perjantai 21. elokuuta 2015

Skeppsholmen



Kuvassa etualalla Kastelholmen ja sillan toisella puolella Skeppsholmen. Taustalla näkyy Gamla Stan ja ylinnä Norrmalm.  

Nykyään Skeppsholmenin saarelle kulkee bussi 65, minkä päätepysäkki on Katselholmin sillan luona. Bussi ei voi ajaa sillan ylitse. Kesäaikaan kulkee Slussenilta lautta 82 Skeppsholmenin saarelle.


Svensksundstenen/Svensksundsparken on puisto Skeppsholmenilla Tukholmassa. Puisto on noin 50 metriä leveä viheralue.

Kuten Svensksundsvägenin nimi, myös Svensksundin puiston nimi juontaa juurensa puiston itäosasta löytyneestä Svensksundin kivestä. Kivi paljastettiin 9. heinäkuuta 1890, jolloin juhlittiin Svensksundin taistelun voiton satavuotisjuhlaa. Puisto ja katu saivat nykyisen nimensä vuonna 1972.

Svensksund/Ruotsinsalmi sijaitsee Suomen lahdella, Kotkan rannikolla. Siellä on Ruotsi sotinut Venäjää vastaan merisotaa kaksi kertaa 1700-luvula. Ruotsi ja Venäjä ovat sotineet kaiken kaikkiaan ainakin 10 kertaa. Tanska ja Ruotsi ovat myös sotineet 10 kertaa. Ruotsi on se maa mikä on sotinut eniten tällä maapallolla.


Nordregio, tutkimuslaitos

Nordregio on tunnettu ja arvostettu johtava pohjoismainen tutkimuslaitos aluekehityksen, politiikan ja suunnittelun laajoilla tutkimusalueilla. Se on Eurostatin, Euroopan unionin tilastotoimiston, virallinen tutkimusyksikkö.

Skeppsholmenn saari on kaupunginosa Tukholman keskustassa, Itämeren/Saltsjön alueella ja koostuu Skeppsholmenin ja Kastellholmenin saarista. Skeppsholmen saari, skepp=alus ja holmen=luoto. Saarella on siltayhteys Blasieholmeniin ja Kastellholmeniin. Skeppsholmenin asukasluku on hyvin pieni, vajaat 100 henkilöä.

Skeppsholmen oli laivaston saari noin 300 vuotta. Tänä aikana rakennettiin useita nykyisiä rakennuksia, jotka ovat suunnitellut aikansa johtavat arkkitehdit, kuten Nicodemus Tessin d.y. (=nuormepi) Johan Eberhard Carlberg ja Carl Hårleman. Sotilastehtävät säilyivät vuosiin 1968/1969. Myöhemmin toiminta siirrettiin Muskön tukikohtaan Haningessa  ja vanhoja rakennuksia käytettiin museoiden, koulujen ja kulttuurilaitosten käyttöön.

1500-luvun lopulla Skeppsholmen kutsuttiin Lustholmeniksi, ja ensimmäiset Vaasan kuninkaat käyttivät sitä virkistysalueena. Kustaa Vaasa (1496-1560) rakennutti puutarhan ja Erik XIV (1533-1577) järjesti usein juhlia ulkona Skeppsholmenilla. Johan III (1537-1592) sulki puutarhan saaren eteläpuolelle ja rakensi huvimajan, jonka suunnitteli ja sisusti arkkitehti ja taiteilija Willem Boy (1520-1592).



Kuvassa yhtäaikaa af Chapman, Ostindienfararen/Itä-Intian kauppakomppanian  purjealus Götheborg ja  Ruotsin merivartioston HSM Falken Skeppsholmenin edustalla. 

Af Chapman on entinen englantilainen vuonna 1888 rakennettu purjelaiva, mikä ajelehti Englannin ja Australian välillä. Nykyään se on matkustajakoti.

Af Chapmanin ja Hantverkskasernin/Käsityöläsiksarmin hostellien ansiosta Skeppsholmen houkuttelee paljon nuoria kotimaisia ​​ja ulkomaisia ​​vierailijoita. Saarta, kuten Kastellholmenia, on hallinnoinut vuodesta 1993 lähtien Valtion kiinteistövirasto, jonka tehtävänä on säilyttää ja kehittää aluetta tulevaisuutta varten. Molemmat saaret ovat osa Ekoparkenia.

Ostindienfararen Götheborg on täydellinen kopia alkuperäisestä Itä-Intian kauppakomppanian omistamasta aluksesta, joka upposi meren pohjaan, mutta se saatiin myöhemmin nostettua ylös. Laiva on valmistettu alkuperäisin keinoin ja viimeisen päälle huollettu. Valmistukseen meni kahdeksan vuotta. 

Tämä laiva on koko Ruotsin ylpeys, monesta syystä. Kokonaisuus kustannukset olivat 250 miljoonaa kruunua, joista on noin 60% sponsorivaroja. Lokakuussa 2005 läksi laiva purhjetimaan kohti Kiinaa. Matka kesti noin kaksi vuotta. Alus palasi Göteborgiin vuonna 2007. Kesällä 2008 läksi alus uudelle pitkälle risteilymatkalleen. Se kävi monessa kaupungissa ja satamassa. Laivan mukana Helsinkiin saapui myös prinssi Carl Philip.

Falken aluksia on ollut useampiakin. Tämä kuvassa oleva on Ruotsin armeijalle kuuluva HMS Falken vuodelta 1877. Aluksella kouluteaan merimiehiä, lukio-oppilaita ja kadetteja.

SE - Stockholm - 2009-07-15 (4890971386) .jpg

Skeppsholmsbron, silta joka johtaa Blasieholmenilta Skeppsholmenille

Ensimmäisen Skeppsbron sillan kustansi Amiraliteetti vuosien 1638 -1940. Admiraliteetti on virasto, joka hoiti maan laivaston puolustusasioita, vuosina 1617–1634. Ruotsin laivaston johtokunta oli tällä nimellä. 

Nykyään käytetään nimitystä Svenska Flottan tai Kungliga Flottan, mihin uuluu lähemmski 2000 erilaista alusta. Ruotsilla on ollut oma Flottan jo 500 vuotta ja se on yksi maapallon suurimmista ja laajimmista. Siitä ei ole kauaakaan kun Ruotsi pystyi mobilisoimaan merijoukkoinhin 800 000 miestä.

Ensimmäinen silta rakennettiin puusta paalujen päälle ja se oli laskusilta. Vuonna 1785 sillasta tehtiin klaffisilta. Silta paloi, joten tilapäisesti otettiin käyttöön ponttoonisilta. Nykyään autolla pääsee Sakeppshomenin saarelle, mutta ei Katselholmin saarelle. Bussi 65 kulkee saarelle säännöllisesti. Sarella on kolme bussipysäkkiä.

Vuonna 1861 rakennettiin tämä nykyinen silta valuraudasta ja sillan rakentamisen maksoi valtio. Vuonna 1935 päätti silloinen hallitus että rakennukset Skeppsholmenilla ja Kastelholmenilla ovat rakennussuojattuja rakennuksia. Joten siltaakaan ei saa muuttaa tai siirtää tai hajoittaa.


 Skeppholmsbron/Skeppholmin silta

Taustalla Amiraliteetin talo ja laivamatkustajakoti af Chapman. Amiraliteetin rakennus on tilapäisesti suljettu, mutta sen puistoalueella voi liikkua ihan vapaasti. Ottakka lapset mukaan puistoon! Siellä on hauskoja patsaita.

Puiston kupeessa seisoo Kansallismuseon taidekirjasto ja arkisto, mikä on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 13-17. Ihana kirjasto kertakakkiaan!

Crown on Skeppsholmsbron 2008-07-18 filtered.jpg

Kullattu kruunu sillan kaiteessa. Ruotsihan on yksi maapllon vanhimmista monarkioista. Jos ei oteta lukuun asialaisia keisareita, sulttaane ja emiirejä, niin Tanska on vanhin kunigaskunta maapallolla ja Ruotsi vain hieman sitä nuorempi. Pitää vaalia perinteitä, vaikka ruotsalaiset ei ole lainkaan ylpeää väkeä. Ylpeys jopa lasketaan Ruotsissa synniksi.

Kastell 2009.jpg

Katsellholmin siltaa pitkin sitten pääsee Skeppsholmenilta edelleen Kastellholmenille.

Amiralitetshuset 2008.jpg

Amiralitetshuset rakennettiin 1600-luvulla Amiraliteettikollegiumin käyttöön. Se oli merenkulkuhallinnollinen virasto siihen aikaan. Sittemmin rakennus on toiminut valtion arkistona ja viljamagasiininä. Nykyään rakennuksessa sijaitsee Kansallismuseon konttori.

Amiralitetshuset Skeppsholmen.jpg



Af Chapman, matkustajakoti, taustalla Amiralitetshuset

Hyvä vaihtoehto hotellille Tukholmassa. Keskeisellä paikalla. Erittäin suosittu varsinkin kesäaikaan, joten varatkaa ajoissa. Olkaapa hyvät!






 Af Chapman ilta- ja yövalaistuksessaan

Arkiv: Moderna museet, 2006.jpg

Moderna Museet, Skeppsholmen

Avoinna: 

kaikkina viikonpäivinä kello 10-20
 tiistaisin ja perjantaisin kello10-18
 paitsi maanantaisin museo on suljettu

Nyt syksystä lähtien näyttää museon pysyviin näyttelyihin olevan ilmainen sisäänpääsy.  Valtion omistamiin museoihin on ilmainen sisäänpääsy!


Museon tiloista löytyy ensiluokkainen ravintola, kahvila ja baari neljännestä kerroskesta.


Museon myymälästä löytyy paljon mukavaa, vaikka vallan mitä. Esimerkiksi julisteet ovat monen mieleen  ja mukavia tuliaisia. 

Moderna museet/Moderni museo, ei koskaan  ole oikein säväyttänyt minua. En ymmärrä kuinka ihmeessä on voitu rakentaa niin ruma museorakennus. Arkkitehtinä toimi espanjalaien arkkitehti José Rafael Moneo Vallés. Hän osaa paljon parenpaakin. Moderna Museo on melko nuori museo Tukholmassa. Se valmistui vuonna 1998. 

Moderna Museet Malmössä on aivan ihana rakennus, mutta se onkin rakennettu vanhaan sähkölaitoksen rakennukseen, mikä on vuodelta 1901. Rakennuksen on muutellut ja suunnitellut John Smedberg. Erittäin onnistunut työ. Malmön Moderna museet on paljon korkeatasoisempi kuin Tukholman, vaikka se on avattu vasta vuonna 2009. Kerron siitä myöhemmin lisää kun kerron juhannuksena tehdystä perinteisestä Malmön reissusta.


Paradiset patsasryhmä, Moderna museet, Amiraliteetin puistoaluella

Nämä hauskat Aleksander Calderin vuonna 1961 valmistamat "tyypit" löytyvät Modernin museon ulkopuoelta. Ne ovat seisoneet täällä jo kauan. Aleksander Calder oli amerikkalainen kuvanvesitäjä.


Niki de Saint Phalle on nimeltään tuo värikäs patsas, joka on saanut nimensä patsaan ranskalaisen kuvanveistäjän mukaan. Jean Tinguely on nimeltään tuo oikean puoleinen taideteos ja sekin on saanut niemensä kuten tuo vieressä sijaitseva, sveitsiläisen taiteilijan mukaan.



Neljä elementtiä nimien veistosryhmä on myös Aleksander Calderin luomuksia.

Mobil Moderna museet , Stockholm 2006.jpg



Aamiainen nurmikolla on Pablo Picasson valmistama veistosryhmä. Kungashamrasta löytyy myös Picasson samalla tyylillä valmistama teos, jonka hän lahjoitti alueelle.




Stockholm 069.jpg


Louise Bourgeois, Maman, kuvattu helmikuussa 2015

Tämä veistos tekee maailmanympärys matkaansa ja Tukholmassa se vieraili keväällä. Toukokuussa Maman läksi jatkamaan matkaansa. 

Leninmonumentet - Björn Lövin.jpg

Leninmonumentet/Lenin monumentti, Björn Lövin

Pitää sanoa etten oikein ymmärrä modernia taidetta ja kuvanveistoa. 



Arkitektur ja designcentrum, Arkkitehtuuri ja suunnittelukeskus

HUOM! Centrum on sulejttu ja se avataan uudestaan 27. syyskutta 2024.

-----

Näyttelyt ovat avoinna:

 tiistaina kello 10-20 keksiviikkona ja sunnuntaina kello 10-18
Tutkijoille samat ajat kuin kirjaston aukioloajat

Sisäänpääsymaksu 80 kr

Ilmaninen sisäänpääsy kaikille alle 17-vuotiaille 

Vapaa sisäänpääsy myös kaikille  aikuisille perjantaisin kello 16. Kirjasto avoinna tiistaista torstaihin kello 13-17 ja perjantaisin kello 13-16. 

Huom! Ajan saatossa on voinut sisäänpääsymaksut muuttua!

-----

Tämä on entinen Arkkitehttimuseo, nykyinen arkkitehtuuri- ja suunnittelukeskus. Museo/suunnittelukeskus sijaitsee aivan Moderna museon vieressä. Molemmilla on yhteinen eteishalli ja yhteinen kirjakapuppa, luentosali, ravintola/kahvila nimeltä Café Blom, jolla on täydet alkholioikeudet. Kesäiaikaan piha on täynnä porukkaa.

Täällä esitellään arkkitehtuuria, rakennustaidetta, yhteiskuntasuunnittelua ja muotoilua. Museossa on paljon piirustuksia, pienoismalleja ja valokuvia. Noin 500 arkkitehtiä on esiteltynä museossa. Tämä museo on valtion Kulttuuriministeriön vastuulla. Museo avattiin vuonna 1963. Valtio ottin museon huostaansa vuonna 1978. Museo on levinnyt useampiin rakennuksiin. 

Arkitektur- och Designcentrum 2014.jpg

Arkitekturmuseet 2009.jpg

Arkitekturmuseet utställning 2014.jpg


Café Blom, Moderna museet

Täällä kävivät prinssi William ja Kate vierailullaan Tukholmassa.


Vanhoja armeijan rakennuksia, suunnitellut Johan Fredrik Åbom

Skeppsholmenilla sijaitsee useita rakennuksia jotka ovat tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia. Skeppsholmen oli noin 300 vuotta laivaston saari. Suurin osa rakennuksista rakennettiin juuri sinä aikana. Arkkitehteinä toimi sen ajan suurimmat nimet kuten Nicodemus Tessin nuorempi, Johan Eberhard Carlberg ja Carl Hårleman. 

Vielä 1800-luvun puolivälissä laivastolle pystytettiin pitkä sarja uusia rakennuksia, kuten käsityökasarmi (1832), kasarmin komentajan asunto (1849), rakennusosasto (1864), vanha laivastokoulu (1879) ja Vesitorni (1872)...


Saarella sijaitsi paljon erilaisia käsityöläiskasarmeja joissa valmistettiin tarvikkeita armeijalle. 


Bar&Bistro Chapman

Käsityöläiskasarmin siivessä sijaitsee nykyään osittain Af Chapmanin matkustajakodin tiloja. Esimerkiksi kahvila johon voi kuka tahaansa mennä kahvittelemaan tai syömään. Erittäin suosittu kesäaikaan varsinkin selkäreppumatkaajien parissa. 


Täällä lisää Af Chapmanista ja kahvilastakin.

Käsityöläiskasarmin ja Af Chapmanin laivan välisellä alueella, Västra Brobänken, voi aivan hyvin vaikka ottaa aurinoa tai syödä eväitään. Skeppsholmenille saakka pääsee bussilla 65 muun muassa City Terminalalsita. Bussi kulkee läpi kaupungin. Bussi kääntyy takaisin päin juuri ennen Kastelholmin saaren siltaa. Bussi kulkee Moderna museet'in ja Arkkitehtuurimuseon kautta ja pysähtyy niitten edustalla.



Ylikomissarion varastorakennus, joka ei kuulunut armeijalle, vaan kruunulle. Aivan tämän rakennuksen vieressä sijaitsee Kungliga Konsthögskolan/Kuninkaallinen taidekorkeakoulu.



Kungliga Konsthögskolan KKH


Kansallismuseon arkisto ja varasto. Kansallismuseolla on niin paljon tavaraa ettei en mahdu museoon, vaan niitä on pakko varastoida. Kuulema tämäkin varasto on jo täynnä, joten tavaraa on varastoitu muuallekin.


Gamla Sjökrigsskola/vanha sotakoulu

Täällä koulutettiin kadettaja kuninkaalliseen armeijaan 1870-luvulla. Arkkitehti Axel Fredrik Nyström suunnitteli tämän erittäin kauniin rakennuksen. 1940-luulla muutti kadettikoulu Täby'hyn, Näsbyn linnaan.

Tämä rakennus on rakennusmuistomerkki, mutta rakennusta vuokrataan yksityiselle tutkimus-ja koulutuskeskukselle. 


Högvakten ja aresti

Tässä rakennuksessa sijaitsee kuinkaallisen linnan vartiokaartin tilat ja jonkilainen putka nimeltä aresti, joka tuskin on enää käytössä, mutta kukapa tietää.

Hotell Skeppsholmen

Perimmäisenä saarella sijaitee kaunis hotelli nimeltä Skeppsholmen. Voiko enää idyllisenpää paikkaa löytää hotellille. Täällä uni maittaaa. Tämä on todella kaunista  ja rauhallista aluetta.

Hotell Skeppsholmen

Hotell Skeppsholmen

 Tämä kahvila on avoinna kaikille, ei vaan hotellin vieraille.




Skeppsholmskyrkan, alunperin Carl Johans kyrka, Erik Erikssons hallen

 Tämä kirkko ei enää ole kirkko.

Skeppsholmskyrkan dec 2011b.jpg

DSC02945

Skeppsholmskyrkan minnestavla 2011.jpg

Östra Brobänken.jpg

 Skeppsholmenin laiturialue

Jokainen joka tulee käymään Tukholmassa, ei voi olla huomaamatta että Tukholmalle on meri ja saaret erittäin tärkeitä. Tukholmahan on ajan saatossa noussut ylös merestä. Tukholma on rakennuttu merestä nousseille saarille, joita on noin 30 000. Meri ja Mälaren järvi ovat aina lähellä! Tukholman saaristo on erinomainen lomakohde, mutta varaa yöpymispaikka ajoissa! 

Östra Brobänken, 2.jpg



Tukholman paikallisliikenteen matkalipuilla ja -korteilla pääsee monille saarille. Waxholsmbolaget vastaa laivaliikenteestä. Suosittelen!

S/S Orion vid Skeppsholmen i Stockholm

Museifartyget Orion



Östasiatiska Museet

Museo avattiin vuonna 1963. Museo sisältää Euroopan suurimman kokoelman Kiinalaaista, Japnilaista ja Intialaista kultturiseneistöä. Rakennus on paljon vanhempi kuin itse museo. Rakennuksen on suunnitellut Nicodemus Tessin nuorempi 1700-luvulla. Rakennuksesta sitten muokkasi arkkitehti Gustav Adolf Blom vuonna 1917 museotilat.

Tämä museo on yksi neljästä Ruotsin valtion omistamista maailmankulttuurien museoista. Alkupeäräinen  kokoelma kuului Johan Gunnar Andesrsson'ille joka matkusti useammat kerrat Kiinaan ja toi tullessan paljon esineitä matkoiltaan. Museossa on noin 100 000 esinettä. Museon tiloissa sijaitsee myös valtavan suuri Itäaasialainen kirjasto. Kuninkaan linnasta ja yliopistosta on lahjoitettu kirjoja kirjastoon.

Ja jos ette vielä ole löytäneet mitään kotiin vietäväksi niin täältä museon myyämälästä löytyy aivan varmasti tuliaisia.


Terrakottarummet

Museon alla on kallioon rakennettu isot tilat siltä varalta jos sota syttyisi. Tiloja kutsutaan nimellä Skeppsholmens bergrum. Vuonna 2010 tehtiin huoneista museotiloja erikoisnäyttelyjä varten. 

Kuuluisa kiinalainen terrakotta-armeija oli vierailulla Tukholmassa 2010-2011. Kaiken kaikkiaan Tukholmaan tuli 315 eri esinettä yhdestätoista kiinalaisesta museosta ja viisi keisarillista hauta-asetelmaa ja esineitä noin kymmenstä arkeologisesta kaivauskohteesta Shaanxi provinssita, Kiiansta. Se oli todella upea näyttely.

Guanyin.jpg

Lockurna.jpg

Analects.JPG

Konfusiuksen kirja


Moderna Dansteatern/moderni tanssiteatteri


Nordiska dansteater, Slupskjulsvägen 30, Skeppsholmen

torstai 13. elokuuta 2015

Gustav Vasan kirkko


 Gustav Vasan kirkko, Karlbergsvägen 5, Vasastan

Avoinna: maanantista sunnuntaihin kello 11-15

Jumalanpalvelus suununtaisin kello 11. 

Columbarie on avoinna: 
tiistaina ja torstaina kello 11-18
keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina kello 11-15
sunnuntaina kello 12-15, maantaisin suljettu

HUOM! Columbarie sijaitsee kirkon alla, mutta sisäänkäynti Columbarieen on  Västmannagatan 58, kirkon takaa.

Mainitsen vain että pikkuvauvoille on oma hartaushetki kirkossa maanantaisin kello 10-10.45. Urkumusiikkia esitetään vauvoillekin. Papin kanssa istutaan matolla alttarin edustalla ja ohjelmassa on laulua, tanssia ja leikkiä. Kaiken päätteeksi on vauvakahvila avoinna.

Kirkon oma kuoro esiintyy joka suunnuntai julmanpalveluksissa. Ehtoollinen joka sunnuntai. Oblaatit, ehtoollisleivät, ovat gluteenivapaita ja viininä käytetään alkoholitonta viiniä.

Arkipäivinä on 20 minuutin pituinen hartaushetki kello 12, mutta se on hieman erilainen joka päivä. 

Torstaisin kello 18 on esirukoushetki. Urkukonsertti hartaushetken päätteeksi. Keskiviikko aamuisin kello 8.30 on aamuhartaus. Kirkossa tapahtuu niin paljon etten voi edes ottaa tässä kaikkea esille. 


Gustav Vasan kirkko sijaitsee erittäin vilkkaasti liikennöidyn, mutta laajan Odenplanin aukean reunalla, Vasastanissa. Kaupunginsosakin on saanut nimensä kuningas Gustav Vasan mukaan kuten kirkkokin. Odenplan on Tukholman suurimpia julkisenliikenteen pysäkkejä, missä on myös metroasema. 

Kirkon edessäkin on bussipyskäkki, missä pysähtyy bussit 2 ja 53Kirkon toisella reunalla Karlbersgvägenin kadun puolella pysähtyy bussit 61, 515 ja 595.

Kirkko on erittäin susiotulla paikalla. Kirkko on vastikään peruskorjattu ulkoa ja sisältäpäin.

Ympäri Ruotsia löytyy kirkkoja, jotka ovat saaneet ruotsalaisten kuininkaitten nimet. Nyyään ei olisi enää malhdollista nimittää kirkoja kuninkaiden mukaan.

Gustav Vasa oli Ruotsin ehdottomasti kuuluisin ja merkittävin ruotsalainen kuningas. Hänen vallan aikana syntyi yhtenäinen Ruotsi. Se on rajapyykki, mistä lasketaan Ruotsin valtion syntyminen. Vuonna 1521 tämä aatelisherra valittiin herrainpävillä Vadstenassa valtion päämieheksi. Itsenäisten monarkioiden päämiestä kutsuttiin siihen aikaan valtion päämieheksi/riksföreståndare.

1200-luvulta lähtien pidettiin herrainpäiviä missä päätetiin tärkeistä asioista, mutta maa ei ollut silloin vielä yhtenäinen. Vuonna 1527 kokosi Gustav Vasa Ruotsin ensimmäsisen eduskunnan Västeråsissa. Aatelisto, papista, porvarit ja talopojat olivat edustettuina. 

Mutta vuonna 1865 se  korvattiin kaksikamarisella eduskunnalla, missä ylimmässä kammarissa istui vain aatelisia ja he istuivat siellä kuolemaansa saakka. Aatelistolla oli lopullinen päätösvalta. Ylähuoneen päätösvalta lopetettiin vasta vuonna 1971, minkä jälkeen aateliset menettivät valtansa. He saavat istua nykyisessä yksikamarisessa eduskunnassa aivan kuten kaikki muutkin kansalaiset. 

Kuvitelkaa että se oli näin myöhään kuin vuonna 1971 kun Ruotsista tuli demokratia vasta näin myöhään, ja siksi Ruotissa demokratiaa vaalitaan nykyään hyvin tarkkaan.

 Bror Marklundin tekemä patsas "Sittande pojke"

Aikaisemmin tämä patsas oli keskellä aukeaa, mutta se on nyt siirretty polkupyörätallin kupeeseen.


Odenplanin metroasema, missä metrojunat kohtaa paikallisen sähköjunan ja  useita busseja Odenplanin torin ympäristössä.




Sisäänkäynti metroon ja paikalliseen sähköjunaan/pendeltåg

Odenplan on nykyään myös Tukholman suurin liikennesolmu, missä kohtaa bussit, metrojuna ja sähhköjuna. Toria tai aukeaa reunustaa kolme katua Odengatan, Karlbergsvägen ja Upplandsgatan. 

Tori sai nimensä vuonna 1926 kirkon mukaan, mikä valmistui Karlbergsvägenin varteen jo vuonna 1906. Nykyään kirkkoon johtaa portaat myös Odenplanin puolelta. Kirkon paikalla sijaitsi alunperin Bergielund, botaaninen puutarha jonka omisti Peter Jonas Bergius, joka oli lääkäri, botaanikko ja farmaseutti.


Tämä kirkko syntyi niin että Adolf Fredrikin saurakunta hauluttiin jakaa kahtia. Adolf Fredrikin kirkko sijaitsee hieman etelänpänä Norrmalmin puolella, Holländargatanin varrella. Monta arkkitehtiä jätti oman suunitelmansa seurakunnalle. Linna-arkkitehti Agi Lindegrenin idea voitti. Kirkko valmistui vuonna 1906. Kirkon pohjapiirros on kreikkalaisen ristin mallinen ja kirkko on rakennettu italialaisen uusbarokin tyyliin. Kirkkosali on avara ja tilava johon mahtuu noin 1200 henkeä istumaan yhtäaikaa. 


Sabbatsbersg kyrka

Kirkolla on myös pieni sairaalan kirkkokin hallussaan. Sabbatsbergin sairaala sijaitsee hyvin lähellä. Kirkon sivurakennuksessa sijaitsee ikooimaalaaja Efti Papadopoulou-Georlin'in ateljee. Hän on kasvanut kreikkalaisessa perheessä ja maalannnut ikooneja koko ikänsä. Hän kävi ikoonikoulunsa Tessalonikissa. Hän pitää myös  ikoonimaalauskursseja.


Victor Andren on maalannut kupolin



Pääalttari on kirkon suurin nähtävyys. Sen on sunnitellut Burckhard Precht ja on peräisin vuodelta 1731 ja oli alunperin tarkoitettu Uppsalan tuomiokirkolle. 

Tämä alttariasetelma on Ruotsin suurin. Asetelmaa säilytettiin alkuun Nordiska Museet tiloissa, kunnes se tuotiin tänne. Alttaritaulu on saanut esimerkkinsä roomalaisesta Il Gesu kirkon alttaritaulusta. Il Gesun kirkko Roomassa on jesuiittisääntökunnan äitikirkko. 

Ylinnä on samanlainen asetelma kuin Pyhän Pietarin basilikan alttarin päällä Roomassa. Alttarin sivuilla on vasemmalla puolella kuvattu uskon voittoa uskomattomuudesta ja oikealla puolen evankeliumin voittoa harhaopeista.









Saarnastuoli on myös arkkitehti Agi Lindegrenin suunnittelema ja valmistettu marmorista.




 Columbarium


perjantai 7. elokuuta 2015

Skogskyrkogården




Meditaatiolehto

Sisäänkäynti Sockenvägen 634 on avoinna vuorokaudet ympäri. Lähin metroasema on Gröna linjen/ vihreällä linjalla, pysäkki Skogskyrkogården. Kekustasta noin 13 minuutin matka. 

Bussipysäkki hautausmaalla, bussi 183 tekee ainakin lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäiivnä kierroksia hautausmaalla ja plaa taksin Sadborgin metroasemalle.

Sockenvägeniltä on myös sisäänkäynti hautausmaalle. Hautaasmaalle on kaksi sisäänkäyntiä, jos ei kolmekin. Koska hautusmaa on hyvin iso niin sen lävitse kulkee autoteitä. Jopa bussikin tulee hautausmaalle säännöllisesti viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. 


Keskellä hautausmaata sijaitsee Vicitorcenter jossa on kahvila ja WC. Bussi 183 pystähyy tässä, pysäkin nimi on Kvarter 50.

Vuonna 1915 avattiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu koskien tätä Tukholman uutta hautausmaata jolle oli varattu suuri tontti metsän keskeltä, Enskede'stä. Kaiken kaikkiaan saatiin 53 erilaista arkkitehtisuunnitelmaa mukaan kilpailuun. Melkein kaikki ehdostukset olivat sellaisia joissa haluttiin kaataa metsä johon hautausmaa haluttiin rakentaan. 

Mutta voittajaehdostus "Tallum", tuli Erik Asplundilta ja Göran Lagercranzilta ja siinä metsä oli keskeisin idea. Hautusmaan nimeksi tuli Skogskyrkogårde/metsäkirkonmaa. Rakentaminen kesti vuoteen 1940 saakka ja suunnitelmia muuteltiin useammankin kerran rakentamisen kestäessä. Vuonna 1940 olivat krematorio ja kolme hautauskappelia valmiina, jeten hautausmaa voitiin vihkiä.  Ja tulos oli mahtava. Tästä tuli ruotsalaisen arkkitehtuurihistorian mestariteos. 


Jalaavlehto  on hautausmaan suosikkipaikka. Tänne löytää melko heti kun astuu pohjoisesta portista sisään. Monet vaeltavat tällä alueella usein. Eri vuodenaikoina tämä näyttää erilaiselta. Eri säällä tämä näyttää myös erilaiselta. Tämä näyttää erilaiselta riippuen miltä kohtaa haluaa kävellä ylös kummun päälle.


Vuonna 1994 otettiin Skogskyrkogården Unescon maailmanperinne listalle. Skogskyrkogården on sittemmin toiminut monien hautausmaitten mallina koko maapallolla. Arkitektur ja Disagnecentrum'issa on valtava määrä materiaalia, mikä koskee tätä hautausmaata. Monia satoja valokuviakin.

Gunnar Asplund on suunnitellut hautausmaan yhdessä avustanjansa Sigurd Lewerentz'en kanssa. He tunsivat toisensa erittäin hyvin. Vaikka Skogskyrkogårdenin hautausmaan suunnittelua pidetään ennen kaikkea Asplundin mestariteoksena, niin siitä huolimatta Lewenrentz on näistä kahdesta arkkitehdistä se kuulusin. Ylösnousemuskappeli ja Meditatiolehto olivat ne ainoat kohteet hautausmaalla joita ei Asplund suunnitellut vaan Lewenrentz. Joten Asplund sai kunnian hautasmaan onnistuneesta lopputuloksesta.

Gunnar Asplund oli arkkitehti ja professori ja hänestä tuli erittäin tunnettu ulkomaita myöten. Asplund on suunnitellut Tukholman kaupunginkirjaston ja näyttelypaviljongit Tukholmanäyttelyyn vuonna 1930. Göteborgiin hän suunnitteli raatihuoneen ja valtionarkisto Kungsholmenilla Tukholmassa on hänen viimeisin työnsä. Asplundin työt olivat alkuun kalassisia tyyliltään, mutta myöhemmin hän siirtyi enempi modernismin tyyllin. Asplund kuoli vuonna 1940 ja hänet haudattiin tänne Skogskyrkogården'iin.

Skogskyrkogården'ista tuli kieltämättä Ruotsin arkkitehtoonisesti tärkein hautausmaa. Ehkä kaikista arvostetuin ruotsalainen arkkitehtooninen työ ylipäätään. 

Skogskrematorio on suuri rakennuskompleksi, missä suuren monumettihallin lisäksi sijaitsee kolme kappelia, Tron (usko), Hoppets (toivo) ja Heliga Korsets kappelit (pyhän ristin kappeli). Luonnollisestikin rakennuksessa sijaitsee myös krematorio. Kun Skogskrematorio valmstui niin Tukholman porimestari Yngve Larsson sanoi että tämä on ehkä meidän ikäluokan kaunein rakennus.


Jo alusta lähtien tehtiin selväksi että hautausmaalle tehdään krematorio. Asiaa kuitenkin mietittiin noin parikymmentä vuotta ja sinä aikana arkkitehdit esittivät useita eri ehdotuksia. Lopulta Tukholman porimestari antoi luvan alkaa rakentamaan Skogskrematoriota. Se oli Asplundin ehdotus mikä hyväksyttiin. Lewerentz närkästyi että Asplsundin aivan omin päin tehty suunnitelma hyväksyttiin. Mutta syyksi kerrottin se että se oli jo vienyt parikymmentä vuotta aikaa eikä päätöstä oltu saatu aikaan sillä Lewretz oli perfektionisti.

Skogskrematoriet vihittiin vuonna 1940 ja paikalla oli vihkimässä kruunun prinssi Gustav (VI) Adolf, prinssi Eugen ja Tukholman porimestari Yngve Larsson. Erik Gunnar Asplund oli myös mukana (kuvassa toinen vasemmalta), vaikka hän oli jo silloin sairas. Hän kuoli vain neljä kuukautta myöhemmin. Hänet poltettiin krematoriossa ja haudattiin hautausmaan lepoon. Hän on haudattu paikalle 1B, mikä sijaitsee aivan Trons kappelin ulkopuolella ja hänen viressään sijaitsee Yngve Larssonin perhehauta. Asplundin haudalla lukee "hänen työnsä elää".



Tämä kappeli on hyvin yksinkertainen, sillä Asplundin oli pakko tinkiä, sillä hänen alkuperäinen suunitelmasa olisi tullut liian kalliiksi.


Uppståndelse kappeli/ylösnousemuskappeli, on Sigurd Lewerentzin suunnittelema. Asplundin Skogskapellet oli jo valmistunut, joten Lewerentz sai vuorostaan suunnitella tämän kappelin. Heillä oli sopimus alunperin että he vuorollaan suunnittelevat joka toisen rakennuksen, mutta se suunnitelma ei tullut toteutumaan. Lewerentzin esnimmäistä suunnitelmaa ei hyväksytty, sillä se muistutti liikaa Asplundin Skogskappelia, joten Lewerentz suunnitteli uuden ja suuremman kappelin, mikä tuli paljon kalliimmaksi kuin Asplundin Skogskappeli. 


Hiljainen hetki uurnan äärellä. 

Sista viilan/viimeinen lepo, kuten ruotsalaiset sanoo kuolemasta


Heliga Korsets kapell/Pyhän ristin kappeli, krematoriorakennus

Tämä kappeli sijaitsee myös ison monumenttihallin yhteydessä. Tämä kappeli on paljon suurempi miltä se kuvassa vaikuttaa.



keskiviikko 5. elokuuta 2015

Biologinen museo


Biologiska museet 2008.jpg

Biologinen museo, Hazeliusporten 2, Djurgården
Raitiovaunu 7, pysäkki Nordiska Museet

Avoinna:
lokakuusta-maaliskuuhun: tiistaista perjantaihin kello 12-17
lauantaina ja sunnuntaina kello 11-15

huhtikuusta syyskuuhun: kaikkina päivinä kello 11-16

Sisäänpääsymaksu 65 kr
 lapset 6-15v 25 kr
eläkeläiset 50 kr


HUOM! Tulin tiedottamaan näin jälkikäteen että Biologinen museo tullaan sulkemaan piakoin. En teidä mitä tähän tulee tilalle. Rakennushan on kulttuurisuojattu.

Biologiska museet fasad 2013.jpg

Museo avattiin jo vuonna 1893 Skansenin ulkoilmamuseon kupeeseen samaan kansallisromnattiseen tyylliin. Vuodesta 1970 kuuluu museo Skansenille.

Museon perusti Gustaf Kolthoff joka  oli amatööri eläintieteilijä, konservaattori ja metästäjä. Hän käyttii ns dioramatekniikkaa esitellessään eläinmaailmaa. Luonnontieteelliset museot New Yorkissa ja Chigaossa ottivat mallia tästä museosta. Diorama on eräänlainen ekologinen teatteri jossa konservoidut eläimet on laitettuu esille luonnolliseen ympäristöönsä. Täällä kuvataan skandinaavisia eläimiä kahdessa eri dioramassa. Toisen kerroksen diorama on suurempi.

Gustaf Kolthoff perusti pari muutakin biologista museota, Turkuun, Uppsalaan ja Södertäljeeen.


Biologiska Museet Stockholm.jpg

Charles Friberg'in veistämä patsas joka esittää ratsastavaa kuningas Karl XV

Arkkitehti Agi Lindgren suunnitteli museorakennuksen norjalaisen sauvakirkon tyylin mukaan. Museossa ei ole lainkaan valoja vaan valo tulee ulkoa isoista kattoikkunoista.



Biologiska museet november 2013b.jpg

Biologiska museet november 2013c.jpg

Biologiska museet interiör nov 2013 06.jpg

Diodraaman maalausket on valmistanut taidemaalari Bruno Liljefors, joka oli Gustaf Kolthoffsin hyvä ystävä. Pohjakerroksen maalaukset on maalannut Gustaf Kolthoffin poika Kjell. 

Biologiska museet interiör nov 2013 02.jpg

Biologiska museet 2013x.jpg

Biologiska museet interiör nov 2013 04.jpg

Biologiska museet interiör november 2013x.jpg

Fil:Biologiska museet interiör nov 2013 03.jpg

Fil:Biologiska museet interiör nov 2013 05.jpg