Lovö (lausutaan luuvöö) on saari Mälaren järvessä, mikä kuuluu Ekerön kuntaan, mikä 'tunkeutuu' Tukholman kuntaa kohden. Tukholman kunta on jäänyt ahtaalle naapurikuntien levitessä.
Luusi että Lövön saari olisi melkein asumaton kuninkaan linnna vuoksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Täällä asutaan (noin 1000 asukasta) ja täällä on runsaasti mienkiintoista nähtävää ja koettavaa.
Tukholman kunnalla (tunnetaan myös Tukholman kaupunkina) on keskeinen ydin, joka on historiallisesti ja maantieteellisesti rakennettu 14 yhtenäiselle saarelle, joita yhdistää 57 siltaa. Suuri ja laaja Tukholman saaristo koostuu kokonaisuudessaan noin 30 000 saaresta ja luodosta.
Lovön on ollut kuninkaallinen kruununpuisto/resrvaatti Kustaa Vaasan ajoista lähtien, ja sieltä on edelleen jäljellä hoville kuuluvia maatiloja ja tontteja.
Saari kattaa pääasiassa valtion maata. Osia alueesta omistavat myös Ruotsin kirkko sekä Tukholman kunnan vesilaitos. Suojelualueeseen eivät kuulu Drottningholmin maailmanperintö kohde, Lovön vesilaitos eikä Ruotsin puolustusvoimien radioinstituutin alue.
Silta oli tällä paikalla jo 1700-luvulla, sillä muussa tapauksessa saarilla asuvien oli otettava soutuvene pästäkseen Tukholmaan asioimaan.
Vuonna 1787 vihittiin tämä uusi silta, jonka suunnitteli aikaisemmin mainitsemani Carl Fredrik Adelcrantz. Sillan nimeksi tuli Nockebybro. Silta on kääntösilta, joita Tukholamssa on useampiakin. Johtuen siitä että halutaan kuskata tavraa Mälaren järveltä merelle.
Tämä Carl Fredric Adelcrantz (1716-1796) oli ruotsalainen paroni ja arkkitehti, monitoimimies. Hän työskenteli aktiivisesti rokokoon ja kustavilaisen kauden aikana, vuodesta 1744 lähtien hän työskenteli huonekalusuunnittelijana ja sisustussuunnittelijana Tukholman kuninkaanlinnassa. Hän suunnitteli Drottningholmin kiinalaisen huvipalatsin, Adolf Fredrikin kirkon ja Kustaa III:n oopperatalon. Adelcrantz oli yksi Ruotsin johtavista taiteilijoista 1700-luvulla.
Kuvassa Nockebyn silta avataan kun purjevene haluaa mennä eteenpäin.
On sattunut ikäviä onnettomuksia, kun asiaa tuntemattomat, jopa ulkomaalaisetkin ovat ajaneet päin puomeja ja sillalta alas, kun he eivät olleet tietoisia että siltä on käännetty.
Tukholman ohitustiehankkeen yhteydessä on parhaillaan aloitettu Mälaren-järven ja Lövön-järven ali kulkevan moottoritietunnelin kaivutyöt. Tunnelin pitäisi valmistua vuoteen 2023 mennessä, mutta niin ei tule läymään. Oli pakko kaivaa tunneli koska kuningas ei suostunut että rakennettaisiin silta Lovön saaren kautta. Eikä tunneliakaan saanut kaivaa Drottningholmin linnan alitse, vaan kiertää sen pohjoiselta puolelta. Tunnelit ovat nyt valmiit, mutta jäljellä on paljon muuta tehtävää.
Tämä ohitustiehanke on erikoinen, sillä tunneleista voi nousta vähä väliään maantasolle ja näin bussitkin voi ajaa tunneleissa, ja nousta tunneleista ylös pysäkeille.
Moottoritietunneli on osa E4-moottoritieyhteyttä Länsi-Tukholman läpi. Suurin osa tiestä, hieman yli 17 kilometriä (21 kilometristä tiestä), on maantietunnelia. Rakennusvaiheen aikana saarelle rakennetaan kaksi väliaikaista satamaa.
_3.jpg)
Lovön saarella asuu kuningas ja kuningatar Drottningholmin linnassa.
Saarelle pääsee Tukholmasta Kärsön saaren kautta siltoja pitkin. Lovö oli alunperiin socken, minkä kääntäisin mieluiten pitäjäksi. Alunperin 'sokn' oli Pohjoismaissa hallinnollinen alue, mikä koostui useista vierekkäisistä kylistä ja maatalousyhteisöistä, mutta Ruotsissa ei kaupungeista.
Lövön seurakunta sijaitsee Tukholman länsipuolella ja siihen kuuluvat Lovön, Kärsön, Fågelön ja Kungshattin saaret sekä muutamia pienempiä luotoja. Seurakunta on hieman mäkinen, ja siellä on sekä maatalous- että metsäalueita.
Pronssikaudelta on hajanaisia hautakumpuja. Rautakaudelta on 35 hautapaikkaa ja muinainen linnoitus. Alueelta on löydetty kuusi riimupiirrosta.
Saarella siis asuu Ruotsin kuningas ja kuningatar Drottningholmin linnassa, josta olen tehnyt aikaisemmin postauksen täällä. Linnaan on Tukholman keskustasta matkaa noin 10 kilometriä. Saarelle pääsee siltaa pitkin. Linnan luona pysähtyy useampia busseja, mutta saaren pohjoiseen päätyyn ei kulje bussia.
