Esaias Tegnér 1782-1846
Leonard Roos af Hjälmsäter'in piirros
Tegnér oli Värmlannissa syntynyt kirjailija, pappi ja piispa, kulttuuripersoonallisuus, kreikankielen professori ja Ruotsin Akatemian jäsen. Esaias Tegnér kuuluu ehdottomasti vaikutusvaltaisimpien ruotsalaisten henkilöiden joukkoon. Hän oli todellinen merkkihenkilö. Hän oli myös yksi aikaisimmista skandinavismin kannattajista.
Tegner sai oman nimikkopuistonsa keskeltä Tukholmaa Tegnérgatanin läntisestä päästä, vaikka hän ei ollut syntyään edes tukholmalainen. Tegnérgatan jatkuu vielä lehdon läntiseltä reunalta Torsgatanille saakka.
Tässä ohi menne haluan mainita että Esaias Tegnér oli kiinnostunut monesta asiasta varsinkin kielistä ja kirjallisuudesta. Mutta häntä kiinnosti kovasti myös kirkkoarkkitehtuuri. Jopa niin suuressa määrin että hän itsekkäästi käski hajoittaa vanhoja puukirkkoja ja rakentaa uusia niitten tilalle. Hänet jopa heitettiin ulos Granhultsin kirkosta, sillä hän käski hajoittamaan kirkkorakennuksen. Esaias Tegner oli siihen aikaan Växsjön hiippakunnan piispa. Onneksi ei piispan toivomusta täytetty sillä, kirkko on jäljellä ja Granhultsin kirkko on todellakin osa kirkkohistoriaa.
En voi olla esittelemättä tätä kuuluisaa kirkkoa, vaikka se ei sijaitse edes lähelläkään Tukholmaa.
Granhults kyrka, Växsjö
Vuonna 1837 avattiin Växsjön alueelle uusi kirkko nimeltä Nottebäcks kyrka, joka oli malliltaan sellainen kuin Tegnér halusi kirkkojen olevan. Tämän tyylisiä kirkkoja alettiin kutsumaan Tegnérin ladoiksi. Juuri samanalaisia kirkkoja rakennettiin useampiakin siihen aikaan, ehkä vain Tegnerin mieliksi. Tegnerladan nimityksestä tuli psyyvä nimitys kirkkoarkkitehtuuriin. Isoja valkoisiksi rapattuja laatikkomallisia kirkkoja, joissa oli isot lasi-ikkkunat.
Tätä tyyliä kutsuttiin uusklassiseksi tyyliksi. Raatihuoneet ja herraskartanot siihen aikaan rakennettiin uusklassisen empiirityylin mukaan. Mutta moni ei tykännyt että kirkot reknnettiin samalla tyylillä. Monen mielestä sellaiset kirkkorakenmukset olivat suorastaan vastenmielisiä. Toisaalta, eihän siinä ollut mitään uutta että modenit ideat ja suunnittelu saa ihmiset takajaloilleen. Se kestää aina aikansa ennen kuin uudet tyylit sulatetaan. Vuonna 1840 otettiin askel taakse päin ja alettiin taas rakentamaan keskiaikaisa kirkkoja, varsinkin Lundiin ja sitten myöhemmin koko Ruotsiin.
Mutta mikä oli näissä valkoisissa ja valoisissa kirkoissa joka oli niin vastenmielistä ja rumaa. Vastaus tähän on luultavasti se että ruotsalaiset suurherrat siihen aikaan elivät suurvallan jälkimainingeissa ja masennuksessa ja etelästä puhaltavat valistusajan virtaukset aihuettivat monelle ristiriitsaisia tunteita. Lopulta valistusaika valloitti Ruotsinkin ja ruotsalaiset. Ruotsista tuli valitusajan-ideologian mallivaltio, jonka perustalle moderni Ruotsi on rakennettu.
Ruotsissa käytetään ensisijaisesti järkeä. Ruotsalaiset ovat indivualisteja kantapäitään myöten. Nykyään harvempi ruotsalainen ilmaisee tunteitaan julkisesti. Hän mielummin vaikenee ja jää ihmettelemään.
Tegnérin pojanpoika sai myös nimekseen Esaias ja hänestä tuli melkein yhtä kuuluisa herra kuin isoisästään. Hän on Lundin kaupungin suuri merkkihenkilö.
Tässä ohi menne haluan mainita että Esaias Tegnér oli kiinnostunut monesta asiasta varsinkin kielistä ja kirjallisuudesta. Mutta häntä kiinnosti kovasti myös kirkkoarkkitehtuuri. Jopa niin suuressa määrin että hän itsekkäästi käski hajoittaa vanhoja puukirkkoja ja rakentaa uusia niitten tilalle. Hänet jopa heitettiin ulos Granhultsin kirkosta, sillä hän käski hajoittamaan kirkkorakennuksen. Esaias Tegner oli siihen aikaan Växsjön hiippakunnan piispa. Onneksi ei piispan toivomusta täytetty sillä, kirkko on jäljellä ja Granhultsin kirkko on todellakin osa kirkkohistoriaa.
En voi olla esittelemättä tätä kuuluisaa kirkkoa, vaikka se ei sijaitse edes lähelläkään Tukholmaa.
Granhults kyrka, Växsjö
Kirkko on erittäin harvinainen ruotsalaisissa olosuhteissa. Ensinnäkään puukirkkoja ei ole enää kuin kymmenisen jäljellä koko maassa, eikä uusiaakan puurkikkoja olla juuri rakennettu. Tämä kirkko on 1220-luvulta.
Vuonna 1837 avattiin Växsjön alueelle uusi kirkko nimeltä Nottebäcks kyrka, joka oli malliltaan sellainen kuin Tegnér halusi kirkkojen olevan. Tämän tyylisiä kirkkoja alettiin kutsumaan Tegnérin ladoiksi. Juuri samanalaisia kirkkoja rakennettiin useampiakin siihen aikaan, ehkä vain Tegnerin mieliksi. Tegnerladan nimityksestä tuli psyyvä nimitys kirkkoarkkitehtuuriin. Isoja valkoisiksi rapattuja laatikkomallisia kirkkoja, joissa oli isot lasi-ikkkunat.
Tätä tyyliä kutsuttiin uusklassiseksi tyyliksi. Raatihuoneet ja herraskartanot siihen aikaan rakennettiin uusklassisen empiirityylin mukaan. Mutta moni ei tykännyt että kirkot reknnettiin samalla tyylillä. Monen mielestä sellaiset kirkkorakenmukset olivat suorastaan vastenmielisiä. Toisaalta, eihän siinä ollut mitään uutta että modenit ideat ja suunnittelu saa ihmiset takajaloilleen. Se kestää aina aikansa ennen kuin uudet tyylit sulatetaan. Vuonna 1840 otettiin askel taakse päin ja alettiin taas rakentamaan keskiaikaisa kirkkoja, varsinkin Lundiin ja sitten myöhemmin koko Ruotsiin.
Mutta mikä oli näissä valkoisissa ja valoisissa kirkoissa joka oli niin vastenmielistä ja rumaa. Vastaus tähän on luultavasti se että ruotsalaiset suurherrat siihen aikaan elivät suurvallan jälkimainingeissa ja masennuksessa ja etelästä puhaltavat valistusajan virtaukset aihuettivat monelle ristiriitsaisia tunteita. Lopulta valistusaika valloitti Ruotsinkin ja ruotsalaiset. Ruotsista tuli valitusajan-ideologian mallivaltio, jonka perustalle moderni Ruotsi on rakennettu.
Ruotsissa käytetään ensisijaisesti järkeä. Ruotsalaiset ovat indivualisteja kantapäitään myöten. Nykyään harvempi ruotsalainen ilmaisee tunteitaan julkisesti. Hän mielummin vaikenee ja jää ihmettelemään.
Useimmat maalaukset Granhultsin kirkkoon on maalannut växjöläinen "kirkkokoristelija" Johan Christian Zschotzscher vuonna 1753. Hän on maalannut puumerkkinä kuorin vasemalle seinälle. Hän toimi melkein yksin 30-vuotta maalarimestarina Växsjössä.
Takaisin Tegnérlundeniin...
Tegnérin lehdossa on lapsille leikkipuisto ja kaksi vesiallasta jossa voi kesäkuumalla leikkiä ja pärskiä veden kanssa.
Kukkulan päällä seisoi aikoinaan kaksikin tuulimyllyä, jotka hajoitettiin kun lehtoa alettiin kunnostamaan ja rakennuksia rakentamaan kukkulan ympärille vuonna 1890. Kukkulan nimi oli siihen aikaan Kvarnbacken/Myllymäki. Myllyt kuuluivat lähettyvillä sijainneelle Barnhuset'ille, joka oli lastenkoti, joka avattiin jo vuonna 1633 ja siirrettiin Norrtullsgatanille vuonna 1885. Vuonna 1922 suljettiin lastenkoti Norrtullsgatnin varrella.
