Salstan linna ja Vattholman ruukki

Salsta slott

Ranskalaisen barokkityylin mukaan rakennettu Salsta slott sijaitsee vähän matkaa Uppsalasta pohjoiseen päin. Tukholmasta Uppsalaan on noin 70 kilometriä ja siitä sitten Salstaan on noin reilu kymmenen kilometriä. Alueen nimi on Vattholma, Lena nimisessä pitäjässä, Upplannin maakunnassa. Vattholma on entinen ruukkiyhteiskunta, yksi Ruotsin vanhinpia ruukkiyhteiskuntia. Lenan entinen pitäjä on nykyään osa Uppsalaa.

Vattholman ruukkiasuntoja. Täällä asuu vieläkin noin 1500 henkeä. Vattholmaan pääsee junallakin. 

Vattholma oli ns vallonbruk, vallonien ruukki. Vallonit tulivat Ruotsiin Belgiasta hollantilaisen kauppiaan Louis de Geerin mukana. Vallonit olivat taitavia raudan käsitteliöitä. Vattholman ruukki oli toiminnassa jo sitäkin ennen 1400-luvulla. Kuninga Gustav Vasa nimittäin sai omistukseensa tässä lähellä Dannemoran ja Österbyn ruukit ja myös osan Vattholmaa ja se oli hän joka perusti Salstan ruukin vuonna 1545.

Ruukki oli kruunun omistuksessa 1500-luvun lopulle jolloin sen otti haltuunsa Bielken aatelissuku joka omisti Salstan linnan aivan siinä lähettyvillä. Muutenkin juuri Upplannin alueella on ollut eniten ruukkiyhteiskuntia. Ja Wasan suku on myös täältä kotoisin. Gustav Vasa luultavasti syntyi Rydbyholmin linnassa täällä Upplannsisa. Olen maininnut linnasta täällä aikaisemmin. 

Ruotsiin saapui 1600-luvun alussa valloneja Belgiasta. He olivat taitavia käsittelemään rautamalmia. Mukana muutti Amsterdamista hollantilainen valloni kauppias Lous de Geer. Hän oli Ruotsin valtiokansleri Axel Oxenstiernan ystävä. De Geeristä tuli Ruotsin teollisuuden uranuurtaja. Hän muutti melkein kokonaan aseiden valmistuksen Hollannista Ruotsiin koska hänestä tuli Ruotsin hovin suurimpia alihankkijoita. Hän toi valloonit Ruotsiin kaivoksille sepäntöihin. De Geer sai hovilta useita ruukkialueita hallintaansa, mm Österbyn, Leufstan ja Gimon. Yhdessä belgialaisen William de Beschen kanssa he avasivat useita muita ruukkiyhteiskuntia kuten Finspång, Österbybruk ja Lövstabruk. William de Besche suunnitteli myös Nyköpingin linnan, jossa sijaitsee nykyään Sörmlannin museo.

 Finspångin linna, sijaitsee lähellä Norrköpingiä

Itse de Besche asettui asumaan hovin omistamaan Finspångin linnaan. Linna oli siihen aikaan pienempi, mutta de Bechen pojat rakennuttivat linnaa lisää. Nykyään linnan omistaa Siemens OY.

Kuningas Gustav II Adolf suosi taas puolestaan de Geeriä ja auttoi ja tuki häntä toimissaan. Kuningas halusi hyötyä de Geerin taidoista. De Geer rakennutti palatsin Götgatanin varrelle Tukholmaan. Palatsi on nykyään Hollaniin suurlähetystö. 

Muuten...ruostsalaiset ovat kautta aikojen mielellään ottaneet palvelukseensa ulkomaalaisia ja hyötyneet heidän työstään ja taidoistaan. Voidaan sanoa että mitäpä Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan. Varsinkin Ruotsin suurvallan ajalla 1611-1718 tarvittiin runsaasti työväkeä. 

Maahnmuutto oli aikaisemmin huomattavasti suurenpaa kuin se on nykyään. Kuninkaat ovat kautta aikojen hyödyntäneet ulkomaalaisia arkkitehtejä, puutarhamestareita, rakennusmiehiä ja käsityöläisiä. Näitten maahanmuuttajien jäkeläisistä hyvin suurelta osin koostuu nykyinen Ruotsin valtio. Tuskin löytyy aitoa riikinruotsalaista enää.

Suurvallan ajalla oppineet ja kouluteut puhuivat latinaa, kauppiaat saksaa ja tavallien väki puhui kuka mitäkin kieltä. Hovissa kaiketi puhuttiin usein ranskaa. Saksaa osasi puhua kaikki enempi tai vähempi ja saksan kieli oli suurvallan ajalla tärkein ja käyttökelpoisin kieli. Ruotsin kieli ei ollut kovinkaan yleinen kieli, mutta Axel Oxenstierna halusi tehdä siihen muutoksen. 

Suurvallan ajalla (1611-1718) Ruotsi valloitti maa-alueita Venäjältä, Puolasta, Baltian maista ja Saksasta. Ruotsiin liitettiin myös Skåne, Blekinge, Halland ja Bohus niminen lääni. Suomi oli kuulunut Ruotsiin jo siinä vaiheessa kauan. 

Ruotsista tuli konglomeerattu valtio, joka tarkoitti sitä että valtion eri osat olivat hyvin erilaisia, niissä puhuttiin eri kieliä ja niissä oli omat lakinsa. Suurvallan ajalla oli tärkeimmät tekijät luterilainen uskonto ja lojaalisuus kuningasta kohtaan. Nykyään Ruotsi on Viron kanssa kaksi maapallon vähiten uskonnolista kansaa. 

Käsitys valtiosta tai yhteisestä kielestä ei tullut kenellekään edes mieleen. Mutta Skånessa, Hallandissa ja Belkingessä asukkaita "ruotsalaistutettiin". Lutherin katekismus käännettiin monille kielille ja jaettiin asukkaille.

Ingermanlandissa/Inkerinmaalla oli asukkaat ortodokseja ja he puhuivat virolaisten ja suomenkielisten sukulaiskieliä. Ruotsalaiset houkuttelivat inkerinmaalaisia siinä toivossa että ingkeriläiset kääntyisivät Lutherin uskoon. Siihen aikaan lähetettiin rikolliset Inkerinmaalle ja osa kansasta pakeni sieltä Venäjälle.

Vattholma on siis yksi näistä ruukkiyhteiskunnista. Täällä oli rautamalmikaivos. Valloonien jälkeen ruukki joutui Bielken aatelissuvulle. Bielket asuivat Salstan linnassa, vain kaksi kilometriä Vattholmasta pohjoiseen päin. Rautaa täällä taottiin vuoteen 1939 saakka. 

Vanha kivisilta nimeltään Trollbobron/Peikon asunnon silta kulkee Fyrisjoen ylitse. Sama Fyrisjoki juoksuttaa myös vettä Uppasalan kaupungin lävitse. Tässä sillan lähettyvillä on ollut kartano nimeltä Trollbo. 

Vanha Vattholman maantien silta, joka valmistui vuonna 1758. Ruotsista ja Suur-Tukholmankin alueelta löytyy paljon tällaista vanhaa kutturiperinnettä. 

Vattholmassa on ruukkiasunnot vieläkin jäljellä ja useissa niissä jopa asutaan, vaikka noin 50 vuotta sitten oli hyvin lähellä että kaikki rakennukset olisi purettu. Monen mielestä se oli viisasta korjata rakennukset ja siistiä alue ja nyt se on erittäin atraktiivinen asuinalue.

Luonnollisestikin pyrittiin säilyttämään kaikki kulttuuriarvot samalla kun kylää kunnostettiin varovaisesti. Jotkin rakennukset olivat niin huonossa kunnossa ettei niitä voitu pelastaa. Niinpä rakennusmestarit piirsivät rakennuksista mallit ja sitten rakennettiin uudet talot samoista tarvikkeista kuin alkuperäiset rakennuksetkin. 

Lenan kirkko, Vattholma

 Lenan kirkko

Ensimmäisen kerran tämä kirkko mainitaan kirjallisesti vuonna 1303. Luultavasti arkkipiispa kävi juuri tuona vuonna vihkimässä kirkon. Kuningas Gustav Vasahan kielsi katollisen uskonnon Ruotsissa ja käski tyhjentää kirkoista katolliset symboolit. 

Mutta ei montakaan kirkkoa tyhjennetty, vaan monella paikkakunnalla esineet pantiin talteen, kirkon kellariin tai vintille, tai vaan kaappiin. Lenan kirkon kalkkimaalaukset peitettiin vasta 1700-luvulla, siis kauan sen jälkeen kun Gustav Vasa toimi kuninkaana. Vuonna 1904 yritettiin ottaa esille kalkkimaalaukset pesemällä seinät sienellä, mutta maalaukset vaurioituivat melko pahasti. Taidemalari Albert Eldh yritti korjata rappeutuneita maalauksia ja hän maalasi myös omasta päästään osan kuvista. Joten on vaikea sanoa että mikä on aitoa ja alkuperäsitä ja mikä ei. 

Lena kyrka

Johannes Iwan kalkkimaalaus 1400-luvulta

Alttaritaulu  on vuodelta 1491 ja sen on valmistanut Lars Germundsson Enköpingistä. Keskellä istuu Pyhän Marian äiti Pyhä Anna ja pitelee Jeesus lasta sylissään ja vierellä seisoo Pyhä Maria nyorena tyttönä. Melko erikoinen alttaritaulu monellakin tapaa, harvinaisuus.

Lenan kirkosta katosi Jeesuspatsas 1560-luvulla ja nyt luullaan että se on löydetty Börjen kylästä kaivettuna viljapeltoon. Patsas kuvasi Jeesuta ja se oli kopia Thorvaldsenin Kristus patsaasta, joka taas puolestaan seisoo Köpenhaminan tuomiokirkossa. Se tiedetään että Thorvaldsenin Kristuspatsaasta on tehty 1800-luvulla kopioita ympäri maapalloa. 

Nyt ei tiedetä varmuudella, että mistä kirkosta löydetty patsas on kotoisin. Uppasalan museo ei ole kiinnostunut patsaasta, sillä se ei ole muinaismuisto eikä arkeologisesti mielenkiintoinen esine. Patsas on varman lukittu kaappiin odottamaan parempia päiviä.

Salstan linnan omistaa nykyään valtio ja valtion kiinteistövirasto huolehtii sen huollosta ja ylläpidosta. Vuodesta 1991 on linna ollut rakennusmuistomerkki. Salstan barokkilinnalla on pitkä historiansa keskiajalta lähtien.

Ensimmäinen tunnettu omistaja oli ritari Magnus Gregersson, joka omisti linnan 1300-luvulla. Bielke niminen aatelissuku omisti linnan 1500-luvulla. Heidän aikanaan linna kunnostettiin tulipalon jäljiltä renessanssilinnaksi. 

Tämän pitemmälle ei pääse muuta kuin varaamalla opastuskierros etukäteen e-postin kautta. Nyt on linna laitettu rautaportin taakse. Opastuskierros tehdään vain tilauksesta tai ilmoituksen mukaan muutaman kerran vuodessa. 

Linna on ollut täysremontin alla ja nyt sitten Valtion kiinteistölaitos miettii että mitä linnalle tehdään. Luultavasti valtio haluaa myydä linnan tiluksineen, kuten on tapana täysremontin jälkeen. 

Visit Roslagen truistisivuilta löytää infoa muista alueen kohteista ja mahdollisesta kiertokäynnistä Salstan linnasta vastaa taas puolestaan Statens Fastightesverk.

Herra nimeltä Arne Wiig on perustanut yksityisen firman ja hän on ainakin tilapäisesti Salstan linnassa (tuksinpa hän on ostanut linnan) ja järjestää erilaisia taphtumia, häitä ja syntymäpäiviä ja juhlia sekä tekee kiertokäyntejä ja kertoo historiaa ja esittelee linnan taidetta. Hän on erittäin korkeakoulutettu herra, jonka erikoisalaa on taiteen ja uskonnon symboliikka, ja sillä allalla hän on ainutlaatuinen tietäjä ja tutkija Ruotsissa. Hän on toiminut minsiterinä, pappina ja yliopiston dosenttina.

Salstan linnassa on oma linnan kappeli