Gustav III:s Antikmuseum/ Gustav III:n Antiikkimuseo

 Sisäänkäynti, Slottsbacken

Virtuaalinen vierailu museossa!

Avoinna kesäaikaan 27/4-30/9 maanantaista sunnuntaihin kello 10-17, siis samaan aikaan kuin linnakin.

Sisäänpääsymaksu Gustav III:n antiikkimuseoon ja linnaan:

Tukholman liinnaan aikuisilta 160-180 kr, opiskelijoilta ja lapsilta 80-90 kr, alle 7-vuotiaat ilmainen sisäänpääsy. Sisäänpääsylippu sisältää myös käynnin Antiikkimuseossa ajalla 27/4 -30/9. 

Bénigne Gagnerauxin maalaus jossa Paavi Pius VI/Gionanni Angelico Braschi (1717-1799) näyttää Ruotsin kuningas Gustav III:lle Vatikaanin museota. Taulu löytyy Tukholman Kansallismuseosta.

Gustav III/Gustav III av Holstein-Gottorp (1746-1792)

 Hän oli Holstein-Gottorpin ruhtinassukua.

Hän oli kuningas Adolf Fredrikin ja kuningatar Lovisa Ulrikan poika,  Karl XIII:n veli, Gustav IV Adolfin isä, ja serkku  Venäjän keisarinna Katarina II:n  serkku. Gustav avioitui  Köpenhaminassa Christianborgin linnan kirkossa Tanskan prinsessa Sofia Magdalena Oldenburgin kanssa, joka oli Tanskan kuningas Fredrik V:n tytär. Gustav III:n isä Adolf FredrikH olstein-Gottorp syntyi Gottorpin linnassa Pohjois Saksassa.

Nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe vietti ensimmäiset elinvuotensa  Glücksburgin linnassa, joka sijaitsee Pohjois Saksassa, aivan Tanskan rajalla. Margrethen isä oli kuninags Fredrik IX, joka kuului Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin ruhtinassukuun, joka on osa Oldenburgin suurta ruhtinassukua. Kesät Marghrete vietti äitinsä ja siskonsa kanssa Tukholmassa. Hänen äitinsä oli Ruotsin kuningas Gustav VI Adolfin tytär prinsssa Ingrid. Gustav III:n siskosta Johanna Elisabetistä tuli Venäjän keisarinna Katarinan II:n äiti.

Kuningas Gustav III:n suuren kulttuuri kiinnostuksensa vuoksi häntä kutsutaan "Teatteri kuinkaaksi". Hän perusti muun muassa erittäin arvovaltaisen Ruotsin Kuninkaallisen akatemian. Vain Ranskassa ja Espanjassa on kuninkaallinen akatemia. Mutta vain Ruotsin kuninkaallinen akatemia toimii melkein prikulleen samoilla ehdoilla ja säännöillä, jotka kuningas Gustav II sääti.

Akatemian ensisijainen tehtävä on vaalia ruotsinkieltä ja kirjallisuutta. Siihen aikaan 1700-luvulla akatemia kustannettiin kuninkaan varoilla/veroilla, mutta demokratian ajalla se ei käy päinsä. Kuninkaallista Akatemiaa sponsoroi suuret ruotsalaiset firmat. Akatemialla on valtavat varat, noin 1,7 miljardia kruunua, joita jaetaan erilaisilla kirjallisuus/media/kulttuuri stipendeillä ja palkinnoilla. Kuninkaallisia akatemioita on ties kuinka monta, mutta niillä ole mitään tekemistä yliopistollisten akatemioitten kanssa.

Gustav III palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–1790). Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi salaliitto, joka johti hänen murhaansa.

Tukholman linna on Ruotsin kuninkaan residenssi, mutta ei heidän asuntonsa. Suuri osa monarkian edustustilaisuuksista ja juhlallisuuksista järjestetään kuitenkin Tukholman linnassa. Lsäksi suuri osa linnasta on avoinna yleisölle vuodet ympäri.

Lisäksi linna toimii kuningasparin ja kuninkaallisen hovin työpaikkana. Kuninkaanlinna on ainutlaatuinen Euroopan kuninkaallisten residenssien joukossa, koska rakennuksessa kuninkaallinen residenssi ja työpaikka yhdistyvät kulttuurihistorialliseksi monumentiksi.

Linna on rakennettu barokkityyliin arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman suunnitelmien pohjalta. Se tuo mieleen roomalaisen palatsin. Linnassa on yli 600 huonetta seitsemässä kerroksessa. Paraatihuoneet ovat kaupungille ja pienemmät asuinhuoneet linnan sisäpihalle päin. Täällä on useita nähtävyyksiä: aarrekammio, jossa säilytetään valtakunnan regaaleita, kolmen kruunun museo, jossa kerrotaan linnan keskiajalle ulottuvasta historiasta ja mahtavat paraatihuoneet sekä linnan kirjasto ja kirkko. Kustaa III:n antiikkimuseo ja linnan kirkko ovat avoinna kesäkuukausina. Vahdinvaihto ja linnan myymälä ovat suosittuja vierailijoiden keskuudessa.

Saatavana on yhdistelmälippu, jolla pääsee myös Riddarholmenin kuninkaalliseen hautauskirkkoon, josta olen kertonut aikaisenmin täällä.

En ole sen kummemmin tutustunut Tukholman linnaan, mutta linnassa on useita mielenkiintoisia museoita, kuten Gustav III:s Antikmuseum, joten jo oli aika käydä tutustumassa.

Tämä on Euroopan vanhin museo, joka avattiin vuonna 1794. Tämä on luonnollisestikin myös  Ruotsin vanhin museo ja samalla Ruotsin vanhin taidemuseo.

Kuvaus museon avajaisista

Taiteesta ja antiikista kiinnostunut kuningas Gustav III (1748-1792) osti suurimman osan museon veistoksista Italiaan matkallaan 1800-luvun lopulla. Vatikaanin museon vierailu Vatikaanissa Gustav III:n italialaisen matkan aikana 1783-1784 sai prinssin innostamaan ostamaan antiikin patsaita ja perustamaan museon muinaisista kokoelmistaan.

Pian Gustav III:n kuoleman jälkeen päätettiin, että kokoelmat, jotka  koostuivat yli 200 veistoksesta, esitettäisiin kuolleen kuninkaan muistoksi. Kokoelman oli tarkoitus ensin koristella kuninkaan Haga-linnaa. Mutta kun taideteokset tulivat Tukholmaan niin huomattiin että kokelma sisälsi parisataa teosta. Niille oli mahdottomuus löytää paikkaa Hagan linnasta.

Näyttelytilat koostuvat kahdesta eri galleriasta. Veistokset sijaitsevat gallerioissa juuri niin kuin ne alun perin asetettiin. Museon kokoelmissa on mm kuningas Gustav III:n suuri kokoelma antiikiin aikaisia veistoksia, jotka kuningas hankki Italian matkallaan vuosina 1783-84. Nyt modernilla ajalla kuullostaa oudolta että kuningas on saanut ostaa valtavan määrän vanhoja antiikin aikaisia esineitä ja patsaita Italiasta Ruotsiin. Syy siihen on että taide ja arkeologia alkoi kiinnostamaan ihmisiä vasta 1700-luvulla Eurooppassa mutta vielä silloin ei osattu antaa kansallista arvoa oman maan esineille. 

Nyt tänä päivänä on taas antiikkiesineet ja huonekalut suht koht halpoja. Tarjontaa on enempi kuin kysyntää. Nyt saa rokokoo huonekaluja ja esineitä samalla hinnalla kuin moderneja uusvalmisteisia huonekaluja. Juuri 1700-luku oli ruotsalaisen huonekalusuunnittelun kulta-aikaa.

Kuningas Gustav III (1746-1792) syntyi kultalusikka suussa melkein kirjaimmellisesti. Hän kuului erittäin arvovaltaiseen Holstein-Gottorpin aatelissukuun, joka on euroopplaisen Oldenburgin hallitsijasuvun sukuhaara. Tämän korkea-arvoisempi ei yksikään kuinkallinen voi nykypäivänäkään olla. Tanskan nykyinen hallitseva kuingatar Marghrete on suorassa sukulinjassa 'oldeburgilianen' ja näin ollen ehkä yksi korkeimmalle arvostetuista kuninkaallisista nykypäivänä. 

Kuningas Gustav III oli myös sukua Vasan kuningassuvun kanssa. Gustav III kaappasi aatelissäädyiltä vallan takaisin itselleen, edisti kulttuuria ja soti Venjää vastaan. Aaateliset solmivat keskenään salaliiton kuninagsta vastaan ja tappoivat hänet. Mutta Gustav III ehti istua kuninkaan istuimella 21 vuotta. 

Koskaan sitä ennen eikä sen jälkeenkään, ole Ruotsissa ollut niin promeaa kuningasta, joka pukeutui kultaan ja hopeaan ja kantoi kallisarvoista viittaa ja kultaketjuja. Hän oli erittäin kiinnostunut kultuurista, varsinkin teatterista ja Italiasta. Hän perusti Svenska Akademin, joka on samanlainen laitos kuin Ranskan ja Espanjan kuninkaalliset akademiat. Hän perusti kuinkallisen teatterin, teatterin myös Drottningholmin linnaan ja kuninkaallisen oopperan. Kuningas keksi myös ruotsalaisen kansallisasun, josta oli eri muutoksia. Niin uudempia kuin vanhojakin kuinkaallisia asuja on vaikka millä mitalla nähtävänä Tukholman linnan Livsrustkammaren näyttelyssä.

Museon on avoinna vain kesäkaudella toukokuusta syyskuuhun. Talviaikaan ei kannata palkata väkeä töihin linnaan, koska kävijöitä on vähän. Kesäaikaan yliopiston opiskeiljat ottavat kesähomman mielellään linnassa. Vierailu linnan eri museoissa sisältyy Tukholman linnan sisäänpääsymaksuun. Linna on kuitenkin avoinna vuodet ympäri, jolloi saa nähdä edustusasunnot, Skattkammaren ja Tre Kronor museon. 

Kesä Tukholmassa

  

Heinäkuu on Tukholman hiljaisin ja rauhallisin kuukausi.

 

Livrustkammaren

Livrustkammaren, Tukholman linna, sisäänkäynti Slottsbacken 3

Avoinna:

24. kesäkuuta-31 elokuuta:

 maanantaista perjantaihin kello 10-18

syyskuusta-joulukuuhun:

 tiistaista sunnuntaihin kello 11-17 ja torstaisin kello 11-20

 (HUOM! maanantaisin suljettu)

Ilmainen sisäänpääsy! Täällä on lista museoista joihin on myös ilmainen sisäänpääsy!

Opastetut kierrokset sisäänpääsymaksu!

Livrustkammaren on Ruotsin vanhin museo. Nykyään yksi valtion museoista. Museo sijaitsee Tukholman linnan pohjakerroksessa ja sinne on oma sisäänkäynti Skottsbackenilta. Ei siis tarvitse maksaa linnan sisäänpääsymaksua. 

Livrustkammaren avattiin vuonna 1682. Livrustkammaen oli alun perin ruotsalainen kuninkaallisen perheen puku, haarniska ja asevarasto. Täällä säilytettiin myös muita välttämättömiä tavaroita, jotka olivat elinehto siihen aikaan. Vanhin olemassa oleva inventaario, joka on vieläkin tallessa ja on ollut joskus käytössä vuodelta 1548.

Vuoteen 2017 saakka Livrustkammaren kuului yhteen Skoklosterin linnan ja Hallwylskan palatsi museon kanssa yhteen. Mutta vuodesta 2017/2108 lähtien valtio muutti systeemejä ja näin Livrustkammaren liitettiin yhteen Statens historiska museet, johon kuuluu mm Hallwylska museet, Historiska museet, Kungliga Myntkabinettet, Skoklosterin linna ja Tumban Bruksmuseum/Tumban ruukkimuseo. Kaikki kuusi museokohdetta ovat korkeatasoisia.

Livrustkammaren voisi suomentaa vaikka seuraavsti: 'liv' tekoittaa elämää, 'rust' sanalla on monta tarkoitusta, kuten aseistaa, varustautua elämää ja tulevaisuutta varten, sekä varastoida. Livrustkammare on olemassa vain kuninkaallisessa linnassa, ei missään muualla yhteiskunnassa. 

Omassa mummolassani oli aittoja tavaroita varten. Erikseen aitat asusteita, sänkyvaatteita ja liinavaatteita varten. Toinen oli lihaa, kalaa, juureksia, säilykkeitä, hilloja ja vastaavaa varten. Kolmannessa oli muistaakseni viljaa.  Sitten oli erikseen rakennus koneita ja työkaluja varten. Ties kuinka monta eri rakennusta. 

Livrustkammaren on ollut suljettu perinpohjaisia korjauksia ja huoltotöitä varten puolitoista vuotta. Museo on avattu uudestaan 17. kesäkuuta 2019.

Museota ei ole korjattu neljäänkymmeneen vuoteen. Uuskorjaukset maksoi 15 miljoonaa kruununa, mutta se on pikkusumma verrattuna siihen mitä vastikään Kansallismuseon täyskorjaukset maksoivat, nimittäin 1,3 miljardia kruununa. Samaan aikaan on vielä kolmaskin museo peruskorjattiin  ja kunnostettiin, nimittäin Tukholman Kaupunginmuseo peruskorjattiin ja on nyt avattu uudestaan 27 huhtikuuta. 

Kaupungin museo seisoi entisten arkeologisten kaivausten päällä ja nyt haluttiin kaivaa esille lisää, joten samalla koko Slussen rakennettiin uudestaa. Lopullista peruskorjaussummaa ei ole vileä voitu kertoa, mutta se budjetoitiin alunperin 150 miljoonalla kruunulla. Kaupunginmuseo kuten Kansallismuseokin uuskorjausten jälkeen lakkautti noin 15 kokopäiväisen museovirkailijan viran. Modernisointi siis  aiheuttaa sen että henkilökuntaa vähennetään.

Tässä yhteydessä voin mainita että Tukholmassa on ollut jo monet kymmenet vuodet useat museo- ja teatterijohtajat suomalaisia. Jostain ihmeen syystä ei kulttuuri-institutioiden johtajien virat kiinnosta erityisemmin ruotsalaisia. Siihen kyllä löytyy selityksiäkin, mutta en perehdy niihin sen kummemmin tässä yhteydessä.

Museon peruskorjaukset saivat aikaan sen että naisten historia on tullut esille aivan erikoisella tavalla. Linnassa oli erityinen Kungliga klädkammare/kuinkaallinen pukukammari, joka nyt korjausten yhteydessä liitetty Livlustkammereen. Joten musoessa on erittäin paljon kuninkaallisia asusteita, arkiasusteita, juhla-asusteita ja asusteita,  joita kuninkaat käyttivät sotatantereella ja ratsastaessaan. 

Ruotsissa naisasia kulkee vieläkin huomattavasti suomalaisia naisia jäljessä. Siihen voi osittain olla useita syitä. Yksi syy on sotien jälkeinen yhteiskunta, jota Suomessa naiset olivat rakentamassa. Toisin oli Ruotsissa. Ruotsissa elettiin sotienkin jälkeen vielä patriarkaalista elämää, joka tarkoitti sitä että miehet määräsivät missä kaappi seisoo.  Useat sadat rikkaat aattelissuvut vaikuttavat vieläkin maan talouteen. Aaatelisilla on vieläkin Ruotsissa erittäin suuri taloudellinen merkityksensä, vaikka poliittisen vallan he ovat menettäneet. 

Kulttuurielämäkään ei ole päässyt kansallistumaan vaan se on vieläkin karkeasti kahtia jakautunut, eikä tavallisia kuolevaisia kulttuurielämä juuri kiinnosta. Koulujen opettajat raahaavat koululaisia museoissa sillä opetushallitus on niin määrännyt, mutta ei siitä kuitenkaan pääse nauttimaan kuin murto-osa koululaisista.  

Ei siitä ole kauaa aikaa kuin aatelisilla  oli oma kammarinsa Ruotsin eduskunnassa. Kammarissaan he saivat istua kuolemaansa saakka, ja olla kansalaisten päällepäsmäreinä. Vasta vuonna 1971 lakkautettiin eduskunnan toinen kammari. Säätyvaltiopäivät Ruotsissa siis jatkui aivan liian kauan. Alunperin Ruotsissa oli jokaisella säädyllä oma kammarinsa. Ja vasta vuonna 1971 kiellettiin kuninkaalta oikeus aateloida henkilöitä. 

Göran Persson istui Ruotsin pääministerinä 10 vuotta, vuosina 1996-2006. Häntä pidettiin erittäin hyvänä pääministerinä ja hän oli erittäin ahkera. Hän teki töitä joka päivä kellon ympäri. Ruotsissa päministeri joutuu hoitamaan myös presidentin virkaa ja matkustamaan paljon. Persson ei sietänyt nimitystä feminismi, koska se viittasi 'akkavaltaan'. Ei sen puoleen moni muukaan pitänyt feminismistä. Persson jopa erosi vaimostaan, joka oli aktiivi feministi. Göran Persson halusi vaihtaa feministi nimityksen tasa-arvoisenpaan nimitykseen, ihmisten tasa-arvo. Viisas temppuhan se oli, mutta häntä alettiin kutsumaan patriarkaksi. 

Perssonin hallituksessa istui monta itseään feministeiksi kutsuvia naishenkilöitä, joista Margareta Winberg oli varapääministeri. Perssonin jyrähdettyä puolueensa feministeille ja hiljennettyä heidän suunsa, lähetti Persson varapääministerinsä Brasiliaan suurlähettilääksi. Sen jälkeen ei yksikään nainen julkisesti käyttänyt nimitystä feminismi, eikä nykyäänkään. 

Mutta Ruotsissa on pikkuriikkinen feministipuolue, joka ei juuri pidä ääntä olemassaolostaan. EU:n parlamentissa istuu heidän edustajansa Soraya Post, jonka isä oli saksalainen juutalainen ja äiti romani. Hän kamppailee ennen kaikkea naisten puolesta, mutta myös romanikansan puolesta EU:ssa.

Suomalaisilla naisilla on enempi valtaa ja sanomista yhteiskunnassa,  ja varsinkin perheessään, kuin ruotsalaisilla naisilla, mutta suomalaiset naiset yleensä komentelevat ja arvostelevat perheenjäseniään. Vaikuttaa kuin Suomessa kodeissa olisi aina jatkuva naljailun ilmapiiri, sisällisota. Silti suomalaiset naiset ovat riippuvasia miehistään ja nöyrtyvät helposti. Ruotsalaiset naiset ovat itsevarmempia, eivätkä nöyrry, eivätkä ole miehistään riippuvaisia. Silti ovelat ruotsalaiset miehet hoitavat asiat omaksi edukseen yhteiskunnassa, mutta kotona he ovat melko tasa-arvoisia. Ruotsalaiset eivät arvostele, naljaile eikä piikittele, riitoja vältellään viimeiseen saakka, se on tabu.

Ruotsi on melko halpa turistimaa, joten Ruotsissa käy paljon turisteja, joita kinnostaa museot. Maaseudulta tulee perheitä Tukholmaan ja he käyvät myös museoissa. Maakunnissa asuvat eivät tunne itseään erityisemmin ruotsalaisiksi, vaan oman maakuntansa tai kotikuntansa asukkaiksi. Tukholma heille on eksoottinen kohde, vaikka he ovat siitä kuulleet historian oppitunneilla, ja päntänneet päähänsä satojen kuninkaitten nimiä. 

Puhumattakaan kaikista sodista. Ruotsi on nimittäin se valtio, mikä on sotinut eniten sotia maapallolla. 10 sotaa Tanskan kanssa ja 10 sotaa Venäjän kanssa! Mutta pitää sanoa että historia opettaa ja kouluttaa kansakuntia. Sen huoma ruotsalaisissa erittäin hyvin. Lopulta järki voittaa.

 Magdalenan hääpuku

Tämä on Bernadotte suvun kastekehto. Mutta kaikki Bernadotte lapset eivät ole saaneet maata tässä kehdossa, nykyisistä vain Carl Gustav, Carl Philip ja Estelle. Carl Gustav sen takia että hän oli miespuolinen perillinen ja lakien mukaan kruununperillinen. 

Mutta pian Carl Philipin synytymän jälkeen Ruotsin eduskunta muutti lakia, ja uuden lain mukaan hallistevan kuninkaan ensimmäisenä syntyneestä tulee kruununperillinen. Näin Victoriasta tuli kruununperillinen. 

Prinssi Carl Philip syntyi entisen lain aikana ja näin hän sai maata tässä kehdossa, koska hän oli kruununperillinen. Kun Victroria syntyi kuingaperheen ensimmäisenä lapsena, niin silloin oli vanha laki voimassa ja siksi hän ei saanut maata kehdossa. Muita kuningasperheen lapsia varten on toinen kehto.