torstai 26. tammikuuta 2017

Slussen

Dubbla Liljeholmsbron, klaffbrodeln ligger över den vänstra farleden, vy från Tantolunden i juni 2010.

Gamla Stan vasemmalla ja Södermalm oikealla

Slussen on kanava, sulku, joka erottaa Itämeren Mälaren järvestä. Slussen sijaitsee keskellä Tukholmaa ja on aina ollut todellinen pullonkaula, jonka kautta on useimmiten pitänyt kulkea. Vielä tänäkin päivänä pohjois-itä suunnassa kulkevat joutuvat kulkemaan ainakin melko läheltä Slussenia ja julkinen liikenne kulkee suurelta osin Slussenin kautta. Lännestä päin taas Tukholman pohjois- ja eteläpuoli on helppo lähestyä, jopa itäiseltäkin puolelta pääsee helposti keskikaupungille.


Slussenin metroasema avattiin 50-luvulla, ja sitä ennen Slussenilla pysähtyi raitiovaunut. Tukholman enismäien raitiovaununlinja alkoi kulkemaan vuonna 1910 Kunsholmenilta Slussenin kautta Enskedeen. Metroliikenne alkoi vuonna 1950. Slussenilla kohtaa metron vihreä ja punainen linja. Slussenilla sijaitsee myös Saltsjöbadenin paikallisjunan pääteasema. Täältä lähtee myös bussit Nackaan ja Värmdöseen. Bussipysäkit sijaitsee Södermalmstorgerilla ja Katarinavägenillä.


Slussen on nykyään Tukholman läänin toiseksi suurin likkennesolmu ja Ruotsin eniten likennöity ja suurin bussien kohtuaspaikka. Pävittäin Sussenilla vaihtaa kulkuneuvoa noin 150 000 henkeä. Busseilla kulkee noin 50000 ja metrolla 80000 henkeä päivittin ja paikallisjunalla loput. Aamuruuhkassa ajaa noin 220 bussia tunnissa Slussenin kautta.




Restaurang Strömmen 2014d.jpg

Slussen rakennettiin vuonna 1935 eräänlaiseksi liikennesolmuksi.Tuolla maanalla on niin metrojunalinjoja kuin bussilaitureitakin. Tässä vasemmalla sijaitsee myös Saltsjöbanan paikallisjunan laituri. Kaiken lisäksi tässä on Slussenin kanava, joka valmistui jo hieman aikaisemmin 30-luvulla.  Alkuun tästä kulki myös raitiovaunulinja ohitse. Alkuperäisen sulun nimi oli Karl Johansslussen.

Slussenin rakentamien oli suuri projekti siihen aikaan. Tarvittiin neljä arkkitehtiä joista yksi kävi opiskelemassa liikennearkkitehtuuria USA:ssa. Suunnitelu oli siis erittäin hyvin tehty ja tulos oli mestarillinen. Alueen sydän tuli olemaan alueen keskellä joka rakennettin komikerroksiseksi.  

Tässä keskellä kohtasi kolme tietä toisesna kolmella eri tasolla. Kaiken tämän päälle tehtiin ravintolarakennus ja sen alle  joitakin myymälöitä ja yleiset vessat. Mutta kenellekään ei tullut mieleenkään että väkiluku tulee kasvamaan ja auto- ja juanaliikenne lisääntymään sen myötä. Kehitys on kulkenut nopeammin kuin kukaan olisi aavistanutkaan.


Gondolen on oikeastaan ravintola tuolla ylhäällä. Kuvassa vasemmalla on Katarinahissen mikä tulee jäämään jäljellä vielä uusrakennuksen jälkeenkin.




Katarinan kävelysilta jatkuu vielä rakennuksen toisella puolellakin. Silta kulkee korkealla Katarinavägenin ylitse Katarinabergetin päälle.


 Katarinan kävelysilta johtaa Mosebacken torille.



Slussenia on rakennettu uudestaan moneen kertaan, varsinkin uusia siltoja on rakennettu. Jatkuvasti on puhuttu siitä suuresta peruskorjauksesta joka on edessä, mutta moni on luullut ettei sitä taida ikinä tulla. Slussen on se aihe josta tukholmalaiset keskustelvat eniten. Slussenista on kaikilla oma mielipiteensä.

Kun Centralbron sillat rakennttiin niin se auttoi jopa hyvin paljon liikkumista ja ennnen kaikkea säästyttiin kulkemaan Sluessenin kautta. Säderledstunneli etelästä päin johtaa Centralbron sillalle, joka kulkee Gamla Stanin kautta päärautatieaseman taakse ja siitä edelleen pitkin Klarabergin rantaa Karoliinisen sairaalan ja instituutin luokse, jossa tie kohtaa E4 ja E20, jotka ovat osa Tukholman kehätietä.

Centralbron silta Gamla Stanin ja Riddarholmenin kohdalla. Metrojunat kulkee myös siltaa pitkin.

Centralbron silta ja pohjois-eteläsuunnan liikenneväylä (kuvassa) on tarkoitus liittää Tukholman kehätiehen, joka on vain osittain valmis. Ne tien pätkät, jotka ovat valmiina eivät ole koskaan kuuluneet kehätiesuunnitelmaan. Vasta myöhemmin keksittiin että kehätiekin voitaisiin rakentaa. Mutta  ennen kuin se on valmis niin siihen menee  yksi ikäpolvi vielä.

Toinen pullonkaula on Södermalmin saaren eteläisellä puolella Gullmarsplanin ja Skanstullin välissä.  Tässä kohtaa on jo nykyään neljä siltaa.

Tukholma on hankala kaupunki liikkua, varsinkin kaupunkia tuntemattoman, mutta Tukholma on myös vaikea suunnitella ja rakentaa. Vettä ja saaria on joka puolella, harjuja ja korkeita jyrkkiä kallioita. Tukholman väkiluku kasvaa noin 30 000 uudella asukkaalla vuosittain. Sen lisäksi Tukholmassa käy myös väkeä töissä päivittäin Uppasalasta, Södertäljestä ja Nynäshamninsta käsin.

Söderledstunneli valmistui vuonna 1984. Tunneli kulkee noin 1,5 kilometriä pohjoiseen ja yhtä pitkän pätkän etelään päin Tukholman keskustasta. Kun tunneli valmistui niin se jo helpotti paljon, mutta aamuruuhkissa tunneli tahtoo jumittua. Liikennettä on enempi kuin mitä alunperin laskelmoitiin.


Pitkä Johanneshovsbron silta liittää etelästä päin kulkevan Nynäshamnintien Söderledstunnelliin. Silta on melkein 800 metiä pitkä ja sen alla ja vieressä kulkee jo ennestään Skansbron, Skanstullsbron ja Fredrikadalsbron.

Liljeholmsbron/Liljeholmin silta on kolmas pullonkaula, joka tukee lounaista liikennettä. Tässä kohtaa kulkee metrojunat veden alla. Pitkänmatkan junilla, ja paikallisilla sähköjunilla on oma siltansa keskellä lahtea, Årstabroarna. 


Alkueperäinen Årstabroarna 


Nykyään Årtsabroarna on kaksi siltaa vierkkkäin



Liljeholmsbron 2006.JPG

Liljeholmsbron silta on kaksois-klaffisilta, mikä aukaistaan korkeammalle laivaliikenteelle silloin tällöin.



Stadsmuseet/Kaupunginmuseo,  Slussen

Museo on juuri tällä hetkellä suljettu. Museo on luvattu avattavaksi kesäksi 2018. Nimittän, nyt kun vihdoinkin aloitettiin se kauna odotettu Slussenin uuskorjaus niin samalla oli hyvä tehdä täysremontti kaupnginmuseossakin. 


Kuten kuvasta näkyy niin Viikinlinjan satamasta ei kannata lähteä kävellen Slussenia kohti. Parasta on ottaa bussi satamasta keskutaan niin pääsee tämän rakennustyömaan ohitse helpommin. Satamasta voi sen sijaan lähteä Folkungagatania pitkin Södermalmille ja sitä kautta sitten metrolla tai bussilla keskustaan, jos niin haluaa. Tämä rakennsuhomma tule ekestämään vielä kauan ennen kuin se valmistuu, vaikka vasemman puoleinen ajokaista Slussenilta Gamla Staniin alkaa olla päällisin puolin jo melko valmis.


Arkeologit kaivelevat Kapunginmuseon ja Slussenin alla.

Ryssgården/venläistenpiha on nimeltään tämä torialue Slussenin metroaseman edustalla. Nimensä se sai siitä että venäläiset seilasivat 1600-luvulla laivoillaan Slussenille myymään tavaraa. Sitten syttyi sota Ruotsin ja Venäjän välille ja venläiset teljettiin lukkojen taakse torin reunalla sijatstevan nykyisen Kaupunginmuseon kellariin. Siihen aikaan rakennus ei ollut museo vaan kaupungintalo. Maan alla on paljon historiaa. Mitä syvemmälle kaivetaan, sitä kauemmaksi ajassa päästään.

Kaikki tämä rakennetaan uudestaa. Bussipysäkit poistetaan ja uusi bussiterminaali tehdään tuonne kallion sisään.






Uusi Slussen, vaikka se tulee viemään aikaa kunnes se on valmis.


Uusi Slussen rakennetaan Tanskassa ja tuodaan osina Tukholmaan. Uusi silta Slussenin ja Gamla Stanin välillä tuotiin Kiinasta erikoisella kiinalaisella aluksella, millä kuskataan vain siltoja.




Tukholmassa pyöräillään enempi ja enempi, ei kuitenkaan niin moni kuin Köpenhamnissa tai Malmössä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti