. Vasta 1900-luvun alussa alettiin asettamaan kaksi kynttilää ehtoollispöydälle, mutta moni pappi sai rangaistuksen vielä pitkälle 1900-luvulla kynttilöiden takia.

Ronen kirkko, jota kutsutaan nimellä Lang Jaku/Långe Jakob/Pitkä Jaakko.

Ronen kirkko sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Hamsen ja Alvan kirkosta. Ronesta on lyhin matka Ronehamniin, vain kaksi kilometriä. Nämä kirkot muodostaa kolmion keskenään. 

Ronen kirkko on 1200-luvulta ja sen seinillä on erikoisia hyvin varhaisessa vaiheessa maalattuja kalkkimaalauksia, 1200-luvulta siis nekin. 

Kuten jo manitsin niin Ronehamnissa on lähin uimaranata ja leirialue. Ronehamn sopii erinomaisesti lapsiperheille, jotka liikkuvat asuntovaunun kanssa. 

Tämä eteläinen Gotlanti tai Sudret, kuten gotlantilaiset kutsuvat aluetta, on vihreää ja rehevää aluetta. Maisema on vaihtelevaa, on maatiloja, uimrantoja ja lehti-ja havupuita siellä täällä. Sudretin keskeisin paikka on Hemse, jossa on kaikki tarvittavat palvelut. 

 Hoburgsgubben

Täällä eteläisimmässä niemssä sijaitsee myös Gotlannin kuuluisin rauk, Hoburgsgubben/Hoburginukko, joka sijaitsee Hoburgissa.Raukkeja löytyy Gotlannin pohjoisosistakin.

 Ronen kirkon kalkkimaaluset ovat 1200 ja1400-luvuilta. 

 Triumfikrusifiksi on 1300-luvulta

Johannes Kastaja ja Maria krusifiksin vierellä. Tämä on ns calvarium asetelma, joka kuvaa Golgatan ristiinnaulimis tapahtumaa.

  Erikoiset kirkopenkit

 Nuo kauniit lasi-ikkunat  kuorissa on luultavasti 1200-luvulta

Peter van Eigen on valmistanut tämän alttariasetelman hiekkakivestä vuonna 1964.

Ronen kirkon pohjoisessa portissa on veistetty kuvia, kuten tämä veneveistos. Luultavasti veneessä istuu Norjan kansallispyhimys kuningas Olof/Olavi kirves kädessään. Olof kävi Gotlannissa pakomatkallaan. 

Mutta södermanlantilaiset kutsuisivat miestä kirves kädessään Pyhäksi Botvidiksi, omaksi apostolikseen. Mutta ehkä siltikin mies on Pyhä Olof, Gotlannin apostoli, joka istuu veneessä yhdessä Ormican kanssa, siis sata vuotta ennen kuin Botvid kuoli. Useissa gotlantilaisissa kirkoissa on Pyhän Olavin alttari oikeassa kuorinurkassa ja Pyhän Marian alttari vasemmalla puolella. 

Kuka oli sitten Ormica? Ormicalle on pystytetty viikinkien ajalla riimukivi. Gotlannissa asui noin 60000 viikinkiä. Gotlannin sarella on tehty yhtä monta viinkikilöytöä kuin mantereen puolella. Gutasagan, Guuttien omassa kansalaisepoksessa, kerrotan että  guutit olivat kristittyjä ja että Pyhä Olavi  tuli Gotlantiin vuonna 1029 paettuaan Norjasta. Hän oli oikeastaan matkalla Venäjälle. Hän asettui asumaan Sankt Olofsholmiin joka sijaitsee  Gotlannin koillisosassa.Väitetään että se oli Pyhä Olavi joka käännytti guutit kristinuskoon. Mutta nykyiset tutkijat ovat hieman eri mieltä.

Olofsholm on mielenkiintoinen kohde saarella. Täällä seisoo Pyhän Olavin kappelin paikalla iso puuristi ja magasiinirakennus, joka kuului kappeliin. Pyhä Olavi tapasi suurmiehen nimeltä Ormica, joka asui Hejnum'issa. Olof matkusti Ormican luokse ja lahjoitti hänelle lahjoja. Joten tuo yllä oleva venekuvaus voi aivan hyvin olla kertomus heidän tapaamisistaan. Heitä yhdisti myös se seikka että molemmat olivat viikinkejä ja suurmiehiä.

Olofsholmin ranta 

Öjan kirkko, Eteläinen Gotlanti

Täällä Öjan alueella ei asu kuin vajaat 599 henkeä, ja kirkon luona ei ole juuri ainoatakaan asuinrakennusta. Kirkko seisoo yksinäisessä ylhäisyydessään vanhan kirkkomaan keskellä. Öjan kohdalla on Gotlanti vain 2,5 kilometriä leveä. Lähin asuinalue on Burgsvik, ja siellä sijaitse kaikki palvelut ja myös pieni leirialue. Öjan kirkon lähettyvillä sijaitsee pansionaatti nimeltä Grå Gåsen.

Öjan kirkontorni on Gotlannin saaren korkein. Se on 61 metriä korkea ja se on toiminut merimiesten apuna suunnistuksessa.

Keskiakaisiin kirkkoihin laitettiin irvisteleviä tyyppejä kirkon ulkoseinään katon laitaan pelotteleemaan paholaiset pois kirkon lähettyviltä. 

Luultavasti kivenveistäjä on veistänyt oman kuvansa kirkon oven pieleen.

Tässä saattaa olla kuvattuna muut kirkon rakentajat, siis paikalliset maatilojen omistajat.

 Kirkkoa kutsutaan toiselta nimeltään Gra Gasi/Harmaa Hanhi

Kirkon suurin ja arvokkain nähtävyys on tämä 1200-luvulta peräisin oleva triumfikrusifiksi, jollaisia ei muualla päin maailmaa tunneta. Tällaista tyypillistä gotlantilaista krusifiksiä kutsutaan nimellä rinkikfusifiksi, tuon sille tyypillsen ringin mukaan.

Flöjel, Alva, Ardre, Barlingbo, Burs, Bäl, Eskelhem, Etelhem, Fide, Halla, Hamra, Hjenum, Klinte, Lau, Lokrume, När, Rone, Rute, Sandra, Sundre ja Stånga nimisissä kirkoissa on myös tällainen gotlantilainen triumfikrusifiksi. Laun kirkossa on 1200-luvulta peräisin oleva Pohjolan suurin krusifiksi.

Öjan kirkko on todellakin mahtava luomus. Tämä omaalatuinen alttaritaulu on valmistettu hiekkakivestä vuonna 1643. Alttarin takana on syvennys, jossa on kapea ikkuna. Alemmassa kuvassa sen näkee hieman paremmin. 

Kirkon kalkkimaalaukset olivat peitetyt kuten kuninkaan määräys kuului, mutta ne putsattiin esiin 1930-luvulla. Huomaa tuo kaunis sakramenttikaappi vasemalla.

Täältä Öjan kirkosta tuotiin Öjamadonna Gotlannin museoon, josta on kuva ylenpänä. Tämä on siis kopio Madonnasta.

 Ave Viator!

Öjasta löytyy tämä hiekkakivi joka tervehtii kaikki Öjaan tulevat tervetulleiksi, latinan kielellä.

Angan kirkko

Kirkko on 1200-luvulta ja se sijaitsee Gotlannin itäisellä puolella. Tämä kirkko on parhaiten säilynyt kirkko Gotlannin saarella. Kaikki gotlantilaiset kirkot ovat sööttejä ulkomuodoltaan. Sisältä päin ne ovat kotoisia ja viihtyisiä. Angan kirkko ei ole poikkeus, vaan kirkko kuuluu nähtävyyksiin, vaikka kokonsa puolesta tämä on yksi pienimmistä kirkoista.

Vuonna 1717 venäläiset ryöstivät kirkon ja veivät mukanaan kaiken minkä irti saivat. Kirveellä he hakkasivat kaapit ja arkut auki ja veivät jopa kirkonkellonkin mukanaan. 

