Taxinge-Näsby slott

PS. Palasin kertomaan että Taxingen linna ehkä on suljettu lopullisesti. Kukaan ei halua sitä ottaa vastuulleen. Linnojen ylläpito on kallista. Suosittelen katsastaa Taxingen linnan kotisivuilta aukioloaikoja, ennen kuin lähtee matkaan!

Tällä hetkellä  linna ja kahvila on avoinna viikonloppuisin. 

Keskellä karttaa kulkee Tukholman läänin ja Södermanlandin läänin raja ja hieman pohjoisenpana raja menee kahtia, Södermanlandin ja Uppsalan läääneihin. Lääninraja kulkee Taxinge-Näsbyn tiluksien halki.

Puistolehmukset ovat todellakin kauniita. Lehmuksia on montaa sorttia mutta puistolehmukset ovat hyvin yleisiä juuri linnojen puistoissa. Puistolehmuksen toivat hollantilaiset puutarhamestarit Ruotsiin 1600-luvulla. Kuninkaat ja aateliset palkkasivat hollantilaisia asiantuntijoita suunnitteleman linnojensa puutarhoja. Kuningatar Kristina istutti puistolehmuksen vuonna 1623 Grönsöön linnan puistoon leskikuningatar Kristinan kunniaksi. Kristina oli kuningas Gustav II Adolfin äiti. 

Nykyinen kuningatar Silvia istutti myös Grönsöön linnan puistoon puistolehmuksen vuonna 2003. Tämä puistolehmus on geneettien kopia siitä Kristinan istuttamasta lehmuksesta. Lehmus on kasvatettu Ruotsin maataloustieteellisessä yliopistossa Alnarpissa. Alnarpissa on prinssi Carl Philip opiskellut, sillä kuninkaan toivomus oli etteä hän ottaisi Stenhammarin maatilan hoitoonsa. Mutta Carl Philip ei varmaan viihtyisi asua niin syrjässä ja kaukana Tukholmasta.

Stenhamamrissa kuningas viihtyy hyvin ja osallistuu kartanon hommiin silloin tällöin. Kuningas sanoo että Carl Philip osaa nämä hommat paremmin, mutta ne hommat ei näköjään oikein kiinnosta Carl Philipiä, eikä ehkä prinsessa Sofiaakaan. Carl Philip kävi Alnarpissa koulua ennen kuin hän tapasi Sofian. Totta kai hän silloin tällöin on isänsä mukana Stenhammarissa. Ehkäpä nyt kun Carl Philipillä on oma perhe he ehkä voivatkin muuttaa Stenhammariin. Saas nähdä.

Grönsöön linnan puisto Enköpingissä on saanut paljon kehuja ja palkintoja. Linna omista nykyään von Ehrenheimsin perhe. Se on ehkä Ruotsin kaunein linnan puisto. Suosittelen! Linna sijaitsee saarella joten sinne pääsee vain yhtä tietä.

Ruotsiin tuotiin 1600-luvulla noin 40000 puistolehmusta. Keskieuroopasta perinteiset puistolehmukset alkaa olla melkein hävinneet kokonaan mutta Ruotsisssa ne viihtyvät hieman viileämmän ilmaston takia. 

Taxinge-Näsbyn linna

 Avoinna:

 toukokuusta-elokuun loppuun kello 11.00-18-00

syyskuussa 11.00-16.00

 Avoinna muina vuodenaikoina:

 perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11.00-16.00.

 Facebook!

Huomasin tuossa ohimennen että Viking Linja järjestää matkoja Taxingen linnaan.

Samalla reissulla kun käy Strängnäsissä, Mariefredissä ja Gripsholmin linnassa tai vaikkapa Södertäljessä voi ajella Taxingen linnaan ja nauttia siellä kahvit ja tehdä pieni virkistävä kävelyretki ympäristössä. Miksi ei pulahtaa Mälaren järveen sillä täällä on uimarantakin.

E 20 Eurooppatie kulkee Taxinge-Näsbyn linnan ohise. Linna sijaitsee melkein Mariefrediä ja Gripsholmin linnaa vastapäätä, Mälaren järven lahden rannala. Vain Stora Härnön saari tai niemi sijaitsee siinä välissä. Stora Härnön saarelle pääsee Taxinge-Näsbyn asemalta kapeaa tietä pitkin. Saari on luonnonreservaatti, mutta kävellä siellä saa, ja saarella asuu jonkun verran väkeäkin. Saarella kulkee merkattuja polkuja. 

Taxingen  joulumarkkinat on suosittu tapahtuma. Tänne on ikävä kyllä sisäänpääsymaksu  80 kr, lapset ilmaiseksi. Tuolta samalta sivulta löytyy aukioloajat, myös kahvilan aukioloajat.

 Uimaranta

Jos ei halua välttämättä mennä Härnön niemelle kävelemään, niin heti linna vasemalla puolella sijaitsee uirmaranta, Taxinge badet, jossa on mukava virkistyä kesäkuumalla. Uimarannan vieressä sijaitsee Taxinge-Näsbyn linnan laituri, johon voi tulla saaristolaivalla. 

Bussilla 782 pääsee Taxingen kirkon ja pappilan luokse josta on noin 200 metriä uimarannalle ja linnaan. Bussi kulkee Nykvarnin ja Nygårdin väliä. Nykvarniin pääsee Tukholmasta Svelandsbanan junalla, joka kulkee Eskilstunaan. Se on 30 minuutin matka. Tänne voi matkustaa Tukholman liikennelaitoksen lipuilla ja korteilla.

Höyrylaina S/S Mariefred kulkee Tukholman liikennelaitoksen SL kanssa yhteistyössä. Laiva on kulkenut jo vuodesta 1903 lähtien Tukholma, Enhörna, Mariefred linjaa edestakaisin. Tänne tulee nykyään kesäisin sisävesilaiva myös Järfällasta.

Mariefredin ja Taxingen asemien välillä kulkee erikoinen kapearaiteinen höyryveturijuna. Tämä linja ei siis ole tavallinen junanrata, vaan erikoisesti turisteja varten tehty rata.

Reittiehdotus heille jolla ei ole omaa ajopeliä käytettävissä. Normalilla liikennelaitoksen junalla Tukholmasta Läggestaan ja siitä höyryveturijunalla Taxinge-Näsbyn linnaan ja samalla junalla takaisin Mariefrediin. Käynti Gripsholmin linnassa ja paluumatka Mariestadista höyrylaivalla Taxinge-Näsbyssä poiketen takaisin Tukholmaan. Muista tarkistaa aikatulut etukäteen.
Muitakin vaihtoehtoja läytyy toki.

 Vierassatama

Taxingen linna on ennen kaikkea tunnettu ihanista kahvileivistään. Täällä on tuhannen ja yhden sortin kahvileipää, kotileivottua. Pöydät notkuu herkuista.

Näsbyn kartanosta mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvulla. Kuninags Magnus Ladulås/Maunu Ladonlukko lahjoitti Näsbyn kartanon Strängnäsin tuomiokirkolle. Keskiajalla Näsbyn omisti valtiondrotsi Bo Jonnson Grip, joka omisti monta kartanoa ja parhaimillaan hän omisti 1/3 koko Ruotsista. Rikkaudella ei ollut mitään rajoja. Bo Jonsson Grip päätti raakennutta Gripsholmin linnan siihen Mälaren lahden vastrannalle. Linna sai luonnollisestikin nimensä herra Bo Jonsson Grip'in mukaan. Gripsholmin linna on yksi suurimmista turistikohteista ja -nähtävyyksistä Ruotsissa, joka sijaitsee vastarannalla. 

Taxingessa on myös taidetta esillä, mutta vain kesällä. Talvella tallia vuokrataan yksityisjuhlia varten. 

Varsinaisessa linnan myymälässä on myytävänä yhtä ja toista. Täällä on myös jäätelökahvila. Täältä löytyy jotain kotiin vietävää ja lapsillekin yllätyslahjoja. Täällä Ruotsissa saa sentään ( me naisetkin 😊) ihan mielin määrin hypistellä tavaroita. Roomassa sitä ei pidetä hyvänä tapana. Voidaan tulla jopa siitä sanomaan.

Valtionhoitaja Sten Sture vanhempi sai asua Näsbyn kartanossa, mutta pian sen jälkeen kartano joutui kartusiaanimunkeille, joilla oli luostari Mariefredissä niemltä Pax Marie. Luostarista  Mariefred sai nimensäkin. 

Kuningas Gustav Vasan ajalla kaikki luostarien omaisuudet joutuivat kruunulle. Leskikuningatar Hedvig Elonora austeli Taxingen linanssa pitkät ajat, mutta hän lopulta luovutti linnan "vuorimestari" Johan von Westphalenille. Tämmöiset tittelit, kuten vuorineuvos, lopetettiin Ruotsissa 1850-luvulla. Näitä titteleitä käytetiin enimmäkseen Ruotisssa vain 1700-luvulla. Ruotsissa ei käytetä muutenkaan enää titteleitä, eikä ketään teititellä. Pelkkä nimi riittää. Ketään ei myöskään rouvitella tai kutsuta herraksi.

