Kronobergsparken/Kronoberginpuisto
Valokuva on otettu 1900-1910, noin 13-23 vuotta myöhemmin kuin puistoalue perustettiin.
Kronobergsparken puisto sijaitsee keskellä Kungsholmenin saarta. Puiston ympärillä kulkee Kronobergsgatan, Polhemsgatan, Bergsgatan ja Parkgatan. Aluetta nimitettiin alkuun nimellä Kronoberg.
Tämän alueen omisti 1600-luvulla Johan Holm Leijoncrona joka oli hoviräätäli ja ruukinpatroona. Hän oli diplomaatti Cistoffer Leijoncronan isä. Johanin isä Ola Holm oli kuningas Gustav II Adolfin ratsumies. Johan ompeli asutseita myös kuningatar Kristinalle. Johan matkusti Pariisiin ja ompeli siellä Kristinalle kruunajaisleningin. Kiitos kaikesta hovi aateloi Johan Holmin, joka otti attelisnimekseen Leijoncrona. Hän omisti useammankin kartanon ja rälssitalon, mutta hän omisti myös Söderfors brukin ruukkitilan. Aikasempi ruukkipatroona oli Claes Depken alias Anckarström aatelisnimeltään. Björklingen kirkossa lähellä Uppsalaa on useampikin Leijoncrona haudattuina muitten aatelisten joukossa.
Tämän alueen omisti 1600-luvulla Johan Holm Leijoncrona joka oli hoviräätäli ja ruukinpatroona. Hän oli diplomaatti Cistoffer Leijoncronan isä. Johanin isä Ola Holm oli kuningas Gustav II Adolfin ratsumies. Johan ompeli asutseita myös kuningatar Kristinalle. Johan matkusti Pariisiin ja ompeli siellä Kristinalle kruunajaisleningin. Kiitos kaikesta hovi aateloi Johan Holmin, joka otti attelisnimekseen Leijoncrona. Hän omisti useammankin kartanon ja rälssitalon, mutta hän omisti myös Söderfors brukin ruukkitilan. Aikasempi ruukkipatroona oli Claes Depken alias Anckarström aatelisnimeltään. Björklingen kirkossa lähellä Uppsalaa on useampikin Leijoncrona haudattuina muitten aatelisten joukossa.
Albert Lindhagen teki koko kaupunkia koskevan aluesuunnitelman vuonna 1866. Tälle alueelle hän teki kaksi eri suunnitelmaa pyöreän- ja neliliönmallisen puistoalueen.
Vuonna 1883 alettiin Kronobergin puistoa rakentamaan. Tuotiin autolasteittain mustaa multaa ja ne leviteltiin sinne tänne. Kronobergin kukkulan päältä oli ollut mahtavat näköalat Södermalmille. Juuri montakaan puuta ei kasvanut kukkulalla estämässä näkyvyyttä.
Alueella sijaitsi juutalainen hautausmaa luoteisessa nurkkauksessa Kronobergin kadun varrella. Alueelle oli alettu hautaamaan jo vuonna 1787. Hautausmaalla lepää 209 juutalaista alkuperää olevaa tukholmalaista. Juutalaisen seurakunnan perustaja ja aktiivisin jäsen Aaron Isaac oli ammatiltaan leimakaivertaja ja kauppias sai ylikuvernäööri Carl Sparrelta luvan jäädä asumaan Tukholmaa n ilman että hänen täytyi kääntyä luterilaiseen uskoon. Aaron sai jopa luvan hakea vaimonsa ja lapsensakin Tukholmaan. Vuonna 1779 antoi Ruotsin eduskunta luvan juutalaisille avata synagogan Tukholmaan. Vuonna 1782 säädettiin lait koskien juutalaisia. Juutalaiset eivät vielä silloinkaan saaneet asettua asumaan mihin tahaansa tai tehdä töikseen mitä vaan. Tukholman lisäksi juutalaiset saivat asettua asumaan Norrköpingiin ja Göteborgiin.
Aaron Isaac osti maatilkun Kungsholmenin saarelta Alströmergatan 41 ja se hautausmaa kulkee nyt nimellä Aronsberg. Kaikki juutalaiset eivät pitäneet siitä että Aaronilla oli niin plajon varoja ja valtaa ja niinpä he perustivat oman hautausmaansa.
Vuonna 1883 alettiin Kronobergin puistoa rakentamaan. Tuotiin autolasteittain mustaa multaa ja ne leviteltiin sinne tänne. Kronobergin kukkulan päältä oli ollut mahtavat näköalat Södermalmille. Juuri montakaan puuta ei kasvanut kukkulalla estämässä näkyvyyttä.
Alueella sijaitsi juutalainen hautausmaa luoteisessa nurkkauksessa Kronobergin kadun varrella. Alueelle oli alettu hautaamaan jo vuonna 1787. Hautausmaalla lepää 209 juutalaista alkuperää olevaa tukholmalaista. Juutalaisen seurakunnan perustaja ja aktiivisin jäsen Aaron Isaac oli ammatiltaan leimakaivertaja ja kauppias sai ylikuvernäööri Carl Sparrelta luvan jäädä asumaan Tukholmaa n ilman että hänen täytyi kääntyä luterilaiseen uskoon. Aaron sai jopa luvan hakea vaimonsa ja lapsensakin Tukholmaan. Vuonna 1779 antoi Ruotsin eduskunta luvan juutalaisille avata synagogan Tukholmaan. Vuonna 1782 säädettiin lait koskien juutalaisia. Juutalaiset eivät vielä silloinkaan saaneet asettua asumaan mihin tahaansa tai tehdä töikseen mitä vaan. Tukholman lisäksi juutalaiset saivat asettua asumaan Norrköpingiin ja Göteborgiin.
Aronsberg, Alströmergatan 41
Aaron Isaac osti maatilkun Kungsholmenin saarelta Alströmergatan 41 ja se hautausmaa kulkee nyt nimellä Aronsberg. Kaikki juutalaiset eivät pitäneet siitä että Aaronilla oli niin plajon varoja ja valtaa ja niinpä he perustivat oman hautausmaansa.
Tänne Kronobergin hautausmaalle on haudattu 209 henkeä.
Vuonna 1907
Alankomaitten kruununprinsessa Lovisa, myöhemmin Ruotsin ja Norjan kuningatar, perusti köyhille kroonisesti sairaille ja kulkutautisille lapsille laitoksen Hantverkagatanin varteen vuonna 1854, mutta laitos siirrettiin tänne Krononbergin puiston kupeeseen vuonna 1899. Se oli toiminnassa vuoteen 1970 saakka.
Vuonna 1970 valmistui aivan upouusi lasten sairaala Sankt Görans sjukhus, joka sijaitsee vain kivenheiton päässä Kronobergin puistosta. Nykyään tämä sairaala on Capion omistama monitoimiterveyskeskus ja -sairaala. Lapset saivat uuden sairaalan nimeltä Astrid Lindgrens sjukhus ja ennestään on jo ollut kauan lastensairaala nimeltä Sachsska, joka on nykyään lasten ja nuorten psykiatrinen sairaala. Sachsskan lastensairaalan perusti ja kustansi juutalainen rikas kauppias nimltä Josef Sachs.
Kronobergin puiston reunalla Hantverkargatanin puolella on sijainnut tämä komea paloasema jo kauan.
Bataniakyrkan on 112 vuotta vanha
Bataniakyrkan näyttää tältä nykyään ja se on Metodistikirkko nykyään ja sijaitsee Kronobergin puiston reunalla Bergsgatan 59. Nykyään useimmat vapaakirkot kuuluvat yhteiseen Ekumeeniseen kirkkoyhteisöön. Näitä vapaakirkkoja on Ruotsissa paljon ja erikoisen paljon Södermalmilla ja Kungsholmenilla. Luultavasti keskikaupungilla on noin 33 vaapakirkkoa nykyään. Vapaakirkot ovat olleet suosittuja kodittomien ja köyhien keskuudessa. Vapaakirkot tarjoavat monenlaisia palveluja. Vapaakirkossa voi vaikka lämmitellä ja aina tavata toisia henegnheimolaisia. Kaiken aikaa syntyy uusia vapaakirkkoja mitä ihmeellisimmillä nimillä. Jotkut avaavat vaapakirkon omassa kodissaankin. Viimeisimpiä uusia vapaakikkoja on New Life, joka ymmärtääkseni kokoontuu myös juuri tässä kirkossa.
Barbro Lindvall-Lljanderin teos Ikaros med draken
Puistossa ei ole ainoatkan kahvilaa mutta pusiston ympärillä sitäkin useampia. Löytyy varmaan noin kolmisenkymmentä kahvilaa välittömässä läheisyydessä.
Lapsille on oma iso leikkipaikka puistossa, jota kutsutaan nimellä Kronis. Täällä on henkilökuntaa paikalla jotka valvovat leikkialuetta ja auttavat ja ohjaavat. He järjestävät erilaisia tapahtumia kuten skattejakten/aarteenetsintää.
Leikkipuistossa voi myös järjestää lasten syntymäpäiväkestejä. Äiti on ehkä äitiyslomalla, vaikka sanaa loma ei Ruotsissa sovi käyttää niin sairaista kuin äideistäkään. Ruotsissa ollaan sairaskirjoilla ja äidoit ovat äitivapaalla.
Ruotsissa ei tunneta, eikä ole koskaan tunnetukaan puistotäti touhua, kuten Suomessa on. Ruotsissa ei sellaista tule koskaan olemaankaan. Täysin mahdoton ajatus, sillä se on jopa laissa kiellettyä. Lapsia ei saa jättää oman onnensa nojaan eikä sisarusten hoidettavaksi ja huollehdittavaksi. Jokaisen kunna on on lain mukan trajottava paikka ns vapaa-ajankodissa joka sijaiste koulun vieressä ja jossa on kunna palkaamaia pedakookeja töissä. Se toimii kuin lastentraha mutta se on tarkoitettu koluikäsille alle kymmenvuotiaille lapsille. Työttömien äitien lapsilla pitää olla lastenkotipaikka tai vapaa-ajankotipaikka, muuten ei saa työttömyyskorvausta. Sama koskee myös isiä.
Vaikka ei kukaan varmasti päästä lapsiaan yksin leikkipuistoon. Teini-ikäiset ehkä, mutta heillä onkin ihan omat kujeensa. Leikkipuisto on avoinna joka päivä kello 9-17. Leikkipuistossa pelaavat eläkeläiset pingistä. Täällä on grillipaikka ja kahvilakin. Lapsille voi ostaa välipalaa 10 kruunulla, siis noin eurolla. Täällä voi jopa laulaa karaokea vaikka se ei sitten millään tahdo kiinnostaa ruotsalaisia, mutta ehkä lapset sentään. Karaoke on melkein pahinta mitä ruotsalaiset tietävät.
Leikkipuistossa voi myös järjestää lasten syntymäpäiväkestejä. Äiti on ehkä äitiyslomalla, vaikka sanaa loma ei Ruotsissa sovi käyttää niin sairaista kuin äideistäkään. Ruotsissa ollaan sairaskirjoilla ja äidoit ovat äitivapaalla.
Ruotsissa ei tunneta, eikä ole koskaan tunnetukaan puistotäti touhua, kuten Suomessa on. Ruotsissa ei sellaista tule koskaan olemaankaan. Täysin mahdoton ajatus, sillä se on jopa laissa kiellettyä. Lapsia ei saa jättää oman onnensa nojaan eikä sisarusten hoidettavaksi ja huollehdittavaksi. Jokaisen kunna on on lain mukan trajottava paikka ns vapaa-ajankodissa joka sijaiste koulun vieressä ja jossa on kunna palkaamaia pedakookeja töissä. Se toimii kuin lastentraha mutta se on tarkoitettu koluikäsille alle kymmenvuotiaille lapsille. Työttömien äitien lapsilla pitää olla lastenkotipaikka tai vapaa-ajankotipaikka, muuten ei saa työttömyyskorvausta. Sama koskee myös isiä.
Vaikka ei kukaan varmasti päästä lapsiaan yksin leikkipuistoon. Teini-ikäiset ehkä, mutta heillä onkin ihan omat kujeensa. Leikkipuisto on avoinna joka päivä kello 9-17. Leikkipuistossa pelaavat eläkeläiset pingistä. Täällä on grillipaikka ja kahvilakin. Lapsille voi ostaa välipalaa 10 kruunulla, siis noin eurolla. Täällä voi jopa laulaa karaokea vaikka se ei sitten millään tahdo kiinnostaa ruotsalaisia, mutta ehkä lapset sentään. Karaoke on melkein pahinta mitä ruotsalaiset tietävät.
Pulla poikineen leivotaan tässä puistossa joka päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti