Gripsholms slott

Gripsholms slott, Mariefred

Tukholman läänissä sijaitsee melko paljon linnnoja ja herraskartanoita. Vain Skåne ehkä pystyy kilpailemaan linnojen määrästä ja skånelaiset linnat ja herraskartanot ovat todellakin upeita ja suuria. Mälaren järven ympärillä sijaitsee monen monta kymmentä ja koko Tukholman läänissä sitäkin enempi. Vain pohjois Ruotsissa ja Jämtlannissa ei ole linnoja eikä herrraskartanoita.

Tukholmasta kaupungintalon laiturista lähtee päivittäin sesonkiaikaan laiva Gripisholmin linnaan. Laivamatkan hinta sisältyy sisäänpääsy linnaan ja opastettu kierros linnassa, sekä laivalla kahvilatarjoukset. Aikataulu täällä!

Omalla autolla on Tukholmasta noin 70 km pitkin E20 tietä kohti Göteborgia, josta sitten on poikettava Mariefredin kohdalla oikealle.

Gripsholmin linna on yksi yhdeksästä (vai onko niitä kymmenen) kuninkaallisesta linnasta. Se on myös yksi vanhimmista, historiallisimmista ja arvokkaimmista linnoista. Gripsholmin linnan historia on aivan omaa laatuaan verrattuna moniin muihin linnoihin.

Arkkitehteinä toimivat Henrik von Cöllen ja Fredrik Nussendorffer. Kuningas Gustav Vasa ei oikein ollut tyytyväinen von Cöllenin rakennustyyliin, sillä se ei ollut kuninkaan mielestä tarpeeksi moderni. Kun kuningas Gustav Vasa potki von Cöllenin pois Uppasalan linnan suunniittelutöistä, niin von Cöllen sai hommia Suomesta Olavinlinnan ja Hämeenlinnan rakentamisessa. Fredrik Nussdorffer tuli Ruotsiin herttua Albrekt Preussilaisen hovista. Hän toimi rakennusmestarina Gripsholmin, Kalmarin ja Tukholman linnojen rakentamisessa. 

Gripsholmin linna on tunnettu ennen kaikkea kuningas Gustav Vasan linnana. Hän perusti linnan vuonna 1537. Linna kertoo 400-vuotista historiaansa. Karl herttuaan kammari 1500-luvulta ja Gutsav III:n teatteri 1700-luvulta ovat erityisesti näkemisen arvoisia. 

Linna on avoinna 14. toukokuuta - 30. syyskuuta joka päivä kello 10.00-16.00, muina vuodenaikoina vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12.00-15.00. Erikoispyhinä on poikkeavat aukioloajat, joten kannattaa tarkistaa ennen kuin lähtee liikenteeseen. Opastettujen kiertokäyntien ajat löytyy hovin kotisivulta, kungahuset. se. Erikoisnäyttelyjä on aina, ja ne vaihtuu aika ajoittain.

Sisäänpääsymaksu 150 kr
lapset alle 17 v ilmainen sisäänpääsy

Jos ei ole omaa autoa niin junallakin pääsee Tukholmasta Eskilstunaan päin menevillä junilla. Jää pois Läggestan asemalla ja siitä sitten 4 km paikallisbussilla.

Tukholmasta kulkee myös laiva S/S Mariefred, mikä kulkee vain kesäaikaan maanantaisin. HUOM! Useat ruotsalaiset nähtväyydet ovat avoinna vain kesäkaudella. Talviaikaan ei ole montakaan kävijää.

Suoraan E 20 tietä pitkin Gripsholmiin.

Gripsholmin linna on Gustav Vasan linna. Hän rakennutti linnan vuonna 1537. Juuri tämä linna on kuninkaallisista linnoista se kaikista ruotsalaisin tyyliltään. Linnan seinät kertovat 400-vuotista historiaansa, ajalta, jolloin kuningas ja hänen läheisensä asuivat jutkuvasti linnassa. Kuningas Gustav Vasa kulki Tukholmaan täältä käsin laivalla.

Tämä linna on svealaisten kansallismonumentti. Täällä hovin oma video linnasta. Tämä on yksi Ruotsin suosituimmista turistikohteista, vaikka se sijaitseekin hieman kaukana Tukholmasta, noin 48 km. Mutta Gripsholmin aluetta kauniinpaa paikkaa saa hakea. Linna sijaitsee rauhallisessa ja kauniissa Mälaren järven lahdessa. Itse Marifred on pieni idyllien paikkakunta. Erionomainen viikonloppukohde omalla autolla.

Kuninkaalla oli kaikki huvit linnassaan, teatteri ja kirjasto sekä palveluskunta, joka palveli kuningasta aina koska tahaansa, vaikka keskellä yötä. Gustav Vasa kutsui mielellään suuria joukkoja vieraita linnaansa ja kestitti heitä viikko tolkulla. Satakin vierasta saattoi yhtäaikaa asua linnan huoneissa ja nauttia kuinkallisesta palvelusta ja viihteestä. Linnahan sijaitsee kauniilla paikalla Mälaren järven rannalla, josta oli kätevää tehdä laivareissuja ympäristöön.

Gripsholms slott/Gripsholmin linna Mälaren järven ranalla Mariefredissä on vuodelta 1530 ja se on vanhin kaikista kuinkaallisista linnoista. Linna rakennettiin niin puolustuslinnakkeeksi kuin Gustav Vasan asunnoksi. 

Linnan upein huone on Rikssalen, valtionsali, kauniine maalattuine kattoineen. Gustav Vasasta on maalattu kuva jossa kuningas poseeraa koko kropallaan. Huoneen seinillä on myös kuvat kaikista sen ajan eurooppalaisista hallitisijoista.

Yhdessä linnan torneista sijaitsee 1700-luvulta hyvin säilynyt teatteri. Linnassa on myös Ruotsin suurin porttrettikokoelma, noin 4000 kuvaa, jossa on mukana kaikki tärkeimmät ja tunnetuimmat henkilöt Ruotsissa Gustav Vasan ajoilta modernille nykyajalle saakka.

Vasaslott/Vasan linnoja on Ruotsissa 15 ja yksi niitten lisäksi Suomessa, Turussa. Gustav Vasa ja hänen poikansa Erik XIV, Johan III ja Karl IX rakennuttivat ja mordenisoivat Vasa-linnojaan 1500-luvulla etenkin. Vasalinnat rakennettiin renessansin tyylillä jonkinlaiseksi linnojen ja palatsien välimuodoksi. Linnoihin rakennettiin pyöreät tornit vartiointia ajatellen. Useimmissa linnoissa on maavallit ympärillä. 

Näistä linnoista syntyi erikoinen rakennustyyli Ruotsiin, jota nimitettiin vasatyyliksi. Pyhän Jaakobin kirkko Tukholmassa on tyypillinen vasatyylinen rakennus. 1900-luvullakin on rakennettu jonkin verran vasatyylisiä rakennuksia, kuten Villa Lagergranz ja Tukholman raatihuone Tukholmassa.

Linna rakennettiin oikeastan drotsi Bo Jonasson Grip'ille (1330-1386). Linnan nimi Gripsholm tulee Gripin suvun nimestä. Drotsin virka oli siihen aikaan kuninkaan jälkeen mahtavin virka valtiossa. Kovin monta drotsia ei Ruotsissa ole ollutkaan. Hänen isänsä oli Jon Tomasson Grip ja äiti Ingeborg Bosdotter Natt och Dag. Natt och Dag on ikivanha aatelissuku, numero 13 aateliskalenterissa. Nykyään suku on vanhin kaikista vielä elossa olevista aattelissuvuista Ruotsissa.

Bo Jonsson Gripin omistamat alueet

Bo Jonsson Grip sai suuret maa-alueet Tukholman eteläpuolelta haltuunsa, joka oli kuulunut hänen äitinsä suvulle Natt och Dag. Hän omisti suurimman osan Ruotsia.  Hän oli Ruotsin suurin maanomistaja kuinkaallisten jälkeen.  Hän sai myös koko Suomen. Kirjoitin hänestä Lidingön saaren yhteydessä aikaisemmin.

Bo Johansson Grip asui pitkät ajat Suomessa Turun linnassa. Hän rakennutti Suomen useita rakennuksia.

Bo Jonsson Gripin kuoltua myytiin Gripsholmin linna  vuonna 1404 Tanskan ja Norjan kuningatar Margaretalle. Suuren osan oamsiuudstan hän antoi kirkoilel ja luostareille. Kuningatar Margaretan valta-aluueeseen kuului myös Suomi ja Islanti.

Ennen kuin Gustav Vasa otti Gripsholmin omakseen asui alkuperäisessä linnassa 24 vuotta kartusiaanimunkkeja. Mutta Gustav Vasa ei pitänyt katollisesta uskonnosta, joten hän ajoi munkit tiehensä. Hän rakennutti uudenja mahtavamman linnan ja haetti rakennustarpeita Pyhän Marian luostarista Strängnäsistä. Gustav Vasa myöehmmin kielsi katollisen kirkon ja luostarit. Pyhän Marian kirkosta jäi vain rauniot jäljelle.

Kuninkaalla oli tapana myös pyytää jonkun portrettimaalarin maalaamaan portretti  jokaisesta kuinkaan vieraasta. Linnan seinillä on nyt tuhansia tunnettujen henkilöiden portretteja.

Kuingashuoneen vaakuna kukkapenkin muodossa. Samanalainen kukka-asetelema on kaikissa yhdeksässä kuinkaallisessa linnassa.

Gripsholmin linnan puisto on romannttinen. Puistossa voi tavata jopa kauriita laitumella. Kuvassa oleva patsas on nimeltään Hebe. 

Kaurislaidun sijaitsee linnan yhteydessä, joka on luonnonpuistoaluetta. Jo 1600-luvulla täällä oli kauriita ja kuninkaan navetta. Ensimmäiset kauriit tuotiin tänne Tukholmasta, Hjorthagen/Kaurislaidun nimiseltä alueelta. Nykyään Hjorthagen on asuinalue. Nykyään linnan alueella on noin sata kuusipeuraa.

 Vankilatorni

Kärleksholmen/Rakkaudenluoto

Euroopan parhaiten säilynyt 1700-luvun teatteri, jonka rakennutti kuningas Gustav III, joka oli erityisesti ihastunut katsomaan teatteriesityksiä. Häntä kutsuttiin nimellä "teatteri kuningas". Gustav III oli erittäin hienostunut käytökseltään ja kiinnostunut teatterin lisäksi oopperasta ja tanssiaisista. Kuin kohtalon ivaa tuli kuninags murhatuksi oopppera salissa. Aatelisherra Jakob Johan Ankarström ampui kuninkaan. Murhaaja köytettiin kiinni paaluun ja ruoskittiin. Suku vaihtoi sukunimekseen Löwenström.

Linnassa on myös myymälä josta saa korkeatasoista tavaraa, tyypillistä ruotsalaista. Gripsholmin linnalla on oma astiastokin. Astiasto suunniteltiin jo 1700-luvulla. Astiaston sai kuningas Gustav III lahjaksi Ostindiska Kompaniet. Se alkuperäinen astiasto oli valmisttu Kiinassa. Astiastoon kuuluu useita osia.

Alkuperäinen astiasto on Östasiatisessa museossa Tukholmassa. 

Linnan vieressä on myös hedelmätarha, jossa on 250 hedelmäpuuta ja kasvihuone. Hedelmätarha on Gripsholmin linnan laajassa käytössä, ja sieltä on voinut ostaa muun muassa puutarhan tuottamista omenoista valmistettua omenasiideriä. Gripsholmin hedelmätarha perustettiin alun perin 1800-luvun lopulla ja oli pitkään Ruotsin suurin. Ikävä kyllä siiderin myynti on lopetettu.

Äppelmust on esimerkiksi tyypillinen ruotsalainen juoma. Siinä ei ole alkoholia kuten siiderissä vaan se on omenatuoremehua, jolla on pikät perinteet Ruotsissa.

Kungliga Biblioteket

  

 Kungliga Biblioteket, Kuninkaallinen kirjasto, Ruotsin kansalliskirjasto, Humlegården

Risaliitti julkisivu tekee aina vaiktuksen. Risaliitti on nuo julkisivua korostavat elementit, hieman ulkonevat osat julkisuvussa.

Humlegården on puistoalue Östermalmilla

Kuningas Magnus Ladulås/Mauno Ladonluokko lahjoitti tontin tältä alueelta Klaran luostarille 1200-luvulla. Kuningas Johan II  teki 1500-luvulla alueesta kruunun puutarhan. Täällä viljeltiin ennen kaikkea hedelmiä, mausteita ja humalaa, joka on ruotsiksi humle. Joten nimi Humlegården tulee siitä. 

Syksy Humlegården'issa

Kaunis  melkein kilometrin pitkä Karlavägen kulkee Humlegårdenin koillista reunaa. Keskellä Karlavägeniä on aikoinaan kulkenut raitiovaunut, mutta nykyään siinä on kaunis puistolehmusten reunustama allé, puistokävelykatu.

Kuningatar Ulrika Eleonora rakennutti paviljongin puutrahaan. Paviljonki oli rotundan muotoinen pyöreä rakennus jossa kuningatar istui lastensa kanssa ja vietti aikaa. Paviljonki ja puutarha avattiin kansalaisille 1700-luuvlla. Paviljongissa alettiin pitämään teatteriesityksiä. Yleinen puistoalue siitä tehtiin vuonna 1869. Puistoa alettiin kutsumaan nimellä kexburken, keksipurkki, sillä puisto oli kuulu taskuvarkaistaan. 1970-luvulla oli puisto tunnettu homoseksuaalisten kohtaaisipaikkana ja myöhemmin puistoalue tuli kuuluksi lukuisista raiskaustapauksista. Kamala kohtalo tällä niin kauniilla puistolla keskellä kaupunkia.

 Kungliga Bibilioteket, KB



Linnémonumnetet







 Humlegårdenin pustissa on srunsaasti nurmikkoa ja patsaita.

 Patsas  kirjaston sisäänkäynnissä

Tämä eteishalli ja lukusali ovat alkuepräisiä rakkennelmia. Sen sijaan kirjastorakennsuta on laajennettu rakennuksen päistä ja viimeksi on nyt ollut tekeillään maanalainen kallioon rakennettu anexi, joka on tarkoitettu opiskelijoille ja tutkijoille rauhalliseksi opiskelutiloiksi. Nyt kun ilmanvaihtosytetemikin on uusittu.

Kuninkaallinen kirjasto on valtiollinen virasto, joka toimii Opetusministeriön ja valtion kirjastonhoitajan alaisena. Kirjasto on myös humanistinen tutkimuskirjasto, joka hankkii tutkimustieteellistä kirjallisuutta monilla eri kielillä.

Kirjastossa on noin 18 mijoonaa objektia. Kirjojen lisäksi kuvia, julisteita, käsikirjoituksia ja mainospainoksia. Kirjastosta löytyy myös 7 miljoonan tunnin verraan radio- ja tv-ohjelmia sekä musiikkituotteita.

Tänne kootaan käytännöllisesti katsoen kaikki Ruotsissa painettava materiaali sitten vuodesta 1661 lähtien, myös kaikki videot, radio- ja tv-lähetykset. Mitään ei heitetä pois. Kaikki August Strindbergiä, Astrid Lindgreniä ja Dag Hammarsköldiä koskevat kirjalliset materiaalit, kuvat ja äänitteet löytyvät myös kirjaston varastoista.

Kirjaston perusteet ovat kuningas Gustav Vasan ajoilta. Kuningas antoi kirjastolle kirjoja jotka käsittelivät historiaa, luonnontieteitä ja teologiaa ja suuren määrän karttoja. Kolme häntä seuraavaa kuningastakin teki suuria lahjoituksia kirjastolle. Kuninkaat hankkivat kirjoa ulkomailtakin ja tyhjensivät luostarien kirjastot reformation jälkeen. Kuningas Gustav II Adolf lahjoitti suuren osan kuinkakallisen linnan kirjoista vuonna 1620 Uppasalan yliopiston kirjastolle. 

Siitä huolimatta Tukholman linnan kirjastossa, Bernadottebiblioteket,  on yksi Ruotsin arvokkaimmista kirjakokoelmista jäljellä. Linnan kirjastolla on oma kirjastonhoitajansakin. Kirjastossa on noin 100 000 kirjaa jotka Bernadotten suku on hankkinut. Siellä on myös puoli miljoonaa valokuvaa ja suuri määrä musiikkituotoksia. Alkuun linnan kirjasto oli kansalliskirjasto, mutta tilat kävivät ahtaiksi joten tarvvittiin uusi kirjastorakennus ja se rakenenttiin tänne Humlegårdeniin vuonna 1878. Kuninkaallisesta linnasta kuskattiin kirjoja ja muuta linnan kirjaston materiaalia saatiin varastoitua kirjaston kellariin. Vuonna 1887 sai kirjasto osittain sähkövalot, mutta koko kirjasto sai sähkönsä vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1964.

Arkkiethti Gustaf Dahl suunnitteli kirjaston. Hän sai koulutuksensa taideakatemiassa ja hän toimi sen jälkeen Kuinkaallisen tiedeakatemian arkkitehtinä. Hän toimi myös varaprofessorina taideakatemiassa.  Dahl oli tukholmalainen, mutta hän suunnitteli paljon rakennuksia pitkin Ruotsia, kirkkoja, postitaloja, sairaaloita, synnytyslaitoksia, raatihuoneita ja huviloita. Dahl käytti uutta modernia tapaa rakentaa suuria rakennuksia kestäviksi, nimittäin valurauta tuli muotiin. Muuten rakennus on tyypiltään renessanssityylinen. Valurautaa, tiiliskiviä ja rautapalkkeja käyttäen saatiin rakennus pystyyn. 

Apostoli Jaakobin puupatsas

Uusi lasitettu porraskäytävä kirjaston seinustalla johtaa alakerroksen morderniin opiskelusaliin.

Djävuslbibeln, Codex Giags
Kooltaan 89,5x49,0 cm ja painaa 75 kiloa 

Ruotsissa on kaksi erikoista isoa vanhaa Raamattua. Toinen on ns Silverbibeln, Codex argenteus,  joka on Uppsalassa, Carolina Redivivan museossa, ja tämä ns Djävulsbibeln (paholaisenraamattu), codex giags, jota on säilytetty täällä Kuinkaallisessa kansalliskirjastossa. Molemmat Raamatut ovat sotasaaliita Prahasta kolmenkymmenvuotissodan ajalta. Djävulsbibeln on ollut lukkojen takana kirjaston varastossa, mutta nyt se aiotaan laittaa näytille, kun Skattkammaren, aarrekammari, uuskorjataan. 

Uuskorjauskia on tehty vaikka kirjasto on ollut avoinna kaiken aikaa. Suurimmat uudistukset on tehty kellarikerroksessa ja sitä varten rakennettiin erikoinen lasitettu porraskäytävä rakennuksen ulkopuolelle.

Cafe Valfrid

Noin puolet kirjastorakennuskesta on ollut korjuasten alla. Eteisaulaan on rakennettu kahvila, jossa voi käydä kahvilla tai syödä lounaan muutkin kuin vain kirjastossa vierailevat. Kahvilassa on oma nurkkaus heille, jotka haluavat syödä omat eväänsä.

Konttoritilat on tehty uudestaan. Ilmanvaihtosysteemi kirjastossa on modernisoitu, joten niin kirjat kuin  ihmisetkin voivat paremmin kirjastossa. 

Kuningas Karl XII:n sotaleiriraamattu on myös täällä Skattkammaren näyttelyssä mukana.

Sigismundin kirja

Sigismund oli Ruotsin ja Puolan kuningas 1500-1600-lukujen vaihteessa. 

Codex aureus