maanantai 11. joulukuuta 2017

Märsta


Märsta

Märsta on nykyään Sigtunan kunnan keskustaajama, joka sijaitsee Upplannin maakunnassa, Tukholmasta luoteeseen, E4 eurooppatien varressa. Sigtunasta olen kertonut aikaisemmin täällä. Tämä on erittäin historiallista aluetta, josta olen kertonut Sigtuna yhteydessä. Märsta tosin on ollut maanviljeyaluetta alunperin. Maa-alueet oli jaettu isojen kartanoiden kesken. Aluella on erittäin runsaasti muinaismuistoja, joita löytyy eniten kirkkojen ympäristöstä ja kirkkojen sisältäkin.




Märstan nimi tulee nimestä Maerdhastadher, joka tarkoittaa merta nimistä kalapyydystä, Mjärde ruotsiksi. Märsta sijatsi aikoinaan Mälaren lahden rannalla. Mälaren lahden ranta on nykyään hyvin kapea juuri tällä kohtaa. Märstan keskustasta on kuitekin vain 2 kilometriä rantaan. Täällä sijaitsi kestikievari, jossa hevosella kulkevat saivat ruokailla ja yöpyä. Kestikievari tarvittiin myös postinkulkua varten. Posti ja postinkuljettaja  Uppsalaan "yöpyi" Märstan kestikievarissa. Sigtunan ja Tukholman välillä kuljettiin myös hevoskyydillä. Bussilija tuli tänne vuonna 1920.

Märsta ei ole koskaan edes ollut kauppala vaan osa Husby-Ärlingshudran pitäjää, myöhemmin osa Husby-Ärlingshundran maakuntaa vuoteen 1952 saakka, jolloin Märsta sai nimityksen Märstan maakunta. Vuonna 1971 vuoden  suuren kuntareformin mukaan tuli Märstasta osa Sigtunan kuntaa.

Husby-Ärlingshundran kirkko sijiatsee 4 kilomteriä kolliseen Märstan keskutasta. Ärlingshundra oli aikoinaan paikka, jossa tinget kokoontui. Siis käräjäpaikka, josta myöhemmin syntyi Ärlingshundran kihlakunta.

Arlandan lentokenttä sijaitsee linnuntietä kahden kilometrin päässä Märstasta. Lentoknetällä ja junanradalla on ollut suuri merkitys Märstan kehityksessä. Märstan Golfkenttä sijatsee aivan käveleymatkan päässä Märstan keskustasta. Märsta on kasvanut ja kehittynyt pikkuhiljaa eläväksi yteiskunnaksi. Alkuun se oli nukkumakaupunginosa aivan liian kaukana Tukholmasta, monen mielestä.


Tukholmasta Märstaan on 34 kilometriä. Paikallisella sähköjunalla matkaan kuluu noin 32 minuuttia. Märstassa asuu noin 48300 asukasta, joista on noin 6000 suomalaisperäistä. Valstan alueella asuu suomaalisia roomeja jo useammaassa sukupolvessa. 

Maahanmuuttajien osuus on melko korkea täällä, noin 33 %. Se johtuu suurelta osin siitä että Sigtunan kunta on yksi niitä harvoja Suur-Tukholman kuntia, joilla on oma kunnallinen vuokrafirma. Ruotsissa kuntien omistamat asunnot ovat kaikille. Ovat siis ihan tavallisia vuokra-asuntoja.  Jokainen voi käydä jonoon.

Suur-Tukholmassa on kaikki vuokra-asunnot samassa jonossa. Jono on pitkä. Keskikaupungilta kestää ikuisuuden saada vuokrasopimus, mutta täällä laitamilla jonot ovat paljon lyhemmät. Näihin asuntoihin jonottaa maahanmuuttajatkin ja pakolaisetkin, kun he saavat työ-ja oleskeluluvan. Kukaan ei saa etuilla. Sosiaaliviranomaisilla on joitakin asuntoja suureen hätätilaan. Joitakin skandaaleja on syntynyt, kun jotkut kunnat ovat päästäneet tuttaviaan ja sukulaisiaan ohi jonossa. Sakkoja ovat kunnat siitä saanet maksaa ja henkilökunta on  saanut potkut.


Vuokrasopimusta ei saa noin vaan. Asunnot annetaan siinä järjestykessä kuka on kauimmin jonottanut. On oltava vakituinen työpaikka ja tulot luokkaa kolme kertaa vuokran suuruus, eikä maksumerintöjä saa olla kruununvoudilla. Jonossa olosta on maksettaava joka vuoksi. Märsta on myös kolmanneksi nopeimmin kasvava asutustaajama Suur-Tukholman alueella juuri sen vuoksi että täältä on saanut vuokra-asuntoja. Märsta on suomenkielen hallinto-alue


Sigtunan kunta on monituhatvuotinen maanviljelysalue. Sigtuna oli Ruotsin valtion ensimmäinen kaupunki, jonka perusti kuningas Erik Segersäll vuonna 980. Jääkauden jälkeinen maanpinnan nousu aiheutti sen että vuosien 6000 eaa-800eaa nousi joitakin korkeimpia paikkoja Sigtunan alueelta meren  pinnan yläpuolelle. Stramossen, Lindskrog ja Gröndal olivat esimmäisiä asuinalueita. Lindskrogin alueelta löydettiin luurankoja kun kolmatta Arlandan lentokentän kiitorataa alettiin rakentamaanaan. Nykyään siinä on Arlandan lentokentän parkkipaikka.

Odensalan kirkon tontti on toiminut kulttipaikkana ennen kuin siihen rakennettiin kristitty kirkko. Odensala oli alunperin nimeltään.  Othinsharg, joka viittaa Oden jumalaan ja siksi nykyisessä paikannimessäkin on Oden jumalan nimi mukana. Täältä on löydetty 66 hautakenttää ja useita linnavuoria. 

Kansainvaellusten ajalta noin 500 eaa on useita kartanoita sijainnut aluella, joiden nimet päättyivät -sta,-by ja -inge päätteisiin. Mälaren järveltä Uppsalaan saakka oli alue polittiselta, uskonnolliselta ja sosiaaliselta kannalta merkittävää aluetta.

Vendelinajalta  ja viikinkien ajalta (noin 550 eaa -1000 eaa) lähtien kehittyi maanviljelys. Ensimmäiset kirkot rakennettiin alueelle vuonna 1080 jaa. Täällä olen kertonut Vendelistä.

Vasta 1800-luvun alussa tulee Märsta kuvaan mukaan. Märsta sai ensimmäisenä Ruotsissa puhelinlinjan ja pian sen jälkeen myös Uppsala. Vuonna 1866 sai Märsta junanradan Tukholmaan ja vuonna 1906 sai junanrata tuplaradan. Märstan kartanossa avattiin gästgiveri/kestikievari. Märstan kartano on nykyään nimeltän Broby gård, joka on rälssikartano.


Märstan asema

Märstan juna-asema sijaitsee Märstan asuinalueen reunalla, joten monet Märtassa asuvat jotuvat ottamaan bussin päästäkseen kotiin. Olisi ehkä ollut viisaanpaa jo viihtyvyydenkin takia vetää junanrata Märstan lävitse vaikka kulkemaan montussa. Märstan asemalla on melkoista hässäkkää aika ajoittain sillä monet Arlandan lentokentällä töissäkäyvät ja myös lentomatkustajat kulkevat Märsan aseman kautta. Arlandaan kulkee luonnollisestikin Expressjuna Tukholmasta ja myös lentokenttäbusseja, mutta tämä reitti Märstan kautta on melko noepa ja kaikista halvin tapa. Tästä sitten pääsee Arlandaan bussilla  loppumatkan. Muutenkin aseman kautta kulkee monen monta bussia.

Märstan ostoskeskus Centrum sijaitsee noin 700 metrin päässä asemalta, sekin Märstan reunalla. Märsta on rakennettu melko hajalleen ja jätetty paljon viheralueita rakennusten väliin. Asutus on matalaa suurimmalta osin.


Vapunviettoa Märstassa













 Johannes kirkko, Valstavägen 80

Tämä on syyrialais-ortodoksinen kirkko. Märstassa sijaitsee myös Märstan moskeija, joka sijaitsee kaiketi aivan Märstan rautatieasemaa vastapäätä, ihan tavallisessa asuinrakennuksessa. Syyrialaisilla on jopa oma jalkapalloseuransa täällä Märstassa.

Ruotsissa asuu syyrialaisia, syriaaneja ja assyyrialais-syriaaneja. Syyrialaiset ovat tulleet Syyriasta, joista osa on arabiankielisiä muslimeja, mutta suurin osa on kurdeja ja assyrialaisia. Syyriasta on tullut myös druuseja ja ismaliitteja.

Assyyrialais-syriaanit, joita kutsutaan myös kaldeeiksi, ovat kristittyjä. Heilllä on yhteisen uskonnon lisäksi yhteinen kulttuuri ja useimmat puhuvat syyrian kieltä ja osa eräänlaista aramea murretta. Heitä pidetään maapallon vanhinpana kansakuntana ja he olivat ehdottomasti ensimmäisiä kristittyjä. Heidän alkukotinsa sijaitsi Mesopotamiassa.  Suuri osa heistä elää ympäri maapalloa diasporassa ja Ruotsiin heitä on tullut useista Lähi-Idän maista. Ruotsissa heitä on noin 120 000, eniten Södertäljessä.

Syriaanit ovat kristittyryhmä, joilla on oma kieli, ja joita kutsutaan myös aramealaisiksi. He ovat jonkinlainen kultuurillinen ja historiallinen 'jäämä' aramenialaisista. Aramenialaiset ovat yksi maapallon vanhin kansanryhmä, jolla on ollut erittäin korkea kulttuuri, mutta ei nykyään omaa valtiota. Jeesus puhui arameniaa. Noin 100 000 heistä asuu Ruotsissa. Meillä on jopa aramenialainen ministerikin ollut jo monet vuodet.

Toivottavasti en kovin pahasti sotkenut ryhmiä keskenään...


Vihkijäiset


 Sankt Franciskuksen kirkko, Stockholmsvägen 50
 Katollinen kirkko.



Steninge slott Mälaren rannalla sijaitsee noin parin kilometrin päässä Märstasta. Olen jo aikaisemmin kertonut tästä linnasta täällä. Steningen linna on yksityisasunto mutta myös retkikohde, jossa on monenlaista toimintaa. Pian avautuu jolumarkkinat Steningessä.

Ruotsin hoville kuuluva Rosersbergin linna sijaitsee myös Märstan lähellä, noin 4-5 kilometriä lounaaseen Mälaraen järven rannalla. Täällä olen kertonut Rosersbergin linnasta.





Uusi puutarhakaupunginosa Steningehöjden on rakenteilla Märstaan Steningen linnan tiluksille.

 

Rosersbergin linna


Märstasta löytyy myös Ruotsin ensimmäinen ns biologinen ulkoilmauimala. Vesi puhdistetaan biologisten metodien avulla, ei kemikaalien. Sigtuna kunta on kokonaisuudessaan  eko-kunta jossa tähdätään kaikessa ekolokisiin tuotteisiin ja ekologiseen tomivuuteen. Ekologinen tarkoittaa suomeksi luultavasti luomutuotteita ja luomutoimintaa, mitenkä sen nyt sanoisi.

Märsta kyrka

Märsta kyrka, Ängsvägen 13

Panoramakuvaus!

Märstassa sijaitsee neljä seurakuntaa. Husby-Ärlingehundran seurakunta on suurin seurakunnista ja se sijaitsee Märstan keskustan alueella. Valstan seurakunta on monikulttuurillinen, jossa on vilkasta toimintaa. Valstassa sijaitsee Märstan modernein kirkko. Norrsunda ja Skepptuna seurakunat sijaitsevat maaseutumaisemassa Märstan laitamailla, joissa kirkolla on vieläkin tärkeä keskeinen roolinsa. Täällä sijaitsee kaksi erittäin vanhaa keskikaikaista kirkkoa. Skepptunan seurakunnassa sijaitsee ehkä Märstan ja koko Upplannin komein keskiaikainen kirkko, Vidbon kirkko.

Märstassa siis sijaitsee yhdeksän luteraanilaista kirkkoa ja yksi kappeli, joista seitsemän on keskiaikaisia.

Märsta kyrka ext4.jpg

Kun Märstan asunialuetta alettiin rakentamaan niin samalla syntyi tarve rakentaa kirkko asuintaajamaan, sillä lähinpään kirkkoon oli matkaa reilut kaksi kilometriä. Märstan kirkon suunnitteli arkkitehti Helena Tallius Myhrman. Sisar Marianne Alsiken luostarista lahjotti lasimaalauksen kirkolle vuonna 1965. Taiteilija Pi Eriksson on suunitellut alttaritaulun ja symboolitaulut, joita on pitkin kirkon seiniä siellä täällä. Kastemalja on tehty Steningen linnassa sijaitsevassa lasivalmistamossa.


 Valstan kirkko, Bragegatan 3


Valstan kirkossa on suomenkielistä toimintaa.




Odensala kyrka

Odensala kyrka, Odensala

Bussi 574 Märstan asemalta. Jää pois kyydistä Odensalan kirkon pysäkillä. Turvallisuussyistä ei kirkkoa voi pitää avoinna kovinkaan usein. Kesäaikaan 2.heinäkuuta-6.elokuuta on kirkko avoinna joka päivä kello 12-16.

Panoramakuvaus 1 ja panoramakuvaus 2.

Odensalan kirkko on tunnettu Albertus Pictorin kalkkimaalauksista. Hän on maalannut monessa kirkossa mutta juuri täällä on eniten hänen kalkkimaalauksiaan. Maalaukset ovat erittäin hyvässä kunnossa, koska ne eivät ole koskaan ollet peitetty valkosiella kalkilla. Se on harvinaista, sillä kuinkalliselta taholta reformation jälkeen kävi käsky peittää kalkkimaalaukset maalaamalla valkoista kalkkiväriä maalausten päälle. Mutta jostain syystä niin ei tehty täällä Odensalassa. Yksi syy voi olla kirkon syrjäinen sijainti. Kukaan ei sattunut tulemaan tarkistamaan asiaa.


 Kirkon vanhimmat osat ovat 1100-luvulta.


Odensala kyrka int01.jpg


Odensala kyrka

Odensala kyrka


Alttarikaappi vuodelta 1514, Historiallinen museo Tukholma


  Krusfiksi 1400-luvulta


Krusifiksi 1500-luvulta

Odensala kyrka int03.jpg

Kalkkimaalaukset 1480-luvulta

Odensala kyrka int02.jpg



Odensala kyrka

Odensala kyrka

Skånela kyrka i juli 2010

 Skånelan kirkko, Rosersberg

Skånela kyrka, Skånelaholmin linnan lähettyvillä, kapean maantien vareessa, asumattomalla syrjäisellä alueella. Skånelaholmin linnasta olen aikaisemmin kertonut täälläBussi 577 Upplands-Väsbyn asemalta tai Märstan asemalta.


Skånelan kirkko, Rosersberg

Kirkkosijaitsee lähellä erittäin linturikasta Fysingen järveä, E4 tien itäisellä puolella. E4 tien länsipuolella sijaitsee kuninkaallinen linna nimeltä Rosersberg, joka on avonna kaikille vierailijoille. Linnasta olen kertonut täällä.




Kyrkorum

Kirkko on rakennettu kuningas Magnus Ladulåsin tiluksille 1100-luvun lopulla. Upplannissa on neljä kirkkoa joiden torni on rakennettu kirkon itäiseen päätyyn ja tämä on yksi niistä kirkoista. Toisin sanoen, torni seisoo alttarin ja kuorin päällä, ei sisäänkäynnissä, jossa sijaitsee yleensä myös asehuone. 

Kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1160, mutta siinä kirkossa oli vain päälaiva ilman poikkilaivaa. Luultavasti rakennusmestareina tomi saksalaiset, jotka rakensivat myös Lundin tuomiokirkon. Siistä syystä kirkon nimi on Skånela, joka tulee Skånen maakunnan nimestä.

Kirkko paloi 1600-luvulla jolloin kirkko sai uuden muotonsa. Kirkko sai 1700-luvulla ns Jenninska suvun sukukappelin. Kirkko paloi taas 1800-luvulla. Vuonna 1957 otettiin valkoisella kalkilla peitetyt kalkkimaalaukset esille pesemällä sisäseinät. Kirkon ylpeys on Madonna kuva vuodelta 1505.

Skånela kyrka int02.jpg

Kirkossa oli upea alttarikaappi aikoinaan, jonka kirkko möi Upplsalan tuomiokirkolle.











Norrsunda kyrka i juli 2010

Norrsunda kyrka, Rosersberg

 Panoramakuvaus!

Norrsundan kirkko sijaitsee van noin kilometri Rosersbergin linnan juna-asemalta. Alue on erittäin vanhaa historiallista aluetta. Kristinusko sai jalan sijaa täällä erittäin varhaisessa vaiheessa, noin 1000-luvuun lopulla. Alueella on runsaasti isoja riimukivia, jotka kertovat varhaisesta kristillisestä ajasta. Kirkon asehuonessa seisoo riimukivi, joka on riimukiven ja hautalaatan välimuoto. Kirkko valmistui 1100-luvun lopulla ja sitä ennen on aivan varmasti seisonut puinen kirkko samalla paikalla.


Täällä sijaitsee aatelissuku Sparren hautakappeli, joka näkyy pääsisäänkäynnin vieressä, sen oikealla puolella. Kappelissa lepää Johan Sparre ja hänen vaimonsa Ebba Guistavsdotter Oxenstierna af Eka och Lindö.  Aatelisuku Oxenstriena af Eka och Lindön vaapaherrasuku on numero 1 aateliskalmterissa. Suvusta tuli yksi Ruotin arvovaltaisimpia sukuja joila oli suuri valta Mäklaren järven ympäristössä. He omistivat yhteen aikaan Steningen linnan ja mpnta muutakin linnaa.

Sparren suku on ollut yhtä arvovaltainen suku kuin Oxenstierna af Eka och Lindön sukukin. Sparren suku on numero 11 aateliskalenterissa. Suku jakaantui useanpaan haaraan omistamiensa linnojen tilusten mukaan,  kuten mm Sparre af Sundby,  Sparre af Söfdeborg, Sparre af Tofta, Sparre af Vi ja Sparre af Hjulsta och Ängsö. Sparren suku elää vieläkin. Suku on omistanut kolme palatsiakin Tukholmassa.

Interiör

Norrsunda kyrka

Norrsunda kyrka


Norrsunda kyrka

 Sparren suvun kappeli

Norrsunda kyrka

Norrsunda kyrka


Skepptuna kyrka i juli 2012

Skepptuna kyrka, Östa

Skepptunan kirkko sijaitsee melko kaukana Märstasta.


Skepptuna kyrka

Rosettfönster in Skepptuna kyrka.jpg

Kyrkorum



Skepptuna kyrka

Skepptuna kyrka


Skepptuna kyrka

Vidbo kyrka ext02.jpg

Vidbo kyrka, Vidbo

Panoramakuvaus!



Vidbo kyrka int02.jpg

Vidbo kyrka int03.jpg



Vidbo kyrka int09.jpg

 




Lunda kyrka, Bragegatan 4

Panoramakuvaus!

Klockstapeln

Tässä pidtettiin aikoinaan käräjiä 1400-lvulla.

Lunda kyrka int02.jpg

Lunda kyrka

Lunda kyrka int01.jpg

Lunda kyrka int04.jpg

Lunda kyrka int05.jpg

Lunda kyrka int09.jpg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti