lauantai 6. elokuuta 2016

Ljusets kyrka

Ljusets kyrka i juli 2014

Ljusests kyrka/Valon kirkko, Tomtebergavägen  16, Hallunda

Kirkko seisoo syyrialais-ortodoksinen kirkon Sankt Petrus ja Paulus kirkon vieressä Hallundassa.  Petrus= Pietari, Paulus= Paavali.

Hallunda kuuluu Tukholman läntisiin asutustaajamiin ja se sijaitsee Botkyrkan kunnan alueella. Hallundaan pääsee metrojunalla. Halluanda on rakennettu alueelle jonka omisti kreivi Johan Liljencranz vaimonsa Eleonora Stjenstedtin kanssa. Liljencranz omisti myös siinä lähistöllä sijaistevat Storehovin linnan, Slaggsta gårdin, Fittja gårdin ja Norsborgs herraskartanon. Tilukset kuuluivat suvun fideikommissioon ja niitä ei olisi saanut myydä, mutta tehtiin poikkeus ja Tukholman kaupunki osti tilukset vuonna 1900 ja Tukholman kunta rakennutti alueelle Norsborgin vesilaitoksen.

Hallunda ja Norsborg ovat yhteenrakennettuja asuinaleuita joilla molemmilla on oma mertroasemansa vain muutama satametriä asemien välillä. Fittja, Alby, Eriksberg ja Slagsta on rakennettu siihen samaan rysyyn.

Hallunda ja Norsborg ovat asutusalueita, jotka raknnettiin vuosina 1965-1975, jolloin rakennettiin noin miljoona uutta asuntoa Göteborgiin, Malmöseen ja ennnen kaikkea Tukholman alueelle. Jotkut näistä betonikylistä on melko onnistuneita asuinalueita, riippuen paljon alueen sijainnista ja yhteyksistä kaupungin keskustaan. Useimmat asunnot olivat isoja ja moderneja, tarkoitettu lapsiperheille. Jotkin alueet pääsivät ränsistymään ajan kanssa huonon huollon takia. Alueita alettiin nimittämään nukkumalähiöiksi.

Alueille muutti myös rikollista väkeä, henkilöitä jotka vapautettiin vankiloista ja hoitolaitoksista. Alueille ohjattiin myös kaikki Tukholmaan saapuneet maahanmuuttajat joilla ei ollut varaa tai mahdollisuutta hankkia itse asuntoa. Nyt ei pidä lulla että kaikki maahanmuuttajhat ovat tulleet Tuklholmaan tyhjin käsin. Maahanmuuttajilla on myös kaikki mahdollisuudet Tukholmassa, se vaan vaatiisinnikyyttä ja kärsivällisyyttä. Tutkimusten mukaan maahnmuutajat ovat hajautuneet kaikkin Suur Tukholman kaupunginosiin ja kuntiin, mutta joissakin laitakunnissa, joissa on ollut vuokra-asuntoja on kasaanrunut tavllista enempi maahnmuuttajia.

Rikollisuus alkoi kukoistaa ja järjestäytyneet rikolliset hakeutuivat joillekin näistä alueista värväämään juoksupoikia ja kätyreitä. Hyvin suuri osa järjestäytneestä rikollisuudesta turvallisuuspoliisien mukaan on tullut Tukholmaan idästä päin. Moottoripyörä jengit on toinen suuri ryhmä.

Nyt kaikki nämä alueet on uuskorjattu ja useilla asuntoalueilla osa vuokra-asunnoista muutettiin asunto-oikeusasunnnoiksi. Hyvin harvassa kunnassa on enää jäljellä ns kuntien omistamia vuokra-asuntoja.


Pyhä Erik koristaa Norsbrogin vesilaitoksen suurta hallia


Ljusets kyrka/Valon kirkko on Hallundan toinen kristillinen kirkko Hallundan kirkko, se alkuperäien, oli hyvin pieni puukirkko  sekin, mutta kun tämä Ljusets kyrka valmistui niin Equmenia seurakunta sai vanhan kirkon käyttöönsä. Hallundan kirkossa on sunnuntaisin jumalanpalvelus ruotsiksi, englanniksi ja urdun, hindun ja punjabin kielillä.

Sankt Petrus & Paulus kyrka, Hallunda 2014b.jpg

Sankt Petrus & Paulus kyrka, Hallunda 2014g.jpg

Ljusets kyrka ext5.jpg

Kirkon seinät ovat vinossa ja ainoa valo tulee katon kautta kirkkosaliin. Kirkkorakennus symbolisoi Noakin arkkia, joka on pysähtynyt Hallundassa, jossa asuu ihmisiä ympäri maapallon. 

Botkyrkan kunnassa puhutaan noin sataa eri kieltä ja täällä asuu paljon lapsia ja nuorta väkeä. Noin 56 % on syntynyt jossain muualla kuin Ruotsissa tai ainakin yksi vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Tukholmassa on hyvin tavallista että maahanmuutajat avioituvat eri maalaisten henkilöiden kanssa. Ruotsalaiset naiset sen sijaan avioituvat erittäin harvoin maahanmuuttajien kanssa. Englantilaiset ja amerikklaiset ovat ne tavllisimmat kansallisuudet, joiden kanssa mahdollisesti ruotsalaiset naiset suostuvat avioitumaan. 

Vain 5 % Hallundan asukkaista on työttömänä. Koko massa työttömyysprosentti on noin hieman päälle 7%. Suurimmat työantajat kunnassa on Botkyrkan kunta, Alfa Laval Nordic AB ja Alfa Laval International AB.

Ljusets kyrka ext4.jpg

Kellotapuli on valmistettu betonista, joka aikaisemmin seisoi Norsborgin kirkon luona. Kun Ljusets kyrka vihittiin käyttöön niin Norsborgin ja Albyn kirkot lopettivat toimintansa. Norsborgin kirkon kohtalosta en tiedä mutta Abyn kirkko myytiin yksityiseksi asunnoksi 12 miljoonalla kruunulla.

Altaret och altartavlan

Alttaritaulu on tehty niin että teräspellille on asetettu hiekkaa joka on muotoiltu kuvioksi. Alttaritaulun on valmistanut Per B Sundberg. Altatritaulu riippu katosta kahden metallilangan varssa ja alttaritaulun ja seinä vliin jää melkein puolimetriä tyhjää tilaas. 

Ljusets kyrka Hallunda 2014f.jpg

Urut on ostettu Pyhän Birgitan kapelloratoriumista Skövdestä. Kappelia käytetään Skövdessä melkein kaikkien hautajaisten yhteydessä.

Ljusets kyrka Hallunda 2014h.jpg

Ljusets kyrka

Ljusets kyrka

Kirkko valmistui vuonna 2004 ja seurakuntalaiset olivat mukana keskustelemassa ja päättämässä siitä mihin tarkoitukseen kirkkoa tullaan käyttämään. Ruotsissa ei ole kirkkolakia, joten jokainen kirkko tai seurakunta saa päättää itse omasta tominnastaan.  

Vielä tänkin päivänä kokoontuu hallundalaiset kirkkoon keskustelemaan kirkon toiminnasta ja jokainen on tervetullut omien ideoittensa kanssa. Kirkoa siis johdetaan täysin seurakuntalaisten johdolla. Vaikuttaa siltä kuin täällä on monta aktiivista suomalaista mukana kirkon toiminnassa.

Ljusets kyrka

Kirkossa vaikuttaa olevan viikkomessu keskiviikkona kello 18:30 ja sunnuntaina kello 11:00. Muista tapahtumista ei minulla ole tietoa. 

Tukholamssa tahtoo kaikki toiminta pysähtyä kesän ajaksi. Mikään ei oikein toimi, ovet on lukossa, ketään ei saa kiinni, sijaisia ei  näytä olevan monessakaan paikassa. Mutta heti kun koulut alkavat alkaa valtava aktiviteetti ja se vaan kiihtyy joulua kohti. 

Ljusets kyrka

Ljusets kyrka

Ljusets kyrka


tiistai 2. elokuuta 2016

Botkyrka kyrka


Botkyrka kyrka/Botkyrkan kirkko, Sankt Botvid väg 27, Norsborg

Avoinna:
 tiistaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16.

Täällä olen kertonut Botkyrkan kunnasta!

Bussi 708

Suora bussiyhteys Slussenilta (T-bana) ja vie sinut Botkyrkaan (Tumba) noin 47 minuutissa, ja vuoroja on useita kertoja päivässä.

Liljeholmenilta bussi 745.

Matkusta metrolla tai lähijunalla Tukholman keskustasta Flemingsbergin tai Tumbaan kaltaiseen solmukohtaan ja vaihda sieltä paikallisbussiin Botkyrkan sisällä.



Tämä alue on perinteisesti kahden pyhimyksen aluetta, Sankt Bodvikin ja Sankt Eskililin. Pyhimykset vaikuttavat vieläkin alueen toimintaan. Molemmat ovat Södermanlandin suojeluspyhimyksiä.

Botkyrkalla on noin 7000 vuotta vanha historiansa, vaikka kunta on perustettu vasta vuonna 1971. Itse nimi Botkyrka tulee Botvid nimisen pyhimyksen nimestä. Botvid syntyi ja asui alueella. Tämä on siis tavallaan Pyhän Botvidin kunta. 


Botkyrka oli maalaiskunta vuodesta 1862 lähtien, mutta Suur-Tukholman alueen kuntareformi vuonna 1952 ei käsittänyt tätä aluetta. Tukholma on suht' koht' pieni kunta. Tukholma tavallaan koostuu useista kunnista, joista jotkut sijaitsevat jopa Tukholman kunnan sisällä. 

Vasta vuonna 1971 tuli Botkyrkasta oma kuntansa. Haaparannan jälkeen on Botkyrkan kunta Ruotsin monikulttuurillisin kunta. Täällä on reilusti yli puolella asukkaista maahanmuuttaja tausta. Tänne on tultu läheltä ja kaukaa ihmettelemään, kuinka hyvin monikulttuurillinen yhteiskunta voi toimia. Kunnan keskuspaikka on Tumba.

Kulttuurihistoriallisesti ehkä tärkein alue on Norsborgin alue. Täällä on paljon turisteille nähtävää ja koettavaa, kuten useita museoita, Monikulttuurikeskus, teatteri, kirkkoja, sirkuskoulu ja kreativiteettikeskus Subtobia, entinen ruukki Tumbassa, Sturehovin linna, Hågelbyparken, 12 luonnonreservaattia, Söderby, kalastusta, ratsastusta, uimarantoja ja ties vaikka mitä. Tänne kulkee metrojuna ja paikallinen sähköjunakin kulkee alueen lävitse. Itse kunnasta kerron lisää toisten.



Botkyrkan kirkko on yksi Suur-Tukholman, ja myös koko Ruotsin arvostetuimmista kirkoista. Paikan ensimmäinen kirkko oli vuonna 1129 rakennettu puukirkko, nykyinen kivikirkko on vuodelta 1176. 


Botkyrkamonumentet

Botkyrkan muistomerkki on hautakivi Pyhän Botkyrkan veljelle Björnille, joka rakennutti vuonna 1129 nykyisen Botkyrkan kirkon edeltäjän Botkyrkan kunnassa. Hammarbyn maatila, jossa Pyhä Botvid legendan mukaan varttui, mainitaan kiven riimukirjoituksessa. Jäljennös kivestä on Botkyrkan kirkon ulkopuolella, kun taas alkuperäinen on Tukholman historiallisessa museossa. Toinen kipsikopio on Victoria and Albert Museumissa Lontoossa.


Vuosi 1128 oli se vuosiluku, kun puukirkko valmistui, yhdeksän vuotta aikaisemmin, kuin tämä kivikirkko.


Asehuone toimii sisäänkäyntinä


Asehuoneen katto


Asehuoneen katon on koristellut Sven X-et Erixson, paikallinen taiteilija, jonka teokset ovat kovassa kurssissa nykyään. Sven X-et Erixon syntyi täällä Tumbassa vuonna 1899 ja kuoli Saltsjöbadenissa vuonna 1970. Botkyrkan taidehallissa, Fittja Torg 14, Norsborg, on nähtävillä myös hänen teoksiaan. 

Tänne taidehalliin voi tulla käytännöllisesti katsoen kuka vaan muotoilemaan ja luomaan. Vasta tulleet pakoalisetkin ovat löytäneet täältä harrastusta,virikkeitä, ajankulua ja seuraa. Varsinkin lapsille on tärkeää että he saavat toteuttaa itseään vapaasti. Taidehallissa pidetään myös paljon keskusteluja ja palaverejä aiheesta kuin aiheesta.

Botkyrkan kirkko on erikoinen kirkko jo sen alkuperänkin puolesta. Nimittään Pyhän Botvidin veli Björn halusi Botvidin kuoltua rakennuttaa kirkon Botvidin kunniaksi lapsuudenkodin tontille. Björnin kerrotaan piilottaneen Pyhän Botvidin ruumiin ensin Salemin kirkkoon.

Täällä kerroin hieman Salemin kirkosta aikaisemmin ja Pyhän Botvidin asuinpaikasta. Björn pyysi tekemään sargofagin Botvidille, jota kutsutaan nykyään Botkyrkamonumentet nimellä ja joka laitettiin Botkyrkan kirkon edustalle. Itse Botvid on melko varmasti haudattu kirkkoon.

Botkyrkan seurakunnalla on viisi muuta kirkkoa, kaksi kirkkomaata ja yksi hautausmaa. Mutta Botvidin kirkko on saanut aivan oman erikoisasemansa seurakunnassa. Kirkko on yksi Tukholman alueen vanhimpia ja se on ollut kauan pyhiivaelluskirkko, jonne tuli väkeä ympäri Skandinaviaa. 

Kirkon ympäristössä on asunut kristittyjä niin kauan kuin kristinusko on vaikuttanut Ruotsissa. Alueella sijaitsee useita ns vapaakirkkoja, moskeijoita, syyrialais-ortodoksinen  kirkko, ja katollinen kirkko rinta rinnan sulassa sovussa. Kaikki elävät samassa uskossa saada elää lähellä Jumalaa. Me ollaan luotu elämään lähekkäin. Kaikki lapset ovat meidän lapsiamme.

Kirkon ohitse syntyi aikoinaan maantie, mikä on vieläkin käytössä ja jonka nimi on nykyään Sankt Botvidin tie. Kirkon toiselta puolelta kulkee modernimpi nelikaistainen moottoritie E20 /Södertäljevägen.

Botkyrka kyrka

Kirkon ympärillä sijaitseva kirkkomaa on yllättävän suuri ja sen huomaa että tänne on haudattu melko äskettäin vielä vainajia haudan lepoon.

Kirkkomaa on Botkyrkan vanhin hautausmaa. Kirkkomaalla on runsaasti aatelissukujen hautoja ja hautakappeleita. Aluella on asunut paljon aatelisia ja täällä on useita kymmeniä säätykartanoita.

Kivikaudelta on löydetty joitakin asutustaajamia. Pronssikaudelta on useita hautakumpuja ja murskatun kiven kasoja. Rautakaudelta on noin 60 hautapaikkaa, kalliopiirroksia ja yhdeksän muinaista linnaa. Kahdeksan riimupiirrostakin on löydetty.

Ennen kristinuskoa vainajat haudattiin hautakumpuhin tai hautakentille. Monet kristillisistä kirkoista Ruotsissa on rakennettu juuri pakananajan hautakumpujen päälle. Hautakummuilla ja -kentillä  seisoi usein myös riimukiviä.


Kirkkomaan ympärillä on ns bogårdsmur, graniittikivistä kasattu muuri, mikä on kulttuurisuojattu muuri. Tällaisia muureja on usein myös linnojan puistojen ympärillä. Kirkkomaa on melkein kokonaan peitetty ruohomatolla ja täällä kasvaa perinteisiä kirkkomaapuita kuten haapoja, jalavia ja vaahteroita.


Uudempi kirkkomaan osio

Kirkkorakennuksella ei ole sokkelia lainkaan ja ulkoseinät ovat epätasaisia, siis putsaamattomia. Vain ikkunanpielet ja oviaukko ovat putsattuja.


Alkueräinen kirkko' Botwidiia Kirkia' oli valmistettu puusta. Luultavasti Botvidin veli Björn joka nikkaroi sen kasaan. Mutta velipoika Björn rakennutti uuden kivikirkon vuonna 1129, vain yhdeksän vuotta Pyhän Botvidin kuoleman jälkeen. Puukirkko hajoitettiin ja sen paikalle valmistettiin tämä mahtava ja kaunis kivikirkko. Vuonna 1176 tuli Strängnäsin piispa ja Ruotsin ensimmäinen arkkipiispa Stefan Uppsalasta vihkimään kirkon käyttöön.

Kirkko on ns salikirkko, mikä sijaitsee itä-länsi suunnassa, kuten oli tapana rakentaa kirkot. Torni sijaitsee siis läntisessä päädyssä. Torni rakennettiin myöhemmin kuin itse kirkko. Absidipääty on pystysuora. Koristeena kaunis lasi-ikkuna. 






 Päivän sana...


Ruotsalaiset kirkot on melkein aina aatelissukujen rakentamia ja kustantamia. Siksi aatelissukujen vaakunoita on kirkkojen seinillä merkkinä siitä, että he kustansivat kirkon rakentamisen. Heillä on siis täydet oikeudet tulla haudatuiksi kirkkoihinsa.

Botkyrkan kirkko rakennettiin 1100-luvulla Pyhän Botvidin muistoksi. Rakennusta ei rahoittanut tai tilannut mikään klassinen aatelisto nykyisessä merkityksessä, vaan suurmies Hammarbyn kartanon omistaja Björn Svensson, joka oli Botvidin veli. Björn kuului paikalliseen, vaikutusvaltaiseen maanomistajasukuun, ja hän maksoi alkuperäisen puukirkon 1120-luvulla ja laski perustuksen kivikirkolle, joka vihittiin käyttöön vuonna 1176.



Botkyrkan kunta on aivan mahtavan hyvä kunta asukkaileen. Yleensäkin kunnassa päätetään paljon yhteistoimin. Noin puolet kunnan valtuuston jäsenistä on maahanmuuttaja taustaisia. Jokainen kuka haluaa saa sanoa sanottavansa. 

Kaikki kesätöitä haluavat koululaiset ovat saaneet kesätöitä kunnalta. Botkyrkan nuoret tulevat saamaan 100 uutta asuntoa, jotta he voivat muuttaa pois kotoaan.

Kunta on varannut puoli miljoonaa kunnan varoista volontäärityöhön pakolaisten kanssa. Botkyrkan kunta on EU:n esimerkkikunta interkulturaalisessa integratiossa.

Juuri ollaan rakentamassa Eteläistä porttia Tukholmaan tänne Botkyrkan kuntaan. Projekti tulee antamaan noin 4000 uutta työpaikkaa. Portin paikka tulee olemaan Kumla Gårdsväg Eriksbergissä. 

Lääketeknillinen firma Bactiguard on avattu kuntaan. Moni sai töitä tässä firmassa.



 Botkyrka konsthall

Taidehalli sijaitsee Tumbassa, Tumba Torgetin varrella, paikallisen sähköjuna pysäkin luona. Taidehalli on avoinna kaikkina viikonpäivinä paitsi ei maanantaina, kello 11-17, viikonloppuisin kello 11-15. Ilmainen sisäänpääsy. Hallista löytyy myös kahvila.

Alueelta löytyy runsaasti riimukiviä ja myös Tukholman läänin kattavimmat pronssikautiset hautakentät. Botkyrkassa ei ole tunnettuja hylättyjä hautausmaita, mutta siellä on 160 esihistoriallista kalmistoa. Ruotsissa on yhteensä 1241 esihistoriallista hautausmaata, joista 453 on luokiteltu erilaisiksi aavikkohautausmaiksi.

Riimukivikartta! Kolme riimukiveä seisoo Botkyrkan kirkon edustalla ja neljäs niistä on upotettu entisen asehuoneen lattiaan.


Kirkkomaalla seisoo kolme hautakappelia. Kuvassa oleva on aatelisperhe Liljencranzin sukuhautakappeli. Liljecranzit asuivat Sturehovin linnassa aikoinaan. Linnasta olen kertonut täällä.


Aaatelisherra Carl Piper'in hautakappeli vuodelta 1843. Useimmat Piperin suvun miehet ovat nimeltään Carl, varsinkin suvun kreivillisessä sukuhaarassa, joten heistä on vaikea pitää lukua, mutta tämä Carl asui Sturehovin linnassa aikoinaan.

Suku on omistanut lukuisia kartanoita ja linnoja. Ängsön linna Mälaren järvellä on suurin suvun nykyään omistamista rakennuksista.

Botkyrkan kunnassa on useita historiallisia herraskartanoita ja linnamaisia ​​ympäristöjä, jotka sijaitsevat pääasiassa Mälaren-järven rannalla. Näistä merkittävimpiä ovat Sturehovin linna, Norsborgin kartano ja Hågelby Gård, jotka tarjoavat usein kulttuuriympäristöjä, kahviloita ja kauniita maisemia vierailijoille.


Wåhlinin suvun hauta

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Orangeriet



Vanha Orangeriet, ravintola ja kahvila, Veit Wittrocksväg 7, Norra Djurgården

Tämä kaunis vanha orangeriet sijaitsee Bergianisen puutarhan alueella, noin puoli kilomteriä Tukholman yliopiston sähköjunan pysäkiltä. Tätä kutsutaan nimellä Gamla Orangeriet/Vanha Orangeriet jostain syystä, vaikka kaikki orangeriet ovat tavallaan 1500-luvulta peräisin. No jaa, onhan niitä rakennettu modernejakin... Jos kiinnnostaa käydä Bergianisessa puutarhassa, joka on todellakin käymisen arvoinen paikka, niin siinä samalla sitten voi vierailla tässä ihanassa orangerissä. 


Kartta on ikävä kyllä hieman oudosti "vinossa", mutta tuolla vasemmassa yläkulmassa merki näyttää mihin suuntaan on pohjonen. Siis käännä mielessäsi kartta kerran vasemmalle kantilleen niin se vastaa paremmin todellisuutta. Junanrata kulkee etelä-pohjoissuunnassa.

Tänne löytää parhaiten ottamalla metron Universitet/Yliopiston pysäkille ja josta on 10 minuutin kävelymatka kävelytietä pitkin Bergianiseen puutrahaan jonka alueella tämä Orangeriet sijaitsee. Toinen mahdollisuus on ottaa paikallisjuna Roslagsbana ja jäädä pois kyydistä pysäkillä Universitetet ja kävellä kävelytietä loppumatka.

Metroasema sijaitsee aivan yliopiston edustalla kun taas paikallisjunan pysäkki sijaitsee Roslagsvägenin länsipuolella. Jos ottaa metron niin silti joutuu kulkemaan Roslagsvägenin alitse juna-aseman kautta ja siitä edellen kävelytietä loppumatka.

Omalla autolla liikuttaessa on pyöräytettävä Roslagsvägenin rondellin ympäri ja siinä melkein heti löytyykin parkkipaikka.


Ikävä kyllä en tiedä mitä orangerie on suomeksi, mutta orangeriat oli eräänlainen kasvihuone, jollaisia oli linnojen ja herraskartanoiden yhteydessä, varsinkin 1500-luvulla. Orangerie tulee sanasta orange, appelsiini. Siihen aikaan herrasväki halusi kavattaa sitruspuita orangerioissaan. 

Samalla orangerie toimi talvella eräänlaisena oleskeluhuoneena jossa saatettiin istua kauniina talvipäivinä ja juoda iltapäiväkahvit tai -teen. Kesäaikaan laitettiin suureja kasveja isoihin ruukkuihin kasvamnaan ja syksyn tullessa siirrettiin ruukut orangeriaan. Idea tuli Pariisista Versaillen linnan puutarhamestarilta André Le Notre. 



Avoinna arkisin kello 11-15 ja sunnuntaisin kello 11-16

 Lounas tarjoillaan joka pävä kello 11.30-14.00


Tämä on tuttu paikka monelle tukholmalaiselle joten lounasaikaan voi olla tungosta. Tukholmalaiset vievät mielellään tänne viraansakin. Turistit eivät taas tiedä orangerietin olemassaolosta. Vain he jotka haluvat mennä Bergiaanisen puutarhaan saattavt eksyä tänne kahville.

Täällä leivotaan kaikki leivät itse ja ne ovat kovasti kehuttuja. Kahvikin paahdetaan juuri ennen kuin pannaan porisemaan. Kahvileivät ovat suussa sulavia, samoin jäätelö.


Ruokalista vaihdetaan viikottain. Ruuan lisäksi hintaan kuuluu salaattibuffe ja leipä.


Täällä on pieni myymäläkin. Tälltä voi ostaa vaikka juuri paahdettua kahvia jonka he sitten jauhaavat sopivaksi suodatinkahviksi.


Kotitekoista Aprikoosimarmeladia