Kärsö gård

Kärsön kartano sijaitse Ekerössä, Mälraen järven saarella

Tässä pysähtyy bussit Brommaplanin metroasemalta  311 ja 312. Jää pois kyydistä pysäkillä Kärsö gård ja kävele loppumatka.

Kärsön on suuri ulkoilualue, jossa noin 5,5 kilometriä pitkä Kärsönin punainen polku (merkitty punaisilla pisteillä) kulkee ympäri saarta. Luonto on pääosin koskematonta ja länsipuolella on neljäsataa vuotta vanhoja tammeja ja lehtimetsäalueita, joilla on hyvin epätavallinen kasvisto. Lounaispuolella sijaitsee niemi Högholmen, entinen saari, joka maankohotuksen myötä on kasvanut yhteen Kärsönin kanssa.

Kärsögårdenissa huseeraa  yhdistys nimeltä YMCA Kärsö, jonka päämiehet ovat Bromma YMCA ja YMCA Söder Fryshuset. YMCA on Nuorten miesten kristillinen yhdistys, mikä on maailmanlaajuinen ekumeeninen nuorisojärjestö, joka tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille kristillisiin arvoihin pohjautuvaa laaja-alaista toimintaa avoimen jäsenyyden periaatteella. Ruostissa YMCA kulkee nimityksellä KFUK, mikä aloitti Ruotsissa toimintansa jo vuonna 1885.

 

Kärsögården nykyään

Jos tulet ryhmässä (seura, yritys, luokka, perhejuhla jne.) ja haluat toteuttaa jonkinlaisen tapahtuman/kekkerit, sinun on ne varattava. Tämän jälkeen veloitetaan maksun tilojen ylläpidosta. Täällä on myös avointa tarjoilua, mikä on suunnattu kaikille vierailijoille.

Yksityishenkilönä on aina tervetullut käyttämään uimarannalla ja viheralueilla voimassa olevien määräysten mukaisesti. Kesäkahvila on avoinna kesäkuukausina (kesä-elokuu).

Alkoholi ei ole sallittua alueella. Vuodesta 2021 lähtien Kärsögårdenin pysäköinti on maksullinen. Pysäköintimaksun tuotolla katetaan osa kustannuksista, joita YMCA Kärsö ry joutuu ylläpitämään Kärsögårdenin.  Autoa ei saa parkkeerata ajotielle turvallisuus syistä. Ambulanssit, paloautot ja poliisit pittää päästä ajamaan esteittä.  Täällä voi lainata kanootteja, pelata erilaisia pallopelejä tai uida sekä grillata grillipaikalla.

Ekerön kunta koostuu 140 saaresta Mälaren järvessä. Keskustaajama on Ekerö. Täällä asuu noin 27 000 asukasta. Ekerössä on runsaasti nähtävyyksiä, joista tärkeimmät ovat Drottningholmin linna Lovönin saarella ja Birkan rautakautisen kaupungin jäännökset Björkön saarella. Molemmat ovat UNESCOn maailmanperintökohteita. Lisäksi kunnan alueella on useita riimukiviä ja muita viikinkiajan jäänteitä sekä kahdeksan keskiaikaista kivikirkkoa.

Täällä on suuria viljapeltoja ja hedelmäpuutarhoja, sekä hevostalleja. Vanhoja kartanoitakin löytyy lukuisia. Kunnassa on monen monta luonnonresvervaattia. 

Piispa Bengt Birgersson (1254-1291) omisti Kärsön kartanon ensi alkuun 1200-luvulla. Bengtin vanhemmat olivat Birger-jaarli ja tämän puoliso Ingeborg. Hänet määrättiin jo lapsena hengelliseen säätyyn, vuonna 1269 hänestä tuli Linköpingin arkkiteini. Bengt asettui vanhempien veljiensä keskinäisessä riidassa Maunu Ladonlukon puolelle ja tuli tämän kruunajaisissa 1277 sekä kansleriksi että vasta perustetun tärkeän valtioelimen eli kuninkaan neuvoskunnan jäseneksi.

Piispa lahjoitti kartanon myöhemmin Klaran luostraille, mikä sijaitsi Tukholmassa, nykyisen Santa Klaran kirkon tontilla. Bengt Birgersson kuului Bälbon sukuun, johon kuului Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita 1200- ja 1300-luvuilla. Bengtistä tuli ensimmäinen Suomen herttua. Hän  sai arvonimen noin vuonna 1284 vanhemmalta veljeltään Ruotsin kuningas Maunu Ladonlukolta. Hänen nimittämisensä herttuaksi päätti kolmekymmentäviisi vuotta kestäneen, toisesta ristiretkestä alkaneen piispanvallan. 

Suomella tarkoitettiin tuohon aikaan nykyisen Lounais-Suomen aluetta jota sittemmin alettiin kutsua Varsinais-Suomeksi erotuksena muuhun Suomeen. Bengt Birgerinpojan valtakausi ei kestänyt pitkään, sillä hänet valittiin vuonna 1286 Linköpingin piispaksi. Hän sai koko Gotlannin saaren hallintoalueekseen.

Bengt ei siis ollut kuka tahaansa vaan Bengtin vanhemmat olivat Birger-jaarli ja tämän puoliso Ingeborg. Hänet määrättiin jo lapsena hengelliseen säätyyn, vuonna 1269 hänestä tuli Linköpingin arkkiteini. Velipoika Mauno Ladonlukko/Magnus Ladulås oli Ruotsin kuningas 1200-luvulla. 

KFMU huseeraa Kärsön kartanon tiluksilla nykyään. KFMU on YMCA Sweden tai kristillinen nuorten yhdistys (YMCA) on yksi Ruotsin suurimmista ja vanhimmista nuorisojärjestöistä, joiden juuret ovat peräisin Ruotsin herätysliikkeestä 1800-luvulla ja jotka ovat kansainvälisesti yhteydessä Maailman YWCA: han ja YMCA: n liittoon.

Vuonna 1627 silloinen viisi Kärsön talokylä tuli Johan Skytteen kautta aatelistoimintaan. 1670-luvulla kiinteistön rakensi kartanolle silloinen omistaja Chamberlain Joel Gripenstierna.

Vuonna 1694 maatila vedettiin kruunuun ja vuokrattiin vuonna 1698 kruunumartanoksi. Sitten vuokralaisia ​​oli noin kymmenen. Vuonna 1755 päärakennus paloi, mutta se rakennettiin uudelleen kaksi vuotta myöhemmin. Julkisivut olivat melkein täysin selvinneet tulipalosta. Vuonna 1856 maatilan osti ratsuväen päällikkö Carl Johan Sylvander. Vuonna 1857 konditorista Ferdinand de la Croixista tuli omistaja ja vuonna 1882 Gustaf Rikard Lagergren.

Kärsön maatilan hankki vuonna 1904 tehtaan omistaja Carl Oscar Kjellberg, joka kuului kuuluisaan Göteborgin Kjellbergin sukuun.  Ensimmäisen kerroksen sali rakennettiin meren puolelle arkkitehti Torben Grutin piirustusten mukaan. Carl Oscar Kjellbergin kuoleman jälkeen vuonna 1932 kiinteistön perivät hänen leskensä Carlin Kjellberg (syntynyt Redlund) ja heidän lapsensa. Viimeinen Kjellberg Kärsön tilalla oli hänen poikansa Rolf. Noin 350 hehtaarin peltoineen ja metsineen kiinteistö on yksi Ekerön kunnan suurimmista yksityisomistuksessa olevista kiinteistöistä yhdessä Stafsundin, Menhammarin tilan, Bonan maatilan ja Malmvikin kanssa. Toukokuussa 2006 Menhammarin hevostila osti Kärsön maatilan ja siihen liittyvän maan ja suoritti laajan remontin. Joten ei pidä ihmetellä jos alueella tulee vastaan lampaita.

 

 Tänne on näköjään suomalaispojatkin eksyneet.