Johan von Westphalen tuli Saksasta parantmaan raudankäsittelyä Ruotsissa. Ammattimiehiä on aina haettu ulkomailta Ruotsiin ja tämä perinne jatkuu osittain vieläkin. Westphalen pani aluelle maanviljeyksen Taxingen tiluksilla. Kartano modernioitiin, rakennettiin kirkko ja palveluväelle asuinrakennuksia. 

Vuonna 1780 joutui kartano Johan Didrik Duwallin omistukseen joka möi edelleen kartanon upporikkaalle Joachim Daniel Wahrendorffille, jonka poika Anders sitten antoi arkkitehti Carl Gristoffer Gjörwelliin suunnitella kartanosta empirin tyylisen linnan. Wahrendorfin avioliiton ulkopuolella synytnyt poika kuoli melko nuorena, joten hänen vaimonsa Ebba Augusta  sai linnan omakseen. Ebba meni naimisiin pääministerin kreivi Arvid Possen kanssa. He sitten yhdessä ostivat liää maa-alueita ja kartanoita ja näin heistä tuli erittäin varakkaita. Ebban ja Arvidin kuoltua omistus jatkui Possen suvussa. 

Vuonna 1924 osti Ernst Sjögren linnan tiluksineen. Hänen kuoltua sai Södertäljen kunta linnan omakseen. Kaksi rouvashenkilöä alkoi pitämään kahvilaa linnassa ja siltä ajalta on tämä kahvila- ja leivontaperinne jäljellä linnassa.

Joulutunnelma on parhaimmillaan kun luntakin tulla tupsahti aivan yllättäen. Uskokaa tai älkää niin koivuissa on vielä lehdet jäljellä, joisskain jopa melko vihreät lehdet. Mutta lumet ehtii vielä sulamaan pois, ikävä kyllä.

Kerrotaan että Tukholman suurimmat joulumyyjäiset olisivat juuri täällä Taxingessa. Tämän vuoden joulumarkkinat avataan tänä viikonloppuna 10-13 marraskuuta ja seuraavan kerran ovat avoinna 17-20 marraskuuta. Aukioloajat löytyy täältä.  Noin 130 käsityöläistä ympäri  Ruotsia tulee myymään töitään. Täällä myydään myös valmiita ruokia ja herkkuja joulupöytään. 

Jouluruokapöytä katetaan hieman eri aikoina eri päivinä. Seisova joulupöytä katetaan linnan kirjastoon. Täällä lisätietoa siitä.

Ja nyt sitten makeata vatsan täydeltä Taxingen kahvilassa:

Taxingen kirkko panorama näkymä

Kirkko sijaitsee linnan ja Taxinge-Näsbyn aseman välimaastossa, noin 400 metriä linnasta. Linnan puisto on melko laaja ja siellä on keäsaikaan mukava kävellä tai istuskella.

Suoisittu vihkikirkko. Jumalanpalveluksia pideteään suurina juhlapyhinä. Muuten kirkko on avoinna kesäaikaan, jotta turistit ja ohikulkijat voivat poiketa kirkossa. Kesäiltoina pidetään usein kirkkokonsertteja.

Sankta Eugenian kirkko

Sankta Eugenian katollinen seurakunta ja kirkko, Kungsträdgårdsgatan 12

Ruotsin vanhin ja suurin katollinen seuralkunta. Kirkko ja seurakunta perustettiin jo vuonna 1837 ja tämä on ensimmäinen katollinen kirkko Ruotsissa uskonpuhdistuksen jälkeen. Ranskalainen pappi Nicolaus Oster perusti kirkon. Oster oli ranskalainen pappi (abbé) ja lähetyssaarnaaja ja Apostoliska prefekturen johtohenkilö Ruotsissa. Sama prefekturi edusti myös katollista kirkkoa Suomessa 1700-luvulla. Nicolaus Oster vaikutti suuresti siihen että katollinen kirkko sai määrättyjä uskonnonvapauksia sitten reformation 1500-luvulla. 

Nimittäin Uppasalan kokouksen jälkeen vuonna 1593 oli vain luteraaninen kirkko sallittu Ruotsissa. Osterin avustuksella saattiin vuonna 1781 aikaan ns Toleranssiedikti, jonka mukaan vanhemmilla oli oikeus kasvatta lapsensa siihen uskontoon kuin he itse syntymältään kuuluivat.

Vuosi sen jälkeen sai myös juutalaiset Ruotsissa oman Judereglementet, jossa luvattiin että juutalaiset saivat muutta Ruotsiin ilman että heidät pakotetaan muuttamaan uskontoaan. Juutalaiset saivat  myös luvan rakentaa synagogia. 

Ruotsissa syntyneitä ns varsinaisia ruotsalaisia ei tämä uskonnonvapausedikti koskenut, vaan he olivat pakotettuja vuonna 1726 laaditun määräyksen mukaan kuulumaan ns valtion uskontoon, luteraaniseen kirkkoon. Vasta vuonna 1951 sai ruotsalaiset uskonnonvapauden, jonka mukaan kukin itse sai päättää mihinkä uskontokuntaan halusi kuulua. Lupa koski myös saada olla ateisti.

Sankta Eugenian kirkon yhteydessä sisäänkäynnin oikealla puolella sijaiteee katollinen kirjakauppa ja  vasemmalla puolella kirkon kahvila, Café Eugenia. Molemmat ovat minun suosikkipaikkojani poiketa sisään.

Sant'Eugenia di Roma oli katollinen pyhimys kolmannelta vuosisadalta. Kuten nimikin jo kertoo niin Pyhä Eugenia oli roomalainen. Hänestä ei tiedetä kovinkaan paljoa mutta hänen isänsä oli Rooman prefekti nimeltä Filippo, joka sai komennuksen Aleksandiaan Egyptiin. Näin Eugenia muutti vanhempiensa mukana. Eugenia on kuitenkin syntynyt ja kuollut Roomassa. Pyhä Eugenia on tai oli haudattu Aproniani nimiseen katakombiin Roomaan Via Latinan varrella. Kerrotaan että hänen hautansa päälle olisi rakennettu kappeli tai kirkko, mutta mitään rakennusta ei ole jäljellä.

 Pyhän Eugenian martyyrikuolema

Kerrotaan että Eugenia olisi pukeutunut miehen asuun, jotta hän sai luvan oleskella luostarissa. Nimittäin siihen aikaan ei vielä  ollut nunnaluostareita, eikä naisilla ollut oikeutta asua luostarissa.

Tukholmaan perustetiin vuonna 1886 lastenkoti sairaille ja köyhille lapsille nimeltä Eugeniahemmet, jonka perusti prinsessa Eugenia. Rakennuksessa sijaitsee nykyään Lääkehistoriallinen museo.

Prinsessa Eugenia/Charlotta Eugenia Augusta Amalia Albertina Bernadotte

Häntä kutsuttin nimellä prinsessa Eugenia. Hän oli Ruotsin ja Norjan prinsessa. Hän oli sairaloinen koko aikuisen ikänsä, eikä hän halunnut mennä naimisiin, joten hänellä ei ollut ainoatakaan lasta. Hän keskittyi säveltämiseen ja maalaukseen hyväntekeväisyyden ohella.

Kirkossa on paljon muutakin aktiviteettiä kuin vain messuja. Täällä pidetään luentoja, kursseja ja sosiaalista tukitoimintaa. Täällä toimitetaan myös ekumeenisiä Jumalanpalveluksia. 

Messut pidetään monella kielellä, ruotsiksi, englanniski, puolaksi ja arabiaksi. Seurakunnalla on kuusi eri paikkaa eri puolilla Tukholmaa. Papit tässä seurakunnassa ovat jesuiitteja.

Ruotsissa on 44 katollista seurakuntaa ja muutamat niistä sijaitsee Tukholmassa. Katollisessa kirkossa on noin 113 000 jäsentä seurakuntien omien tietojen mukaan. Ruotsissa ei olla tilastoitu eri uskontokuntiin kuuluvia. Uskontoa on aina pidetty jokaisen privaatti asiana. Kukaan ei siis tiedä kuinka monta katollista asuu Ruotsissa loppujen lopuksi. Seurakunnat voivat kuitenkin kertoa kysyttäessä, jos haluavat, että kuinka monta aktiivista jäsentä heillä on.

Ruotsin katollisten kirkkojen joukkoon kuuluu 22 orientaallista katollista kirkkoa: mm Arabiaa puhuvat katolliset, Armenian katolliset,  Kaldeenialaiset katolliset, Maroniitti katolliset, Melkiitti katolliset ja Syyrian kartolliset. Kaikilla näillä kirkoilla on omat pappinsa ja kaikki mainitut ryhmät toimivat roomalaikatollisen kirkon "sisällä".

Katollinen tuomiokirkko, Folkungagatan 46, Södermalm

Aikaisemmin olen kertonut Tukholmassa sijaitsevasta katollisesta tuomiokirkosta täällä. 

Tukholmasta löytyy myös katollinen Marie Bebådelse seurakunta, Linnégatan 79, Östermalm. 

Muita katollisia yhteisöjä ovat mm Pyhän Marian katollisen seurakunnan nunnat Näsbypark'issa, Åkersbergassa, Djursholmissa ja Norrtäljessä.

Tukholmassa on myös Sankta Ranghildin kappeliseurakunta, Drachmansgatan 2, metroasema Islandstorget. Kappeliseurakunnan ja nunnaluostarin yhteydessä sijaitsee katollinen vanhainkoti Josephinahemmet.

Jesuuttien järjestö on mahtava järjestö, jolla on monenlaista toimintaa myös Ruotsissa. 

Pääalttari on yhdistelmä uhrialttarista ja ehtollispöydästä. Alttarilla sijaitsee Sankt Ansgarin ja Santa Eugenian sekä muutamien muiden marttyyrien ja pyhimysten pyhiä jälkeenjäännöksiä. Alttarin puuristi seisoo suoraan lattiasta ja se on vanhemmasta hajonneesta kirkosta, sen kattopalkista valmistettu risti. Ristissä on pieni puusta veistetty Jeesus ristillä joka on tuotu Taalainmaalta ja peräisin 1200-luvulta. 

Tuossa oikealla seisoo tabernakel, jossa säilytetään pyhitetyt ehtoollisleivät. Tabernakel on myös peräisin alkuperäisestä kirkosta joka hajosi kun kirkon torni rysähti kasaan ja samalla hajoitti kirkkosalinkin. 

Tabernakel on lahja itävaltalaiselta arkkiherttuas Maximiliam d'Esteltä vuonna 1842. Se on tehty Carrara marmorista. Tuo 11 metriä korkea betoniseinä kahden ison lasi-ikkunan välissä Tabernakelin takana kuvaa Elämän Puuta. Tabernakelin yllä palaa ikuisuuden lamppu ikuista valoaan.

Kirkon kastemalja on tehty Älvdalenin porfyyrista ja se on lahja kirkolle kuningas Karl XIV Johan'ilta ja kuingatar Desirée'ltä.

Tämä iso alls sijaitsee ns kirkontorilla, eräänlainen iso aula kirkon sisäänkäynnissä. Allas seisoo ison makuuasennossa olevan ristin päällä. Ristin alimmassa osassa sijaitsee paavi Paulus VI:n antama lahjoitus,  marmorikivi peräsin 300-luvun Roomasta, joka on alkuperäisestä Pyhän Pietarin basiliakasta, ja jonka rauniot sijaitsee osittain nykyisen basilikan alla.

Kirkko rakennettiin vuonna 1837. Kuvaus vuodelta 1866 kun kirkon torni hajosi. Kirkkoa ei ole mitenkään sen kummemmin koskaan sunniteltu. Sillä ei ole mitään erikoista teemaa jonka ympärille se olisi kehittynyt, kuten katollisilla kirkoilla on tapana. Kirkko on kehittynyt ikäänkuin ihan itsestään.

Kuinags Gustav Vasa pani välit poikki paavin kanssa vuonan 1524 ja vuonna 1527 päätettiin Västeråsin eduskuntaistunnossa että protestanttinen ja katollinen uskonto ovat saman arvoisia. Käytännössä katsoen katollinen kirkko lakkautetiin kuninags Gustav Vasan toimesta, sillä hän veti katollisen kirkon ja luostareiden omaisuudet kruunulle. Kuningas Gustav III antoi vuonna 1783 Ruotsiin maahanmuuttaneille katollisille henkilöille uskonvapauden. 

Café Eugenia on ihana paikka kahvitella. Paljon halvempi kuin muut kahvilat Sijaintikin on hyvin keskeinen. Kungsträdgårdenin alueella ja täällä saa kotitekoista kahvileipää, ihania soppia ja salaatteja sekä mahtavan tuoreita voileipiä. Suosittelen lämpimästi! Sijaitsee Sankta Eugenian kirkon sisäänkäynnin vasemallla puolella. Kesällä on pöytiä ja tuoleja sisäänkäynnin katoksenkin alla.