Järvafältets naturrreservat luonnonreservaatti
Järvafältet/Järvan maakenttä on laaja alue joka aikoinaan säästettiin sotilaallista koulutusta ja harjoittelua varten. Järvafältet on vanhaa kulttuurimaastoa, josta on löydetty runsaasti muinaismuistoja pronssikaudelta lähtien. Skandinavian pronssikausi oli noin 1700–500 eaa.
Tukholmassa oli suuri asuntopula 1960-luvulla jolloin osa tästä alueesta rakennettiin asuintaajamaksi. Näin syntyi Rinkeby, Tensta, Hjulsta ja hieman myöhemmin myös Kista, Akalla ja Husby. Mutta E-18 tie jakaa alueet kahten leiriin. Kistassa ja Akallassa ei ole lähes lainkaan sosiaalisia oneglmia, kun taas Rinkeby, Tensta, Hjulsta ja myös Husby olivat yhteen aikaan tunnettuja oneglmistaan. Mutta nykyään on tilanne tasaantunut.
Näistä alueista on tullut murheengryyni sillä alueille on myöhemmin kerääntynyt enimmäkseen maahanmuuttajia, pakolaisia ja työtöntä, huonosti palkattua väkeä ja narkoottikan myyjiä, koska muualla päin Tukholmaa ei ole juuri lainkaan vuokra-asuntoja tarjolla.
Tukholmassa oli suuri asuntopula 1960-luvulla jolloin osa tästä alueesta rakennettiin asuintaajamaksi. Näin syntyi Rinkeby, Tensta, Hjulsta ja hieman myöhemmin myös Kista, Akalla ja Husby. Mutta E-18 tie jakaa alueet kahten leiriin. Kistassa ja Akallassa ei ole lähes lainkaan sosiaalisia oneglmia, kun taas Rinkeby, Tensta, Hjulsta ja myös Husby olivat yhteen aikaan tunnettuja oneglmistaan. Mutta nykyään on tilanne tasaantunut.
Näistä alueista on tullut murheengryyni sillä alueille on myöhemmin kerääntynyt enimmäkseen maahanmuuttajia, pakolaisia ja työtöntä, huonosti palkattua väkeä ja narkoottikan myyjiä, koska muualla päin Tukholmaa ei ole juuri lainkaan vuokra-asuntoja tarjolla.
Ruotsissa useimmat kunnat lakkasivat omistamasta vuokra-asuntoja jo noin 15-20 vuotta sitten ja uusia vuokra-asuntoja ei ole kukaan muukaan rakentanut. Ruotsissa ei edes ole mitään erikoisia kunnallisia niin sanottuja 'suoja-asuntoja', kuten Suomessa on. Täällä joutuu kaikki samaan asuntojonoon olipa köyhä tai rikas, ruotsalainen tai maahanmuuttaja. Vaikka maahanmuuttajien joukossa on myös runsaasti rikkaita henkilöitä.
Se on väärä käsitys että kaikki maahanmuutajat olisivat köyhiä, jotka ei halua tehdä töitä vaan elää sosiaaliturvalla. Tosi köyhiä pakolaisia ei tänne asti pääse millään konstilla. Pakolaisten auttaminen Ruotsiin on rikos, josta saa vankilatuomion. Ruotsissa on pakko tehdä jotain, mitä vaan jotta pysyy hengissä.
Suomessa lullaan että Ruotsiin on vasta nykyään alkanut tulla maahanmuuttajia ja pakolaisia, mutta niin ei asian laita ole. Jo 1500-1600-luvilla kuninkaat haettivat Euroopasta ammattimiehiä töihin Ruotsiin. Näin Ruotsista tuli suurvalta.
Toinen muutto-aalto syntyi toisen maailmansodan jälkeen, jolloin tuli runsaasti itäeruooppalaisia Ruotsiin. Kolmas muutto-aatto oli 1960-1970-luvuilla, kun Ruotsista tuli hyvinvointivaltio ja tarvittiin työväkeä. Tänne tuli kerikaklsia, itävaltalais, italialaisia, tanskalaisia, niorjalaisia,suomalaisia...Rakennettiin miljoona uutta asuntoakin, jotta kaikilla olisi asunto.
Asuntotilannetta on pahentanut vielä se että vuokra-asuntoja alettiin myymään asunto-oikeusasunnoiksi. Ruotsissahan ei tunneta osake-asuntoja lainkaan. Mutta Ruotsissa asuu vieläkin noin 60 % asukkaista vuokralla.
Vision Järva on Tukholman uusi asuntoprojekti, jonka pitäisi olla valmis vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa yksi esimerkki rakennuksista.
Työperäinen maahamuutto Ruotsiin oli suurimmillaan toisen maailmansodan jälkeen tuonne 1970-luvun alullee sakka. Silloin oli Ruotsissa suuri pula työväestä, mutta niinhän se on nytkin. Silloin 60-70-luvuilla Ruotsi jätti ilomoituksia eruooppalaisiin työnvälityksiin ja siitä alkoi maahanmuutto Ruotsiin. Tulijoita tuli Kreikasta, Italiasta, Jugoslaviasta, Itävalallasta, Suomesta, Tanskasta, Norjasta, Saksasta jne.
Sitä ennen vuosina 1850-1930 muutti Ruotsista 2,5 miljoonaa ruotsalaista Amerikoihin ja osa Australiaan saakka. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta kun eurooppalaisia muutti Ruotsiin. Kuninkaat olivat kautta aikojen hakeneet ammattimiehiä Euroopasta. Arkkitehtejä, insinöörejä, rakennusmestareita, puutarhamestareita... yliopistokoulutettua väkeä.
1970-luvun lopulta lähtien tuli enimmäkseen vain pakolaisia Ruotsiin, mikä vaati suurempia ponnisteluja saada pakolaiset integroitumaan. Suuri osa pakolaisista on muuttanut myöhemmin takaisin kotikonnuilleen. Samoin kävi työperäisten maahamuuuttajienkin kanssa. Eläkeiässä moni heistä muutti takaisin kotimaahansa, varsinkin kreikkalaiset, mutta heidän jälkikasvu jäi Ruotsiin, koska he olivat syntyneet ja kotiutuneet Ruotsiin. Heistä oli tullut ruotsalaisia.
Työperäinen maahamuutto Ruotsiin oli suurimmillaan toisen maailmansodan jälkeen tuonne 1970-luvun alullee sakka. Silloin oli Ruotsissa suuri pula työväestä, mutta niinhän se on nytkin. Silloin 60-70-luvuilla Ruotsi jätti ilomoituksia eruooppalaisiin työnvälityksiin ja siitä alkoi maahanmuutto Ruotsiin. Tulijoita tuli Kreikasta, Italiasta, Jugoslaviasta, Itävalallasta, Suomesta, Tanskasta, Norjasta, Saksasta jne.
Sitä ennen vuosina 1850-1930 muutti Ruotsista 2,5 miljoonaa ruotsalaista Amerikoihin ja osa Australiaan saakka. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta kun eurooppalaisia muutti Ruotsiin. Kuninkaat olivat kautta aikojen hakeneet ammattimiehiä Euroopasta. Arkkitehtejä, insinöörejä, rakennusmestareita, puutarhamestareita... yliopistokoulutettua väkeä.
1970-luvun lopulta lähtien tuli enimmäkseen vain pakolaisia Ruotsiin, mikä vaati suurempia ponnisteluja saada pakolaiset integroitumaan. Suuri osa pakolaisista on muuttanut myöhemmin takaisin kotikonnuilleen. Samoin kävi työperäisten maahamuuuttajienkin kanssa. Eläkeiässä moni heistä muutti takaisin kotimaahansa, varsinkin kreikkalaiset, mutta heidän jälkikasvu jäi Ruotsiin, koska he olivat syntyneet ja kotiutuneet Ruotsiin. Heistä oli tullut ruotsalaisia.
Tämä ruotsalaistumisilmiö nähdään ongelmana sillä esim. nuoret Ruotsissa syntyneet somaalit ovat ruotsalaistuneet siinä määrin, että he ovat ottaneet vallan omista vanhemmistaan. Näin syntyy kaksi eri kastia/klaania saman perheen tai jopa saman suvun keskuuteen. Tämä kehitys on yleistä kaikissa klaaniyhteiiskunnissa. Vanhemmat hylkäävät lapsensa suvun piiristä pois.
Tätä on esiintynyt myös suomalaisten maahanmuuttajien parissa varsinkin 70-80-luvuilla. Täällä Järvan alueella asuu ja on asunut myös paljon suomalaisia, mikä on aiheuttanut rasismia asutusalueilla. Suomalaisethan ovat eristäytynyttä väkeä ja useat maahnmuuttajat ovat erittäin sosialisoitunutta väkeä, ja näin syntyy konflikteja ryhmien välillä. Sosialistuneet tulevat paremmin toimeen keskenään, kun syrjäytyneet suomalaiset ovat kärsineet toisten avoimmuisuudesta ja rennommasta elämästä.