Lovön kirkon luokse kulkee bussit 323 ja 325 sekä 333. Nämä bussit psähtyy Drottningholmin linnan pysäkilläkin. Saari kuuluu Lovön pitäjään ja Lovön seurakuntaan.
Drottningholmin linnan alue on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1991. Ruotsi ei ole enää mielellään lisännyt kohteita Unescon listalle, sillä siellä alkaa olla kohteitakin jotka eivät ole sen arvoisia kulttuuriperintöjä.
Lovön on ollut kuinkalliselle linnalle kuulunut kuninkaallinen puisto Kustaa Vaasan ajoista lähtien, ja sieltä on edelleen jäljellä hovin maatiloja ja tontteja.
Lovön saarella on paljon jäljellä alkuperäistä kulttuurimaisemaa, ja lukuisat kivi-, pronssi- ja rautakauden muinaisjäänteet todistavat, että täällä on ollut ihmisasutusta jo pitkään.
Saaren ympäri kiemurtelee 18 kilometrin pituinen vaellusreitti, Fornstigen, Lovönin muinaispolku. Polku alkaa ja päättyy Drottningholmin linnanpuistoon, Cantonkgatanille, ja yhdistää useita muinaisjäänteitä, monumentteja ja mielenkiintoisia rakennuksia.
Reitin varrella ovat muun muassa Edebyn, Lundan, Söderbyn, Norrbyn ja Rörbyn maatilat, rautakautinen hautausmaa, kivi-, pronssi- ja rautakauden arkeologinen kohde, 1000-luvun lopulta peräisin oleva kiinteä riimukünkko (ks. Upplandin riimukirjoitukset 52), Backtorp, hyvin säilynyt torppaympäristö 1800-luvulta, ja Hemmet, aatelismiehen asuinpaikka 1780-luvulta. Polulla saattaa tulla kuningas ja kuingatar vastaan.
HUOM! Alueella on parhaillaan käynnissä laajoja tietöitä (Tukholman ohitustie ja Ekerövägenin leventäminen), jotka voivat vaikuttaa polkuihin ja niiden alkuihin. Varaudu siihen, että saatat joutua etsimään vaihtoehtoisia reittejä poluille pääsemiseksi.
Vuonna 2014 lääninhallitus päätti perustaa luonnonsuojelualueen Lovölle ja ympäröiville saarille Ekerön kunnassa, Lovön luonnonsuojelualueen. Kokonaisuudessaan suojelualue on hieman yli 3000 hehtaaria, josta noin 2000 hehtaaria on maata. Suojelualueeseen kuuluu pääasiassa saarilla sijaitsevia valtion maita, mutta osia alueesta omistavat myös Ruotsin kirkko ja Tukholman vesilaitos sekä Ruotsin asevoimien radio-laitos.
Drottningholmin kuninkaankartano
Lundassa ja Söderbyssä on vanhimmat jäljet saarella asuneista ihmisistä kivikaudelta lähtien. Kaikki maatilat paitsi Lunda sijaitsevat varhaisrautakauden kalmistoilla, ja myös paikannimet viittaavat vanhoihin asutuskeskuksiin.
Muinaisen pysyvän väestön pääelinkeino oli metsästys ja kalastus sekä karjanhoito ja maanviljely. Keskiajalta 1540-luvulle Lovön oli maatalousaluetta, jolla oli monia itsenäisiä veroviljelijöitä. Tuolloin kruunulla oli Norrbyssä vain yksi maatila, joka hankittiin ensimmäisen kerran vuonna 1531 maanvaihdon kautta.
Lövön maatilat ulottuivat (ja ulottuvat edelleen) suunnilleen kuin kakkupalat, Lovön kirkon ollessa keskipisteenä Mälaren-järvelle.
Pohjoisessa on Hogsta, sitten myötäpäivään: Rörby, Drottningholms kungsgård (entinen Glia ja Wicby), Rinkeby, Edeby, Söderby, Lunda, Berga, Lovö prästgård, Norrby ja Barkarby. Näistä maatiloista vain Rinkeby on lakannut olemasta. Sen nykyisiin tiloihin kuuluvat China Castle, Cantongatan, Lövön metsähautausmaa ja Royal Drottningholms-golfklubi.
Lövön saaren mestähautausmaa
Lovö Kyrkallé, bussi 323, pysäkki Golfbanan
Vuonna 1823 Krono-komentaja Lagercrantz ehdotti Lovö kirkon hautausmaan siirtämistä toiseen, "sopivampaan" paikkaan. Vanhan hautausmaan katsottiin käyneen liian ahtaaksi ja sen sijainti oli "soinen". Vuonna 1824 uudelle hautausmaalle osoitettiin yhden eekkerin (noin 5 000 m²) kokoinen alue niin kutsutussa Skarphagenissa Lovö kirkontien varrella.
Tänne on haudattu muun muassa Gösta Reuterswärd (1887–1963), joka toimi Drottningholmin linnan hovimestarina ja oikeudenhaltijana. Nordwallin suvun hautaan on haudattu myös Johan Adrian Nordvall, joka toimi lähettäjänä Tukholmassa vuosina 1854–1867.
Jakob Oskar Wallenberg (1872-1939) lepää tässä haudassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti