tiistai 6. syyskuuta 2016

Riddarhuset/ Ritaritalo

Riddarhustorget 2009.jpg

 Riddarhuset tai Riddarhuspalatset/Ritaritalo, Gamla Stan, Riddarhustorget

Alsnön säännössä/Alsnö stadga kuningas Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko, vuonna 1280 päätti että kuningas tarvitsee apuväkeä, varsinkin sotilaita, ja kuningas antoi heille palveluja vastaan verovapauden. Näin syntyi uusi yhteiskuntaluokka, aateliset. Vuosien varrella aattelisherroista tuli mahtavampia ja rikkaampia ja kuningas oli täysin riippuvainen aatelisten palveluista. 

Aateliset saivat valtaa, joskus jopa enempi kuin itse kuningas. Aatelisuudesta tehtiin perinnöllinen. Vasta vuonna 2003 Ruotsin eduskunta lakkautti aatelisten viimeiset etuoikeudet. Mutta aateliset kookoontuvat vielä jatkuvasti ritarihuonellaan. Jokaisella suvulla on oma tuolinsa ja edustajansa. Jotkut suvut ovat kuolleet mieslinjalla sukupuuttoon. Nykyään on non 28 000 aatelista, 663 aatelissukua Ruotsissa. 

Virallisesti ei Ruotsissa ole ainoatakaan paroonia, mutta Adelswärdin suku käyttää päämiehestään nimitystä parooni. Ensimmäinen aatteloitu suvn jäsen oli Johan Hultman. Hänet kuningas aateloi vuonna 1719 kunniaksi siitä että Hultman oli kuninkaan ratsumestari. Jokunen suvun herroista oli kamariherra ja ministeri Ranskan hovissa. Toinen herroista istui Ranskan kansalliskokouksessa, siis eduskunnassa. Eräs toinen suvun jäsenistä oli ministeri Ruotsissa. Adeslwärdit ovat aikoinaan saaneet kokonaisen läänin omaan hallintaansa ja näin ollen päämiestä tituleerattiin parooniksi. Åtvidabergissä he perustivat useita teollisuuslaitoksia. 


Parooni Gustaf Adelswärd sanoo viihtyvänsä linnassaan, jossa on 72 huonetta, joka on kulkenut suvussa jo kymmenettä sukupolvea.

Parooni on kreiviä alenpana statukseltaan, mutta vain silloin kun heillä ei ole ollut omaa lääniä halinnossaan. Adelswärdien linna Åtvidabergissä on nimeltään Adelsnäs. Linna sijaitsee samalla alueella kuin heidän kartanonsakin. Paroneriet Adelswärd on yksi Ruotsin suurimmista maanomistajista. He omistavat 23 000 hektaaria maata, metsää ja vesialueita. Kartano on Ruotsin toiseksi suurin ja täällä on maanviljelystä, metsänhoitoa, kiinteistötoimintaa, vesi- ja villikarjataloutta. 

Ruotsin suurin maanviljelystila sijaitsee lähenpänä Tukholmaa, lähellä Enköpingiä. Siellä on Banérin aatelissuvulla iso kartano ja linna, jonka nimi on Sjöö. Pitkä liuta aattelissukuja omistaa valtavia maatiloja ja saavat isoja EU-tukia. Useimmat niistä kartanoista ja linnoista sijaitsee Skånessa. Skånessa asuu runsaasti rikasta väkeä.

Bnérin suku on upplantilaista aatelissukua, mutta luultavasti samaa perua kuin tanskalainen suku Banner, vaikka siihen ei ole mitään todisteita. Alkuisä on nimeltään Isak Björnsson, joka toimi kihlakunnan tuomarina. Banerit omistvat 1500-1800-luvuilla Djursholmin linnan, joka toimii Danderydin kunnan virkatalona nykyään. 

Ruotsissa on 47 kreivillistä ja 131 vapaaherrallista aattelissukua nykyään. Sitten vuoden 1974 jälkeen ei ole enää ketään aateloitu, sillä  eduskunta poisti kuninkaalta oiekudet. Vuosittain kuolee yksi aattelissuku sukupuuttoon, sillä miespuolista perillistä ei suvussa ole.

Ruotsissa asuu nykyään joukko ulkomaalaisia aatelisia ja kuninkaallisia, kuten venäläisiä ruhtinaita, paavillisia markiiseja, herttuaita ja kreivejä sekä vaapaaherroja eri maista. (Lähde: Ritaritalo).

Kaiken kaikkiaan on Ruotsissa ollut 3000 aatelissukua. Nykyään on sukuja jäljellä vain 663. Koska aatelissuku jatkuu vain mieslinjalla niin monet suvut ovat kuolleet sukupuuttoon, koska ei ole syntynyt miespuolisia perillisiä. Carl Lagercranz on ehdottanut että naishenkilötkin voisivat olla aatelissukujen päähenkilöitä, mutta sen idean toteuttaminen vaikuttaa täysin mahdottomalta.

Aaatelisilla on ollut perinteisesti kolme etua. Jo verovapautensakin takia he ovat olleet suuria maanomistajia sekä sotilaita ja virkamiehiä. Luonnollisestikin maaomistajuus on luvallista kaikille joilla on siihen varaa. Ritarihuoneella ei ole poliittista valtaa, mutta heillä on suuri taloudellien valta, sillä suurin osa aatelisista on rikkaita hyvin koulutettuja henkilöitä ja näin ollen heillä on vahva asema yhteiskunnassa ja liiketoiminnassa. 

Ritarihuone jakaa vuosittain 42 miljoonan kruunun edestä varoja tutkintatyöhön, stipendejä, ja avustuksia sekä tukia rahastojensa kautta. Ritaritalolla on 329 säätiötä, 2 miljadia kruunua varoja, useita linnoja, suuria maatiloja, metsiä ja promeita palatseja keskellä kaupunkia. Kaikki omaisuus mukaan lukien ritaritalon säätiöillä on varoja noin 4 miljardia kruunua.

Rikkain aatelisherra Ruotsissa kautta aikojen oli Bo Jonsson Grip 1330-1386. Hän oli myös Ruotsin mahtavin herra. Hän omisti suurimman osan nykyistä Ruotsia ja suuren osan Suomeakin. Hän omisti 15000 kartanoa maatiluksinen. Gripsholmenin linna sai nimensä Bo Jonsson Gripin mukaan. 

Kruununprinsessa Victorian ja Daniel Westlingin häihin tiedettiin monen aatelisen kieltäytyvän tulemasta. Tuskinpa häihin niin kovin montaa kutsuttiinkaan, vain varmat suvut kuten kreivitär Alice Trolle-Wahtmeister, joka on toiminut kuningashuoneen linnanrouvana siihen aikaan kun kuninkalliset lapset syntyivät. Kerrotaan että kreivitärr sai kyyneleet silmiin kun kuningasperheen ensimmäinen lapsi oli tyttö, ja hän ei ole voinut hyväksyä sitä tosiasiaa että Victoriasta tulee hallitseva kuningatar. Kreivitär ei myöskään pitänyt siitä että Victoria valitsi tavallisen nuoren miehen puolisokseen. Mutta häihin hän sentää tuli pelkästään lojaalisuudesta kuningasperhettä kohtaan. Kreivitär asuu Trolle-Ljungbyn linnassa ja sitä paitsi hänen omaisuuteensa on puolta suurempi kuin kuninkaan. Jos lasketaan yhteen hänen omaisuutensa hänen miehensä omaisuuden kanssa niin he omistavat neljä kertaa niin paljon kuin kuningas, eikä kuningas edes ole aatelissukua. Köyhä poika on kuningas monen aatelisen rinnalla. Trolle-Wachtmeisterit omistavat myös Ruotsin suurimman asuttavan linnan ja isot metsäalueet.