Yhteistä näille ryhmille on homogeenisyys, siis pidetään henkeen ja vereen kiinni omista perinteistä ja tavoista. Tämä koskee aivan yhtä paljon suomalaisia kuin somaalejakin. Kun taas ruotsalaiset ei ole homogeenistä väkeä, vaan maailman eniten yksilöllisintä kansaa. Ruotsalaiset sanovatkin ettei maahanmuuttajat ole erilaisia, vaan me ruotsalaiset poiketaan muista. Ruotsalaisia ei häiritse erilaisuus, uskonnot tai kultuurilliset seikat, he vaan elävät oma elämäänsä välittämättä siitä mitä muut touhuavat. Samasta syystä ruotsalaisiet ovat erittän suvaitsevaisia, ja ystävällisyys ja solidaarisuus ovat tyypillisiä ruotsalaisia luonteenpiirteitä. Ei ihme että Ruotsi on ollut suosittu maa pakolaisten ja maahanmuuttajien parissa.
Vielä 1990-luvulla oli maahanmuutto ja maastamuutto tasoissa. Ruotsissa asuu noin 2 miljoonaa henkilöä, jotka ovat syntyneet Ruotsin ulkopuolella. Suurella osaa ns ruotsalaisista on juuret jossain mualla. Usean maahanmuuttaneen vanhemmat ovat jopa alunperin eri maista, sillä maahanmuuttajien parissa avioidutaan ristiin rastiin uskonnosta ja kulttuurista riippumatta. Ruotsalaiset itse, varsinkin naiset, ei mielellään avioidu ulkomaalaisten kanssa. Vain englantilaiset ja amerikkalaiset miehet kelpaa ruotsalaisille naisille.
Nyt on taas maasttamuutto hieman suurenpaa kuin maahanmuutto.
Asunnot näillä kuudella alueella Järvassa ovat kuten useimmissa muissakin euooppalaisissa lähiöissä. Noin 200 miljoonaa euroopplaista asuu saman tyyppisillä alueilla ja saman tyylisissä asunnoissa. Ruotsissa rakennettiin 60-70-luvuilla isoja asuntoja, joissa on paljon neliömetrejä.
Mutta täältä Järvasta on erittäin hyvät yhteydet Tukholman keskustaan. Kullakin alueella on oma metroasema ja matka taittuu noin 20 minuutissa Tukholman keskustasta. Kaikki kuusi asuinaluetta kuuluu Tukholmaan kuntaan. Tukholman kunta on nyt vihdoin ja viimein kunnostanut aluetta, joten toivossa on hyvä elää, jotta siellä viihdytään. Asukkaat ovat saaneet olla mukana uuskunnostuksessa.
Kistan alue on Ruotsin IT-keskus, ns Kista Science City.
On olemassa myös Järva nimimen alue, joka on Solnan kunnan distrikti ja se sijaitsee hieman etelänpänä Järvafältenistä.
Järvafältet on Tukholman läänin suurin luonnonreservaatti. Pinta-alaltaan se on 2500 hektaaria suuri. Siitä kuuluu 1050 hektaaria Sollentunan kunnalle ja 800 hektaaria Järfällan kunnalle.
Järvan alueella sijaitsee 500 hektaaria suuri Hanstan kartanon alue ja Hanstan luonnonreservaatti, joka kuuluu Tukholman kunnalle. Alueella sijaitsee useita muitakin pieniä vanhoja kartanoita joissa harjoiteaan maanviljelystä ja karjataloutta.
Aluella sijaitsee mm Hanstan, Järvafältet ja Molnsättran luonnonreservaatit ja Igelbäckenin kulttuurireservaatti.
Vanha pitäjäntie/Gamla häradsvägen
Tidernas väg kartta
Alueella on maanviljeystiloja, metsää ja jopa pieniä järviäkin. Luonnonreservaattiin alueelle pääsee kaikilta ympärillä sijaitsevista asutustaajamista. Alueella on merkattuja reittejä, levähdyspaikkoja, polkuja ja grillipaikkoja ja jopa jokunen kahvilakin. Grilliapaikoilla on jopa polttopuita.
Myöhemmin maakentän reunamille rakennettiin asuinalueita 60-70-luvuilla, mutta suuri osa alueesta on nykyään luonnonreservattia. Alueella on toki melko runsaasti pieniä maatiloja ja torppia joissa asutaan ja eletään ja useissa niissä vieläkin viljellään vanhanaikaisin keinoin. Myös karjataloutta on usealla maatilalla.
Asunnot näillä kuudella alueella Järvassa ovat kuten useimmissa muissakin euooppalaisissa lähiöissä. Noin 200 miljoonaa euroopplaista asuu saman tyyppisillä alueilla ja saman tyylisissä asunnoissa. Ruotsissa rakennettiin 60-70-luvuilla isoja asuntoja, joissa on paljon neliömetrejä.
Järvan alueella asuu noin 90000 asukasta. Mutta asunnoista ei ole pidetty huolta, eikä asuinalueita ole pidetty myöskään kunnossa. Alueilta on viety melkein kaikki palvelut, joten viihtyvyydestä ei enää voi puhua. Ja kun ei ole vapaita vuokra-asuntoja lainkaan niin ei pääse alueelta muuttamaan poiskaan. Jotkut onnistuvat säästämään sen verran että pääsevät käsiksi asunto-oikeusasuntoon.
Tenstan metroasema
Tenstan metroasema
Tenstan metroasema
Kistan alue on Ruotsin IT-keskus, ns Kista Science City.
On olemassa myös Järva nimimen alue, joka on Solnan kunnan distrikti ja se sijaitsee hieman etelänpänä Järvafältenistä.
Järvafältet on Tukholman läänin suurin luonnonreservaatti. Pinta-alaltaan se on 2500 hektaaria suuri. Siitä kuuluu 1050 hektaaria Sollentunan kunnalle ja 800 hektaaria Järfällan kunnalle.
Aluella sijaitsee mm Hanstan, Järvafältet ja Molnsättran luonnonreservaatit ja Igelbäckenin kulttuurireservaatti.
Vanha pitäjäntie/Gamla häradsvägen
Granholmstoppen on mäen mynkyrä, jolta on näköala Kistaan. Kuvassa vasemmalla Victoria Tower, keskellä Kista Tornet ja oikealla Kista Scinece Tower.
Victroia Tower on saanut nimensä kruununprinsessa Victorian mukaan. Se on hotelli ja kongressirakennus. Se on 34 kerroksinen ja 118 metriä korkea. Hotellin omistaa Scandic Hotel.
Kista Tornet on asuinrakennus Kistan ostosgallerian vieressä. Se koostuu kahdesta tornista, toinen torneista on 120 metriä korkea ja rakennuksessa on 35 kerrosta. Matalampi torni on vain 60 metriä korkea, jossa on 15 kerrosta.
Kista Science Tower on 117 metriä korkea konttorirakennus, antenni mukaan lukien 156 metriä korkea. Tässäkin rakennuksessa on 32 kerrosta.
Tidernas väg/Aikojen tie, opastekyltti
Tämä kävlyreitti on noin kaksi kilometriä pitkä polku, joka kulkea ikivanhoja tallattuja polkuja pitkin. Matkan varrella on informatiopisteitä, joista voi oppia alueen historiaa ennen vanhaan ja uutta moderninpaa historiaakin. Suosittelen lämpimästi!
Matkan varrella sijaitsee muun muassa kartano nimeltä Hästa gård, jossa on asuttu jo vuodesta 1347 lähtien. Kartanon omistaa nuorisojärjestö 4H, joka tarkoittaa neljää h-kirjaimella alkavaa seikkaa, huvud, hjärta, hand ja hälsa=pää, sydän, käsi ja terveys. Tämä on erittäin monipuolinen nuorisojärjestö jossa nuoret saa touhuta amerikkalaisen mallin mukaan monenlaisissa tehtävissä.
Täällä on asuttu ja viljelty maata viikinkiajasta lähtien. Nykyään Hästa on Tukholman ainoa jäljellä oleva maatila ja yksi maailman suurimmista kaupunkitiloista.
Tidernas väg kartta
Polku lähtee vanhasta Akalla By/Akallan kylästä ja kulkee etelään päin Hjulstaan. Vanha Akalla by sijaitsee lähellä Akallan metorasemaa. Kysyvä löytää kun kysyy Akalla Gårdenia tai Akalla stadsparkenin puistoa.
