Hyvää joulua!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta !

 Toivottaa Donna

Lucian päivä Tukholmassa

Tänään on Lucian päivä Ruotsissa. Lucian päivänä herätään hyvin aikaisin aamulla. Minäkin heräsin jo puoli kuudelta. Työpaikoillekin mennään hieman aikaisemmin kuin tavallisesti. Luciakulkueet käy sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Kirkoissakin juhlitaan Luciaa. Kirkot ottaa sisäänpääsymaksun ja varat he lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.  Esikoululaisetkin ovat jo täyttä päätä juhlimassa Luciaa. Luciakulkueita ei ole läheskään niin paljon kuin tavallisesti pandemian takia.

Rattoisaa Lucian päivää, ketkä nyt sitä viettävät!

S:t Karins svenska skola, Kaarina, Suomi

S:t Karins on Kaarinan kaupunki ruotsalaiselta nimeltään.

 

Ruotsalainen kirkko Pariisissa

Kina slott/Kiinan linna

Kina slott, Drottningholm

Käväisin Drottningholmissa, missä kuningas ja kuningatar asuvat. En käynyt sisällä linnassa enkä viitsinyt soitella privaatti asunnon ovikelloakaan 😎. Tuskin he olivat kotonakaan, sillä hovin kalenterin mukaan heillä on aivan hirvittävän paljon menoja. Kuninkaan luona lappaa väkeä yhtenään ja kuningas on siinä välillä matkoilla jossain päin Ruotsia, usein Silvia mukanaan, jos Silviallla ei ole muuta menoa. 

Ulkomaan matkat, siis valtionvierailut tekee nykyään Victoia ja Daniel.  He ovat jo ehtineet käydä kahdessa maassa valtionvierailulla nyt  pandemian ajalla, muun muassa Italiassa. Heidän mukanaan kulkee aina muutama ministeri ja useita suurfirmojen edustajia sekä jonkin verran myös kulttuuriväkeä.

Täällä on ollut Tanskan prinsessa Benedicte vierailulla ja kuingas on ottanut vastaan monen monta uutta suurlähettilästä, käynyt puhetta pitämässä armeijalle ja paljon plajon muutakin. Espanjan kuninagspari kävi  mysö vierilulla.

Aloitin tämän postauksen jo kesällä, joten nyt on aika saada tämä valmiiksi.

Kina slott, Drottningholm

Kina slott sijaitsee Drottningholmin linnan puistossa, Lövön saarella. Linna on avoinna vain kesäkaudella. 

Kina slott/Confidencen on yksi yhdestätoista kuninkaallisista linnoista. Valtion Kiinteistsövirasto pitää erittäin hyvän huolen tästäkin valtion omistamasta rakennuksesta.

Linnan edustalla voi käydä istumassa vaikka linna on kiinni. Koko Drottingholmin linnan puisto on avoinna kaikille. Ennen vierailua sisätiloissa on tutustuttava vierailusääntöihin ja ostettava pääsylippu. Linna avataan nyt pandemian jälkeen 28. kesäkuuta! Jos avataan, koska kukaan ei tiedä pandemian takia varman päälle.

Linnan lähettyvillä puistoalueella sijaitsee Kina slottscafé/Kina linnan linnakahvila, mikä sijaitsee viihtyisässä kivivalvissa. Tarjolla kahvin, kahvileipien, voileipien ja ennen kaikkea  kuuluisien vohveleiden lisäksi ruotsalaisia perinneruokia. Kahvila avaa ovensa lauantaina 26.6. Kahvila on avoinna yleensä siinä kello 11-16. 

Drottingholmin linnan edustalla sijaitsee myös kahvila nimeltä Karamellan, jonne löytää helpommin. Avoinna joka päivä noin  kello 10-16/17. Facebook! Kahvilaan melkein törmää kun lähtee kävelemään bussipysäkiltä linnaa kohden. Kahvilassa on usein lounasaikaan väkeä tungokseen asti, mutta siinä on tilavat ulkotilat kesäaikaan. 

Bussipysäkillä pysähtyy monta bussia, mutta turisteille on ehkä tärkein bussi Brommaplanin metroasemalta lähteevä bussi 176. Jää pois kyydistä kolmannella pysäkillä, toisella sillan jälkeen. Tämän kahvilan järjesti kuningatar Silvia itse. Hän kiersi tukholmalaisilla kirpputoreilla etsimässä kalustoa ja tarvikkeita. Tänne pääse omalla autollakin mainiosti. Parkkipaikkoja löytyy.

Kuningas Adolf Fredrik ja kuingatra Lovisa Ulrika

1700-luvulla kiinnostus kiinalaista ja japanilaista taidetta kohtaan tuli muotiin  Ruotsissa ja Euroopassa. Se tuli läheisistä kauppasuhteista East India Companyn kautta. Kuningas Adolf Fredrik rakensi kiinalaisesta vaikutteesta peräisin olevan puulinnan, jonka hän antoi syntymäpäivälahjaksi vaimolleen Lovisa Ulrikalle vuonna 1753. Täällä olen tehnyt postauksen Vitterhetsakademiasta.

Adolf Fredrik oli Ruotsin kuningas vuosina 1751–1771. Aadolf Fredrik kuului vaikutusvaltaiseen Holstein-Gottorpin sukuun, joka oli Tanskaa hallitsevan Oldenburgin suvun sivuhaara. Hänen isänsä oli Holstein-Gottorpin herttua, Lyypekin ruhtinaspiispa Kristian August. Äiti oli Baden-Durlachin ruhtinatar Albertina Frederika.

Kiinan linna arkkitehteinä toimivat Carl Fredrik Adelcranz ja Jean Eric Rehn. Kun alkuperäsiestä puurakennuksessa kymmenen vuotta myöhemmin alkoi näkyä iän merkkejä, arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz sai tehtäväkseen suunnitella uuden Kiinan linnan, tällä kertaa kivestä. 

Vuonna 1763 aloitettiin uuden linnan rakentaminen, mikä valmistui kuusi vuotta myöhemmin. Isännöitsijä Jean Eric Rehn vastasi ja johti työskentelyä kaikkien huoneiden sisätiloissa, jotka nimettiin keltaiseksi huoneeksi, punaiseksi huoneeksi, vihreäksi loungeksi, marmorisaliksi, kuninkaalliseksi paviljongiksi, ompeluhuoneeksi, peilihuoneeksi, salongiksi, kahdeksankulmaiseksi saliksi, soikeaksi saliksi ja paljon muuta.

Kuningattaren aviomiehensä kuningas Adolf Fredrik vei Lovisa Ulrikan ulos Drottningholmin linnan puistoon, jossa yhtäkkiä ilmestyi yllättyneelle kuningattarelle kiinalainen paviljonki. Kruununprinssi Gustav oli pukeutunut kiinalaisiin ​​mandariini asusteisiin. Sitten oli ohjelmassa kiinalainen liikuntaesitys kiinalaisten vaatteisiin pukeutuneiden kadettien kanssa, minkä jälkeen esitetiin kiinalaista balettia.

Kiinan innoittama linna oli siihen aikaan Euroopan korkeinta muotia. Linna oli rakennettu osiin Tukholman arsenaalissa ja lähetetty yöllä laivalla Drottningholmiin, ja näin vältettiin Lovisa Ulrikan teitsäsmä mitään yllätyksestä.

Päärakennuksen itäpuolelle rakennettiin myös ruokasali, niin sanottu Confidence, jossa ruokapöytä nostettiin ylös lattiassa olevan reiän kautta.Tällä tavoin voitiin keskustella häiriöttömästi ja luottamuksellisesti illallisella ilman palvelijoiden läsnäoloa, josta nimi Luottamus/Confidence. Kuninkaallinen perhe ei kuitenkaan koskaan viettänyt yötä linnassa, mutta vietti silti paljon aikaa siellä. Kuiningas Adolf Fredrikillä oli puuveisto harranstuksenaan ja hänellä oli jopa sorvauspaja kuninkaallisessa paviljongissa.

Linnaa uuskorjattiin ulkoisesti vuosina 1943-1955 ja sisustus vuosina 1959-1968. Pysyvä sisustus palautettiin alkuperäisiin väreihinsä ja huonekalut ja taide-esineet palautettiin alkuperäisiin paikkoihinsa.

Vuonna 1991 Drottningholmin linna yhdessä teatterin ja Kiinan linnan ja puiston kanssa lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Linna on nykyään museo, joka on avoinna kesällä veirailijoille.

Kansallispäivän konsertti

6.6.2021

En pystyy upottamaan tätä ihanaa konserttia, enkä edes tiedä pystyykö tämän näkemään ulkomailla. Tämä on Ruotsin kansallispäivänkonsertti, mihin ei kukaan päässyt sisään, vaan sen sai jokainen halukas katsoa netistä. Ruotsin rakastetuin muusiikko ja laulaja Benjamin Ingrosso sai olla mukana konsertissa. Nautinnollista musiikkia.

Lucian päivä konsertti

Iiris Viljanen, 'Finsk jul'- joulukonsertti

 

Ruotsalaiset ei Suomesta tiedä oikeastaan mitään, mutta se tiedetään, että suomalaiset ovat erittäin alakuloisia ja synkkiä. Ruotsalaiset tietävät myös sen ettei suomalaisten kanssa tahdo päästä juttuun, koska suomalaiset sulkeutuvat omaan kuoreensa.

Kokemuksensa ruotsalaiset ovat saaneet maahanmuuttaneiden suomalaisten parista, työpaikoilla ja naapureina. Ensimmäisen sukupolven suomalaiset maahanmuuttajat ovat vieläkin hyvin usein sisäänpäinkääntyneitä, eivätkä halua olla missään tekemisissä ruotsalaisten kanssa.  En minäkään ole ahkera seuran pitäjä, koska olen introvertti.  Mutta toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset ei eroa juuri millään tavalla ruotsalaisista. Sama koskee muitakin maahanmuuttajia. Tästä on tehty tutkimustakin. Ruotsinsuomalaiset ovat sairaanpia kuin ruotsalaiset tai muut maahnmuuttaneet, sekin tiedetään. Siitäkin on tutkimusta.

Nyt sitten siihen varsinaiseen aiheeseen...

Ruotsinsuomalainen Iiris Viljanen on lähteynyt joulukiertueelle ympäri Ruotsia ja esittää samoja kappaleita mitä hän laulaa jolulevyllään. Levyn nimi on "Finsk jul". Hänen kiertueensa pyörii tietysti hänen viime vuoden hienon joulualbumin ympärillä ja on tyypillisen iloisen joulushown vastakohta suomalaisen tavan mukaan. Iiri itse on tietoinen suomalaisen musiikin alkuloisuudesta, ei vaan ruotsalaiset, tai minä niin tykkään.

Iiris Viljanen on sanoittaja ja pianisti, joka on arvostettu ja tunnustettu omalaatuisena taiteilijana sekä yleisön että arvostelijoiden keskuudessa. Nyt yleisö voi päästä kuulemaan livenä hänen sanoituksiaan ja musiikkiaan. Iris on soittanut pianoa pienestä pitäen ja soittanut kaikkea jazzista klassiseen musiikkiin. Vuosien varrella hän on kehittänyt erityisen tyylin, mikä on hyvin rytminen ja tunteellinen.

Iiris Viljanen ei anna periksi melankolialle ja sitä on suomalaisessa jouluohjelmassa runsaasti. Hän itse valitsee isoäitinsä suosikin lapsuuden laulukirjastaan ​​"Joulun toivelaulukirja"/Joulutoivomuslauluja". Oman materiaalin lisäksi kuullaan musiikkia Leevi Madetojalta, Jean Sibeliukselta ja muilta synkiltä muusikoilta.

Masentavin on "Varpunen jouluaamuna" Zacharias Topeliuksen sanoituksella, kaunein on kaksikielisessä asussa hymni "Maa on niin kaunis / Härlig är jorden". Viljanen räppää ja laulaa vuorotellen suomeksi ja ruotsiksi. Siinä välissä hän jakaa suomalaisten joulutähtien (lehtitaikinan luumutäytteellä) reseptin, ennen kuin "Brevväxlingar" ilmestyy vihdoin lisänumerona.

Hötorget

Hötorgetin tori on Tukholman keskipiste.  

Manantaista lauantaihin torilla myydään vihanneksia, hedelmiä, juureksia, marjoja, ja kukkia ja  hieman muutakin. Joka sunnuntai klo 8.00-18.00 Hötorgetissa on kirpputori. Metrosaseman nimi on myös Hötorget. 

Tori on ollut olemassa jo kauan. Viikinkikaudella ja varhaiskeskiajalla tässä kohtaa oli kylä nimeltä Väsby, joka oli suuri ja vaikutusvaltainen. Myös Meyerin valimo löytyi täältä 1600- ja 1700-luvuilla. 

Anders Torstenssonin Norrmalmin ensimmäisessä kaavoitus suunnitelmassa vuonna 1637 sijaitsee aukio (vastaa nykyistä Hötorgetia) ja oli tuolloin ns. aksiaalinen neliönmuotoinen aukio, ensimmäinen Ruotsissa. Aukiolla oli  vihannes- ja kukkamyyjiä ja muutaman vuoden myös kalakauppiaita. Jo vuonna 1856 oli päätetty, että polttopuun ja puutavaran, heinän ja oljen kauppa lopetetaan Hötorgetilla ja siirretään Norrmalmstorgiin.

Paul U. Bergström perusti 1880- ja 1890-luvuilla myymälöitään useisiin torin ympärillä oleviin taloihin. Suuri PUB-talo pystytettiin vaiheittain vuosina 1916 ja 1924.

Konserttitalo rakennettiin vuosina 1923-1926 arkkitehtina toimi Ivar Tengbom. Rakennusta pidetään yhtenä 1920-luvun ruotsalaisen klassismin merkittävimmistä esimerkeistä. Konserttisalin edessä Hötorgin puolella seisoo Carl Millen Orfeusgruppen-patsas.

Tukholman kaupungin muutoksen yhteydessä jouduttiin purkamaan vanha 1880-luvulta peräisin oleva kauppahalli, jotta uudelle Hötorgscitylle saataisiin tilaa. Vanha halli purettiin vuonna 1953 ja uusi Hötorgshallen rakennettiin arkkitehti David Helldénin piirustusten mukaan samalle paikalle kerros maanpinnan alapuolelle. Näin Hötorgetin eteläosa sai täysin uudet kasvot, kun taas näkymä itään, länteen ja pohjoiseen on sama kuin 1930-luvulla. Vuonna 2015 Pub-tavaratalo suljettiin ja vuonna 2016 sen tilalle avattiin Haymarketin Scandic hotelli.