Finsta

Finstan rautatieasema ja Birgitan muistokivi

Finsta on pieni asutustaajama Norrtäljen kunnassa valtatie 77 varressa. Tietä kutsutaan myös nimellä Finstavägen. Tukholmasta on sinne matkaa vajaat 50 kilometriä. Norrtäljestä vajaat 10 kilometriä. Tämä kylä näyttää melko autiolta äkkinäkemältä. Useita autioita rähjäisiä asuinrakennuksia ja latoja. Pari omakotitaloa, isompi maalaistalo ja laajoja peltoalueita. Ihan idyllinen kylä loppujen lopuksi. Täälä asuu reilut 200 henkeä. 

Eihän tänne kukaan lähde vain Pyhän Birgitan takia, mutta jos sattuu ajamaan ohitse niin kannattaa pysähtyä ja katsella ympärilleen. E18 tieltä on vain pari kilometriä 77 tietä pitkin Finstaan. Kesäaikaan täällä pidetään paikallisia menoja ja juhlia, joihin voi kaikki kiinnotuneet osallistua.

Finstassa on yksi ruokamyymlä jonka yehteydessä on kylän ainoa ruokailupaikka.  Mutta täältä löytyy butiikki nimeltä Tusenting, jossa voi ehkä tehdä löytöjäkin. Myynnissä on kaikenlaista roinaa maan ja taivaan väliltä.

Finstan kautta on kulkenut 1800-luvun lopulla junanrata Lännasta Norrtäljeen. Vuosina 1700-1721 miehitti venäläinen armeija alueen ja uhkasi rautaruukkitoimintaa Upplannissa. Lännaan rakennettiin masuuni rautamalmin käsittelyä varten. Ruukki osti suuret metsäalueet, jotta ruukki sai käyttöönsä puuhiiltä. Tavallinen grillihiili on puuhiiltä. Puuhiiltä voi käyttää moneen tarkoitukseen. Ruukki oli toiminassa 200 vuotta. Lännasta kuskattiin rautamlamia Norrtälejn satamaan juuri ruukkia varten rakennettua rautatietä pitkin. Matkan varrelle rakennettiin joitakin asemia, jotta maaseudun väki pääsi käymään asioilla Norrtäljen kaupungissa. Mitään junaliikennettä ei tällä radalla enää ole, mutta usemmaat asemrakennuksset ovat vileäkin jäljellä. Finstan asemarakennus toimii paikallisen Finstansäätiön tiloina. 

Ruotsissa on useilla pienemmilläkin paikkakunnilla tämmöisiä viittapylväitä opastamassa vierailijoita. Pylväissä opastetaan tärkeimmät nähtävyydet ja paikkakuntien  sisarpaikkakuntien sijaintien ilmansuunnat. Usein pylväissä on myös jokunen suurempi metropolikin otettu mukaan, kuten täällä Finstassa on viitta, joka osoittaa Roomaan päin.

Viitoituksesta ei ainakaan ole pula kylässä.

 Finsta gårdin kartano on tunnettu jo 1200-luvulta lähtien

Itse kylä on saanut nimensä Finstan kartanon mukaan. Pyhä Birgitta on syntynyt Finstan kartanossa, jonka hänen vanhenpansa omistivat. Finsta on perinteisesti kuulunut Skederidin pitäjään, joka on nykyään yksi Norrtäljen kunnan distrikteistä/osa-alueista. Skederid on Finstan eteläpuolella sijaitseva maa-alue nimeltään. Finsta nimistä kirkkoa ei ole mutta, Skederidin kirkko kuului alunperin Finstan kartanolle. Kirkko sijaitsee parin sadan metrin päässä kartanosta ja kahden kilometrin päässä sijaitsee toinen kirkko nimeltä Husby-Sjuhundra.

Vuonna 1950 osti Tukholman läänin landsting/Tukholman läänin maakäräjät Finstan kartanon. Kartanossa sijaitsee Naturbruksgumnasium, siis lukiokoulu, jossa opiskellaan kaikkea maatalouteen kuuluvaa. Ruotsissa ei erotella lukioita ja ammattikouluja toisistaan, vaan molemmat kulkevat nimellä gynasium.

Finsta gård

Pyhä Birgitta syntyi täällä Finstan kylässä vuonna 1303. Taustalla  näkyy Birgittan luola jossa hän kävi hiljentymässä ja rukoilemassa.

Birgitta oli korkea-arvoisen Upplannin ensimmäisen lakimeiehen Birger Perssonin (kuoli 1327) ja hänen vaimonsa Ingeborg Bengtsdotterin tytär. Birger oli myös ritari, kuten hänen isänsäkin oli ollut.  Birger toimi myös valtioneuvoksena ja Upplannnin ensimmäisenä lakimiehenä. 

Ritari oli kuninkaallisen armeijan ratsuväkisotilas. Aikaisella keksiajalla kuninkaat  tarvitsivat sotilaita ja armeijan. Kuninkaat löivät ritareiksi määrätyt ratsumiehet. Myöhemmin  kuninkaat alkoivat aateloida monet sotilaspalvelussa olleet herrat. Näin syntyi rälssi niminen yhteiskuntaluokka. Rälssiläiset saivat erikoisia etuuksia, kuten verovapauksia, kninkaallisia lahjoituksia, suuria rälssikartanoita isoine tiluksineen. 1500-luvulla rälssiluokasta tehtiin aatelissäädyt. Tätä ennen oli jo ollut olemassa ns perusaatelisia. Aaatelsiet voidan Ruotsissa jakaa kolmeen ryhmään, aateliset,  ritarit ja rälssiläiset. 

Ingeborg puolestaan oli lakimies Bengt Magnussonin ja Sigrid den fagran tytär. Ingeborg siis kuului kuninkaalliseen Bjällbon sukuun ja suvun lakimieshaaraan. Ingebrorgin äiti Sigrid den fagra kuoli nuorena. Sigridin kuoleman johdosta  Birger Persson meni uusiin naimisiin Ingeborg Bengtsdotterin kanssa. He saivat seitsemän lasta, joista kaksi ensimmäistä ja neljäs ja viides lapsi kuolivat heti syntymänsä jälkeen. Eloon jäi kolmas lapsista, joka oli poika nimeltä Israel Birgersson. Kaksi viimeistä lasta oli tyttäriä, Katarina ja Birgitta, jotka jäivät myös eloon. 

Tyttäret naitettiin kahden veljeksen kanssa, Magnus ja Ulf Gudmarsson, jotka syntyivät Ulvåsa nimiseen rälssisukuun. Ulvådsan suvun linna ja tilukset sijaitsivat Motalan kunnassa Itägötanmaalla. Birgitta oli vain 13-vuotias kun hänet naitettiin ja hän muutti miehensä luokse Ulvåsaan. Avioliitto kesti 20-vuotta kunnes Ulf Gudmarsson kuoli. He ehtivät saada kahdeksan lasta. Vain viisi vuotta miehensä kuoleman jälkeen matkusti Birgitta Roomaan ja eli siellä kuolemaansa saakka. Hänen ruumiinsa tuotiin kuitenkin Birgitan veljen toimesta Vadstenan luostariin ja hänen Pyhät jälkeenjäännöksensä ovat Vadstenan luostarikirkossa. 

Ulvåsan linna on kuulunut monille eri aatelissuvuille ja nykyään sen omistaa viisi serkusta, jotka kuuluvat kahteen eri aatelissukuun niemltä von Essen ja Horn af Åminne. Linnaan ei pääse sisään, mutta puistoalue on avoin kaikille. Puistossa sijaitsee ns Birgittas udde, eräänlainen luonnonvarainen hiljentymispakka, jonne ei pääse autolla, vaan sinne on käveltävä. Matkaa on 2,5 kilometriä parkkipaikalta.

Finstan kartanossa asui alunperin Fintan suvun jäseniä, jotka sitten möivät kartanon serkulleen Birger Perssonille. Finstan suku oli upplantilanien rälssisuku, ja suvun sukukartanona toimi Finstan kartano. Suvun pämies oli nimeltään Israel, joka kuoli jo 1200-luvun alussa. Hänen poikansa Jakob Israelsson oli arkkipiispa Uppsalan hiippakunnassa ja hänen pojanpoikansa Israel Erlandsson toimi piispana Västeråsissa. 

Pyhän Birgitan isä siis kuului Finstan sukuun. Finstan kartanon on omistanut lukuisat aattelissuvut. Aivan sataprosenttisen varmaa ei ole että Birgitta olisi syntynyt Finstassa, vaikka hänen vanhempansa omistivat siiihen aikaan kartanon. Mutta Vadstena luotarissa on muistiinpanoja, jossa silloinen abbedissa on kirjannut, että Pyhä Birgitta syntyi Finstan kartanossa.

Finstan kylässä lähellä kartanoa sijaitsee Birgitan luola, jossa kerrotan Birgitan käyneen rukoilemassa.

 Skederids kyrka

Skederids kyrka kuuluu Rimbon pastoraattiin. Kirkko sijaitsee noin puoli kilometriä etelään päin Finstan keskustasta. Siellä ei ole muuta kuin kirkko ja entinen pappila suurten viljapeltojen keskellä. Kahden kilometrin päässä sijaitsee Husby-Sjuhundran vielä täätkin vanhmpi kirkko 1100-luvulta. Skederidin kirkon on luultavasti Birgitan isä Birger Persson rakennuttanut ja kirkko on kuulunut ensisijaisesti Finstan kartanolle. 

Kirkon ympäristön on idyllisen rauhallinen paikka.

Kirkkoa pidetään avoinna kesäaikaan 3.heinäkuuta -14.elokuuta välisenä aikana joka päivä kello 10-18. Kirkosta tuli jo 1300-luvulla pyhiivaelluskohde. Tämä kirkko on tunnettu laajemmaltikin ulkomaita myöten.

Pyhän Birgitan patsas 1400-luvulta. Alkuperäinen patsas sijaitse Tukholmassa Historiallisessa museossa. Historiallisessa museossa on pari muutakin puuveistosta täältä Skederidsin kirkosta.

Alttarikaappi 1400-luvulta löytyy Tukholmasta Historiallisesta museosta

Husby-Sjuhundaran kirkko

Husby-Sjuhundran kirkko sijaitsee noin kaksi kilometriä itäänpäin Finstasta. Tämä kirkko on yksi Upplannin vanhimpia kirkkoja. Kirkko  on 1100-luvulta. Se seisoo myös yksinään viljapeltojen keskellä maaseudun rauhassa. 

Kirkkoa pidetään avoinna kesäakudella 3.heinkuuta-31.elokuuta välisenä aikan joka päivä kello 10-18. Kirkko sijaitsee valtatie 77:n Husby kyrkväg nimisen sivutien varressa. Kirkko näkyy valtatielle, koska alueella on vain suuria avaria viljelyspeltoja.

Nimi Husby tai Hysaby kertoo siitä että täällä on ollut kuninkaankartano.  Kuninkaankartanoissa kuninkaat yöpyivät matkoillaan ympäri valtakuntaansa. Kuninkaankartanoissa viljeltiin hovin tarpeisiin ja navetassa oli lehmiä, sikoja, kanoja ja lampaita. Kerrotan että kuninkaalla olisi alunperin ollut oma lehtari kirkossa. Aikoinaan kirkko sesoi vesireitin varrella, mutta maanpinnan nousu on saanut aikaan sen, että jäljellä ä on vain erittäin kapea ja melkein kuiva puron uoma noin 200 metriä kirkosta etelään päin. Kirkko on tunnettu myös monista kauniista riimukivistään. Kirkkosalissa on useita vanhoja puuveistoksia ja ikivanha krusifiksi seinällä. Kivistä voi lukea että paikalla on sijainnut kristitty rukoushuone jo 1000-luvulla viikinkien ajalla.

 Rimbo kyrkan, Rimbo

Finstasta 4-5 kilometriä länteen päin sijaitsee Rimbo. Rimbon kirkko on 1400-luvulta. Kirkon kalkkimaalaukset ovat näkemisen arvoiset. Kirkko on avoinna joka päivä 3. heinäkuuta - 31. elokuuta välisenä aikana kello 9-16.

Rimbon kirkosta on viety lukuisia 1200-1400-luulta peräisin olevia puuveistoksia Tukholmaan Histroialliseen museoon. Kirkkoon on jäänyt kuitenkin kaksi krusifiksia ja pari muuta puuveistosta, jotka ovat alunperin vanhasta alttaritaulusta.

Rimbon pastroraattiin kuuluu viisi seurakuntaa. Kaikki kirkot ovat vanhoja ja  kauniita ja myös omalla tavallaan erikoisia. Kirkot ovat avoinna kesäaikaan kaikki suurin piirtein samoihin aikoihin, joten jos ketä kiinnostaa niin suosittelen tehdä kiertokäynnin. Kirkon sijaitsevat suhtkoht lähekkäin mutaman kilomterin säteellä.