Vanha Akalla by, joka sijaitsee keskellä nykyistä modernia Akallan asuintaajamaa, noin 300 metriä Akallan mteroasemalta lounaaseen. Nykyään kylässä on jäljellä 15 rakennusta. Täällä Akallassa on kaikki kadut ja puistoalueet saanet suomalaisten paikkakuntien tai suomalaisten henkilöiden nimet. Husbyssä kadunnimet ovat norjalaisia ja Kistassa tanskalaisia. Akallassa on annettu nimet Suomen mukaan.
Hägerslunds gård, Hanstan alueella
Kartano sijaitsee Akallan metroasemalta suoraan pohjoiseen 500 metriä Akallalänkenin autotien pohjoispuolella. Kartanoon pääsee autolla perille. Mahtavan mukava ruokailupaikka. Intialaista, persialaista, libanonilaista, amrokkolaosta, italaista ja teis minkä malsiat ruokaa tarjolla. Jo ei halua syödä niin voi juoda vaikka kupin kahvia käydessään. Ainoa haittapuoli on hidas palvelu.
Alueella on maanviljeystiloja, metsää ja jopa pieniä järviäkin. Luonnonreservaattiin alueelle pääsee kaikilta ympärillä sijaitsevista asutustaajamista. Alueella on merkattuja reittejä, levähdyspaikkoja, polkuja ja grillipaikkoja ja jopa jokunen kahvilakin. Grilliapaikoilla on jopa polttopuita.
Myöhemmin maakentän reunamille rakennettiin asuinalueita 60-70-luvuilla, mutta suuri osa alueesta on nykyään luonnonreservattia. Alueella on toki melko runsaasti pieniä maatiloja ja torppia joissa asutaan ja eletään ja useissa niissä vieläkin viljellään vanhanaikaisin keinoin. Myös karjataloutta on usealla maatilalla.
Järvan maakentällä oli armeijan ampumarata 70-luvun alulle saakka.
Järvafältets naturreservat sijaitsee Järvan maakentän pohjoisosissa.Reservaatti on kuitenkin kaksiosainen, läntinen ja itäinen alue. Itäinen reservaatti kuuluu Sollentunan kuntaan ja se on noin 100 hektaaria suuri. Läntinen reservaatti on hieman pinempi alue ja se sijaitsee Järfällan kunnan alueella. Käytännössä reservaatit sijaitsevat E18 ja E4 valtateiden välisellä alueella.
Täällä lisää alueen kartanoista!
Hysby Gård sijaitsee Husbyssä noin 400 metriä metroasemalta länteen päin. Kartanon tiloissa sijaitee myös Husbyn taide ja käsityöjärestön tilat. He pitää kartanossa kahvilaa. Täällä on paljon erilaista toimintaa, myös lapsillekin. Kartanon tiloissa pidetään kirpputoreja ja myyjäisiä. Täällä käy paljon luovaa väkeä ja vanhuksia, joten täältä löytää helposti juuttuseuraa. Täällä pidetään erilaisa work shopeja, kuten ompelu- ja kutomaseuroja.
Täällä lisää alueen kartanoista!
Granbyhällen
Kistastenen
Alueelta löytyy runsaasti riimukiviä ja hautakenttiä.
Säbystenen
Pohjoinen Järvafältet
Keskeisin alu, Järvafältet
Tanskalainen media sai tietoa että venäläinen tv-tiimi ovat maksanut alueen pojille saadakseen mellakoita aikaan Rinkebyssä. Pojat kertoivat paikalla olleille tanskalaisille että venäläiset makosivat 400 kruunua kullekin pojalle, jotta pojat alkaisi mellakoida. Tämä maailma on sairas...
Rinkeby on ehkä eniten puhutuin alue Järvan alueella. Se on saanut huonoimman maineen asuintaajamien joukossa, vaikka niin kauhean kamala aule sei ei ole. Näissä taajamissa asuu runsaasti maahanmuuttajia ja heidän jälkikasvuaan, joten suurelta osin Rinkebyn maine on rasismin värittämää. Rinkebytä kutsutaan Suomen puolella nimellä no-go-alue, mutta Tukholman poliisit sanovat ettei se nimitys pidä paikkaansa. Alueella on ollut ongelmia kansainvälisten rikollisjengien välillä, jotka piilottelee Järvan alueella ja käyvät myymässä päihteitä rikkaitten asuma-alueilla. Sattuu ampumavälikohtauksia silloin tällöin, sillä jengit ampuvat toisiaan. He eivät luota toisiinsa ja kilpailu on kovaa.
Rinkeby torg
Rinkeby torg
Rinkeby rakennettin ensin näistä kuudesta taajamasta Järvan alueella. Kaikki Rinkebyn rakennukset olivat valmiita vuonna 1971. Rinkebystä tuli ns miljoona-asunnon asuintaajama, sillä siihen aikaan rakennettiin jopa miljoona vuokra-asuntoa muutaman vuoden sisällä. Ruotsiin haettiin työväkeä eruooppalasista työnvälityksissä ja niinpä tarvittiin heille asunnotkin. Tuli väkeä Kreikasta, Jugoslavaista, Italiasta, Saksasta, Itävallasta, Tanskasta, Suomesta... Rinkeby on suurelta osin uuskorjattua ja kunnostettua aluetta. Täältä vaan vieläkin puuttuu palvelut, jotka jostain syystä poistetiin jo aikoja sitten.
Hysby Gård sijaitsee Husbyssä noin 400 metriä metroasemalta länteen päin. Kartanon tiloissa sijaitee myös Husbyn taide ja käsityöjärestön tilat. He pitää kartanossa kahvilaa. Täällä on paljon erilaista toimintaa, myös lapsillekin. Kartanon tiloissa pidetään kirpputoreja ja myyjäisiä. Täällä käy paljon luovaa väkeä ja vanhuksia, joten täältä löytää helposti juuttuseuraa. Täällä pidetään erilaisa work shopeja, kuten ompelu- ja kutomaseuroja.
Eteläinen Järvafältet
Bögs gård on kartano jota näytetään vierailijoille
Bögs gård on itäisen reservaatin sisäänkäynti ja täällä sijaitsee autoparkki. Tämä alue kuuluu Sollentunan kunnalle. Tilalla on asunut Strömin suku sitten 1856 lähtien. Heillä on täällä hevosia, nautakarjaa ja lampaita. Eläimet liikkuvat aivan vapaasti kartanon tiluksilla. Täällä saa ratsastaa Islannin hevosilla ja ratsastuskurssejakin järjestetään.
Maataloutta hoidetaan vanhoilla keinoilla. Alueella on polkuja ja jonkin verran muinaismuistojakin. Ja tämä on vain 20 minuutin päässä Tukholman keskustasta!
Naturskolan/Luontokoulun koulu ja kahvila
Väsby gårdin kartanon omistaa naturskolan koulu, joka on keskittynyt kasvien ja karjan hoitoon. Ruotsissahan saa kuka vaan peustaa koulun, kunhan pääaineina on opetusministeriön määräämät aineet. Sen lisäksi saa kukin koulu antaa oppilaiden opetella muitakin aineita.
Säby gård sijaitsee lähellä Jakobsbergin keskustaa
Itäiselle Järfafälten luonnonreservaattiin pääsee Säby gårdin kautta. Kartnon omistaa nykyään Järfällan kunta ja rakennusta vuokraa Walldorfin esikoulu. Schering Rosenhane nimien vapaaherra omisti tämän kartanon 1600-luvulla.
Målnsätra naturreservat sijaitsee Järfällan kunnan puolella.
Kartano on ollut jo kauan Lillienhöökin suvulla.
Målnsätra gård
Solnan kunnan alueella sijaitsee Överjärvagård, Mellanjärvagård ja Nederjärvagård. Nämä kartanot tunnettiin jo esihistoriallisella ajalla. Mellanjärvagåd luullaan olevan jopa alueen alkuperäisin kartano. Överjärvagådissa on maanviljelyä vieläkin ja se on erittäin suosittu retkikode. Mellanjärvagården käsittää kolme asuinrakennusta. Järvagården ovat antaneet nimen Järvan asuinalueelle ja Järvafälten naturreservaatille.
Kappelin rakensi armeenialainen Ohan Demirgian 1800-luvulla. Hän oli kuingas Kaarle XV:n suosikki ja hovin tallimestari Ulriksdalin linnassa.
Överjärvagård
Eggebyn kartano on kunnostettu ja sitä on näytetty kaikille kiinnostuneille. Kartanon omistaa Tukholman kunta. Lartano oli 1400-luvulla Spångan kirkon pappila.
Kartanon tontilla sijaitseva riimukivi kertoo että täällä on eletty kauan, jo noin 1000-lulvta lähtien. Tämä kivi ei ole ainoa muistomerkki vaan aluella on 70 musinaismusitoa, koknainen hatakenttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti