Keskusrautatieasema/Centralstationen

 Keskusrautatieasema vuonna 1890

Arkkitehti Adolf W. Edelswärd suunnitteli Tukholman keskusrautatieaseman. Ison odostushallin suunnitteli Folke Zettervall. Hänet palkattiin SJ:n Statens Järnvägar/ Valtion rautateitten pääarkkitehdiksi jo vuonna 1855 ennen kuin edes ensimmäiennkään junanraide oli valmistettu. Hänen 140-vuotisen virkansa aikana rakennettiin 5725 rakennusta junaratojen varteen, joista 197 oli asemarakennuksia. 

Tukholmaan saatiin junalinja paljon myöhemmin kuin Keski-Euroopan maihin. Ensimmäinen rata kulki Tukholmasta Södertäljeen. Josta myöhemmin sitten jatkettiin rataa aina Göteborgiin saakka. 

Tukholman keskusrautatieasema on ollut kohtauspaikka jo vuodesta 1871 lähtien. Täällä on tullut ja mennyt väkeä joka suuntaan. Kahden maailmansodan aikana on saapunut paljon pakolaisia tälle asemalle. Ajan saatossa on valkoiset pöytäliinat poistettu ja modernimmat olutkahvilat ja kuppilat tulleet niitten sijalle. 

Muistan tuon entieen kahvilan asemahallissa. Kävin nimittäin 70-luvulla sunnuntaisin asemalla ostamassa lehtikioskista Helsingin Sanomat. Kioskin edessä oli  aina jonoa. Eihän se lehti ollut aivan tuore painos, mutta kuitenkin. Kuinka me muuten olisi saatu tietää mitään siitä mitä Suomessa tapahtui.  Uutisissa ei koskaan kerrottu mitään Suomesta, eikä siitä nytkään juuri koskaan kerrota mitään. 

Rautatieaseman hallin katon maalasi Filip Månsson, joka oli erikoistunut juuri kattomaalauksiin.

 

Aikoinaan oli tarjoilijat asemahallin ravintola-kahvilassa.

Kuinkaallisetkin matkustivat siihen aikaan junalla. Heitä varten oli oma junavaunu.Tässä kuninags Gustav Adolf ja kuningatar Louice lähdössä matkoille.

Venäläisiä pakolaisia asemalla. Pakolaisia tuli junalasteittain monelta suunnalta. Ruotsiin on ajan saatossa tullut erittäin paljon pakolaisia. Syy pakolaisten  määrään oli se ettei Ruotsi ollut mukana toisessa maailmansodassa. Saksalaiset saivat siksi ostaa rautamalmia Ruotsista, mikä oli elintärkeää heidän sotateollisuudelleen.

 Suositumpaa ruokapaikkaa ei tuskin ole ollut kuin McDonnalds. 

Asemarakennuksessa sijaitsee yli 60 kahvilaa ja ravintolaa ja myymälää. Rakennuksen pohjakerros katutasolla on avoinna joka päivä kello 03.00-00.30 välisenä aikana. Paikalliseen sähköjunaan ei pääse enää kello 2.15 jälkeen. 

Junilta jotka saapuvat kello 0.30 jälkeen pääsee ulos vain Klarabergsviaduktin kautta, siis kerrosta ylenpään. Vastapäätä uloskäyntiä sijaitsee lentokentille ja satamiin kulkevien bussien terminaali ja hieman sen takaa lähtee pitkänlinjan bussit.  Maanalainen halli ja toisen kerroksen halli ovat avoinna kello 3.00-2.15 joka päivä.

Pohjakerroksen hallin valotaulu, minkä takana sijaitsee pitkänmatkan junien laiturit. Ensimmäiselle laiturille pääsee suoraan hallista ulos, mutta seuraaville laiturreille on mentävä ensin alakerrokseen ja sieltä noustava kyseiselle laiturille.

Italialaiset ravintolat ja kahvilat ovat aina suosittuja. Kuvassa Asso di Quardi. Nämä rautatieasemien ravintolat eivät yleensä ole missään päin maailmaa kovinkaan kummoisia. Mutta nälkä lähtee heidänkin tarjoiluilla.

Rautieasemasta on tullut kohtauspaikka, missö erilaiset firmat saavat vuorotellen pitää omia jippojaan. Jernhuset omistaa ja huoltaa asemaa. Ruotsissa ei taida valtio ja kunnat enää omistaa yhtään mitään. Rautatiet omistaa valtio, mutta liikenteestä vastaa yksityiset.

Arlanda Express

Tukholman keskusasemalta löytyy mahdoton määrä kahvioita, ravintoloita, myymälöitä ja muita liikkeitä kuten apteekki, kirjakauppa, kioskeja ja turisti-infoa.

Tukholman keskusrautatieasema yhdessä Cityterminaalin kanssa on yksi Pohjolan vilkkaimpia rautatiasemia. Tästä kulkee noin 250000 matkustajaa päivittäin.

Päärautatieasema ei ole pääteasema vaan väliasema koko kaupungin ja lääniin liikenteessä. Täältä pääsee pitkänmatkan juniin, juniin joilla pääsee Köpenhaminaan ja Osloon, paikallisiin sähköjuniin, tunnelbanaan=metro, paikallisliikenteen busseihin, pitkänlinjan busseihin ja Arlandan lentokentälle kulkevaan Arlanda Expressenin junaan ja lentokenttäbusseihin. 

 

Rautatieasema on myös T-Centralen/metroasema. Ruuhka-aikaan aseman käytävät ja hissit ovat tungokseen asti tipaten täynnä. Alakerroksen käytävä, mikä kulkee metrojunan laiturien ja sähköjunalaitureiden välillä, kutsuttaan stressikäytäväksi. Tästä käytävästä luultavasti päästään eroon kun tekeillä oleva Citybana valmistuu. Siitä tässä alenpana lisää.

 Uusi Citybana

Mutta tässä ei ole vielä kaikki, sillä Keskusrautatieaseman ja Vasagatanin alla, Keskusrautatieseman edustalla, maan alla rakennettaan uutta junatunnelia, missä tulee kulkemaan kaikki Suur-Tukholman paikalliset sähköjunat.

Tukholman keskusrautatieasema ei ole koskaan ollut pääteasema, vaan bussien, tunnelbanan ja junaliikenteen väliasema. Vain pitkänlinjan junille Tukholman keskusrauatatiesema on lähtö- ja pääteasema, samoin Arlandan lentokentän junaliikenteelle, mutta junat kulkevat täältä moniin eri suuntiin.

Tämä norjalainen hotelli Scandic Contintal on jo valmis. Hotelliin pääsee suoraan sähköjunlaiturilta ja metroasemalta. Myös Åhlensin tavaratalosta pääsee suoraan junalaitureille ja metroon.

Citybana on suuri projekti, mikä on valtavan suureen tarpeeseen. Citybana on kuusi kilometriä pitkä maanalainen uusi sähköjuna- ja metrolinja, mikä kulkee Keskusrautatieaseman ohitse. Radan varteen tulee kaksi uutta asemaa Stockholm City (tässä keskusaseman kupeessa) ja Odenplan, mikä on jo valmis. Rakenteilla on myös uusi 1,4 kilometriä pitkä silta Årstaan. Citybaan avataan 10. heinäkuuta 2017.

Citybana tulee olemaan kaksiraiteinen ja etelään päin kulkee tästä päivittäin 550 junaa, joista yli puolet ovat paikallisia sähköjunia. Säköjuna tulee saamaan kaksi omaa raidetta. Nykyinen Karlbergin asema tullaan sulkemaan junaliikenteeltä. 

Jotta sähköjunat pääsevät kulkemaan Normalmilta Södermalmille ja siitä edelleen on rakennettava Mälaren järven alle ymmärtääkseni kaksi tunnelia. Siellä Mälaren järven alla sijaitsee

jo metrolinjojen tunneleita. 

Tunnelien osat rakennetaan Tallinnassa ja sieltä ne hinataan Södetäljen kanavan kautta Tukholmaan. Yksi tunneli ei riitä. On rakennettava varsinainen junatunneli ja sen viereen myös palvelutunneli hätätapauksia ja huoltotöitä varten. Tunneli tulee kulkemaan Riddarholmin saaren alitse. Aivan mahtavaa teknikkaa käytetään apuna. Ensi kesänä päsee sitten kokemaan tämän uuden radan hyvistä puolista. 

Vasagatanin alla sijaitseva uusi asemaosuus Stockholms City, jossa  sähköjunien ja metron laiturit sijaitsevat tosi syvällä. Alimmalle etelä-pohjois-linjalla kulkevien junien laitureille pitää ottaa neljät rullaportaat ennen kuin pääsee laiturille. Keskikerroksessa ei ole lainkaan laitureita, mutta sieltä löytyy vessat ja infoa ja kulkuväylät keskusrauatiesemalle ja metroasemalle.

Mahdoton määrä uusia jyrkkiä rullaportaita ja uusia läpinäkyviä hissejä on rakennettu. Tukholman päärautatieasema on aina ollut sotkuinen systeemi ja nyt se on vielä sitäkin sotkuisempi, varsinkin ensikertaa Tukholmaan matkustaville. 

Tarkoitus on ollut että kaikki julkiset kulkuneuvot keskittyisi samaan pisteeseen. Kaikki sähköjunat ja metrojunat kulkevat Tukholman päärautatieaseman kautta. Tässä on yhteys myös pitkänmatkan juniin, satama-ja lentokenttäliikenteeseen ja raitiovaunuihinkin. 81 miljoonaa henkilöä kulkee aseman kautta vuosittain.

Lykkyä tykö! Oma äitini ei uskaltnut Tukholmassa käydessään astua rullaportaisiin, koska hän ei sitä ollut tehnyt koskaan aikaisemmin. 

30/01/2019. Palasin takaisin ja teen lisäyksen. Laitan tähän You Tube videon uudesta Citybanan asemasta.

Tukholman keskusrautatieasema tai vain pelkästään Centralen, kuten tukholmalaiset asemaa nimittää, valmistui vuonna 1871.

Sen jäkeen rakennusta on muuteltu useanpaan kertaan. Viime vuosinakin on tehty valtavia myllerryksiä koko rakennuksessa ja maan alla. Myllerrystä sen kuin jatketaan. Uusi Stockholms City sähköjunaasema on rakenteilla maan alla. Nykyisten junaratojen päälle ollaan alettu rakentamaan asuntoja ja myymälöitä ja ravintolojakin.Nykyään koko asemakompleksin omistaa Jernhuset AB.

Ylemmän tason sisäänkäynti sijaitsee ylemmällä tasolla sijaitsevan Klarabergsviadukten kadun varrella, mikä on jatke Klarabergsgatanille.

Vastapäätä sijaitsee City Terminaali, mistä lähtee bussit lentokentille ja satamiin, sekä pitkänmatkan bussit ympäri Ruotsia ja ulkomaillekin.

  Joulun aikaan ison hallin katto koristellaan joulukoristeilla

Asemarakennuksen pääsiäänkäynnin edustalla joulun aikaan. 

Rautateidenrakentaja Nils Ericsonin patsas ratutatieaseman pääsisäänkäynnin edustalla.

Naisia ja lapsia varten oli erikoinen odotushuone ja WC, jonne ei miehillä ollut asiaa. Siitä ei ole kauaakaan aikaa kun kävelin naisten odostushuoneen ohitse. Liekkö se siellä vieläkin. Myös kuninkaallisilla on oma odotushuoneensa asemalla, vaikka nykyään sillä ei enää ole käyttöä.

Asemalla sijaitsee myös VIP-lounge, johon vaadintaan ensimmäisen luokan junalippu. Lounge sijaitsee pohjakerroksessa Tukholman paikallisliikenteen matkatoimiston vieressä.

Tanskan kuningatar Margrethe miehensä prinssi Henrikin kanssa Tukholman päärautatieasemalla. Heidät vastaanotti Ruotsin kuningas Gustav Adof ja kuningatar Louise. Margrethen äiti oli Ruotsin prinsessa Ingrid, joka oli kuningas Gustav Adolfin sisko. Kuningatar Ingrid kävi joka kesä kolmen tyttäensä kanssa kotona Tukholmassa.

Ingridillä oli kaksi vanhempaa veljeä Gustaf Adolf (Oscar Fredrik Atrhur Edmund), nykyisen Ruotsin kuninkaan Carl Gustavin isä ja Sigvard (Oscar Fredrik), joka oli muotoilija ja suunnittelija, avioliitossa kolme kertaa. Sigvard menetti prinssin tittelin, mutta hänet aatteloi suurruhtinatar Cagarlotte av Luxembug. 

Luxemburg on ottanut ja atteloinut useita Bernadotte suvun jäseniä, joilla ei ole tai jotka ovat menettäneet kuinkaallisen tittelinsä. Heidän tittelinsä on nimeltään greve av Wisborg/Wisborgin kreivi. Luxemburgin ruhtinaskunta antoi tämän oikeuden syystä että suurruhtinatar Charlotte av Luxenburg oli kuningas Gustav II Adolfin pikkuserkku. 

Aaatelisoikeus koski vain miespuolisia Bernadotte suvun jälkeläisiä. Aaatelisarvokin on parempi kuin ei mitään. Koska sääntö koskee vain miespuolisia jälkeläisiä, niin se voi olla syy miksi Prinsessa Madeleine sai pitää kuninkaan luvalla prinsessan tittelinsä avioiduttuaan herra Chris O'Neilin kanssa. Kuningas ei halunnut erotella lapsiaan eri kastiin.

Herra O'Neilillä ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia saada prinssin titteliä, eikä päästä hovin palvelukseen, vaikka hän olisi sitä halunnut. Julkisesti kuningas ilmoitti sivistyneesti että herra O'Neil ei halua muuttaa Ruotsiin eikä palvella hovissa. Madeleine menetti myös oikeutensa toimia hovin palveluksessa koska hän avioliittonsa myötä on vain rouva O'Neil.

Nykyinen Ruotsin kuningas Garl XVI Gustav, aina niin iloisen näköisen siskonsa prinsessa Christinan kanssa, junassa vuonna 1950. Ennen vanhaan oli aivan normaalia että kuninkaalliset matkustivat junalla. 

Pikku  tuleva kruununprinssi Carl Gustav sanoikin että hän haluaa tulla junakuskiksi kun hänestä tulee suuri. Perinteinen kysymys pikkulapsille Ruotsissa on ollut "vad ska du bli när du blir stor?" Siis, mikä sinusta tulee suurena?

 Uudet penkit

God Jul!

Oikein hyvää ja rattoisaa joulua kaikille lähellä ja kaukana!

 

Kiitos Bob Dylan ja Patti Smith tästä mahtavasta musiikkikokemuksesta.

Österåkerin kunta

Österåker'in kunta

 Turistisivut!

Österåkerin kunnan luonnonkaunis sijainti on houkutellut runsaasti varakasta väkeä asettumaan asumaan juuri tänne. Tontit täällä ovat olleet huomattavsti halvempia kuin naapurikunnissa. Täällä asuu noin 43 000 asukasta ja kesäaikaan tuplasti. Kunnan keskupaikkakunta on Åkersberga, joka sijaitsee noin 30 milometriä Tukholmasta pohjoiseen. Noin 18% asukkaista on ulkomaataustaisia. Mukaan ei ole laskettu heitä jotka jo ovat Ruotsin kansalaisia. 

Paikkakuntaa nimellä Österåker ei ole olemassakaan. Aikoinaan oli Österåkerin pitäjä, joka kuului ns Åkerin laivakuntaan. Laivakunta nimitys täällä saaristokunnissa vastaa kihlakuntaa muualla päin Ruotsia. Österåkerin kirkko löytyy Åkersbergasta. Vanhaa perinnettä on myös Österåkerin maakunta ja Österåkerin seurakunta. Maakuntaa ei enää ole sitten sitten viimeisen kuntareformin jälkeen vuonna 1971. Seurakunta on yhdistetty Östra Rydin seurakunnan kanssa yhteen.

Österåker on Ruotsin nopeimmin kasvavia kuntia. Kunta on vauras, mutta myös asukkaat jotka muuttavat tänne on vauraanpaa väkeä. Kunnan koulut kuuluvat Ruotsin parhaimpien koulujen joukkoon. Kunnanvaltuusto tähtää siihen että Österåkerin kunta on ja tulee olemaan ns "världs klass/maailman luokkaa".

Österåkerin kunnassa on monta kymmentä järveä ja hyvin erikoinen kanava, kaksi luonnonreservaattia, mahdoton määrä muinaismuistoja ja riimukiviä. Österåkerin kuntaan kuuluu  myös mahdoton määrä meren saaria, joista suurimmat ovat Ljusterö, Finnhamn, Husarö, Ingmarsö, Nässlingen, Siaröfortet ja Äpplarö, joissa kaikissa on vakituista asustusta, mutta kesäaikaan saarille tulee runsaasti kesävieraita. Jokaisella saarella on oma charminsa. Vaikka täällä ei ole yhtä suurta tungosta kesäkaudella kuin Vaxholmin naapurikunnassa. Joten jos haluaa rauhallisenpaa kesänviettoa, niin tämä alue on ehkä parempi valinta, kuin nuo Tukholman läänin eteläisemmät saaret.

Waxholmsbolaget, on laivayhtiö, jonka kyydissä pääsee useimmille Tukholman saariston saarille vuodet ympäri. Laivassa voi ostaa matkalipun. Tukholman paikallisliikenteen sivut!  Busseihin tarvitaan ostaa liput etukäteen.

Tukholman saariston omat kotisivut! Tukholma on aivan ihana kesäkaupunki. Täältä ei oikeasti kannata kesäakaudella lähteä ulkomaille sillä Tukholmalla ja Tukholman saaristolla on niin paljon annettavaa. Kesäkausi on melko pitkä. Toukookuun alusta syyskuun loppuun on kesälämpötilat, vaikka Tukholmassa ei juuri helteitä ole. Ehkä viikko tai kaksi heinäkussa on kosteaa ja kuumaa.

Kunnan kulttuurielämä on monipuolista ja vilkasta. Täältä löytyy Österåkerin taidehalli, Kulturknuten, Berga Teatern, musiikkikoulu, luovakoulu, useita museoita ja Ekbacken nimien kotiseutupuisto. Koululaisille tarjotaan jatkuvasti teatteria, musiikkia, taidetta, tanssia...Österåkerin kunta on kulttuurillisesti rikas kunta. Kunnassa on useita taidegallerioita ja museoita. Kunta omistaa noin 1100 taideteosta.

Åkerin kavana, Åkersberga

Österåkeriin pääsee nopeasti E18 tietä, joka päättyy Norrtäljeen. E18 tieltä lähtee kaksi tietä itään päin kohti rannikkoa, 274 ja 276 joista viimeksi mainittua pääsee Åkersbergaan. Tie 274 taas puolestaan vie Vaxholmin kuntaan. Näitten kahden tien välillä kulkee Svinningevägen.

Tänne pääsee Tukholman Östra station/Itäiseltä asemalta Rosalgenin omalla paikallisjunalla. Österkär on pääteasema.

Upplannin maakunta on "repaleinen", sillä perinteisesti on maakunnat jakautuneet kolmeen folklandiin/kansanmaahan, Attundaland, Fjädrundaland ja Tiundaland. Kukaan ei tiedä varmasti miltä ajalta lähtie tämä kansanmaa jako on ollut voimassa. Nykyään tätä rannikkoaluetta nimitetään nimellä Roslagen. Tämä on historiallista aluetta jos mikä, kuten koko Upplanti muutenkin. Jo paikkakuntien nimetkin kertovat että nimet ovat menneiltä ajoilta.

Upplannin maakunta kuuluu kolmeen eri lääniin, Tukholman, Västmanland ja Södermanland. Upplanti on perinteisesti tunnettu linnojen, herraskartanoiden, kirkkojen, riimukivien ja muinaismuistojen alueena. Upplannin maakunnassa on todellakin runsaasti linnoja ja herraskartanoita. Kirkkojakin on pienimmissäkin kylissä. 

Kuten kartalta näkyy niin Tukholma ja koko Upplanti on ollut saaristoa. Österåkerista on ollut vain muutama pieni saari merenpinnan yläpuolella vuonna 1200 eaa.

Itämeren rannikkko on aina ollut suosittua aluetta asua. Jääkauden jälkeen alue oli saaristoa. Viimeisten 4000 vuoden aikana on maanpinta noussut enimmillään Suur-Tukholman alueella noin 26 metriä ja jatkaa vieläkin nousuaan.

Österåkerin kunnan kaksi distrikt/aluetta, vasemalla Österåker ja Östra Ryd ja oikealla Roslags-Kulla ja Ljusterö. Toisin sanoen, vasen puoli kuntaa on mannerta ja oikea puoli saaristoa.

Österåkerin kunta syntyi viimeisen kuntareformin aikana vuonna 1971, jolloin Österåker ja Österåkerin maalaiskunta yhdistettiin. Aikaisemmin oli jo kuntaan liitetty Roslags-Kullan ja Ljusterön pitäjät. Vaxholm liitettiin myös kuntaan vuonna 1974 mutta vaxholmilaiset valittivat hallitukseen saakka, että he haluavat olla oma kuntansa. Ja niin Vaxholm on oma kuntansa nykyään. Sitten huomattiinkin että Vaxholm on aivan liian pieni kunnakseen, joten siihen liitettiin Bogesundlandet, Östra Rydin seurakunta ja Resarö. Mutta siitä lisää Vaxholmin yhteydessä. Kukaan ei pysy millään mukana näissä kuntamullistuksissa.

Kunnan asukkaista on 18%maahanmuuttaja taustaisia. Heitä on seitsemästätoista maasta. Kunta jakautuu kahteen distriktiin, Roslags-Kulla ja Ljusterö ja Österåker-Östra Ryd. Asukkaat kuuluvat kahteen eri seurakuntaan, Österåker-Östra Rydin ja Ljusterö-Kullan seurakunaan, jos nyt eh ylipäätään kuuluvat johokin seurakuntaan. Se kun ei ole mitenkään pakollista. Ruotsissa ei enää synnytä mihinkään seurakuntaan, vaan liitytään vapaaehtoisesti oman valinnan perusteella. Se on jokaisen yksityisasia. Ruotsissa ei myöskään olla tilastoitu että mihinkä uskontokuntaan kukin kuuluu. Jokainen saa valita mihinkä seurakuntaan tai uskontoon kuuluu, tai olla kokonaan kuulumatta. Valtionkirkkoa ei siis enää ole.

Åkers kanal

Kanava on reilut 10 kilometriä pitkä, joka saa alkunsa Gransvikenin kapeasta ja pitkästä järvestä. Osa kanavaa on keinotekoista ja sitä pitkin päsee Itämerelle. Matkan varrella on yksi sulku. Veneilijät joutuvat maksamaan 50 kruuna "slussauksesta" ja aika on varattava vähintäin tuntia ennen. Kanava kulkee vain parisataa metriä Åkersbergan juna-aseman itäpuolelta. 

Suunniteilla oleva Åkersbergan kanavapuisto.

Österåkersin kunnassa on maanviljejy ollut pääelinkeino kautta aikojen. Täällä on vamlmistettu myös tiiliskiviä ja Wiran ruukkiyhteiskunnassa työstettiin rautaa. Wiran ruukkiyhtesikunnasta teen oman postauksen. Alueen herraskartanoissa, kuten Tuna gård, Smedby ja Magretelundissa, jopa valmistettiin omia tiiliskiviä. 

Tuna gård, Österåker

Tukholman pohjoispuolella on useitakin Tuna nimisiä kartanoita. Kartanon rakennutti kreivi Banér 1600-luvulla.  Kartanolla on oma junapysäkki, Tunagård. Täällä asui aikoinaan arkkipiispa. Keskiajalla kirkon valta oli niin sielullinen kuin maallinenkin. Mutta kun kuninags Gustav Vasa pääsi valtaan niin hän päätti ettei kirkko eikä paavikaan enää tästä lähtien määrää ihmisten elämästä, vaan tästä lähtien siitä määrää kuningas. Niinpä Gustav Vasa käski arkkipiispan poistua kartanosta ja otti kartanon omaan haltuunsa. Entisestä alkuperäisestä kartanosta ei ole enää paljoakaan jäljellä. Kartano on suurelta osin uudesti rakennettua.

Roslags-Kullan alueen keskeisin paikka on Roslags-Kullan kirkon luona, Österåkerin kunnan pohjoisosissa. Kirkko keskellä kylää, kuten tapana oli. Kirkko valmistui vuonna 1706. Kirkko on valmistettu hirsipuusta. Kirkko on uuskorjattu ja putsattu vastikään. 

Ljusterö kyrka, Österåker

Kirkko on 1700-luvulta. Kirkko syntyi niin että entisestä kappelista tehtiin kirkkoArkkitehti Hjalmar Kumlien halusi, että kirkko näyttäisi saaristohuvilalta, ja koristeli ulkopuolelta stukatureilla ja muilla kirvesmiehen taidoilla.

Östra Ryds kyrka

Tämä 1300-luvulta peräisin olevan pieni kirkko sijaitsee Rydbyholmin linnaan johtavan alléen varrella. Rydbyholmin linnasta olen tehnyt oman erillisen postauksen täällä. Östra Rydin kirkko on kuulunut Rydbyholmin linnalle, mutta nykyään se on tavalein seurakuntakirkko.

Kopia alkuperäisestä alttarikaapista ja krusifiksista sijaitsee kirkon vasemalla seinustalla. Alkuperäiset ovat Historiallisessa museossa Tukholmassa. Siellä on myös puinen madonnapatsas 1300-luvulta, puusta veistetty pyhimyspatsas, Pyhän Stefanuksen puupatsas ja ciborietyyppinen kasteastia 1200-luvulta. 

Östra Rydin kirkon alkupeäräinen alttarikaappi. Kaappi on vuodelta 1488 ja sen on veistänyt Johannes snickere. Snickare lisänimen hän sai siitä että hän oli puunveistäjä=snickare. Siihen aikaan ei tavallisilla ihmisillä ollut sukunimeä. Hän liikkui Uppsalan ympäritössä 1400-luvun lopulla ja tämä on ainoa kaappi, johon hän on laittanut puumerkkinsä. 

 Rydbyhols slott, Åkersberga

Rybyholms slott sijaitsee vain puoli kilometriä Österåkerin kunnan ulkopuolella, Östra-Rydin hyvin pienessä kunnassa, joka on välillä kuulunut Vaxholmin kuntaan ja poliittisesti se kuuluu yhteen Österåkerin kunnan kanssa.

Tässä Rydbyholmin linnassa kasvoi tuleva kuningas, Gustav Vasa. Ehkä Ruotsin merkittävin kuningas koskaan.  

Rydbyholmin linnan omistaa yksi Ruotsin ehdottomasti rikkaimmista henkilöistä, Gustaf Douglas ja hänen vaimonsa Elisabeth von Essen,  sekä heidän poikansa Carl. Eikä tämä ole ainoa linna jonka he omistavat.

Kreivi Gustav Douglas on ruhtinas Philip av Eulenburgin lapsenlapsi. Ruhtinas Philip av Eulenburg syntyi nykyisessä Kaliningradissa, silloisessa Königsbergissä. Hän syntyi Liebenbergin linnassa Brandenburgin provinssissa. Philip av Eulenberg meni naimisiin ruotsalaisen Samuel August Sandelsin tyttären kanssa, ja näin hän jiutui Ruotsiin. Sandels oli kreivi ja generaali.

Gustav Douglas on toiminut kaksitoista vuotta kokoomuksen politikkona. Gustav Douglasin kaksi veljistä asuu myös Ruotsissa. Isä Carl Douglas kuoli vuonna 1961. Hän toimi Barsiliassa suurlähettiläänä ja kuoli siellä. Kreivi Gustav Douglasilla on kaksi poikaa Carl ja Eric, jotka molemmat ovat jo keski-ikäisiä herroja. 

Douglasit ovat yksi Ruotsin suurimmista metsänomistajista. Suurin metsänomistaja on Ruotsin valtio, siis me kaikki ruotsinkansalaiset yhdessä. Valtio omistaa noin 30 miljardin kruunun edestä metsää. Siis 3 miljardia per henkilö. Kuntien omistamia metsiä on myös paljon. 

Gustav Douglasin serkku on naimisissa itävaltalaisen Habsburgin ruhtinassuvun jäsenen kanssa, Walburga Habsburg Douglas. He omistavat Ekensholmin linnan Södemalandissa.

Kreivi Gustav Douglasin sisko Elisabeth Douglas on naimisissa prinssi Max av Bayern kanssa  ja heidän vanhin tytär Sophie on naimisissa kruununprinssi Alois av Lichtensteinin kansssa. Toinen heidän tyttäristään Elisabeth on naimisissa herttuas Philip av Wurtembergin kanssa. 

Kreivi Gustav Douglasin isoisän isä oli Ludvig Douglas, joka oli Ludvig I av Bayernin jälkeläinen. Ludvig Douglas toimi Ruotsin ulkoministerinä 1895-1899. 

Douglasin suku tuli Ruotsiin 1600-luvulla ja kuningas aateloi ensimmäisen suvun edustajan melkein heti siltään. Douglasit osallistuivat myös 30-vuotissotaan ja näistä kahdesta syystä he ovat kuuluneet Ruotsin herrasväkeen ja ylimystöön jo heti Ruotsiin saavuttuaan.

  Ekensbacke

Fjärilsparken/Perhospuisto

Wira bruk

Wira bruk on entinen ruukkiyhteiskuta Äkesbergasta pohjoiseen päin. Teen siitä oman postauksen.

Östanån linna

Östanån linnan omisti Anders Isaksson Banéer 1400-luvulla. Linnan on omistanut Banéerin jälkeen suvut Bååt, Flemingin ja Wrede. Kauppaneuvos/kommerseråd on titteli jota käytettiin Ruotsissa vain 1600-luvulla. Sen jälkeen ei titteliä ole käytetty Ruotsissa, eikä sen puoleen monia muitakaan titteleitä. Mutta 1600-luvulla kauppaneuvos Simon Bernhard Hebbe osti Wiran ruukin. Hän teki Östanån linnasta sukukartanoan. Vielä vuonna 2008 omisti Hebben suku koko suuren alueen linnan ympäriltä, mutta linna pantiin myyntiin juuri äskettäin. Tontti on 13 hektaaria laaja. Linnan ympärillä on barokkipuutarha. Linnan hajoitti venäläiset 1700-luvulla, mutta linna on hvyässä kunnossa, koska sama suku on omistanut sen yli sata vuotta. Linnaa on kuitenkin vaikea myydä sillä se vaatii kaikesta huolimatta täyskorjauksen, joka tulee maksamaan tuplasti sen mitä linnan ostohinnaksi tulee. Ei sitä kaiketi vieläkään ole kukaan ostanut.

Margretelunds slott, Åkersberga

Vapaaherra ja valtion drotsi Gabriel Gustafsson Oxenstierna omisti tämän linnan 1600-luvulla. Alunperin linnan omisti kuitenkin Penningbyn linna omistaja aatelissuku nimeltä Bielke. Avioliiton myötä tuli Babriel Gustavsson Oxenstirna omistamaan tämän kauniin linnan. Linna edustaa romantiikan ajan tyyliä 1800-luvulta. 

  

Österåkerin häämarssi, kuvaus on Vidåkersin vihkikappleista, mikä on uuskorjattu uuteen kuntoon.

Useilla ruotsalaisilla kunnilla tai kylillä oli/on oma brudmarsch/häämarssi. Marssi soitettiin ja soitetaan usein vieläkin maaseudulla hääparin matkan aikana kirkkoon ja heidän sieltä poistuessaan.