Nynäshamn

Nynäshamnin postaus hävisi jostain syystä, joten on aika tehdä postaus uudestaan. Nynäshman sijaitsee Tukholmasta 58 kilometriä etelään päin. Paikallinen sähköjuna kulkee tänne Märstasta, juna kulkee Tukholman kautta.

Nynäshamn on entinen pieni kaupunki Tukholman eteläpuolella, missä sijaitsee Tukholman kolmas satama viimeisen päälle modernisoitu satama. 

Nynäshamn on ennen kaikkea satamakaupunki ja kesäkaupunki. (Kaupunki nimitystä ei Ruotsissa enää ole vaan kaikki ovat kuntia). Kuntaan kuuluu useita pienempiä asuintaajamia, joista Ösmosta ja Sorundasta ainakin aion tehdä omat erilliset postaukset.

Nynäshamnin kunnassa asuu noin 30000 asukasta, 73 eri kansallisuutta. Ruotsalaisten lisäksi on eniten puolalaisia, joita on koko Suur-Tukholmassa erittäin paljon. Puolalaiset on suurin mahanmuuttaja  ryhmä. Nynäshamnissa  asuu myös suomalaisia, syyrialaisia, irakilaisia, thaimaalaisia, turkkilaisia, afgaaneja...

Ruotsin 10,5 miljoonasta asukkaasta vuonna 2022 oli 2 miljoonaa ulkomailla syntyneitä, mikä on 20 prosenttia. Luxemburgin, Maltan, Kyproksen ja Itävallan jälkeen se oli suurin osuus. EU:n ulkopuolella syntyneiden osuus oli Ruotsissa EU:n kolmanneksi korkein, 14,9 prosenttia.

Vertailun vuoksi:

Italiassa on 6,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä maahanmuuttajaa, Saksassa 15,2 miljoonaa, Hollannissa 2,6 miljoonaa, Ranskassa 8,6 miljoonaa, Espanjassa 7,3 miljoonaa, Portugalissa 2 miljoonaa, Itävallassa 1,8 miljoonaa ...Suomessa 428 000 ulkomailla syntynyttä. 

Luxenburgissakin 35 % asukkaista on ulkomailla syntyneitä, muut maat missä on paljon ulkomailla syntyneitä ovat Malta, Kypros ja Itävalta.

Kuvassa Nynäshamnin kirkko, minkä näkee heti kun lähtee satamasta tai sähköjunapsyäkiltä kulkemaan keskustaa kohden. Nynäshamnin parhaat puolet ovat meren läheisyys ja erinomainen rauhallisuus. Täällä viihtyy!

Nynäshamnista olisi paljon kerottavaa mutta sipaisen tässä vain pintaa.

Nynäshamnin lauttasatamasta pääsee Latviaan Ventspilsiin, Hankoon, Puolaan Gdanskiin, Gotlannin saarelle Visbyn  satamaan ja Saksaan Rostockiin. 

Jopa 50 kertaa viikossa Nynäshamnin lauttasatama yhdistää Ruotsin Latviaan, Suomeen, Puolaan, Gotlantiin ja Saksaan. Satama on erittäin moderni. Risteilyaluksetkin käy täällä nykyään, ja rahtialukset luonnollisestikin. Nynäshamn on toinen Tukholman rahtilaivojen satamista. 

Vierassatama

Keskussatamassa saavat tilaa pienet ja suuret vapaa-ajanveneet yhdessä kalastusveneiden, saaristoveneiden ja lauttojen kanssa. 380 metriä pitkä pohjoistuulelta suojaava aallonmurtaja yhdistää sataman satama-aluetta pitkin kulkeviin puisiin meriportaisiin, jonka sisäpuolella on satamapromenadi, jolla voi kävellä kahviloiden välillä ja nauttia tavernoista aurinkoterassilla.

Punaisten pienten satamakojujen joukossa voit nauttia paikallisen kalansavustamon herkuista tai vain juoda kahvia. Täällä myydään taidetta ja käsitöitä, antiikkia ja muuta pientä. 

Frejas Holmen ulkopuolella on minigolfrata. Jos haluat tutustua alueeseen laajemmin, voit vuokrata pyörän Nynäshamnin luontokeskuksesta ja tutustua pohjoisen vaihtelevaan Södertörnin maisemaan, jossa on riimukiviä, uimarantoja, hevospolkuja, kauniita pyöräteitä ja golfkenttiä.

Kalasatamasta Fiskargränd 5 löytyy opastusta turisteille. Folketshus rakennuksessa Floravägenin kadulla on myös opastusta.

Tein aikaisemmin postauksen Nynäshamnista, mutta se on hävinnyt jonnekin taivaan tuuliin. Me käydään kerran kesässä Nynäshamnissa. Siitä on tullut perinne.

Nynäshamnissa on aina meri lähellä. Tämä ihastuttava taajama sijaitsee ikään kuin Itämeren syleilyssä.

Tuo pitkä kapea Bedarön saari Nynäshamnin edustalla on ajan saatossa kasvanut yhteen Inre Gården saaren kanssa.

Kesäkuukausina Nynäshamnin Ångbryggeri pitää show-pubinsa auki maistelua varten ja panimon tiloissa järjestetään opastettuja kierroksia. Täällä valmistetaan kaikkea klassikoista, kuten Landsort Lager ja Bedarö Bitter, ainutlaatuisiin erikoisoluihin. Pakollinen oluen ystäville!

Lövhagenin kahvila ja matkustajakoti, Hamnviksvägen 80

lovhagens.vandrarhem@gmail.com

Tämä on helmi Nynäshamnissa! Keskellä vehreää, suurta puutarhaa on kahvila, joka tuoksuu tuoreelta pullalta. He leipovat kaiken kahvileivän itse, joten ei ihme, että se maistuu taivaalliselta. 

Tämä on sopiva paikka aloittaa patikointi luonnonreservaatissa. Täällä on myös matkustajakoti heille, jotka eivät ole vielä tutustuneet luonnonsuojelu alueeseen. Lövhagenin Kahvila ja matkustajakoti on avoinna vain kesäkaudella! Täällä on kuusi eri mahdollisuutta yöpyä.  Tänne pääsee omalla autolla ja bussilla. Tästä etelään päin on luonnonreservaatti aluetta. Nynsähamnin ympäriltä löytyy useita luonnreservaatteja. 

Landsort, saaren nimi on Öja

Lansdort on nimeltään luonnonresevaatti Öjan saarella, tai ehkä majakankin nimi saaren eteläisessä kärjessä. Öja on pitkä kapea saari, minne pääsee Ankaruddenista mantereen puolelta pienellä laivalla numero 29. Satamaan kulkee bussi 852 Nynäshmanin asemalta. Saaren eteläisessä päässä on majakka ja kaikki mitä armeija on jättänyt jälkeensä. Mökkejä voi vuokrata täältä!

Majakka

 

Landsort on Tukholman saariston eteläisin etuvartio ja eräs kauneimmista saarista Nynäshamnin alueella. Saaren kuuluisin nähtävyys on upea Landsortin majakka, joka on Ruotsin vanhin.

Landsortilla on vaikuttava lentäjähistoria, hämmästyttävän kaunis luonto ja poikkeuksellisen rikas lintulajisto. Täällä tai jossakin kunnan  seitsemästä luonnonreservaateista saattaa tulla kuningas Carl Gustav tai Victoria vastaan lastensa kanssa. Olen tavannut kuninkaan myös Tyrestan luonnonreservattissa missä on mielenkiintoinen museokin nimeltä Naturum Tyresta.

Landsort

Saaren pohjoisosassa on kesäisin avoinna oleva vierassatama ja mökkejä vuokrattavana ympäri vuoden. Täältä voit myös vuokrata kylpytynnyrin, saunan, polkupyörän ja kanootin. Uteliaat vierailijat tutustuvat myös kauniiseen kappeliin ja historiallisiin kohteisiin, kuten Ruttohautausmaa ja maaginen rannikkolabyrintti.

Ylempänä postausta kartalla näkyy Knappelskär, mikä on pieni niemi, ja missä on mukava uimaranta. Muuten alue on luonnonvaraista aluetta, missä monet käy patikoimassa.

Suosituin uimaranta  sijaitsee hyvin lähellä keskustaa ja se on nimeltään Nickstabadet. Siellä on myös leirialue, minne pääsee omalla autolla, mutta ei sen pidemmälle. Tukholmasta kulkeva paikallisjuna pysähtyy lähellä Nynäsgårdin kartanon pysäkillä, mistä on noin 600 metriä uimarannalle. Junan päätepysäkiltä on suurin piirtein yhtä pitkä matka tänne Nickstabadetiin. Gröndalsvikenissä on vierassatama ja asemalta lähtee joitakin busseja lähiympäristöön.

Pitää varautua siihen että uimarannalla on paljon porukkaa kesäaikaan, sillä tukholmalaisetkin käy täällä uimassa.

Hieman etelämpänä sijaitsee Hamnvikin uimaranta, minne pääsee omalla autolla. Tämä uimaranta on minun mieleen. 

Dragets kanal, kanava mikä sijaitsee mantereen ja Järflottan saaren välissä.

Nynäsin linna sijaitsee Tystbergassa Itärenmeren lahden länsipuolella E4 tien varressa. Käymisen arvoinen paikka! Nynäsin linna lähellä sijaitsee Nynäs niminen luonnonreservaatti. Se on Södermanlandin maakunnan suurin luonnonreservaatti.

Nynäshamnin satamassa on tilaa suurimmille kansainvälisille risteilyaluksille. Nynäshamnin etuja ovat se, että matka avomerrelle on lyhyt, eikä täällä olla riippuvaisia tuuli- ja valo-olosuhteista.

Nynäshamnissa Tukholman satamat voivat tarjota risteilyliikenteelle ainutlaatuisen laituriratkaisun ns. merikäytävän, kokoontaitettavan, liikuteltavan kävelysillan kautta.

Nynäshamnin kunnassa asuu noin 30 000 asukasta. 

Olen käynyt useina kesinä Nynäshamnissa ja aina saanut mahdottoman hyvää ruokaa, freesiä ja huolella valmistettua. Suositteen kahta paikkaa: Janis Cafe ja Ärlan! Ärlanissa suosittelen ottaa annos jäätelöä jälkiruuaksi! Tai vaan kahvitella jäätelön kera!

Nynäshamn on varsinkin kesäaikaan erityisen suosittu kohde. Juna kulkee Bålstan ja Nynsähamnin väliä, ja Tukholma sijaitsee siinä matkan varrella. Matka Tukholmasta Nynäshamniin kestää noin tunnin. Junan päätepysäkki on lähellä satamaa Nynäshamnissa.

Nynäshamnin kunnassa on seitsemän luonnonreservaattia!

Nynäshamniin pääsee Tukholmasta/City Terminaalista myös bussilla. Täältä voi ostaa laivamatkan, bussimatkan satamaan ja autopaikan aluksella samalla kertaa. 

Tukholmasta pääsee myös Nynäshamniin vesiteitse Waxholmsbolagin sisävesilaivoilla, mutta se on kaikista hitain tapa matkustaa Nynäshamniin. Laivoille ei voi ottaa omaa autoa mukaan, koska autoja ei voi ajaa saaristolaivoihin. 

Tämä kylpylä Nynäs Havsbad on suosittu kohde, mutta  yöpyminen on melko kallis. Eikä sinne taida päästä bussillakaan. Lähimmältä Oskarsbron pysäkiltä on noin 600 metriä kylpylään.

Strandvägen on Nynäsmamnin paraatikatu

Vanha asemarakennus seisoo lähellä junan päätepysäkkiä. Asemalta kulkee polku tämän vanhan aseman takaa. Järnvägsgatanilta on sitten suorin tie keskustaan, mutta se on melko jyrkkää ylämäkeä. Nynäshamnin kirkko seisoo siinä oikealla kädellä mäen päällä. 

Nynäshmanin kirkko

Tämä kaunis julgend-tyylinen kirkko näkyy kauaksi. Kirkko valmistui vuonna 1930 ja arkkitehtinä toimi Lars Israel Wahlman. Hän on suunnitellut muun maussa upean Engelbrecktin kirkon Tukholmaaan.

Kirkko sisältäpäin on pelkistetty, mutta saliin lankeaa kauniisti ikkunoista määrättyinä tunteina auringonvalo.

Vasta kun junanrata rakennettiin Tukholmasta Nynäshamniin, alkoi Nynäshamn kukoistaa. Arkkitehti Per Olof Hallman sai tehtäväkseen suunnitella Nynäshamnin ja jakoi alueen kolmeen osaan, jokaisella on oma suuntauksensa. Teollisuutta ja työläisasuntoja kaukana pohjoisessa, kauppaa, palveluita ja asumista keskellä ja muodikkaita huviloita ja rantahotelleja kaukana etelässä.

Vasta 1900-luvun alussa Nynäshamnista yritettiin perustaa merenrantakohde. Nynäshamn isännöi purjehduskilpailuja, kun Tukholma isännöi kesäolympialaisia ​​vuonna 1912. Kylpyläliike meni kuitenkin konkurssiin vuonna 1917 ja kylpylä paloi 1930-luvulla.

Nynäsin kartanolla on oma paikallisjunan pysäkki

Nynsähamn on yllättävänn ihastuttava taajama, missä asuu noin 15 00 asukasta, koko kunnassa noin 30 000 asukasta. Nynsähamn kasvoi ja kehittyi Nynäsin kartanon ympärille. Kartano on vanha säätykartano, millä on oma juna-aseman pysäkkikin. 

Tila on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1289 ja se oli keskiajalla yksi Södertörnin suurimmista tiloista yhdessä Fållnäsin, Hammerstan ja Årstan kanssa. Nynäsin omisti ja asui vuonna 1383 ritari Magnus Bengtsson. Myöhemmin tila kuului Flemingin, Bielken, Oxenstiernan ja Rosenstiernan aatelissukujen jäsenille.

1900-luvun alussa Nynäshamnista yritettiin perustaa kylpyläkaupunki. Nynäshamn isännöi purjehduskilpailuja, kun Tukholma isännöi kesäolympialaisia ​​vuonna 1912. Kylpyläliike meni kuitenkin konkurssiin vuonna 1917 ja kylpylä paloi 1930-luvulla. Mutta siellä on nytkin kylpylä ja pari ihanaa uimarantaakin löytyy. Leiraluekin löytyy.

Nynäshanissa on melkein vain huvila-asutusta, mutta hyvin vähän kesäasuntoja.

Nynsähamn on kumpareinen alue, missä on merta molemmin puolin ja lukemattomia saaria keskustaajaman ympärillä. Kirkko seisoo korkeimmalla kukkulalla keskustassa, lähellä satamaa.

Arkkitehti Per Olof Hallman sai tehtäväkseen suunnitella Nynäshamnin ja jakoi alueen kolmeen osaan, joista jokaisella oli oma painopisteensä. Teollisuutta ja työläisasuntoja kaukana pohjoisessa, kauppaa, palveluita ja asumista keskellä ja muodikkaita huviloita ja rantahotelleja etelässä.

Vuonna 1928 Axel Ax:son Johnson perusti jalostamon kaupunkiin Charles Almqvistin avulla ja vuonna 1930 perustettiin Nynäs Petroleum. Nykyään Axel AX:son Johnsonin ainoa tytär Antonia Ax:son Johnson on Ruotsin rikkain naishenkilö. Täällä olen aikaisemmin kertonut Antoniasta.

Estön asuinalue on nimetty Hamnvikenin perimmäisessä päässä sijaitsevan Estö gårdin mukaan. Estön alaisuuteen kuuluivat mm. Sandhamnin, Grönvikin, Hamnvikin ja Norrvikin kartanot.  

Nykyinen kansallisromanttinen rakennus, Guldbröllopsstigen 1, on rakennettu vuonna 1907 yksityisasunnoksi arkkitehti Karl Güettlerin piirustusten mukaan. Vuodesta 1957 lähtien täällä on toiminut Hamnvikshemmet, vanhainkoti keski-ikäisille tai vanhemmille alkoholi- ja sekariippuvaisille miehille. Güettlerillä oli arkkitehtitoimisto Nynäshamnissa ja hän suunnitteli kaupunkiin pitkän sarjan rakennuksia, mukaan lukien Nynäs havsbadin kylpylä ja Gula-huvila.

Strasdvägen on Nynäshamin suosituinkatu tai tie, mikä kulkee merenrantaa pitkin. Se on erittäin mäkinen ja mutkainen tie mutta erittäin kaunis. Tie rakennettiin Olympialaisa varten vuonna 1912 purjehdusregattoja ajatellen.

Useat nynäshamnilaiset käyvät Tukholmassa töissä. 

Nynäshamnin kirkko nähtynä satamasta päin

Tie Hammerstan kartanoon mikä sijaitsee Nynäshamnin pohjoispuolella. Tässä rannikolla sijaitsee kartano kartanon perään ja yksi linnakin nimeltä Häringe slott. 

Hammersta gård

Hammersta gårdin tila on ikivanha. Siihen kuului aikoinaan linnake, mistä on nyt vain rauniot jäljellä. Rannikolla totuttiin siihen että venäläsiet saattaa koska vaan tulla ryöstämään ja poltamaan kartanoita. Pahimmat venläisten hyökkäysket oli 1700-luvulla, jolloin he riehuivat Ruotsin koko itäisellä rannikolla. 

Kun me mutteiin Tukholmaan vuonna 1970 niin lapset leikkivät pihalla 'ryssen kommer'/'ryssä tulee leikkiä' ja käyttivät keppejä aseinaan.

Kartano sijaitsee nykyään Hammersta-Häringe lunnonreservaastin sisällä. Täällä on varhaisrautakauden kiviesiintymiä, kalliokaiverruksia sekä vanhojen hautaus- ja asutuspaikkojen jäänteitä. Hammersta on vaihtanut omistajaa monet kymmnet kerrat. 

Nynsähamnin kunnasa on runsaasti kartanoita. Esimerksi Djursnäsin entinen säätykartano. Koko Tukholman eteläinen ja lounainen puoli on tipaten täynnä aateliskartanoita. Djursnäs on alunperin ollut piispan kartano, kunnes se siirtyi baltialais-saksalaiselle Yxkull nimiselle aatelissuvulle. Tukholman kunta omisti kartanon vuonna 2000 ja kunta möi sen 52 miljoonalla kruunulla eräälle Investment firmalle. 

Meillä on 520 miljardääriä Ruotsissa, joten ei ihme että näitä kartanoita ja  linnoja on vieläkin olemassa. 1 miljardi Ruotsin kruunuissa on euroissa 84 000 000 €. Ruotsin kuningas on köyhä poika näitten miljardäärien joukossa.

Fitunan kartano on kaunis kartano, omasta mielestäni. Tämäkin on ollut säätykratano aikoinaan. Kun venäläiset riehuivat pitkin Ruotsin itäistä rannikkoa  ja varastivat kaiken minkä irti saivat ja sitten tuikkasivat tuleen rakennukset, siirrettiin Fitunan kartanon paikkaa. Siirron yhteydessä muuttui kartanon ulkonöko karoliiniseksi tyyliltään. Karoliinen tyyli oli Ruostis ahyvin suoisittua allteslietn aprissa 1600-1700-lukujen molemmin puolin. 

Nykyään tilalla on hevostallitoimintaa, harjoitetaan hevoskasvatussta noin sadan ravihevosen parissa, sekä viljan ja öljykasvien viljelyssä.

Ågestan kartano

Edellä mainitsemani Yxkullin aatelissuku rakennutti tämän kartanon. Sen jälkeen tila kuului perinnön ja avioliiton kautta Yxkull-, Wernstedt-, Duwall-, Stålhandske- ja Fleming-perheille, joiden hautoja ja vaakunoita on säilytetty Ösmon kirkossa. Ruotsihan oli kauan katollinen valtio ja kirkkojen rakentamisen kustansi kuten Italiassakin aateliset, ja näin he saivat parhaat paikat kirkosta sukunsa hautapaikaksi. Pappi rukoili joka sunnuntai sukujen puolesta.

Herrhamra on suuri maatila, jonka ovat omistaneet korkea-arvoiset aatelisssuvut Oxentiernat ja Sparret.

Täällä sijaitsee niin sanottu luotsihautausma. Öjan saarella Nynäsähamnin eteläpuoleolla on luotsisasema, ja tänne haudattiin menehtyneitä merenkulkioita.

Hautausmaata käyetään vieläkin. Aikoinaan hautausmaalla oli kaksi kappelia, mutta  venäläiset polttivat ne ja myös Herrhamran kartanonkin tuikkasivat tuleen vuonna 1719. 

Rangastan kartano

Tämän kartanon omistaa vieläkin sama suku vuodesta 1788 lähtien.  Hautakentät, kalliopiirrokset ja kivisijoitukset kertoo siitä että täällä on asuttu jo rautakaudella. 

Stora Lundbyn kartano

Tämäkin on ollut alunperin säätykartano jolle kuului yhdeksän torppaa. Torpparit  olivat kartanon työväkeä. Tunnettu näyttelijä Mikael Persbrandt asuu täällä perheensä kanssa.

Stutby jota kutsutaan myös Skogstorpiksi, joka on nyt Grindsjönin ampumaradalla, sotilassuojelualueella. Alueella on runsaasti muinaisjäännöksiä rautakaudelta. Tiluksella oli kaksi kartanoa ja kymmenisen torppa. Vuonna 1941 perustettiin Sotilasfysiikan instituutti Villkullan torppaan. Mutta se ei enää ole ajankohtainen, sillä maanpuolustuskin on muuttunut ja modernisoitunut. Nykyään eletään FRA:n ajalla, kyperpuolustuksen ajalla, missä Ruotsi toimii yhdessä USA:n armeijan kanssa.

Rautakauden aikainen rakennus Körundassa,  noin 5 kilometriä Ösmosta, mikä sijaitsee pienen Muskan nimisen järven rannassa. Täällä sijaitsee Körundan herraskartano, hotelli Körunda ja golfkenttä. Rautajan aikainen rakennus on vuodelta 1998, mikä raknnettiin alueelta löydetyn rautakautisen rakennuksen mukaan. 

Körundan kartano

Tämäkin oli alunperin säätykartano, jonka omisti aseseppä Johan Fredebern. Fredebern, joka kirjoitti Engelbrekt Chroniclen, pidettiin hieman outona henkilönä. Hän oli saksalainen aatelismies, joka meni naimisiin vaatimattoman ruotsalaisen naisen kanssa ja asettui Körundaan, mutta heillä oli myös asunto Gamla Stanin Järntorgetin torin reunalla. 1970-luvulla Nynsähamnin kunta osti kartanon tiluksineen. Nykyään sen omistaa Harry Bouveng, entinen kunnallispolitikko. 

Tämmöistä kartanoon johtavaa privavattitietä kutsutaan nimellä allé Ruotsissa.

Entisiä säätykartanoita on kymmeniä lisää Nynäshamnissa, mutta täällä on erittäin paljon myös riimukiviä ja muinaismuistoja. Monet niistä seisoo keskellä viljapeltoa tai asuinrakennusten tonteilla. Eniten niitä löytyy Sorundasta.

Jos tulee nälkä niin suosittelen keskustassa sijaitsevaa Jannis Cafe'eta, Stadshusgränd 2 A. Paremmaksi  ei tarjoilut voi enää käydä!

Förbifart Stockholm

Ensimmäisenä haluan sanoa että Tukholma on liikenteen läpikulku kaupunki, vaikka monet junalinjat alkaa tai päätyy Tukholmaan. Pohjois-etelä suunnassa on ollut hankaluuksia löytää kulkuväyliä, koska Tukholma on rakennetuu saarille.

Förbifarten Stockholm/Tukholman ohikulkuliikenne on suuri projekti mitä on suuniteltu kauan. Uusi E4-tie Tukholman länsipuolella, 21 km pitkä ja 6 uutta liittymää. Suuret osat tunnelissa lähellä kaupunkiympäristöä, Mälarenin järven alla, luonnonsuojelualueen läpi, lähellä maailmanperintöä.

Nykyisellään E18-tie pohjoisesta päin jatkuu E20-tienä ja se yhtyy E4-tiehen Hagastadenin ja Karoliinisen sairaalan kohdalla Solnassa. E4-tie on se tie minkä rrittiä muutetaan, ja mikä on se varsinainen Förbifarten Stockholm. E4-Eurooppatie alkaa Torniosta ja kulkee etelään päin Tukholmaan ja siitä edelleen Södertäljen kautta Helsingborgiin saakka.

18 kilometriä pitkä tunneli on turvattu, nyt siitä tehdään liikenteelle turvallinen. Se voi kestää vuoteen 2030, ennen kuin tie avataan liikenteelle. Mutta nyt 23 maaliskuuta 2024 tielle päästettiin liikenne useammalle kaistalle!

Vuonna 2016 aloitettiin rakennusvaihe, joka on koostunut pääosin kivien räjäyttämisestä 18 kilometriä maan alle ulottuvan tunnelin rakentamiseksi (koko reitti on 21 kilometriä pitkä). Varsinaisen tunnelin lisäksi, johon autot pääsevät ajamaan, on rakennettava myös työtunneleita, jotka pystyvät kuljettamaan räjäytteitä, koneita, henkilöstöä ja kivimassoja ja myös busseja.

Förbifarten Stockholm=E4

Kuva on otettu Kungens kurva, Skärholmen, missä sijaitsee muun muassa IKEA:n vanhin myymälä ja paljon muitkain firmoja. Kungens Kurva nimitys tulee siitä että aikoinaan kuningas Gustav V ajoi ojaan vuonna 1946 juuri tässä kohtaa, kun tiessä oli melkoisen jyrkkä mutka.

Tämän jälkeen puuttuu vielä itäinen osa kehätiestä, mutta hallitus onn kiinnostunut alkaa sitä rakentamaan. Förbifart Stockholm osuus rahoitetaan 80 prosenttia ruuhkaverolla ja 20 prosenttia maksaa valtio.

Kungens Kurva on valtavan suuri kaupallinen keskus/shoppingcentrum ja nyt siitä tulee Tukholman suurin tienristeys.

Kirjoitan Tukholman liikenteestä syystä että jos joku tulee Tukholmaan omalla autollaan ja haluaa jatkaa matkaa vaikka etelä-Ruotsiin tai jonnekin Eurooppaan.

Tässä on Tukholman tiekartta vuodelta 2008. Kuten jokainen tieteeä niin Tukholma on syntynyt saarille jääkauden jälkeisen maapinnan nousun jälkeen ja maapinnan nousu jatkuu vieläkin ja uusia saaria synyy ajan saatossa.

21 kilometriä (mistä 18 kilometriä tunnelissa) pitkä Förbifart Stockholm/ Tukholman moottoritie- ja ohitustunneli on vihdoinkin valmis. Mutta liikennettä ei päästetä tielle ennen kuin vuonna 2030. Tie on aivan välttämättömyys.

 41 miljardia kruunua maksoi tähän mennessä tämä Ruotsin suurin infratruktuuri projekti. Ajatuksena oli yhdistää Tukholman läänin pohjois- ja eteläosat ja vapauttaa 8 kilometriä pitkä Essingeleden moottoritie ja samalla vapauttaa kantakaupunki ohikulkijolta. Essingeledeniä pitkin kulkee E4 ja E20 tiet. Essingeleden on Ruotsin eniten liikennöity  8 kilometriä pitkä tienpätkä.

Kartalle on merkitty bussilinjat jotka tulevat kulkemaan tunnelissa ja nousemaan välillä ylös maanpinnalle bussipysäkeille.

Tukholman läpi ajaminen voi olla ärsyttävää useimmille. Niille, jotka liikkuvat kaupungilla ja sen ympäristössä, vaikuttavat jonot ja ruuhkat. Niille, jotka vain menevät ohi, on surullista, että joutuu silti maksamaan ruuhkaveroa. Ainoa tapa kiertää se on E18 kiertotie Enköpingin läpi Tukholman länsipuolella, minkä voit tehdä, jos ajat lomalla, mutta joka ei ole yhtä miellyttävää, jos matkustat mökille viikonloppuna.

Kaikkien tienkäyttäjien helpottamiseksi työt E4-ohitustiellä Tukholmassa ovat parhaillaan täydessä vauhdissa. Työ sisältää pitkän, pitkän tunnelin rakentamisen kaupungin alle. Tavoitteena on, että autoilijat, joiden tarvitsee vain ohittaa, voisivat tehdä sen nopeammin ja vähemmän liikennettä rasittaen.

Työt aloitettiin vuonna 2001 ja on sen jälkeen kohdannut erilaisia ​​esteitä ja takaiskuja. Suunnitteluvaihe oli pisin, se kesti vuosina 2001-2016. Tänä aikana jouduttiin tekemään selvityksiä ja hakemaan useita erilaisia ​​lupia. Toteutettavuusselvitys, tietutkimus, hallituksen lupa, työsuunnitelma, maa- ja ympäristötuomioistuimen lupa ja hankinnat olivat asioita, jotka piti tarkistaa, mikä siis kesti 15 vuotta.

Kyseessä on kuusikaistainen moottoritie, joka kulkee tunnelissa ja rampeissa, yhteensä noin 55 kilometriä. Se on lähellä kaupunkiympäristöä, jo olemassa olevaa liikennettä, kuutta luonnonsuojelualuetta, vesilähdettä ja maailmanperintökohdetta kuninkaallista Drottningholmia. Hanke sisältää noin 60 sopimusta, joista monet ovat rinnakkaisia ​​ja vaikuttavat toisiinsa.

Pitää muistaa että tämä E4 on ollut pääsääntöinen tie ulos Tukholmasta etelään ja länteen päin, siis Eurooppaan saakka. Joten tien suorentaminen ja parannukset ovat erittäin tarpeen, varsinkin tavarankuljetusten takia.

Kesälomalaiset ajaa Mälaren järeven pohjoista puolta E18 tietä ja se on myös parasta ottaa jos haluaa ajaa Osloon Norjaan. Parasta otta E18 tie ulso kaupungsita myös Göteborgiin matkustavien ja ajaa Mälaren järven pohjoista reittiä Örebron kutta Göteborgiin.

Etelään päin Tukholmasta on sitten parasta ottaa E20 tie, läksipä matkan Tukholman keskustasta, eteläpuolelta idästä tai pohjoisesta. Södertäljen kautta on melkein pakko ajaa etelään päin.

Etelään päin kulkee myös tie 73, mikä päätyy Nynäshamnin satamaan. Tällä tiellä on melko raskas rahtiliikenne.

Sähköllä kulkevat superbussit voivat liikennöidä osalla reitistä uuden tutkimusken muknaan. Linja-autot latautuvat, kun ne ajavat ohitustiellä ja muuten toimivat akuilla. Scania valmistaa upeita ja erittäin suosittuja kuorma-autoja ja busseja monen moniin Aasian ja Etelä-Amerikan maihin ja nyt sitten myös Tukholmaan. Aasiassa on valtava kiinnostus Scanian kuorma-autoja ja busseja kohtaan. Tarkoitus on ottaa jatkossa käyttöön tämä systeemi liikenteeseen Täbystä Haningeen, mikä on melko pitkä välimatka.   

Siemens asentaa turvallisuuslaitteet tunneliin.

Glad Påsk!

 

Hyvää pääsiäistä!

Kevät on täällä

Kevät on tullut, vihdoinkin!

Oli raskas talvi niin fyysisesti kuin psyykisestikin.

Häradin kirkko

Häradin kylä sijaitsee Sörmlandissa kuten tukholmalaiset kutsuvat Sädermanlandin aluetta, mikä tarkoittaa Sörmlandin regionea siis 'sotemaakuntaa', entistä Landstingenia. Ruotsissahan nämä 'sotemaakunnat' olivat alkuperäinen maan hallitusmuoto, siis jo ennen kuin Ruotsin valtio sai eduskunnan. Niillä oli alkuun monia nimiä ja vasta vuonna 1862 ne saivat virallisen nimen Landstinget, nykyään ne ovat Regioneita. Ruotsissa pidetään regionevaaleja ja  maksetaan veroa Regioneille, kutan on aina tehty. 1540-luvulta lähtien on Ruotsissa ollut eduskunta.

Tuhat vuotta sitten Ruotsin valtio alkoi syntyä, kun valtakunnalla oli sama yhteinen kuningas. Maa oli jaettu useisiin provinsseihin, joilla oli omat lait, tuomioistuimet ja asianajajat, jopa omat kuninkaatkin. Kylissä ja kaupungeissa kuninkaallinen valta oli hieman kaukana.Ihmiset samaistuivat enemmän kaupunkiin, seurakuntaan, piiriin ja maakuntaan kuin valtakuntaan.

Kuninkaat viettivät paljon aikaa matkustellessaan ja tuomitsi erilaisia ​​oikeusjuttuja läänin- ja piirituomioistuimissa ympäri maata. Täällä maanomistajat kokoontuivat tekemään päätöksiä ja hoitamaan oikeutta. Jäljet ​​näistä kohtaamispaikoista ovat säilyneet nykypäivän kunnissa, maakunnissa, lääninhallituksissa ja käräjäoikeudessa.

Kirkkojen ympärille sitten rakennettiin kaplaaninkartano ja kirkkokoulu, lukkarin asunto, köyhientupa ja viljamagasiini. Varsinaista pappillaa=prästgård ei ollut vielä siihen aikaan. Pappilat ilmestyivät sen jälkeen kun kukin kirkko vihittiin käyttöön. Suurn piirtein samaen aikaan kylä sai nimtyksen kirkonkylä. 

Viikinkien ajalla (700-1000 jaa) pystytettiin sinne sun tänne riimukivä, mitkä olivat tunnetujen kyläläsiten hautapaikkoja. Luonnostaan kirkko pystytettiin paikalle missä oli useita riimukiviä, ja kirkon lähettyville järjestettiin kirkkomaa. 

Kirkot rakennettin melkein aina keskelle maanviljelyspeltoja. Hautausmaat ovat myöhempi keksinö. Kartanoiden tonteille rakennettiin 'mangård'/muonamiesten asunto ja tavaroiden säilytyspaikka  ja 'fägårdenissa'  oli kanala, sikala, navetta ja talli.

Häradiin mennään Botkyrkan ja Södertäljen kautta Strängnäsiin E20 tietä pitkin, missä sijaitsee pieni Strängnäsin osa-alue nimeltä Härad, mikä on vuodesta 2016 Härads distrikt. Strängnäsin keskstasta on Häradiiin noin 7 kilometriä. Täällä asuu vain vajaat 1000 asukasta. Tukholmasta on Häradin noin 80 kilometriä. Täällä asuu vajaat 700 asukasta nykyään.

Häradin kirkko

Häradin kirkko vihittiin käyttöön jo 1100-luvulla, siis yli 800 vuotta sitten. Dalbyn kirkko, Lundin seurakunnassa, on vanhin kirkko vuodelta 1060. Puukirkkojakin rakennettiin 900-luvulla mutta ne paloivat tai hajosivat, ja loput puukirkoista raknneettiin  uudestaan kivirkoiksi.

Alkuperäinen kirkko rakennettiin 1100-luvun lopulla ja se koostui nykyisen laivan länsiosasta. Idässä oli luultavasti kapeampi neliönmuotoinen kuori ja lännessä mahdollisesti keskeneräinen torni.

Tällä paikalla seisoi Vårfrubergan luostari

Häradin kirkko kuuluu yhten Vårfrubergan seurakunnan kanssa. Vår Fru tarkoittaa Pyhää Mariaa. Vårfurbergan luostari ooli keskeisen Ruotsin vanhin luostari, mikä sijaitsi nykyisen Kungsbergin kartanon tilukilla, Strängnäsitä pohjoiseen päin.

Häradin kylällä ja kirkolla on erikoinen nimi, sillä 'härad' tarkoittaa pitäjää, taikka oikeastaan seurakuntaa tai taajamaa. Häradillä siis ei ole omaa nimeä lainkaan, ei edes kirkolla. 

Kekiaijalla oli 2/3 seurakunnista aatelisten omistamia alueita. Mälaren järven rannat omisti luostarien ja seurakunnat. Siihen aikaan ei vielä ollut montakaan säätykartanoa Häradin alueella, eikä ollut myöskään aatelisten omistamia tiluksia. Aateliset ja rässiläisethän eivät maksaneet veroja kuten tavalliset kanslaaiset joutuivat maksamaan. 60  keskiaikaista ruotsalaista maakuntaa ona säilyttönet hrad nimityksne. Ne ovat, kuten 1200-luvulla, yhdessä alueen maanviljelijöiden omistuksessa.

Alttarikaappi 1400-luvuta

Tämäkin alttarikaappi on 1400-luvulta

Tämä kaappi on myös 1400-luvulta

Tämä kastemalja on 1200-luvusta, joilloin kirkon runkohuone valmistui. Nämä kiviset kastemaljat ovat aina kirkon vanhinta kalustoa, mutta nehän kestää ikuisuuden.

Krusifiksi 1300-luvulta

Tämäkin krusifiksi on 1300-luvulta

Häradin kirkko on hieman sivussa kylästä, Härads Kyrkvägenin tien varrella, hautausmaan luona, erittäin kauniilla ja ruhallisella alueella.

Häradin alueella on runsaasti riimukiviä, mikä kertoo siitä että täällä on asuttu jo viikinkien aikaan vuosina 700-1000 jaa. Tämän riimukiven nimi on Gökstenen. Riimukiven nimi tulee siitä että kivi seisoo Gökstenen luonnonreservaatissa.

Härad oli aikoinaan Häradin pitäjä, mutta se liitettiin vuonna 1971 Strängnäsiin kuntaan, ja siitä tuli Strängnäsin distrikti. 

Häradin seurakunnassa sijaitsevat Näsbyholmin kartano sekä Häradin asutus- ja kirkkonkylä sekä Häradin kirkko. Häradin pitäjä on peräisin keskiajalta (noin 1000-1500 jaa). Pronssikaudelta löytyy hautakammioita ja sirpaleita. Rautakaudelta löytyy alueelta noin 20 hautausmaata, joissa on kivisijoituksia ja sirpalekasoja. Lisäksi siellä on kolme muinaista linnaa.

Kellotapuli

Tämän riimukiven ympärille rakennettiin asehuone. Kiveä on tallattu kauan ja silti se on hyvässä kunnossa.

Häradin kirkosta on tullut minulle rakas kirkko. Kirkossa pideteään silloin tällöin konsertteja, ei vain urkukonsertteja vaan myös tavallista esitetään  klassista musiikkia. Seurakunta lähettää minulle säännöllisesti e-postia tapahtumista.

Kuten kaikki blogini lukijat tietävät, niin minä olen erikoisesti ihastunut ikivanhoihin keskiaikaisiin kirkkoihin.

Häradin kirkko on osittain 1100-luvulta peräisin oleva kirkko koostuu suorakaiteen muotoisesta naveesta, jossa on suorapäällinen pyhäkkö. Sitä laajennettiin vuonna 1760. Kirkon sisäosia peittävät tähtiholvit 1400-luvulta.

Häradin kirkko oli yksi niistä kirkoista mikä otti käytäntöön oman istumapaikan  penkkiriveillä vuonna 1603. Vielä 1800-luvun lopulla oli kaikissa Södermanlandin kirkoissa penkit ja nimikko-istumapaikat. Stängnäsin tuomiokirkossa otettiin jopa maksu itumapaikasta.

Vuonna 1937 kirkossa tehtiin perusteellinen entisöinti, jonka aikana Strängnäsin tuomiokirkkomuseoon aiemmin talletettuja esineitä, kuten kasteallas 1100-luvulta, pyhäkköarkku 1200-luvun alusta, alttari ja pyhimyskaapit 1400-luvulta, jne., palautettiin kirkolle. Urkuja laajennettiin ja rakennettiin uudelleen vuonna 1938. Pieni maalaiskirkko tekee vaikutelman epätavallisesta kauneudesta etenkin keskiaikaisten taideaarteidensa ansiosta.

Yli 800 vuotta sitten Häradin seurakuntalaiset pystyttivät muurit, jotka nykyään muodostavat kirkon keskiosan. Siitä lähtien monet sukupolvet ovat kokoontuneet tänne palvomaan ja juhlimaan.

1200-luvulla

Häradin kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1100-luvun lopulta. Sitten kirkko koostui nykyisestä navesta, kuoroa lukuun ottamatta, pienet ikkunat etelään.

1500-luvulla

Kanslia rakennettiin ja kirkko sai tiiliholvit. Eteinen, jonka ohitat, kun astut kirkkoon lännestä, on tornin alaosa. Alkuperäinen sisäänkäynti oli etelässä sijaitsevan asevaraston kautta, jota nykyään käytetään lastenhuoneena.

1700-luvulla

Vuosisadan puolivälissä kirkkoa laajennettiin pohjoiseen, vanha sakristi purettiin ja saarnatuoli siirrettiin eteläseinään.

20-vuosisata

Kirkko kunnostettiin perusteellisesti 1930-luvulla, kun suuri itäisen pyhäkön ikkuna vaihdettiin, länsipuolinen sisäänkäynti korjattiin, penkit vaihdettiin ja suuret rautatakaat poistettiin. Sitten hävisi myös hallitseva teline lännessä ja urut siirtyivät pohjoiselle sivutelineelle. Kirkon peruskorjaus tehtiin vuonna 1980. Sitten holvit puhdistettiin ja penkit maalattiin. Myös sisätiloihin tehtiin joitain muutoksia. Etupenkit korvattiin tuoleilla ja pienet urut siirrettiin eteenpäin nykyiselle paikalleen. 2000-luvun alussa kyseiset urut siirrettiin Helgarön kirkon kuoriin.

Onnelista ja rauhallista uutta vuotta!

Onnellista ja rauhallista uutta vuotta!

Lyckligt och fridfullt nytt år!

Toivottaa Donna

Swedenborgsgatan Södermalmilla on Tukholman ihanin kesäkatu