sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Sundbergs konditori


Sundbergs konditori, Järntorget, Gamla Stan

Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 9-20

Tämä Sundbergin konditoria  on avattu jo vuonna 1785  ja sitä pidetään Tukholman vanhimpana edelleen toimivana kahvilana. Kun kahvi tuli Ruotsiin, sitä joivat Tukholman sisäpiiriläiset. 1800-luvun jälkipuoliskolla naimattomat naiset saivat ensimmäistä kertaa istua oman pöytänsä ääreen hiljattain avatussa "naisten osastossa" ilman kuulustelua. Täällä Vanhankaupungin Järntorget 83:ssa naiset keskustelivat muun muassa tulevasta vallankumouksesta ja naisten äänioikeudesta.

Kaffepanna seisoo aina konditorioissa omalla pöydällä kahvilan keskellä. Ruotsissahan kuuluu usenmiten påtår/toinen kupillien kahvia hintaan. Tämä konditoria muistuttaa hieman Venetsiassa sijaitsevaa maailmankuulua kahvilaa nimeltä Caffe Floriania. Tukholmassa ei hinnat sentään ole yhtä korkeat kuin Venetsiassa.


Kuingas Gustav III toimi kuninkaana vuosina 1771-1792. Taulu on roikkunt seinällä sitten avauspäivästä lähtien, sillä Gustav III oli silloin Ruotsin kuningas ja hän ehkä kävi usein täällä konditoriassa kahvilla, nauttimassa tästä uudesta virkistysjuomasta, nimeltä kahvi. 

Gustav III palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–1790). Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi salaliitto, joka johti hänen murhaansa. 

Jälkipolvien silmissä Kustaa III on ollut Ruotsin historioitsija kiehtovimpia personallisuuksia, ja hänen mukaansa myös Ruotsin eniten lahjakkaimmista hallitsijoista. Hänen vahvuuksiaan olivat terävä äly ja taiteellinen lahjakkuus. Heikkouksia puolestaan ​​​​olivat impulsiivisuus sekä taipumus teeskentelyyn ja teatraaliseen käyttöön. 

Kulttuurielämän kannalta Gustav III oli hyvin merkittävä hallitsija. Hän perusti vuonna 1773 kuninkaallisen oopperan, vuonna 1786 Ruotsin Akatemian ja vuonna 1788 kuninkaallisen draamateatterin. Hän suosi erityisesti näyttämötaidetta, ja esiintyi itsekin näyttelijänä. Kustaan kiinnostus arkkitehtuuriin ja sisustamiseen näkyy etenkin siinä, että hänen mukaansa on nimetty kokonainen tyylisuunta, "kustavilaisuus".


Konditorian seinällä on myös nykyisen kuningasparin valokuva.






Coronavirukselle annetaan lähtöä tämän tortun muodossa.

Kun astut kynnyksen yli Sundbergin konditoriataloon, tuntuu kuin olisit siirtymässä ajassa sata vuotta taaksepäin. Vaikka Tukholmassa on vieläkin ainakin parisenkymmentä näitä perinteisiä konditorioita. Petissan  Skansenilla on yksi niistä.  Konditoria tarkoittaa kahvilaa missä leivotaan kaikki kahvileivät ja ruokaleivätkin paikan päällä. 


Ukrainalaiset pakenee

En aio tehdä tästä poliittista postausta vaan kerron mikä tilanne on Ruotsissa Ukrainan sodasta johtuen. Ukrainasta on paennut noin 4,5 miljoonaa ukrainalaista ja Ruotsiin tulee nyt  pävittäin 4000 ukrainalaista. Ruotsissa luullaan että tänne tulle ainakin 200 000 ukrainalaista pakolaista.  Alunperin ei ole aiottu ottaa enää paljon pakolaisia vastaan, mutta pakkohan tässä on.

Veneläisiä ei tänne tule, eikä ole tullut aikaisemminkaan kovin montaa. Venäläiset ovat saanet kuulla kauhukertomuskia Ruotsista ja ruotsalaisista. Ruotsalaiset ei ole muutenkaan olleet venäläisten kanssa tekemisissä millään tavalla, eikä ruotsalaiset ole matkustaneey Venäjlle, eikä venäläiset Ruotsiin. Venäläiset käyttävät Ruotsia väliasemanaan/transit matkalla Englantiin tai USA:han 

Ja koska Ruotsi on kiristänyt maahanmuuttolakejaan jo kaksi kerta sitten edellisen pakolaivirran alettua 2015, niin Ruotsissa ei olla varauduttu siihen että tarvittaisiin pikaisesti tiloja pakolaisille. Ruotsalaiset ovat huutaneet apua jo edellisen pakolaisvirran aikana, jopa Suomeltakin,  että ettekö te muutkin voi ottaa pakolaisia, eikä vaan me ja saksalaiset. Missään maassa ei reakoitu avunhuutoon. 

Ruotsiin tuli 2015-216 noin 200 000 pakolaista. Näistä on vain 60500 saanut jäädä ja 24000 on saanut tilapäisen luvan jäädä =3 vuotta. Uusimman maahanmuuttolain voimaan tulon jälkeen on aloitettu karkoitukset, mutta pandemia tuli tähän väliin sotkemaan karkoituksia. Täältä on karkoitteu aviopareja jotka ovat asuneet kymmenisen vuotta Ruotsissa, joiden lapset ovat syntyneet täällä, joilla on asunto ja työpaikat täällä.

Ruotsissa ei ole niin sanottuja maahanmuuttokeskuksia kuin muutamissa pohjois-Ruotsin kunnissa. Yksityiset ovat rakentaneet parakkeja pakolaisille ja eiköhän niitä nytkin ole alettu rakentamaan lisää. Valtio maksaa sitten yksityisille per pakolainen. Niissä parakeissa ei olle henkilökuntaa vaan pakolaiset saa selvitä omin päin. Ruotsissa oma vastuu koskee kaikkia täällä asuvia ja oleskelevia aikuisia. Ruotsissa ei hyysätä ketään kuin pieniä lapsia. Maahanmuuttolain mukaan on pakolaisten itse hommattava asunto ja työpaikka. Muuten joutuu asuman parakeissa.

Ukrainalaisten suhten tehdään poikkeus. Muitten pakolaisten on lähdettävä heti hakemaan töitä tai muuten karkoitus uhkaa. Ukrainalaisilta ei vaadita selvitystä siitä että he täyttävät pakolaisen vaatimukset. 

Ensinnäkin pakolaisten tulee elättää itseään.  Jos ei tienaa omaa rahaa tai heillä ei ole muuta omaisuutta, voi hakea taloudellista tukea Ruotsin maahanmuuttovirastolta. Taloudellinen tuki koostuu eri osista: päivärahasta, asumistuesta ja erityisavusta. Pakolaisilla ei ole oikeutta mennä sosiaalitoimistoon, koska he ei siellä tule lainkaan olemaan kirjoilla, ennekuin he saavat vakituisen oleskeluluvan ja heillä on työpaikka.

Majoituspaikassa, jossa ruoka sisältyy hintaan, päiväraha on:

(10,6 kruunua = 1€ )

24 kruunua / päivä naimattomille aikuisille

19 kruunua / päivä per henkilö aikuisille, jotka jakavat kotitalouskulut

Lapsille 12 kruunua / päivä 17 vuotta.

Majoituspaikassa, jossa ruoka ei sisälly hintaan, päiväraha on:

71 kruunua / päivä naimattomille aikuisille

61 kruunua / päivä ja henkilö aikuisille, jotka jakavat kotitalouskulut

37 kruunua / päivä 0-3-vuotiaille lapsille

43 kruunua / päivä 4–10-vuotiaille lapsille

11–17-vuotiaat lapset 50 SEK / päivä.

Ruuan lisäksi päivärahan tulee riittää vaatteisiin ja kenkiin, matkustamiseen,  puhelimeen,  sairaanhoitoon ja lääkkeisiin, hammashoitoon, hygieniatarvikkeisiin, muihin kulutustavaroihin ja vapaa-ajan toimintaan.

Oikeutensa taloudelliseen tukeen menettää kun henkilölle on myönnetty oleskelulupa. Jos asuu Ruotsin Maahanmuuttoviraston toimitilamajoituksessa, menetttää yleensä korvauksen kun luvan saatua muttaa asumaan johonkin kuntaan. Jos asuu omassa kodissa, oikeus korvaukseen lakkaa kuukauden kuluttua oleskeluluvan saamisesta. Useita muitakin oikeuksia menettää kun saa oleskeluluvan.

Maahanmuttovirasto päättää yksin maahanmuuttolain perusteella ketkä saa jäädä tänne. Hallitus ei pysty siihen puuttumaaan. Maahanmuuttovirasto on pyytänyt yksityisiltä apua asuntojen hankkimiseen.  

Muun muassa Malmössä on pakolaiset saaneet asettua asumaan voimistelusaleihin ja urheiluhalleihin. Maahanmuutovirasto ei pysty kirjaamaan kaikkia tänne tulleita,  vaan jono on pitkä ja he joutuvat odottamaan vuoroaan. Tarvitaan palkata lisää henkilökuntaa. Töitä on tarjolla Ruotsissa ravintola-ja hotelli alalla sekä autoksukeista on huutava pula. Ensimmäiset ukrainalaiset pääsee töihin jo kahden viikon päästä.

Unkrainalaiset valittavat ettei tuella voi elää, ja siksi useimmat ovat jättäneet Ruotsin ja mautkustaneet muualle. Heillä joilla on sukulaisia Ruotsissa jäävät usein miten sukulaistensa luokse.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2022

Kevättä kohden


On ollut upeat säät Tukholmassa. Tässä mennään kesää kohti. Odotetaan nyt kun tämä alkaa parin viikon päästä olla vihreää.


maanantai 21. helmikuuta 2022

Sankt Sigfridin kirkko


Kirkko rakennettiin Vasastaniin, mutta kirkko siirrettiin vuonna 1904 Aspuddeniin, missä kappeli on selvästi nähtävissä Essingeledenin sillalta. Ruotsissa on useita Sankt Sigfridin kirkkoja, sairaaloita, koluuja, paikkakuntia...

Yksi keskiajan suosituimmista pyhistä oli Sigfrid. Sigfridejä on kaksi, kertoo historioitsija Håkan Nordmark. Todellinen Sigfrid oli luultavasti lähetyssaarnaaja Englannista ja toimi Växjön alueella 1000-luvulla ja legenda Sigfrid, jonka uskottiin tuoneen kristinuskon Ruotsiin.



Alkuperäinen suunitelma


 Nykyinen kirkkorakennus


Pyhä Sigfrid oli tuli Ruotsiin legendan mukaan Englannista. Vendelin kirkosta Upplanninssa löytyy tämä kalkkimaalaus, mikä kuvaa Pyhää Sigfridiä. Ja minä kun olen kauan luullut että Pyhä Sigfrid oli naishenkilö, sillä nykyään ristitään Ruotsissa tyttölapsia Sigfrid nimellä.

Sigfrid (Sigfridus) oli englantilainen lähetyspiispa, joka 1000-luvun alkupuoliskolla toimi aktiivisesti Norjassa ja Ruotsissa. Sigfridin pyhäpäivä on 15. helmikuuta. Häntä pidetään Smålandin ja Västergötlandin apostolina. Pyhän Sigfridin pyhimys ominaisuuksia ovat piispanasu ja kolmepäällinen amme. Pyhä Olav oli ottanut Sigfridin mukaansa Englannista lähetystyöhön ensin Norjaan, sitten useisiin Ruotsin maakuntiin.

Legendan mukaan Sigfrid tuli veljenpoikiensa Unamanin (pappi), Sunamanin (diakoni) ja Vinamanin (subdiakoni) kanssa Tanskan kautta Värendiin palvelemaan lähetystyötä. Jumalan ohjeiden mukaan he pystyttivät kirkkorakennuksen Växjöjärven rantaan. Sigfridin ollessa Länsi-Götanmaalla kastamassa Olof Skötkonungia Husabyn lähteessä. Olof Skötkonung/Olavi Sylikuningas  oli Ruotsin ensimmäisen kuninkaan Erik Segersällin poika ja siis kuningas omalla ajallaan vuosina 995-1022.

Etelä-Ruotsissa saarnannut ja kirkkoja rakentanut Sigfrid kuoli Växjössä, jonne hänet on haudattu. Hänen pyhäkkönsä tuhoutui 1600-luvulla. hän on pätevä pyhimys katolisessa kirkossa aivan kuten Erik Pyhä. Myöhempien legendojen mukaan Sigfrid seurasi myös lähetyssaarnaajia Sankt Eskiliä, Sankt Botvidia ja David av Munktorpia, joiden tehtävänä oli kristillistää Mälarin järven alueet.


 Pyhä Sigfrid Överselön kirkossa Södermanlandissa







Kirkon ovessa on laatta mikä takaa sen että kirkkorakennus on lain voimalla kulttuurisuojattu rakennus.

Kirkosta pitää huolen nykyään Sankt Sigfridin ystävät niminen järjestö. Ja hyvä niin, sillä tästä pinestä kirkosta on tapeltu ja riidelty useita vuosia. Missionprovinssen ja venäläis-ortodoksinen seurakunta nimeltä S:t Sergei haluavat omia tämän kirkon, ihan väkisin.

Pyhän Stefanuksen koinonia/Jumalnpalvelusyhteisö on ylistysyhteisö/seurakunta vapaa hiippakunta Ruotsin kirkon perinteiden mukaan, eräänlainen alaosasto tuolle S:t Sergein seurakunnalle. Pitää muistaa että silloin elettiin katollisella ajalla. Jumalanpalvelukset vietetään Ruotsin kirkon järjestyksen mukaan. Kerrotaan että "Löydät meidät St. Sigfridin kirkosta Tukholmasta".

Dagen on nimeltään Ruotsin kirkon oma päivälehti, jossa kerrotaan seuraavaa (9.7.2020): 
"Venäjän ortodoksit hoitavat Putinin asioita yrittäessään vallata Ruotsin kirkon. Kirkoilla ja kirkoilla on eroa. St. Sigfridin mellakka on Moskovan patriarkaatin toinen yritys ottaa järjestö haltuunsa," kirjoittaa toimittaja  Patrik Oksanen.

Se ei ole tavallinen kirkkoriita, mikä on vaikuttanut Tukholman Pyhään Sigfridiin. Tämä on Moskovan patriarkaatin toinen yritys ottaa organisaatio haltuunsa Ruotsissa reilun vuoden aikana.

Dagen nimisen päivälehden paljastus siitä, kuinka St. Sigfridin ystävien ylimääräinen vuosikokous päättyi mellakoihin, on suurelta osin kopio siitä, mikä vaikutti ortodoksisen kirkon ortodoksiseen kirkkoon Tukholmassa toukokuussa 2019.

Jumalanpalveluksen jälkeen suuri joukko ihmisiä saapui kirkkoon ja vaati sekä jäsenyyttä että seurakuntakokousta, jotta kirkko siirtyisi Moskovan patriarkaatin lainkäyttövaltaan. Ruotsalaisia ​​luteraaneja ja juutalaisia ​​uhkailtiin ja loukattiin, ja kaste keskeytettiin. Poliisi kutsuttiin karkottamaan ihmiset, jotka ortodoksisen kirkon ortodoksisen kirkon verkkosivujen mukaan saivat "hengellistä ravintoa muissa seurakunnissa ja samalla harjoittivat aggressiivista propagandaa yhteisöämme ja pastoria henkilökohtaisesti".

Hyökkäyksen takana oli Moskovan patriarkaatti, joka yrittää lujittaa asemaansa ja yhdistää muita Venäjän ortodoksisia seurakuntia. Tukholmassa patriarkaattia edustaa Pyhän Sergein seurakunta. Juuri seurakunta yrittää Dagen lehden raportin mukaan nyt ottaa haltuunsa Pyhän Sigfridin kirkon yhdessä luterilaisen Missionsprovinsen kanssa.

Missionsprovinsen/Lähetysmaakuntaa syytetään yrittämisestä ottaa haltuunsa Pyhän Sigfridin kirkko Tukholman keskustassa yhteistyössä venäläisen ortodoksisen seurakunnan kanssa. Ylimääräisessä vuosikokouksessa syntyi mellakka ja paikalle kutsuttiin poliisi.

Moskovan patriarkaatti ei ole tavallinen kirkko, vaan se tulee nähdä Venäjän ulkopolitiikan välineenä. Kirkko pyrkii hallitsemaan itsenäisiä ortodoksisia ryhmiä, mikä vaikutti viime vuonna ortodoksisen kirkon ortodoksiseen kirkkoon. Ajatuksena on, että ortodokseja ohjataan tukemaan Moskovan patriarkaattia, joka puolestaan ​​on osa Kremlin vallanvälineitä.

Moskovan patriarkaattia ei pidä sekoittaa maanpaossa olevaan venäläiseen kirkkoon, joka lähti Venäjältä vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. Sen sijaan patriarkaatti perustettiin uudelleen vuonna 1943 Stalinin käskystä. Stalin halusi uskonnon natsi-Saksan torjuntaan, ja sodan jälkeen Kreml ymmärsi, että kirkkoa oli käytännöllistä käyttää.

Tämä tarkoittaa, että Moskovan patriarkaatti on siitä lähtien ollut KGB:n ja Venäjän valtion tärkeä työkalu. Viron tiedustelupalvelu kuvaili vuoden 2018 vuosiraportissaan Kremlin ja patriarkaatin suhdetta seuraavasti: ”Venäjä on vuosisatojen ajan käyttänyt tarvetta suojella ortodokseja tekosyynä puuttuakseen muihin maihin. Stalinin aikana neuvostohallinto yritti käyttää kommunistisen terrorin aikana valtavasti kärsineitä jäänteitä vaikuttaakseen kansaansa ja muihin maihin. Kirkko oli alistettu turvallisuuspalveluille.

Omana aikanamme selkein esimerkki on Moskovan patriarkaatin toiminta Ukrainassa, vuosia ennen Krimin laitonta liittämistä vuonna 2014 ja Itä-Ukrainan sotaa tehtiin kumouksellisia toimia. Virolaiset kuvailevat sitä seuraavasti: "Venäjän turvallisuuspalvelut käyttivät kirkkoa rintamana. Esimerkkinä tästä oli se avoin tuki, jonka" separatistit "saivat suurelta määrältä papistoa, he osallistuivat erikoisjoukkojen operaatioihin, keräsivät tukea Moskovalle heidän kokouksiinsa ja järjestivät provokaatioita Venäjän turvallisuuspalveluille."

Kirkolla on myös tärkeä rooli isänmaallisten arvojen ja Putinin palkitseman isänmaallisuuden rakentamisessa. Pappeutta käytetään sekä pienaseiden että ydinaseiden siunaukseen. Kesäkuussa Moskovassa vihittiin käyttöön valtava katedraali asevoimille. Patriarkka Kirill ylisti virkaanastujaisissa venäläisiä sotilaita Pyhän Venäjän puolustamisesta ulkoisia ja sisäisiä vihollisia vastaan.

Moskovan patriarkaatti tuli Ruotsiin 1990-luvulla ja nykyään siellä on neljä ortodoksista seurakuntaa ja kaksi pappia. Västeråsissa pappi Pavel Makarenko on saanut huomiota VLT:n arvion jälkeen täysin uudesta kirkkorakennuksesta, jonka arvo on arviolta 35 miljoonaa kruunua Västeråsin lentokentän viereen. Ei mikään pieni sitoumus noin sadan jäsenen seurakunnalle. Rakentamisen ovat rahoittaneet venäläiset "isänmaalliset". 

Pappi itse oli rakennuslupaprosessin aikana venäläisomisteisen yrityksen toimitusjohtajana, joka maksoi osan seurakunnan laskuista. Samaan aikaan Ruotsin verovirasto leikkaa kirjanpitoa ja vaatii yhtiöltä useita miljoonia summia. Lehti saattoi myös kertoa, että asiakas kuului järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja että seurakunta oli saanut apua kahdelta rakennustoimikunnan varajäseneltä.

Ruotsin suurin seurakunta on Tukholman Pyhä Sergei, jota johtaa pappi Vitali Babushin. Aggressiiviselle yritykselle päästä Tukholman Pyhän Sigfridin kirkkoon on kiireellinen selitys, seurakunnalla ei ole nettisivujen mukaan omaa kirkkohuonetta heinäkuusta 2020 lähtien. Sävy on vuorotellen epätoivoinen "olemme melkein tukehtuneet" ja vuorotellen katkera sanoista kuin yksin seisominen "saamatta konkreettista tukea Ruotsin viranomaisilta ja ekumeenisilta järjestöiltä, ​​toisin kuin muut uskonnot".

Moskovan patriarkaatti ei ole tavallinen kirkko, se on Kremlin instrumentti harmaalla vyöhykkeellä, sodan ja rauhan välissä, jossa Ruotsi on turvallisuuspoliisien mukaan. On korkea aika, että useammat ihmiset ymmärtäisivät, että kirkkojen ja kirkkojen välillä on ero, jotta et päädy rooliin, mikä Missionsprovinsen/Lähetysprovinssille on annettu taistelussa Pyhän Sigfridin puolesta. 

Missionsprovinsen/Lähetyshiippakunta, viralliselta nimeltään Missionsprovinsen i Sverige ("Ruotsin lähetyshiippakunta"), on kristillinen organisaatio Ruotsissa. Siihen kuuluu useita luterilaisia pappeja, maallikkoja sekä jumalanpalvelusyhteisöjä ("koinonioita"), jotka eivät hyväksy Ruotsin kirkon evankelis-luterilaisen kirkon uusimpia linjauksia vaan kannattavat perinteistä raamatuntulkintaa. Missionsprovinsen pitää itseään "yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon" vapaana kirkkoprovinssina Ruotsissa luterilaisen tunnustuksen perustalla. Se katsoo jatkavansa Ruotsin kirkon hengellistä perintöä (traditiota).

Huomautan tässä että Ruotsin kirkko on yksityinen, eikä sillä ole mitään tekemistä Ruotsin valtion kanssa. Missionsprovinssin mukaan Ruotsin kirkko ei enää opeta oikeaa kristinuskoa, koska se niin monella kohdalla poikkeaa Raamatun apostolisesta opista. Eniten julkisuutta ovat saaneet kysymykset naispappeuden sekä samaa sukupuolta olevien liittojen osalta. 

Missionsprovinsen ei hyväksy naispappeutta, ei-selibaatissa elävien homoseksuaalien pastorien toimimista Ruotsin kirkon työntekijöinä, Ruotsin kirkon vuonna 2006 käyttöön ottamaa samaa sukupuolta olevien parien siunauskaavaa eikä Ruotsin kirkon ja valtion yhteistä hanketta samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseksi kirkollisesti avioliittoon. Myös se, kuinka Ruotsin kirkon piispat ovat ottaneet etäisyyttä kristinuskon opetuksiin, on herättänyt kritiikkiä. 

lauantai 15. tammikuuta 2022

Tulppaanien päivä tänään

Ransakalaisia tulppaaneja ja Eucalyptuksen oksia, erittäin suosittu kombinaatio. Ranskalaiset tulppaanit ovat huomattavasti kalliimpia kuin hollantilaiset, mutta paljon kestävämpiä. Niillä on pitkät varret, joista voi leikata vaikka joka päivä sentin kokoisen palan pois ja silloin ne kestää vielä kauemmin.


PS. Tukholmassa on 65 kasaa ei puolilla kaupunkia, mihin voi jättää jolukuusensa. Tukholman kunta on jäänyt ahtaalle kun naapurikunnat ovat kasvaneet. Tukholman kunnan ulkopuolella viedään kuuset roskakeräykseen ja poltetaan myös asuntojen lämmöksi. Tämä maksaa Tukholman kunnalle yksistään miljoona kruunua, mutta toisaalta  kuuset poltetaan ja siitä saadaan asuntoihin lämpöä.