Skinnarviken

Skinnarviksberget on keskeisen Tukholman korkein kohta. Skinnarviksberget on 53 metriä korka jyrkkä kallio ja sen alapuolella sijaitsee puistoalue, joka sekin on melko kumpareista aluetta. 

Lundagatanin alkupäässä sijaitsee Tildan jäätelökioski/kahvila, joka on suosittu kohde kauniilla säällä. Täällä tarjoillaan hyviä voileipiä, kahvia ja jäätelöä. 

Södermalmin korkein kohta Skinnarviksberget

Skinnarvikin alueelle suosittelen lähteä idästä päin. Vaikkapa Slusseniltä, Mariatorgetin  tai Zinkensdammiin metroasemilta. Bastugatanin kadun läntisestä päädystä lähtee Lundabron kävelysilta Torkel Knutssonsagatnin kadun ylitse ja  jota pitkin pääsee Skinnarvikin mäelle. Sillan jälkeen on kaksi mahdollisuutta kävellä eteenpäin, Ludviksbergsgatan ja Gamla Lundagatan. Molemmat ovat kauniita ja idyllisiä kujia, jotka yhtyvät reilun sadan metrin päässä toisiinsa. Lundagatania suosittelen! 

Skinnarviksberget ja entinen olutpanimo Münchenbryggeriet

  

Näkyma kaupungintalolle päin

 Kungsholmenilta nähtynä

Skinarviksbergetin mäenmykkylä ja olutpanimo Münchenbryggeriet nähtynä vastarannalta, Kungsholmenin saarelta.

   

Lundagatan ja Gamla Lundagatan kulkevat vierekkäin. Gamla Lundagatnin varrella seisoo vanhoja puurakennuksia joissa asutaan vieläkin. Tai Övre Lungasagatan, kuten katua myös kutsutaan, koska se kulkea hieman ylemmällä tasolla. Lundagatan oli aikaisemmin nimeltään Lilla Skinnarviksgatan ja sitä ennen katua kutsuttiin nimeltltä Sommes Kvarngata. Kvarngata/tuulimllykatu sai nimensä kahdesta kadun vierellä seisoneista tuulimyyllyistä, Lilla ja Stora Sommesin myllyistä. Niitten vierellä seisoi kolmaskin mylly, jonka omisti Christian Hansson. Itse Skinarviksbergetillä seisoi vielä yksi Sommen myllyistä.

Nykyinen Kvarngatan/Myllykatu sijaitsee lähenpänä Slussenia. Se lähtee Santa Maria Magdalena kirkon luota ja päätyy Högbergsgatanille. Täällä sesoi kolme muuta Sommen omistamaa tuulimyllyä. Somme oli leipurisukua. Yksi myllyistä oli niemltään hålländare, joten luultavasti Sommen suku oli tullut Tukholmaan Hollannista ja näin he toivat tuulimyyllyjen käytön Rotsiin 1700-luvulla. Tukholman alueella ja sen välittömässä läheisyydessä oli siihen aikaan ainakin noin sata tuulimyllyä. 

Sen ajan kuninkaatkin hakivat työväkeä Hollannista, kuten puutarhamestareita. Kuninkailla ja attelisilla oli isot puutarhat, joiden hoitoon joukko hollantilasia oli tervetulleita. Ruotsissa on vielä tänäkin päivänä 663 aatelissukua, joista useat ovat alunperin maahanmuuttajia, jotka sitten kuningas aateloi. Vuoteen 1970 saakka oli Ruotsissa eduskunnassa kaksi kammaria, joista toisessa istui vain aatelisia. Heillä oli oikeus istua kammarissa kuolemaansa saakka. Kun aateliskammari lakkautettiin niin kuninkaalta otettiin  aateloimisoikeus pois. Euroopassa on vieläkin useita kaksikamari-eduskuntia kuten Englannissa, Italiassa ja Itävallassa. Myös USA:ssa, Intiassa, ja Kanadassa on vieläkin kaksikamarinen edustusto, mutta nämä viimeksi mainitut valtiot ovat suuria federaatioita. Myös Saksan ja EU:n edustustoa voidaan pitää eräänlaisina kaksikammari systeemeinä. 

Skinnarviksringen on nimeltään tuo katu tuossa mykkylän päällä. Lundagatan on sen takana. Arkkitehti Sven Wallander suunnitteli tämän kortteliston  nimeltä Marmorn vuonna 1931 Funktionalismin mukaan asuntoitoihin tehtiin keittokomerot, sillä siihen aikaan alettiin ruokailemaan työpaikoilla. Ja  nykyään ruokaillaan enempi ja enempi ravintoloissa. Tukholman Kaupunginmuseo on antanut rakennuksille kulttuurihistoriallisen statuksen.

Skinnarviksringenin varrella seisoo myös joitakin ns townhouse, jotka ei oikein näy tässä valokuvassa. Huvilat muistuttavat pieniä palatseja ulkonäöltään. Saman tyyppisiä asuintaloja näkee runsaasti Roomassa. Tukholmasta löytyy tämän tyyppistä asutusta vain Diplomatsadenista, Villastadenista ja Lärkstadenista. Arkkitehti Wilhelm Klemming  suunnitteli nämä kolmetoista "kaupunkihuvilaa".

Ylimmäisenä sijaitsee korttelisto Marmorn ja tuo talorivi tuossa alenpana sijaitsee Heleneborgsgatanin varrella. Asuisin erittäin mielelläni noissa taloissa. Ainoa ongelma on vain se että asunnot ovat yksiöitä tai pieniä kaksioita. Jälkeenpäin on lyöty yhteen joitakin yksiötä. 

Gamla Lundagatan

 Ludviksbergsgatan

Ludviksberg oli tämän tontin nimi 1800-luvulla. Tontin omisti juutalaista sukua oleva tehtailija Salomon Ludvig Lamm. Lammin suvulla oli useita tehtaita ympäri kaupunkia. He valmistivat vähän yhtä ja toista asusteista, vahakankaisiin ja kynttilöihin. He valmistivat myös pumpulikankaita, painovärjäsivät ja valkaisivat kankaita. Tähän Ludiksbergin huvilan tontille Salomon Ludvig Lammin poika Jacques Lamm perusti mekaanisen verstaan. He valmistivat kylmäkoneita vieressä sijaitsevaan oluttehtaaseen. Vain kaksi tehdasrakennusta on jäljellä. 

Mekaaninen verstasalue ja ylinnä Ludviksbergin huvila. Katu tässä edustalla on nimeltään Torkel Knutssonsgatan. Katu kulkee nykyään montussa juuri tällä kohtaa. Tuo katu ylemmällä tasolla on nimeltään Ludvigsbergsgatan. Kadulta kulkee nykyään kapea kävelysilta Torkel Knutssonsgatanin ylitse Bastugatanille.

Torkel Knutsson eli 1200-luvun lopulla. Hän oli ritari, valtioneuvos ja marski. Hän toimi myös Ruotsin hallituksessa holhoojan virassa, koska krununprinssi Birger Maununpoika oli alaikäinen. Torkel Knutsson otettiin hengiltä vuonna 1306, koska hän joutui riitoihin Birgerin kanssa. 

Villa Ludviksberg

Tukholman kaupunginmuseo on kulttuurimerkannut tämän huvilan. Sillä on kuulema oma kultuuriarvonsa. Huvilassa sijaitsee nykyään konttoritilat.

Arkkitehti Johan Fredrik Åbom suunniitteli huvilan.

Ludvikgsbergin huvilan siäänkäynti,  Ludviksbergstan 

Ludvigsbergsgatan

Lundviksbergsgatan

Dovogränd

Skinnarvikeniin löytää parhaiten ajamalla metrolla Zinkensdammin metropysäkille ja siitä sitten kävellen loppumatka. Zinkesdammin metroaseman luona pysähtyy myös bussit 4 ja 66. Molemmat erittäin käytännöllisiä busseja liikkua Sädermalmilla.

Ensikertalaiselle on helpointa löytää tänne Zinkensdammin metroasemalta. Metroasemalta Ringvägeniä pitkin pohjoiseen päin ja siitä edellen Yttersta Tvärgrändiä pitkin, ja kujan päädystä oikealle. Siinä sitten onkin Skinnarviksberget, Tukholman korkein kohta.

Jos taas Zinkensdammin metroasemalta lähtee Ringvägeniä kohti Lundagatania ja siitä kadun päädystä sitten kujaa pitkin, niin sieltä löytyy Skinnarvikin puistoalue. Puisto on luonnonvarainen, ei mikään istutettu alue.

Tänne pääsee luonnollisestikin myös Mälaren rannalta käsin, Södra Mälarstrandilta.Vaikka tätä reittiä en suosittele. Hyvin harva tukholmalainenkaan lähtee tälle rantakadulle kävelemään, kun on vaikka kuinka paljon kauniinpiakin katuja ja kujia kävellä. Mutta hölkkääjät juokee ja pyöräilijät pyöräilee rantakadullakin. Tukholmassa on paljon rantakatuja valittavana ja tämä ei ole kaiksita mukavin kävelykatu. Torkel Knutssonsgatania kanattaa vältellä sillä siinä on valtava liikenne. 

Tänne pääsee myös bussilla 66, vaikka Medborgarplatsenilta Södermalmilta. Jää pois vaikka Helenborgsgatanilla, Skinnarvikenin pysäkillä. Alueella ei ole juuri myymlöitä, ei kahviloita eikä ravintoloita. Alue on rirttäin rauhallista ja siistiä. Hornsgatanilta löytyy palveluja joka lähtöön. Alueella asuu varaksta vanhenpaa väkeä enimmäkseen.

Skinnarviken on saanut nimensä siitä, että täällä asui 1600-luvulla garvare, nahkojen parkitsijoita.

Münchenbryggeriet, entien olutpanimo

Sisäpihan puoleta olutpanimo näyttää paljon suuremmalta. Nykyään rakennuksessa sijaitsee mm balettikoulu, messu-ja konferenssikeskus.

Olutpanimo avattiin vuonna 1857 ja oluen valmistus lopettiin vuonna 1971.

Münchenbryggerit olutpanimo yövalaistuksessa. Rantakatu on nimeltään Södra Mälarstrand, jolta lähtee portaat ylös Eolsgatille, olutpanimon vasenta sivua. Eolsgatn on hyvin lyhyt kadunpätkä joka päätyy Helenebgorsgatanille. Eolsgatnin ja Heleborgsgatanin varrella on muutamia erittäin kauniita asuinrakennuksia. Asuisin erittäin mielelläni tuon kadun varrella. Helenborgsgatnailla on busuipyäkki jossa pysöhtyy bussi 66.

 Eolsgatan

  Skinnarviksparkenin puisto