Halvard niminen henkilö maalasi kalkkimaalauksia 1200-luvulla ja 1400-luvulta ovat ns Passionsmästaren maalaamat kalkkimaalaukset. Kukaan ei ole saannut selvää että kuka tämä anonyymi Passionsmästare oikein oli. Sama Mästare kävi maalaamassa muissakin kirkoissa. 

Angan kirkon kalkkimaalaukset ovat parhaasta päästä ja säilyneet hyvin. Maalaukset on Harvald nimien henkilö jättänyt puumerkiinsä. Kastemaljaa ei venälisiet sentään voineet viedä koska se on muurattu lattiian, kuten tapana oli. Kasteastia on siis ainoa 1200-luvun inventaarie. Alttarikaapin kirkko sai 1300-luvulla, triumfkrusifiksin 1400-luvulla ja saarnastuolin 1600-luvulla. Vasta 1700-luvulla sai kirkko istuinpenkit.

Alttarikaappi on 1300-luvulta ja se on valmistettu Gotlannissa

Kaappi on Gotlannin museossa, alakuvassa se aito alkuperäinen ja yläkuvassa kopio.

 Pyhä Olavi

Patsas on 1300-luvulta ja se sijaitsee Gotlannin museossa, jossa on myös pari muuta puupatsasta samasta kirkosta. Pyhä Olavi/Sankt Olof on Itämeren suojeluspyhimys, Norjan kuningas ja mahtipontien viikinki, joka ryösti Mälaren järven laaksossa, Tanskan ja Itämeren rannikolla. Kaikesta huolimatta Pyhästä Olavista on tullut yksi suoiuimmista pyhimyksitä Pohjolassa.

Triumfikrusifiksi on 1100-luvulta ja se on Gotlannin museossa. Pää ja itse risti ovat kadoksissa. Kirkossa oleva krusifiksi kopio on saanut pään ja ristin.

Källungen kirkko

Källunge sijaitsee keskellä Gotlannin saarta, maaseudulla, ei minkään suuremman valtatien varressa.

 Alttarikaappi on 1500-luvulta, ja se on ostettu Visbyn Tuomiokirkolta. 

Bro niminen kirkko sijaitsee melko lähellä Visbytä.

Bron alueella asuu noin reilut 300 asukasta. Bron kirkko on suosittu kirkko jossa käy paljon turisteja. Kirkko seisoo entisellä uhripaikalla jossa on uhrilähteitä ja kuvakiviä  400-luvulta. Kirkossa on ollut runsaasti puuveistoksia, jotka on viety Gotlannin museoon.

Kastemalja 1200-luvulta on mestari Singhrafin teos. Cuppan ulkopuolelle hän on laittanut pyhimyksiä vieri viereen.

Sakramenttikaappi  kaipaa oviaan. Akantusoksia seinän koristeena.

 Kuvakivi 400-luvulta

Bäl'sin kirkko

Bäl sijaitsee Visbystä noin 15 kilometriä koilliseen. Täällä asuu noin reilut sata henkeä vuodet ympäri. Tällä alueella on asuttu jo rautakaudella. Bälsin alueella sijaitsi seitsemän kartanoa ja kartanoiden välissä sijaitsi perinteisesti hautakenttiä. Viikinkien ajalta ja keskiajalta ei ole ainoatakaan rakennusta jäljellä, vain tämä kirkko. Suurin osa 1700-luvun viljelymaista on vieläkin käytössä. 

Bälsin kirkko on valmistettu kalkkikivestä 1200-luvulla. Kirkossa on ollut runsaasti puuveistoksia joista useimmat on viety Gotlannin museoon. Triumfikrusifiksi 1200-luvulta on kuitenkin jätettty kirkkoon. 

Krusifiksi 1200-luvulta on astettu seinälle

Kirkossa on toinenkin krusifiksi

 Nämä pienet patsaat on luultavasti irronneet saarantuolista

Fattigbössa kolehtia varten

Kalkkimaalaukset ovat 1200-1400-luvuilta.

Maria-alttarin paikalla kuorin vasemassa nurkkauksessa seisoo tämä Pyhä Birgitan patsas 1500-luvulta.

Eken kyrka

Eken kirkko sijaitsee eteläisessä Gotlannissa ja on perinteisesti maanviljelyalue, jossa oli aikoinaan 18 kartanoa. Hyvin suuri osa pinta-alasta on nykyään laidunmaata. Alueella on vain ikivanhoja teitä. 

Passionsmästare niminen kalkkimaalarimestari on maalannut nämä hänelle tyypilliset kalkkimaalaukset 1400-luvulla. Hänen tyylinsä tunnistaa helposti, sillä hän hyvin usein piirsi vain reunaviivat ja jätti täyttämättä alueet värillä. Hän maalasi mielellään friisejä. Passionsmästare oli gotlantilainen mestari. Hänen parhaat maalauksensa löytyy Norrlandan kirkosta.

Kirkon puuveistokset ovat 1400-1500-luvuilta. Useimmat on viety Gotlannin museoon, joten jokunen kirkossa olevista veistoksista saattaa olla kopio alkuperäisestä.

Gothem kyrka

Gothem sijaitsee Visbystä suoraan itään päin. Gothemissa asuu vajaat 400 henkeä. Täällä on sijainnut noin kolmisenkymmentä kartanoa. Åminnessa sijaitsee lähin ranta, jossa on leirialue, ravintola, uima-allas ja myymälä, joka on kesäkaudet avonna. Åminnessa on mös mökkejä vuokralle. Åminen on erittäin mukava paikka omalla autolla liikkuville.

Gothemin kirkon luona näkyy olevan yöpymispaikka ja ravintola. Rakennus on entinen koulu, jossa on matkustajakodin tapainen yöpymispaikka. Sopii hyvin lapsiperheille. Isot tilavat huoneet.

Lau kirkko, sijaitsee Gotlannin itärannikolla

Kirkon rakensivat sisterssiläiset munkit. Kirkon tarkoitus oli olla ns tiekirkko, jonne pyhiinvaeltajat aikoinaan vaelsivat sankoin joukoin.

Pyhä Pietari Taivaanvaltakunnan avain kädessään on päässyt Laun kirkon kalkkimaalaukseen mukaan. Täällä on Pyhä Pietari seisonut yli 800 vuotta. Kukaan ei tiedä että kuka on malannut kalkkimaalauksen, josta on kokonaiskuva alenpana. Mutta merkillisen päähineen hän on maalannut Pietarille.  Väskinden kirkossa on kalkkimaalaus, jossa Pyhä Pietari on ristiinnaulittu pää alaspäin. Väskinden kirkko valmistui jo vuonna 1090. Eipä silti, guuteilla oli kirkko Novgorodissa jo 1000-luvulla.

Laun kirkko kuuluu pakollisiin nähtävyyksiin. Kirkossa on viisi sisäänkäyntiä. Tämä kuvassa oleva portti on morsiusneidon portti.

Pohjolan suurin krusifiksi 1200-luvulta. Tuossa pienessä ikkunassa palaa aina tuikku.

 Krusifiksin alaosassa on tämä söötti kuvaus

Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

Alltarikaappi on 1400-luvulta. Se on aivan liian nuori päästäkseen museoon.

Sigfridin valmistama kasteastia 1100-luvulta, jota on käytettey noin tuhat vuotta. Monta lasta on ehditty kastamaan...

 Sakramnettikaappi

Kaappeja on kaksi, molemmin puolin alttarikaapin.

Kirkon tornikaaari on muurattu umpeen ja siihen on tehty 1200-luvulla kalkkimaalauksia. Se on tässä maalauksessa kun Pyhä Pietarinki seisoo mukana.

Västergarn kirkko

Kirkko sijaitsee Gotlannin itärannikolla Västergarnissa. Tämä on hyvin pieni ja erittäin söötti kirkko. Västergarn on myös yksi viihtyisimmistä lomakylistä Gotlannissa. Koko perheen lomakylä ja uimarantakin on lapsiystävällinen. Täällä sijaitsee kolme vanhaa kalastajakylää, Bibo, Valbyte ja Västergarn, joista Västergarn on historiallisesti mielenkiintoisin. Aikaisin kesäaamua siinä viiden paikkeilla on täällä erittäin maagien tunnelma. 

Vendeliin ajalla Västergarnissa oli venevarsutamo ja viikinkien ajalla tänne rakennettiin satama. Alue on nykyään Pavikenin luonnonreservaatti. Västergarnissa on golfkenttä, tai oikeastaan kaksikin vierekkäin. Toiseen tarvitaaan kaiketi jäsenlupa. Muutamia yöpymispaikkoja ja hotellikin löytyy, sekä Kronholmenin kartano, jossa voi  myös saada yösijaa.

Västergarnin kirkko on ulkopäin kaunis, mutta sisältä päin ei mitenkään erikoinen.

Halls kirkko 

Tämä kirkko sijaitsee Gotlannin pohjoisessa kärjessä, Hallshukin entisen kalastakylän lähellä. Kalastajakylässä on myös oma kalastajien kappeli. Luultavasti tällä tuulisella rannikolla on usein hukkunut kalastajia.

Täällä tuulee usein, sen on sanottava. Täällä asuu toiseksi vähiten asukkaita koko Gotlannissa. Mutta täällä on maanviljelijöitä, jopa viininviljelijäkin. Täällä ei auta mennä mereen uimaan sillä, virta voi viedä mennessään. Veden alla sijaitsee pohajkallion kieleke, jonka jälkeen tulee yht äkkiä erittäin syvää. Mutta ei tämä ole lainkaan niin synkkä paikka kuin luulisi. Hyvällä säällä täällä viihtyy. On ihania niittyjä ja aurinko paistaa suuren osan päivästä ja koko Gotlannin pohjoisessa päädyssä sijaitseva Itämeri avauttu edessä. Hallshukissa saa tunteen kuin olisi saapunut maapallon laidalle, jonne maailma loppuu.

Kappelshamnissa sijaitsee  tuuleta suojaisa leirialue. Irevilissä sijaistee irevikin matkustajakoti ja Iregårdin kartanossa saa myös yösijaa. 

  Hallin kirkko on 1200-luvulta. Kirkko on melko pieni ja kodikas.

Nuo kaksi ikkunaa pääalttarin luona antaa viihtyisää valoa alttarille. Arkkitehti Niklas Arne Rosén putsasi vuonna 1956 esiin aikaisemmin peitettyjä kalkkimaalauksia. Hän johti 1950-luvulla uuskorajuksia useammissa gotlantilaisissa kirkoissa.

Apostlamästare/Apostlamestari niminen kalkkimaalarimestari on maalannut kirkon seinille kalkkimaalauksia 1300-luvulla.

Hallin kirkosta on viety useita puupatsaita Gotlannin museoon. Alkuperäinen 1100-luvulta oleva krusifiksi on myös Gotlannin museossa ja tämä kuvassa oleva on sen kopio. 

Nyt laitan pisteen tälle postaukselle, vaikka Gotlannista olisi vaikka kuinka plajon kerrottavaa. Kirkkojakin on melkein sata!!! Kaikki yhtä sööttejä. 

Lopuksi vielä... Gotlanninsaarella on nykyään paljon armeijan väkeä, ikävä kyllä. Mutta suuren ja mahtavan naapurimaan ja entisen suuren vihollisen läsnäolo Itämerellä (Kalingradin läheisyys) vaatii sen että Gotlannin saarta suojellaan ja siinä samalla myös koko Ruotsia. Ruotsilla on hirvittävän pitkä rannikko ympäri Ruotsia joten tänne voi helposti tulla lentäen, laivoilla ja sukellusveneillä.

Ruotsi on sotinut noin kymmenisen kertaa Venäjän kanssa ja yhtä monta kertaa Tanskan kanssa.

Bungen kirkko

Jospa piipahdetaan vielä lopuksi Bungen kirkossa, mikä on toiseksi pohjoisin krikko Gotlannissa. Tämä kirkko on oma suosikkini Gotlannissa.

Kirkon vanhin osa on torni, mikä rakennettiin 1200-luvun alussa todennäköisesti 1100-luvulta peräisin olevan romaanisen kirkon yhteyteen. Seinämaalaukset ovat 1400-luvulta.