Siihen aikaan Tukholmaan tuli maaseudulta nuoria naishenkilöitä palvelijoiksi, piioiksi, apulaisiksi ja kauppaneideiksi. Siihen aikaan ei ollut siveliästä olla naimaton nainen jolla oli lapsi. Ja toisaalta, kukapa lasta olisi hoitanut, joten sitä varten rakennettiin lastentalo.
Stora Barnhuset vuonna 1784. Kukkulalla näkyy kolme tuulimyllyä. Kuvassa oikealla on köydenvalmistus paikka.
Ruotsin ensimmäinen sairaala perustettiin Tukholmaan vuonna 1752. Sairaalan nimi oli Serafen ja se sijaitsi Kungsholmenin saarella.
Kuningas Gustav III päätti vuonna 1785 että lapsia ei pidä kasvattaa lastenkodeissa vaan lapsille oli hankittava kasvatuskoti. Vuosina 1880-1922 oli lastenkodissa noin 20000 lasta. Äidit saivat käydä imettänmässä lapsiaan ja saivat luvan imettää toistenkin lapsia, jos halusivat. Yhteen aikaan lastenkodissa asui yli sata imettäjääkin. Allmänna Barnhuset sijaitsi Drottningatanin ja Barnhusgatanin kulmauksessa.
Siihen aikaan Tukholmaan tuli maaseudulta nuoria naishenkilöitä palvelijoiksi, piioiksi, apulaisiksi ja kauppaneideiksi. Siihen aikaan ei ollut siveliästä olla naimaton nainen jolla oli lapsi. Ja toisaalta, kukapa lasta olisi hoitanut, joten sitä varten rakennettiin lastentalo.
Stora Barnhuset vuonna 1784. Kukkulalla näkyy kolme tuulimyllyä. Kuvassa oikealla on köydenvalmistus paikka.
Ruotsin ensimmäinen sairaala perustettiin Tukholmaan vuonna 1752. Sairaalan nimi oli Serafen ja se sijaitsi Kungsholmenin saarella.
Serafen on nykyään moderni terveyskeskus jonka omistaa Capio, joka on yksi Euroopan johtavista osakeyhteiöistä terveys- ja sairauspalvelun alalla. Capio on Ruotsin lisäksi Norjassa, Saksassa ja Ranskassa. Taksa palveluista on sama kuin Landstinget'in johtamissa kunnallisissa palveluissa. Ruostissahan ei mikään kunta yksin vastaa terveyspalveluista, vaan Ruotsissa on jo kauan ollut ns Landstinget, joka on kuntien yhteenliittymä, joka vastaa kunnallisesta terevys-ja sairauspalveluista. Ladstingetin vastuulla on myös infratruktuui. Ruotsalaiset siis maksanvat noin 11 % enempi veroja kuin suomalaiset, koska ruotsalaiset maksavat tätä landstingsveroa. Näin sairaus, terveys ja lääke sekä kaikki hoitokustannukset maksetaan jo etukäteen ja niitä saa kaikki sitten tarvittaessa hyvin edullisesti. Tämän rinnalla on useita yksiityisiä palveleuja, joilla melkein kaikilla on samat taksat.
Köydenvalmistusta, ns köydenvetäjä, 1920-luvulla
Kuningas Gustav III päätti vuonna 1785 että lapsia ei pidä kasvattaa lastenkodeissa vaan lapsille oli hankittava kasvatuskoti. Vuosina 1880-1922 oli lastenkodissa noin 20000 lasta. Äidit saivat käydä imettänmässä lapsiaan ja saivat luvan imettää toistenkin lapsia, jos halusivat. Yhteen aikaan lastenkodissa asui yli sata imettäjääkin. Allmänna Barnhuset sijaitsi Drottningatanin ja Barnhusgatanin kulmauksessa.
August Strimbergin monumentti
Kirjailija Astrid Lindgren Manttelimadonnana
Swedenborgin Minneskyrka, Tegnerlunden 7
Enskilda Gymnasiet, Tegnerlunden 5
Tämä on yksityinen yläasteen peruskoulu ja lukio
Tegnerlunden sijaitsee erittäin keskeisellä paikalla. Kaikki palvelut ovat ympärillä.
Lehtoa ympäröi kauniita rakennuksia. Toisella puolella on hotelli, Hotel Tegnerlunden ja toisella hostelli Interhostel. Nurkalla sijaitsee yksi Tukholman parhaista italialaisista ravintoloista, Tutto Bello. Pastaa, pizza, salaatteja, risottoa lounaaksi ja päivälliseksi. Hyvää ruokaa kohtuu hintaan. Mikään ei estä ostamsta pizzaa ja ottaa sen mukaan ja mennä istumaan Tegnérin lehtoon syömään.
Tutto Bello
