torstai 28. maaliskuuta 2024

Förbifart Stockholm


Ensimmäisenä haluan sanoa että Tukholma on liikenteen läpikulku kaupunki, vaikka monet junalinjat alkaa tai päätyy Tukholmaan. Pohjois-etelä suunnassa on ollut hankaluuksia löytää kulkuväyliä, koska Tukholma on rakennetuu saarille.

Förbifarten Stockholm/Tukholman ohikulkuliikenne on suuri projekti mitä on suuniteltu kauan. Uusi E4-tie Tukholman länsipuolella, 21 km pitkä ja 6 uutta liittymää. Suuret osat tunnelissa lähellä kaupunkiympäristöä, Mälarenin järven alla, luonnonsuojelualueen läpi, lähellä maailmanperintöä.

Nykyisellään E18-tie pohjoisesta päin jatkuu E20-tienä ja se yhtyy E4-tiehen Hagastadenin ja Karoliinisen sairaalan kohdalla Solnassa. E4-tie on se tie minkä rrittiä muutetaan, ja mikä on se varsinainen Förbifarten Stockholm. E4-Eurooppatie alkaa Torniosta ja kulkee etelään päin Tukholmaan ja siitä edelleen Södertäljen kautta Helsingborgiin saakka.

18 kilometriä pitkä tunneli on turvattu, nyt siitä tehdään liikenteelle turvallinen. Se voi kestää vuoteen 2030, ennen kuin tie avataan liikenteelle. Mutta nyt 23 maaliskuuta 2024 tielle päästettiin liikenne useammalle kaistalle!

Vuonna 2016 aloitettiin rakennusvaihe, joka on koostunut pääosin kivien räjäyttämisestä 18 kilometriä maan alle ulottuvan tunnelin rakentamiseksi (koko reitti on 21 kilometriä pitkä). Varsinaisen tunnelin lisäksi, johon autot pääsevät ajamaan, on rakennettava myös työtunneleita, jotka pystyvät kuljettamaan räjäytteitä, koneita, henkilöstöä ja kivimassoja ja myös busseja.


Förbifarten Stockholm=E4

Kuva on otettu Kungens kurva, Skärholmen, missä sijaitsee muun muassa IKEA:n vanhin myymälä ja paljon muitkain firmoja. Kungens Kurva nimitys tulee siitä että aikoinaan kuningas Gustav V ajoi ojaan vuonna 1946 juuri tässä kohtaa, kun tiessä oli melkoisen jyrkkä mutka.


Tämän jälkeen puuttuu vielä itäinen osa kehätiestä, mutta hallitus onn kiinnostunut alkaa sitä rakentamaan. Förbifart Stockholm osuus rahoitetaan 80 prosenttia ruuhkaverolla ja 20 prosenttia maksaa valtio.


Kungens Kurva on valtavan suuri kaupallinen keskus/shoppingcentrum ja nyt siitä tulee Tukholman suurin tienristeys.

Kirjoitan Tukholman liikenteestä syystä että jos joku tulee Tukholmaan omalla autollaan ja haluaa jatkaa matkaa vaikka etelä-Ruotsiin tai jonnekin Eurooppaan.

Tässä on Tukholman tiekartta vuodelta 2008. Kuten jokainen tieteeä niin Tukholma on syntynyt saarille jääkauden jälkeisen maapinnan nousun jälkeen ja maapinnan nousu jatkuu vieläkin ja uusia saaria synyy ajan saatossa.

21 kilometriä (mistä 18 kilometriä tunnelissa) pitkä Förbifart Stockholm/ Tukholman moottoritie- ja ohitustunneli on vihdoinkin valmis. Mutta liikennettä ei päästetä tielle ennen kuin vuonna 2030. Tie on aivan välttämättömyys.

 41 miljardia kruunua maksoi tähän mennessä tämä Ruotsin suurin infratruktuuri projekti. Ajatuksena oli yhdistää Tukholman läänin pohjois- ja eteläosat ja vapauttaa 8 kilometriä pitkä Essingeleden moottoritie ja samalla vapauttaa kantakaupunki ohikulkijolta. Essingeledeniä pitkin kulkee E4 ja E20 tiet. Essingeleden on Ruotsin eniten liikennöity  8 kilometriä pitkä tienpätkä.


Kartalle on merkitty bussilinjat jotka tulevat kulkemaan tunnelissa ja nousemaan välillä ylös maanpinnalle bussipysäkeille.

Tukholman läpi ajaminen voi olla ärsyttävää useimmille. Niille, jotka liikkuvat kaupungilla ja sen ympäristössä, vaikuttavat jonot ja ruuhkat. Niille, jotka vain menevät ohi, on surullista, että joutuu silti maksamaan ruuhkaveroa. Ainoa tapa kiertää se on E18 kiertotie Enköpingin läpi Tukholman länsipuolella, minkä voit tehdä, jos ajat lomalla, mutta joka ei ole yhtä miellyttävää, jos matkustat mökille viikonloppuna.

Kaikkien tienkäyttäjien helpottamiseksi työt E4-ohitustiellä Tukholmassa ovat parhaillaan täydessä vauhdissa. Työ sisältää pitkän, pitkän tunnelin rakentamisen kaupungin alle. Tavoitteena on, että autoilijat, joiden tarvitsee vain ohittaa, voisivat tehdä sen nopeammin ja vähemmän liikennettä rasittaen.

Työt aloitettiin vuonna 2001 ja on sen jälkeen kohdannut erilaisia ​​esteitä ja takaiskuja. Suunnitteluvaihe oli pisin, se kesti vuosina 2001-2016. Tänä aikana jouduttiin tekemään selvityksiä ja hakemaan useita erilaisia ​​lupia. Toteutettavuusselvitys, tietutkimus, hallituksen lupa, työsuunnitelma, maa- ja ympäristötuomioistuimen lupa ja hankinnat olivat asioita, jotka piti tarkistaa, mikä siis kesti 15 vuotta.

Kyseessä on kuusikaistainen moottoritie, joka kulkee tunnelissa ja rampeissa, yhteensä noin 55 kilometriä. Se on lähellä kaupunkiympäristöä, jo olemassa olevaa liikennettä, kuutta luonnonsuojelualuetta, vesilähdettä ja maailmanperintökohdetta kuninkaallista Drottningholmia. Hanke sisältää noin 60 sopimusta, joista monet ovat rinnakkaisia ​​ja vaikuttavat toisiinsa.

Pitää muistaa että tämä E4 on ollut pääsääntöinen tie ulos Tukholmasta etelään ja länteen päin, siis Eurooppaan saakka. Joten tien suorentaminen ja parannukset ovat erittäin tarpeen, varsinkin tavarankuljetusten takia.

Kesälomalaiset ajaa Mälaren järeven pohjoista puolta E18 tietä ja se on myös parasta ottaa jos haluaa ajaa Osloon Norjaan. Parasta otta E18 tie ulso kaupungsita myös Göteborgiin matkustavien ja ajaa Mälaren järven pohjoista reittiä Örebron kutta Göteborgiin.

Etelään päin Tukholmasta on sitten parasta ottaa E20 tie, läksipä matkan Tukholman keskustasta, eteläpuolelta idästä tai pohjoisesta. Södertäljen kautta on melkein pakko ajaa etelään päin.

Etelään päin kulkee myös tie 73, mikä päätyy Nynäshamnin satamaan. Tällä tiellä on melko raskas rahtiliikenne.

Sähköllä kulkevat superbussit voivat liikennöidä osalla reitistä uuden tutkimusken muknaan. Linja-autot latautuvat, kun ne ajavat ohitustiellä ja muuten toimivat akuilla. Scania valmistaa upeita ja erittäin suosittuja kuorma-autoja ja busseja monen moniin Aasian ja Etelä-Amerikan maihin ja nyt sitten myös Tukholmaan. Aasiassa on valtava kiinnostus Scanian kuorma-autoja ja busseja kohtaan. Tarkoitus on ottaa jatkossa käyttöön tämä systeemi liikenteeseen Täbystä Haningeen, mikä on melko pitkä välimatka.   


Siemens asentaa turvallisuuslaitteet tunneliin.

sunnuntai 25. helmikuuta 2024

tiistai 13. helmikuuta 2024

Häradin kirkko


Häradin kylä sijaitsee Sörmlandissa kuten tukholmalaiset kutsuvat Sädermanlandin aluetta, mikä tarkoittaa Sörmlandin regionea siis 'sotemaakuntaa', entistä Landstingenia. Ruotsissahan nämä 'sotemaakunnat' olivat alkuperäinen maan hallitusmuoto, siis jo ennen kuin Ruotsin valtio sai eduskunnan. Niillä oli alkuun monia nimiä ja vasta vuonna 1862 ne saivat virallisen nimen Landstinget, nykyään ne ovat Regioneita. Ruotsissa pidetään regionevaaleja ja  maksetaan veroa Regioneille, kutan on aina tehty. 1540-luvulta lähtien on Ruotsissa ollut eduskunta.

Tuhat vuotta sitten Ruotsin valtio alkoi syntyä, kun valtakunnalla oli sama yhteinen kuningas. Maa oli jaettu useisiin provinsseihin, joilla oli omat lait, tuomioistuimet ja asianajajat, jopa omat kuninkaatkin. Kylissä ja kaupungeissa kuninkaallinen valta oli hieman kaukana.Ihmiset samaistuivat enemmän kaupunkiin, seurakuntaan, piiriin ja maakuntaan kuin valtakuntaan.

Kuninkaat viettivät paljon aikaa matkustellessaan ja tuomitsi erilaisia ​​oikeusjuttuja läänin- ja piirituomioistuimissa ympäri maata. Täällä maanomistajat kokoontuivat tekemään päätöksiä ja hoitamaan oikeutta. Jäljet ​​näistä kohtaamispaikoista ovat säilyneet nykypäivän kunnissa, maakunnissa, lääninhallituksissa ja käräjäoikeudessa.

Kirkkojen ympärille sitten rakennettiin kaplaaninkartano ja kirkkokoulu, lukkarin asunto, köyhientupa ja viljamagasiini. Varsinaista pappillaa=prästgård ei ollut vielä siihen aikaan. Pappilat ilmestyivät sen jälkeen kun kukin kirkko vihittiin käyttöön. Suurn piirtein samaen aikaan kylä sai nimtyksen kirkonkylä. 

Viikinkien ajalla (700-1000 jaa) pystytettiin sinne sun tänne riimukivä, mitkä olivat tunnetujen kyläläsiten hautapaikkoja. Luonnostaan kirkko pystytettiin paikalle missä oli useita riimukiviä, ja kirkon lähettyville järjestettiin kirkkomaa. 

Kirkot rakennettin melkein aina keskelle maanviljelyspeltoja. Hautausmaat ovat myöhempi keksinö. Kartanoiden tonteille rakennettiin 'mangård'/muonamiesten asunto ja tavaroiden säilytyspaikka  ja 'fägårdenissa'  oli kanala, sikala, navetta ja talli.


Häradiin mennään Botkyrkan ja Södertäljen kautta Strängnäsiin E20 tietä pitkin, missä sijaitsee pieni Strängnäsin osa-alue nimeltä Härad, mikä on vuodesta 2016 Härads distrikt. Strängnäsin keskstasta on Häradiiin noin 7 kilometriä. Täällä asuu vain vajaat 1000 asukasta. Tukholmasta on Häradin noin 80 kilometriä. Täällä asuu vajaat 700 asukasta nykyään.


Häradin kirkko

Häradin kirkko vihittiin käyttöön jo 1100-luvulla, siis yli 800 vuotta sitten. Dalbyn kirkko, Lundin seurakunnassa, on vanhin kirkko vuodelta 1060. Puukirkkojakin rakennettiin 900-luvulla mutta ne paloivat tai hajosivat, ja loput puukirkoista raknneettiin  uudestaan kivirkoiksi.

Alkuperäinen kirkko rakennettiin 1100-luvun lopulla ja se koostui nykyisen laivan länsiosasta. Idässä oli luultavasti kapeampi neliönmuotoinen kuori ja lännessä mahdollisesti keskeneräinen torni.


Tällä paikalla seisoi Vårfrubergan luostari

Häradin kirkko kuuluu yhten Vårfrubergan seurakunnan kanssa. Vår Fru tarkoittaa Pyhää Mariaa. Vårfurbergan luostari ooli keskeisen Ruotsin vanhin luostari, mikä sijaitsi nykyisen Kungsbergin kartanon tilukilla, Strängnäsitä pohjoiseen päin.

Häradin kylällä ja kirkolla on erikoinen nimi, sillä 'härad' tarkoittaa pitäjää, taikka oikeastaan seurakuntaa tai taajamaa. Häradillä siis ei ole omaa nimeä lainkaan, ei edes kirkolla. 

Kekiaijalla oli 2/3 seurakunnista aatelisten omistamia alueita. Mälaren järven rannat omisti luostarien ja seurakunnat. Siihen aikaan ei vielä ollut montakaan säätykartanoa Häradin alueella, eikä ollut myöskään aatelisten omistamia tiluksia. Aateliset ja rässiläisethän eivät maksaneet veroja kuten tavalliset kanslaaiset joutuivat maksamaan. 60  keskiaikaista ruotsalaista maakuntaa ona säilyttönet hrad nimityksne. Ne ovat, kuten 1200-luvulla, yhdessä alueen maanviljelijöiden omistuksessa.


Alttarikaappi 1400-luvuta


Tämäkin alttarikaappi on 1400-luvulta


Tämä kaappi on myös 1400-luvulta


Tämä kastemalja on 1200-luvusta, joilloin kirkon runkohuone valmistui. Nämä kiviset kastemaljat ovat aina kirkon vanhinta kalustoa, mutta nehän kestää ikuisuuden.


Krusifiksi 1300-luvulta


Tämäkin krusifiksi on 1300-luvulta


Häradin kirkko on hieman sivussa kylästä, Härads Kyrkvägenin tien varrella, hautausmaan luona, erittäin kauniilla ja ruhallisella alueella.





Häradin alueella on runsaasti riimukiviä, mikä kertoo siitä että täällä on asuttu jo viikinkien aikaan vuosina 700-1000 jaa. Tämän riimukiven nimi on Gökstenen. Riimukiven nimi tulee siitä että kivi seisoo Gökstenen luonnonreservaatissa.

Härad oli aikoinaan Häradin pitäjä, mutta se liitettiin vuonna 1971 Strängnäsiin kuntaan, ja siitä tuli Strängnäsin distrikti. 

Häradin seurakunnassa sijaitsevat Näsbyholmin kartano sekä Häradin asutus- ja kirkkonkylä sekä Häradin kirkko. Häradin pitäjä on peräisin keskiajalta (noin 1000-1500 jaa). Pronssikaudelta löytyy hautakammioita ja sirpaleita. Rautakaudelta löytyy alueelta noin 20 hautausmaata, joissa on kivisijoituksia ja sirpalekasoja. Lisäksi siellä on kolme muinaista linnaa.


Kellotapuli


Tämän riimukiven ympärille rakennettiin asehuone. Kiveä on tallattu kauan ja silti se on hyvässä kunnossa.

Häradin kirkosta on tullut minulle rakas kirkko. Kirkossa pideteään silloin tällöin konsertteja, ei vain urkukonsertteja vaan myös tavallista esitetään  klassista musiikkia. Seurakunta lähettää minulle säännöllisesti e-postia tapahtumista.

Kuten kaikki blogini lukijat tietävät, niin minä olen erikoisesti ihastunut ikivanhoihin keskiaikaisiin kirkkoihin.

Häradin kirkko on osittain 1100-luvulta peräisin oleva kirkko koostuu suorakaiteen muotoisesta naveesta, jossa on suorapäällinen pyhäkkö. Sitä laajennettiin vuonna 1760. Kirkon sisäosia peittävät tähtiholvit 1400-luvulta.

Häradin kirkko oli yksi niistä kirkoista mikä otti käytäntöön oman istumapaikan  penkkiriveillä vuonna 1603. Vielä 1800-luvun lopulla oli kaikissa Södermanlandin kirkoissa penkit ja nimikko-istumapaikat. Stängnäsin tuomiokirkossa otettiin jopa maksu itumapaikasta.

Vuonna 1937 kirkossa tehtiin perusteellinen entisöinti, jonka aikana Strängnäsin tuomiokirkkomuseoon aiemmin talletettuja esineitä, kuten kasteallas 1100-luvulta, pyhäkköarkku 1200-luvun alusta, alttari ja pyhimyskaapit 1400-luvulta, jne., palautettiin kirkolle. Urkuja laajennettiin ja rakennettiin uudelleen vuonna 1938. Pieni maalaiskirkko tekee vaikutelman epätavallisesta kauneudesta etenkin keskiaikaisten taideaarteidensa ansiosta.

Yli 800 vuotta sitten Häradin seurakuntalaiset pystyttivät muurit, jotka nykyään muodostavat kirkon keskiosan. Siitä lähtien monet sukupolvet ovat kokoontuneet tänne palvomaan ja juhlimaan.

1200-luvulla

Häradin kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1100-luvun lopulta. Sitten kirkko koostui nykyisestä navesta, kuoroa lukuun ottamatta, pienet ikkunat etelään.

1500-luvulla

Kanslia rakennettiin ja kirkko sai tiiliholvit. Eteinen, jonka ohitat, kun astut kirkkoon lännestä, on tornin alaosa. Alkuperäinen sisäänkäynti oli etelässä sijaitsevan asevaraston kautta, jota nykyään käytetään lastenhuoneena.

1700-luvulla

Vuosisadan puolivälissä kirkkoa laajennettiin pohjoiseen, vanha sakristi purettiin ja saarnatuoli siirrettiin eteläseinään.

20-vuosisata

Kirkko kunnostettiin perusteellisesti 1930-luvulla, kun suuri itäisen pyhäkön ikkuna vaihdettiin, länsipuolinen sisäänkäynti korjattiin, penkit vaihdettiin ja suuret rautatakaat poistettiin. Sitten hävisi myös hallitseva teline lännessä ja urut siirtyivät pohjoiselle sivutelineelle. Kirkon peruskorjaus tehtiin vuonna 1980. Sitten holvit puhdistettiin ja penkit maalattiin. Myös sisätiloihin tehtiin joitain muutoksia. Etupenkit korvattiin tuoleilla ja pienet urut siirrettiin eteenpäin nykyiselle paikalleen. 2000-luvun alussa kyseiset urut siirrettiin Helgarön kirkon kuoriin.

maanantai 1. tammikuuta 2024

Onnelista ja rauhallista uutta vuotta!


Onnellista ja rauhallista uutta vuotta!

Lyckligt och fridfullt nytt år!

Toivottaa Donna


Swedenborgsgatan Södermalmilla on Tukholman ihanin kesäkatu  

torstai 21. joulukuuta 2023

Rauhallista joulua!

Nytorget, Södermalm

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 

toivottaa Donna Tukholmassa 

PS. Tukholmassa ei ole ollut lunta jouluna maassa 11 vuoteen. Saa nähdä miten käy tänä vuonna, kun lunta satoi tavallista aikaisemmin.

Jouluaatto, lumi pysyi maassa!


Victoria, Daniel, Estelle ja Oscar toivottavat hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

lauantai 9. joulukuuta 2023

Grytan kirkko

Lagundan seurakuntaan Upplannissa kuuluu 12 kirkkoa, joista 10:ssä kirkossa saa käydä. Seurakunta näyttää olevan erittäin aktiivinen, vaikka asukkaita seurakunnassa on vain 3300.

Lagundan 'härad' = Suomessa kihlakunta, kuului keskiaikaiseen ylänkömaahan nimeltä Fjädrundaland. Olen tehnyt aikiasemmin postauksen Lagundan seurakunnasta, joten ei toista itseäni, vaan kerron tällä kertaa Grytan kirkosta.

Lupasinhan minä jo aikaisemmin tehdä postauksen Grytan kirkosta, mikä sijaitsee Lagundan seurakunnassa, Upplannin maakunnassa, mihin kuuluu puolet Tukholman kunnasta. Grytan kirkko sijaitsee hyvin lähellä Örsundsbrota. Järvi on nimeltään Ekoln, mikä kuuluu yhteen suuremman järvisysteemin kanssa.


Grytan kirkko

Grytan kirkko sijaitsee seurakunnan läntisellä reunalla, noin puolessa välissä Upsalaa ja Enköpingiä. Olen aikaisemmin kertonut alueesta ja olen erittäin ihastunut alueeseen. Tämä alue on erittäin historiallista aluetta. 

Lagundan seurakuntaan kuuluu kymmenen kirkkoa, jotka ovat sijoittuneet Biskopskullan ympärille. Biskopskullan, Fittjan, Fröslundan, Girestan, Grytan, Hjälstan, Holmin, Kullan, Långtoran ja Nysätran kirkot.

Jos haluat vierailla jossain Lagundan seurkaunnan kirkoista, olet erittäin tervetullut ottamaan yhteyttä seurakuntatoimistoon (0171-46 00 70, sähköposti lagunda.forsamling@svenskakyrkan.se

Lagundan kuntaa ei enää ole, vaan se liitettiin Enköpingin kuntaan vuonna 1971.  Tällä alueella sijaitsee kirkot hyvin lähekkäin ja kaiken keskellä sijaitsee Sjöön linna suurine tiluksineen. Sjöön linnan omistaa Banérin aatelissuku, joilla on  maanvijelystä, karjataloutta ja metsänhoitoa tilallaan. 

Biskopskulla on Lagundan seurakunnan pääpaikkakunta. Biskopskullan alueen omisti aikoinaan arkkipiispa, joten siitä nimi Biskoppskulla/piispan kukkula. Mutta myös silloinen kuningas Magnus Eriksson 1300-luvulla omisti laajat alueet Biskopskullassa.

Gryta kirkko on keskiaikainen kirkkorakennus, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä Örsundsbrosta koilliseen. Kirkko sijaitsee tasaisessa laaksossa vanhan kuninkaallisen Eriksgatanin varrella Lagundan seurakunnassa Uppsalan hiippakunnassa. Maakuntatie C 589 johtaa kirkkoon. Tie kulkee Salnecken linnan ja sen kahvialn ohitse. (Täällä on yöpymisehdotuksia alueella!)

Tämä alue on erittäin mielenkiintoinen, rauhallista maaseutua ja silti tällä alueella seisoo lukuisia kirkkoja ylhäisessä yksinäisyydessään. Tie 55 on alueen päätie, mikä kulkee Enköpingin ja Uppsalan välillä. Mutta kapeat sivutiet  ovat erittäin antoisia ajella varsinkin kesäkaudella. 

Näitä aikaisia keskiajan kirkkoja on erittäin paljon Upplannin maakunnassa ja melkein kaikissaniistä  on runsaasti kalkkimaalauksia. Upplannissa on myös eniten riimukiviä, noin 1300. Keskiajan lopulla oli kaikki kirkot rakennettu kivestä. Puukirkkoja on ollut ennen sitä, mutta useimmat niistä on palanut poroksi. Sakristia/sakasti on yleensä vanhin kirkon osa, mikä yleensä sijaitsee pääalttarin takana kirkon pohjoisessa päädyssä.

Kellotorneja alettin rakentamaan vasta kun kirkot rakennettiin kivestä romaanisen tyylin mukaan. Puukirkoissa/sauvakirkoissa oli usein matala kellotorni keskellä kirkonkattoa. Kellotornien tarkoitus on ollut  houkutella kansalaiset kirkkoon. 

Grytan kirkko, sijaitsee 2 kilometrin päässä Örsundsbrosta

Grytan kirkon vanhimmat osat rakennettiin jo 1100-1200. Sitä ennen siinä on ollut luultavasti puukirkko, ja tälle alueelle tuli  varhain kristinusko. 1400-luvun aikana kirkkoa rakennettiin uudestaan ​​ja uudestaan, ja siinä oli torni, asevarasto ja sakristi. Sitten myös tiiliholvit rakennettiin ja saivat kauniit maalauksensa, päivätty 1487 ja jotka on luultavasti yhden Albertus Pictorin opetuslapsista tehnyt.

Grytan kirkon luokse löytää kun lähtee ajamaan Uppsalavägenin tieltä kohti Salnecken linnaa ja siitä edelleen tie päätyy kirkon luokse. Näitä kirkkoja pidetään avoinna keksäkaudella turisteja ja ohikulkijota varten.

Biskopskullan kirkko on myös nähtävyys ja se on alueen vanhin kirkko. Täällä oli todennäköisesti kirkko jo 1100-luvulla. Holvissa on myöhäisgoottilaistyylisiä maalauksia, joita kutsutaan Strängnäsin mestarin kalkkimaalauksiksi. Kukaan ei tiedä hänen varsinaista nimeä.

Tämän tyylisiä maalauksia löytyy muuten Södermanlandista. Kuoroholvin kattomaalaukset kuvaavat neljää evankelistaa symboleineen sekä kirkko-isiä Gregoriasta, Ambroseesta, Hieronymuksesta ja Augustinuksesta. 

Kuoriholvin kattomaalaukset kuvaavat neljää evankelistaa symboleineen sekä kirkko-isiä Gregoriasta, Ambroseesta, Hieronymuksesta ja Augustinuksesta. Idässä on maalauksia Mariasta ja lännessä viimeistä tuomiota kuvaavia maalauksia.







Kirkko rakennettiin osittain uudelleen vuoden 1578 tulipalon jälkeen. Perinteen mukaan kirkko sai jälleenrakennustukea kuningas Johan III:lta ja kunnostus saattoi valmistua jo vuonna 1581. Vuosisadan vaihteesta 1800 ja sitä seuraavalla vuosisadalla lisättiin saarnatuoli (1697, luultavasti paikallisen puusepän tekemä) ja alttaritaulu (1752, kuvanveistäjä Olof Gerdman, Tukholma). 1700-luvun lopulla kunnostustyöt jatkuvat: tornin yläosa poistetaan, uudet ikkunat avataan lisäämään valoa ja kaikki holvit maalataan valkoisiksi. Vasta kunnostuksen yhteydessä vuosina 1929-30 kauniit kattomaalaukset tuotiin uudelleen esille uusien sukupolvien iloksi.







Näissä ikivanhoissa keskiaikiasissa kirkoissa ei ole koskaan kellotornia,  vaan kirkonkelloille rakennettiin oma rakennus kirkon lähettyville, klosckstabel/kellotapuli.