Piperska muren

Piperska muren, Schelegatan, Kungsholmen

 Bussin 61 pysäkki ja lähin metroasema ovat nimeltään Rådhuset.

Rakennus on nykyään konferenssikeskus.

Perfekti paikka rentoutua hetken kahvikupin äärellä. Nauti kauniista kukka-asetelmista, patsaista ja suihkulähteistä sekä Piperska Murenista, 1600-luvulta peräisin olevasta komeasta malmitilasta.

Kreivi Carl Piper osti malmitilan täältä vuonna 1694. Nicodemus Tessin nuorempi ja Johan Hårleman palkattiin puutarha-arkkitehdeiksi.

Hänen vaimonsa Christina viimeisteli työn ja rakennutti myös korkean muurin Roslagenin hiekkakivestä, minkä ansiosta paikkaa kutsutaan Piperska Mureniksi/Piperin muuri. Hän ei koskaan nähnyt puutarhan valmistumista, koska hän oli pitkäaikaisessa Venäjän vankeudessa Poltavan jälkeen ja kuoli vuonna 1716.

Piperska Muren oli 1600-luvun lopulla yksi Tukholman kauneimmista malmitiloista. Se oli alun perin kreivi Carl Piperin kesäasunto. Carl Piper oli yksi kuningas Kaarle XII:n lähimmistä neuvonantajista, joka osti vuonna 1694 tämän tontin 9000 kuparikolikolla.

Vuonna 1700 kreivi Carl Piper seurasi kuingas Kaarle XII:ta Pohjansotaan, mutta ei koskaan palannut takaisin. Hän kuoli Venäjän vankeudessa vuonna 1716. Hänen leskensä Christina otti johtaja aseman ja sai päätökseen heidän yhteiset suunnitelmansa perustaa barokkityylinen huvipuisto ja pystytti korkean muurin kiinteistön ympärille. Muuri ulottui korttelin päässä nykyisestä puistosta molempiin suuntiin Scheelegatanilla ja aina Kronobergsparkeniin asti, josta se sai nimen "Piperska Muren".

Schelegatanin kadulta näkee aivan hyvin puistoalueelle. Schelegatanilta kulkee kapeat portaat alas Rådhusetin metroasemalle.

Piper on ruotsalainen aatelissuku, josta on elossa oleva kreivihaara. Gustav Adraham Piper (1692-1761) esitteli sukunsa Ritarihuoneella ja siitä lähtien suku on ollut aatelinen. 

Vänrikkinä Carl Piper osallistui Kaarle XII:n Venäjän-kampanjaan vuonna 1708 Suuren Pohjan sodan aikana. Venäjän Pietari suuri halusi Baltian alueen takaisin ja sai Puolan liittoumaan mukaan lupaamalla Liettuan. Tanska halusi vain Skånen alueen takaisin Ruotsilta. Sota alkoi kun Puola hyökkäsi Liettuaan. Ruotsi lähetti nopeasti suomalaisia joukkoja valtaamaan Riikaa, jonka jälkeen puolaiset vetäytyivät Liettuasta. 

Sodassa Ruotsia vastaan taistelivat Tanska, Puola ja Venäjä. Ruotsi voitti Tanskan ja Puolan, mutta hävisi Venäjälle. Ruotsi halusi ennen kaikkea Venäjän itsellen. Ruotsi on sotinut kymmenen kertaa Venejää vastaan.

 

(Muuten... kruununprineessa Victoria on  nykyään fänrik/vänrikki. Hän kävi armeijan osissa, koska hän ei voinut olla poissa kotoaan yhtäjatkoisesti ja työstään pitempiä aikoja lastensa ja virkansa puolesta.

Kreivi arvonimitys on Ruotsin korkein aatelistitteli. Kreivejä on Ruotsissa 47:ssä eri suvussa, mutta Ruotsissa ei ole enää lainkaan kreivikuntia. Ruotsin aatelisto koostuu noin 28000 jäsenestä 656 suvusta Aatelisten omistuksessa on upea Riddarhuset/Ritaritalo. 

Huom! Erittäin moni suomalainen luulee että kunikaalliset ovat aatelisia. Aatelisia ovat vain he jotka kuninkaat ovat aateloineet. Usein miten palkaksi työstä ja palvluista, minkä he ovat tehneet kuninkaalle. Vuonna 1975 voimaan tulleen uuden hallitusmuodon (asetus vuonna 1974) myötä monarkin oiekus aateloida henkilöitä katosi. Nykyään kuningas jakaa vain kunniamitalleja.

Piperin suvun vanhin tunnettu esi-isä on Berendt Piper (kuoli vuosina 1633–1635), joka oli kauppias ja Viborgin pormestari, mutta jonka on perinteisesti katsottu syntyneen Lyypekissä. Hänen vaimonsa nimi oli Maria Henriksdotter Strålman, ja hänen kanssaan hänellä oli kolme poikaa, Henrik, Carl ja Peter Piper. Suvulla on useita linnoja ja pari palatsiakin omistuksessaan, sekä yksi säätykartanokin. Tämä Piperska muren on vieläkin suvun omistuksessa. 

Johannes van den Aveelen syntyi vuonna 1650 Leidenissä Alankomaiden tasavallassa, kuoli vuonna 1727 Tukholmassa, oli hollantilainen kupariseppä, etsaaja ja piirtäjä. Hän suunnitteli Piperin suvun malminkartanon upean barokintyylisen puutarhan vuonna 1730.

Ruotsi on ollut jo 1600-luvulta lähtien monikansallien valtio. Se on tiedettyä että ilman maahanmuuttajia ei Ruotsista olisi koskaan tullut suurvaltaa (1611–1721). Vasta 1900-luvun loppupuolella alkoi Ruotsiin tulla pakolaisia maista joissa oli syttynyt sota. Ruotsin teollisuudella oli työvoimapula, ja työvoimaa tuli muun muassa Suomesta, Kreikasta, Italiasta ja Jugoslaviasta. Tämä maahanmuutto oli Ruotsille selvästi kannattavaa eikä aiheuttanut ongelmia.

Ruotsi on ollut suuremmassa määrin maahanmuuttomaa 1930-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen ja 1970-luvun puoliväliin asti Ruotsissa oli pääasiassa työperäistä maahanmuuttoa. Viime vuosina yhä useammat ihmiset ovat tulleet tänne hakemaan turvapaikkaa sodan runtelemista maista.

Vuodesta 2012 lähtien erityisesti Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut jyrkästi. Vuonna 1995 lähes kymmenellä prosentilla Ruotsin väestöstä oli maahanmuuttajatausta, mikä tarkoittaa, että lähes miljoona ihmistä oli maahanmuuttajia.

1800-luvun lopulla Piperska Veranda oli tunnettu majatalo, ja 1980-luvulla täällä toimi tanssikerho. Verannan mainitaan olevan osa vanhaa laitosta, jonka historia ulottuu 1600-luvun lopulle, ja laitos tarjoaa modernia teknologiaa historiallisessa ympäristössä.

Vuonna 1999 tämän päivän ravintoloitsija otti majatalon haltuunsa ja tässä palveluhengessä Piperska Murenilla jatketaan konferenssien, illallisten ja yksityistilaisuuksien pitoja historiallisessa tyylissä ympäri vuoden.

Piperska Muren-puiston omistaa ja hallinnoi Arla Coldinu-ritarikunta. Valitettavasti Piperska muren on nyt yksityinen eikä avoin yleisölle. Puistoterassilta on kuitenkin mahdollista katsoa puistoon, kun terassi on avoinna. Portilta ja aitauksen läpikin näkee melko hvyin jalkakäytävältä käsin.

Piperinsuvulla on oma puistokin Brunnsvikenin lahden rannalla, Tivolipuiston vieressä. Tivolin niemimaalla voi nähdä vilauksen maisemasta, jonka Kustaa III halusi luoda Brunnsvikenin ympärille 1780-luvulla. Tivolin nimi on saanut inspiraationsa kuninkaan Italian-matkasta vuosina 1783–84. 1780-luvulla Tivoli vuokrattiin Pariisin suurlähettiläälle Gustav Philip Creutzille, joka suunnitteli tänne asuinrakennuksen ja huvipuiston. Hagan puiston puutarha-arkkitehti Fredrik Magnus Piper palkattiin suunnittelemaan puisto samaan englantilaiseen maisematyyliin kuin Haga.

Piperska palatset, Munkbron 11, Gamla stan

Piperskapalatset käsittää useampia rakennuksia Tukholman keskustassaa, eikä vaan tätä kuvasa olevaa palatsia. Suku omistaa kaksi palatsia Gmala Stanissa.

Piperska palatset, Munkbrogatan 2, Gamla stan

Ivar Lon puisto

Ivar Lon-puisto sijaitsee Södermalmilla

Tänne löytää parhaiten kun lähtee metrolla Slussenille ja siitä sitten kävelee Bastugatania pitkin ylös mäen päälle. Bussit 55 ja 57 pysähtyvät Hornsgatanilla,jää pois kyydistä Slussnein psykäillä ja kävele hieman eteenpäin jyrkkien portiden luokse ja nouse portaita pitkin ylös Bastugatanin alkupäähän.

Varsinkin kesäiltoina auringonlaskun aikaan on täällä runsaasti väkeä.

Monteliusvägen kävelypolku kulkee puistoalueen alapuolelta ohitse. Puistoalueen aitauksessa on aukko, mistä pääsee portaita pitkin Monteliusvägenin kävelypolulle. Polku kulkee Bastuvägenin kanssa samaa linjaa itäsuunnaalta Kattgrändeniltä ja päätyy Bastugatanin alkupäähän lähelle Slussenia. Täällä pari videota Montelisuvägenistä omasta blogistani. Monteliusvägen on melkein pakollinen kohde turisteille.

Bastugatanilla on Mariaberget niminen kahvila mitä voin suositella. Avoinna kello 11-18. Keskikesällä se on suljettu lomien takia. Ostakaa omenakakkua vanijakastikkeen kanssa!

Mariatorgetin metroasemalta voi myös nousta ylös Mariabergetin vuorelle Bläcktornsgrändiä pitkin. Ota bussi 57 ja jää pois kyydistä Mraiatorgetin psyäkillä ja siitä sitten Bläcktornsgrändin kujaa pitkin ylös psuitoalueelle. Bläcktorngrändin kuaj on yhtä ylämäkeä aj siellä tulee vastaan jyrkät portaat, joten tämä reitti vaatii kuntoa. 

Polun varrella sijaitsee Söderhöjdskyrkan kirkko, Blecktornsgränd 13, mikä on nykyään babtistikirkko. Se on avoinna arkipäivinä kello 9-12, missä on kahvilakin. 

Portaissa on Magnolia niminen aasialais-ravintola/kahvila, ja portaiden yläpäässä on tuo suosittelemani Mariabergetin kahvila.

Siinä lähellä Bellmansgtanilla sijaitsee erittäin suosittu pubi The Bishops Arms, missä voi kesäiltoina istua ulkosallakin.

Ivar Lo-Johanssonin puisto on tämä Tukholmassa sijaitseva puisto, mikä on saanut nimensä kirjailija Ivar Lo-Johanssonin mukaan. Puisto sijaitsee osoitteessa Bastugatan 26 Mariabergetillä Södermalmilla ja sieltä on myös uloskäynti Monteliusvägenille.

Ivar Lo-Johansson on yksi suurimmista työläiskirjailijoistamme. Hän eli vuosina 1901–1990. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Ruotsin työläisten kurjien olojen kuvauksistaan.

Ivar Lo asui Bastugatanin kadun vastapäisellä reunalla koko aikuisikänsä kuolemaansa saakka. Nyt asunnossa on Ivar Lo-museo.

Suosittu paikka viettää kesäiltoja eväitten kanssa. Tukholmassa on lailla kielletty alkoholin juonti luonnossa, piknikilläkin.

Täältä Mariabergetin vuorelta tai paremminkin mäeltä on mahtavat näkö-alat keskikaupungille.

Puistosta löytyy kirjailija Ivar Lo'n pystykin

Alueelta löytyy myös lasten lekkipuisto nimeltä Mariatäppan.  Siihen viereen rakennettiin teemapuistokin. 

Kamala aamu

Pari päivää  sitten me herättiin tällaiseen  kauhuskenaarioon. Tuli ajatus että onko nyt maailmanloppu vaiko syttynyt sota.

Aauringonlaskun aikaan taivas punottaa melkein joka ilta, mutta tuo julman näköinen pilvi oli jotain aivan uutta.

Sagerska huset

Vesialue Tukholman kekustassa on nimeltään Norrström, mikä erottaa Gamla Stanin saaren Normalmin keskustasta. Norrström on Mälaren-järven ensisijainen laskupaikka Itämereen Tukholman keskustassa. Sagerska huset kuvassa oikealla.

Kuvassa vasemmalla Rikstadshuset/Eduskuntatalo, kuvan oikeassa reunassaa Arvfurstens palats/ Torstensonska palatset, sen vieressä Segerska huset, seurava rakennus on Adelswärdska huset ja taainpana Rosenbad, mikä on hallituksen rakennus.

Kukaan ei taida tietää kuinka monta palatsia on Tukholmassa. Monet vanhoista palatseista on jo purettu, eikä kaikkia enää lueta palatsien joukkoon, mutta luultavasti palatseja on Tukholmassa ainakin noin 40. Usein on vaikea erottaa herraskartanot palatseista ja palatsit linnoista. Herraskartanoita ei juuri ole kaupunkioloissa, ja linnat yleensä sijaitsevat puolestaan melkein vain kaupungeissa.

Sagerska huset, jota kutsutaan myös nimlelä Sagreska palatset, Strömgatan 6

Ruotsissa käytetään hyvin usein palatseista nimitystä huset, siis yksinkertaisesti vain talo, minkä yhteyteen lisätään alkuperäisen omistajan sukunimi.

Sagerska huset on nykyään muutama vuosi takaperin pääministerin asunto. Ruotsissa ei ole ollut pääministereille asuntoa, vaan pääministerit ovat aina asuneet omissa privaateissa asunnoissaan. Ja he vieläkin haluaisivat asua omissa asunnoissaan, mutta turvallisuus syistä he nykyään asuvat tässä pienessä palatsissa. Palatsista pääsee maan alitse halltiuksen rakennukseen. 

Olof Palmen murhan jälkeen päätti turvallisuuspoliisit että pääministeri tarvitsee turvallisuus syistä asunnon niin läheltä hallitusrakennusta kuin mahdollista.

Olof Palme asui Gamla stanissa omistamassaan asunnossa ihan pääkujan varrella ja hän käveli kotonaan joka aamu töihin halitusrakennukseen. Kun lapset vielä asuivat kotona Palmet asuivat Vällingbyssä, ihan samanlaisessa talossa kuin taviksetkin. Palme kulki töihin metrolla, ilman suojelupoliiseja. 

Sagerska huset on alunperin ollut yksityinen palatsi, minkä omisti Carl Daniel Robert Sager (1850-1919). Hän syntyi Jönköpingissä ja hän toimi diplomaattina ja niin sanottuna  yliseremoniamestarina.  Ruotsissa on vuodesta 1802 lähtien ollut hovissa yliseremoniamestari, seremoniamestari ja varaseremoniamestari.

Seremoniamestari on ollut yleensä entinen suurlähettiläs joka vastaa yhteyksistä ulkomaisiin diplomaatteihin. Aiemmin seremoniamestari toimi myös Kuininkaallisen Majesteetin  ritarikunnassa.

1800-luvulta vuoteen 1974 asti seremoniamestari oli myös kuninkaallinen airue/avustaja.

Seremoniamestari on hovi- tai uskonollisten sääntökuntien virkamies, jonka tehtävänä on valvoa, että juhlallisuuksissa noudatetaan seremoniasääntöjä (etiketti- ja muodollisuudet). Etiketin mukaan toimitaan vain kuninkaan takia, eikä kuningas voi siitä kieltäytyä. 

Ruotsin kuningas on vaatimaton henkilö, mutta julkisissa tilaisuuksissa silti mennään suurelta osin vieläkin kansainvälisten etikettien mukaan. Etiketin tarkoitus on arvostaa muita kuningashuoneita. Ruotsissa käytetään kuningasperheistä nimitystä kungahuset, siis tässäkin tuo sana huset/talo on aina ollut perinteisestii mukana. 

Toisaalta... onhan Ruotsin kuningas toiseksi arvovaltaisin kuningas maapallolla, Tanskan kuninkaan (nykyisen kuningattaren) jälkeen, jos ei lueta mukaan Japanin keisaria tai aasialaisia sulttaaneja. Arvojärjestys tulee kuningashuoneen iän mukaan, siis vanhin kuingashuone on arvovaltaisin ja tulee aina viimeisenä paikalle kun kuinkaalliset kokoontuvat tai osallistuvat juhliin. Vanhin kuningahuone saa istua etupenkkiin tai tilaisuuden järjestäjän viereen.

Kun Tanskan kuningatar Marghrethe oli virassaan, niin hän ei koskaan osallistunut  kuninkaalisiin menoihin, joten siihen aikaan oli Ruotsin kuningas aina arvovaltaisin vieras. Nyt se on Marghretin poika Fredik joka on Tanskan kuningas ja erittäin 'tavallinen henkilö'. Hän on kuingas Carl Gustavin serkku.

Nykynien Ruotsin hovin yliseremoniamestari on nimeltään Anders Ahnlid.Vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut Kommerskollegiumin/kauppakollegion generaalitirehtöörinä.

Näistä tirehtööreistä on Ruotsissa yritetty päästä eroon, mutta Ruotsin valtion virastoissa niitä on muutamia vieläkin jäljellä. Ruotissahan ei titteleitä käytetä, eikä ketään teititellä.  Ruotsalaiset kutsuvat toisiaan etunimillä, paitsi ei kuningsta ja kuningatarta.

Sagerska husetin omistaja Robert Sager oli Ryforsin ruukkiyhteiskunnan ruukin omistajan ruukinpatroonan Gudmund Magnus Sagerin poika. Ruukkeja on Ruotsissa ollut valtavat määrät, ehkä lähemmäksi sata. Nämä ruukit olivat erittäin suljettuja yhteisöjä, missä kasvaneet saivat vaikeuksia aikuisina liittyä tavalliseen yhteiskuntaan. Tästä on tehty psykologisia tutkimuksiakin. Ryfors sijaitsee Mullsjön kunnasa Skånessa. Ryforsin tilan omistaa nykyään  lääkäri Julie Moltke-Huitfeldt.

Sagerska huset kuvassa keskellä, Strömgatan 18

Strömgatan kulkee Norrströmin virran varrella, missä vesi virta  Mälaren järvestä Itämereen=Saltsjön mereen. Ruotsiksi Itämeri

on Suolameri/Saltsjö.

Sagerska palatset on melko pieni rakennus, vaikka sitä kutsutaan palatsiksi. Sagerska-talo on osa Tukholman hallintoaluetta, ja se suojellaan valtion muistomerkkinä vuodesta 1994. Ranskalainen arkkitehti Jean René Pierre Litoux suunnitteli palatsin. 

Leo Sager testamenttasi kiinteistön katoliselle kirkolle ja antoi vaimolleen Veralle oikeuden käyttää sitä asuntona kuolemaansa saakka. Vera Sager kuoli vuonna 1986. Valtio hankki kiinteistön vuonna 1988 perustaakseen sinne pysyvän turvallisuusasunnon ja edustusasunnon Ruotsin pääministerille.

Kina slott

Tämä  linna on nimeltään Kina slott, mikä sijaitsee kuninkaallisen Drottningholmin linnan tilukisilla, Lövön saarella. Tämä on siis yksi yhdestätoista kuninkaallisesta linnasta.

Metrolla Brommaplanille ja siitä bussilla 177. Jää pois kyydistä Drottningholmin pysäkillä ja kävele siitä linnan puistoalueelle. Myös bussilla 176 pääsee Solnan juna-asemalta Drottningholmin psyäkille. Tämä on ehdoton kesäinen kohde Tukholanssa!

Linnan  alueella on 10 eri rakennusta.

HUOM! Kiina linnassa voi vierailla toukokuusta syyskuuhun kello 11-17. Talviakaan ei moniin kauenpaan sijaitseviin kuninkaallisin kohteisiin ole sisäänpääsyä.

Sisäänpääsymaksu 130 kr täältä!

Drottningholmin linnan puiston perälle kuningas Adolf Fredrik oli salaa rakentanut kiinalaistyylisen huvipalatsin. Tuolloin kaikki kiinalainen oli muodissa, ja Itä-Intian kauppayhtiöt toivat Eurooppaan suuria määriä teetä, mausteita, silkkiä, posliinia ja ainutlaatuisia taideteoksia.

Kuningkaallinen hovi informoi että Sigtunassa sijaitseva Roserbergin linna ja Djurgårdenilla sijaitseva Rosendalin linna eivät ole ensi kesänä avoinna yleisölle normaalisti. Sama koskee Kustaa III:n paviljonkia, hovitalleja, palatsikirkkoa ja kuninkaanlinnan antiikkimuseota.

Linna on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 10-17

Huom! Tilapäisesti suljettu.

Jos haluaa nähdä vain Kina linnan, niin silloin on ehkä parasta ottaa bussi 176 tai 177 joko Drottningholmin tai Kantonin pysäkäille, mistä on Kantongatania pitkin noin 700 metriä matkaa puistoalueen lävitse linnan luokse. Siellä linnan lähellä on ilmainen parkkipaikkakin. jos lähtee sinne omalla autolla.

 

Kina slott on kuninkaallinen huvipalatsi Drottningholmin palatsin puistossa. Palatsi on yksi kuninkaallisista palatseista ja Unescon maailmanperintöluettelossa.

Nykyinen palatsi rakennettiin vuosien 1763 ja 1769 välillä Carl Fredrik Adelcrantzin piirustusten mukaan. Paviljongissa on rokokoosisustukset. China Palacen huonekalut näyttävät kiinalaisilta ja ovat rokokoo-tyyliä. Tässä tyylissä on pehmeästi kaartuvia muotoja, joissa on simpukoita ja ruusuja. Jalat ovat S-kirjaimen muotoisia. Värit ovat kirkkaan keltaisia, harmaanvihreitä ja vaaleanruskeita ja kankaat ovat ruudullisia tai kukkakuvioisia.

Huvipalatsi on palatsi, jossa joskus asutaan, levätään tai pidetään hauskaa. Kuningatar Loviisa Ulrika sai China Palacen lahjaksi syntymäpäivänään kuningas Adolf Fredrikiltä 250 vuotta sitten.

Linnan yhteydessä sijaistee hovin teatteri Confidence ja linnan kahvilarakennus.

Huom! Toinen Convidencen teatteri sijaitsee Slottsallén 3, Solna, Ulriksdalenin linnan puistossa. Bussi 503. Lähellä sijaitsee Ulriksdals Värdshus.

Confidence on Ruotsin upein teatteri vaikkakin melko pieni. Teatteri kuuluu kuinkaalliselle hoville mutta sinne voi mennä kukan vaan nauttimaan teatterin antimista. Itse teatteri rakennus on jo näkemisen arvoinen.

 Convidencen

PS. Kokeilin ensimmäisen kerran tätä uutta  toimintoa, jolloin saa linkit automaattisesti tekstiin. Toivottavasti se ei haittaa ketään. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä!

Schmaltz

Schmaltz

Avoinna:

 maanantaista sunnuntaihin kello 11-24

Schmaltz on baari ja herkkumyymälä, mikä sijaitsee Östermalmilla Nybrogatanin kadun varrella, numerossa 19. Nybrogatan on kävelykatu. Siihen aikaan kun minä kävin töissä Östermalmilla, oli Nybrogatanin katu melko vilkkaasti liikennöity katu. 

Schmalz-Baarista on tullut erittäin suosittu hengailu- ja tapaamispaikka, varsinkin tukholmalaisten juutalaisten parissa. Hieman keskihintaa kalliimpi paikka. 

Baarin sijainti on perfekti, koska uusi juutalainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Bajit Hillel-kouluineen ja useine muine juutalaisjärjestöineen ja -toimintoineen on kirjaimellisesti nurkan takana. Adat Jeschurun synagoga sijaitsee kulman takana. Täällä on aina  poliisit vartioimassa.

Suosittua on tilata 'välipaloja' anjoviksien muodossa paahdetun hapanjuurileivän ja sitruunan kera, sekä suolakurkkuja smetanan ja hunajan kera. Maalaismaista, yksinkertaista ja superherkullista. Näitä 'makupala' tarjoiluja on saatavana erilaisina yhdisteinä.

Ravintolan omistajat omistaa myös kaksi muuta ravintolaa Tukholmassa, Babette ja Café Nizza. 

Schmaltz on sulatettua siipikarjanrasvaa, perinteisesti kanasta saatavaa, ja se on keskeinen ainesosa juutalaisessa ruoanlaitossa, koska se antaa ruoalle syvän maun ja voisen rakenteen. Rasva uutetaan sulattamalla kananrasvaa sipulien kanssa miedolla lämmöllä, ja sitä käytetään ruoissa, kuten matzah-palloissa, paahdetuissa perunoissa ja latkeissa. Sana schmaltz on jiddišiä ja tulee alun perin eurooppalaisilta juutalaisilta, jotka käyttivät sitä siipikarjanrasvasta.

Stockholm i mitt hjärta

Stockholm i mitt hjärta...Tukholma sydämessäni, on erittäin tunnettu ruotsalainen laulu. 

Tukholma on yksi maailman vedenläheisimmistä pääkaupungeista. Keskusta on rakennettu 14 saarelle, joita yhdistää 57 siltaa, ja sen ulkopuolella sijaitseva Tukholman saaristo ulottuu 80 kilometriä Itämereen yli 30 000 saarella, luodolla ja luodolla.

Tervetuloa Tukholmaan! Varsinkin kesäkaudella.