Häihin tuli myös Stora Wäsbyn linnan omistajaperhe De Geerit. Heidän kaksi lastaan ovat Victorian ystäviä. Kerronpahan samalla että USA ja Pohjois Korea haluaa pitää diplomaattiisia keskusteluja keskenään mutta keksuteluja ei voi järjestää USA:ssa eikä Pohjois Koreassa, joten päätettiin että USA:n presidentin ja Pohjois Korean presidentin edustajat kohtaavat De Geerin omistamassa  Stora Väsbyn linnassa. Linna sijaitsee noin 10 kilometriä Arlandan lentokentältä.

Lopuksi vielä, Bernadotten suvussa on sukuhaara joka ei ole kuninkallinen vaan aatelinen ja he kuuluvat sukuun nimeltä Benadotte af Wisborg. Tämän suvun jäsenet kuuluvat luxenburgilaiseen kreivlliseen sukuun. Luxenburgilainen siksi että Luxenburgissa kreivin titteli on perinnöllinen. Tähän sukuun kuulu ne miespuoliset Benadotten suvun jäsenet jotka ovat sanoutuneet irti kuninkaallisuudestaan joko avoliiton takia tai muuten vaan. Mutta Ruotsissa heitä silti kutsutaan prinsseiksi.


Axel Oxenstiernan patsas

Axel Oxenstierna af Södermöle oli Ruotsin historian mahtavimpia valtiomiehiä, joka kuului Ruotsin ikivanhaan ylhäisaateliseen sukuun. Kuningas Gustav II Adolf nosti Oxenstiernan valtionkansleriksi. Oxenstiernalla oli voimaa ja keinoja nostaa Ruotsi suurvallaksi. Hän oli lojaali, tasapainoinen ja kärsvällinen. Hän ei halunnut sotia vaikka kuninags olisi halunnut panna käyntiin hyökkäyssotia. Kun kuningas kuoli 30-vuotissodassa niin Oxenstierna otti ohjakset omiin käsiinsä. Kuningatar Kiristinan vallan ajalla oli Oxenstiernalla kaikki valtuudet hallita. Westfalenin rauhassa sai Ruotsi suurvaltion aseman.

Riddarhuset 2006.JPG

Simon della Vallée oli ranskalais-ruotsalainen arkkitehti. Hän oli ensimmäinen ruotsalainen koulutettu arkkitehti ja häntä pidetään Ruotsin arkkitehtuurin isänä. Hän eli 1500-1600-lukujen vahteessa. Hän teki opintomatkoja Jerusalemiin, Syyriaan, Persiaan, Pariisiin ja Hollantiin jonka jälkeen hän jäi Ruotsiin asumaan pysyvästi.

Hänen ensimmäisiä töitään Ruotsissa oli Ekolsunds slott jonka Vallée suunnitteli atatelisherra Åke Tott'ille. Sen jälkeen hän suunnitteli Tidö Slott ja Hässelby Slott. Tukholmaan hän suunnitteli monta palatsia. Simon della Vallée tuli tapetuksi kun Erik Oxenstierena ratsasti Valleéen kumoon ja löi Valléeta pistollillaan niin lujaa että Vallée menehtyi. Erik Oxenstierna oli valtionkansleri. Monet Oxenstiernan suvun jäsenet olivat tunnettuja riidanhaastajia, jotka mielellään lähetettin tehtäviin jonnekin valtion laitamille. Erik Oxenstiernan tehtävänä oli suorittaa kuninkaan käskystä reduktio, joka koski aattelisten omistusoikeuden kaventamista.

Aaateliset olivat aina olleet kuninkaan niskan päällä ja vaatineet etuuksia, sillä kuningas tarvitsi aatelisia sotilaina. Nyt tästä lähtien kuninkaan valtaa nostettiin kuninkaan omasta käskystä ja aatelisten valtaa ja omaisuutta vähennettiin ja omaisuuksia ja tiluksia siirrettin kruunulle. Oxenstierna itse ei tarvinnut pelätä menttävänsä mitään, päinvastoin, hän sai kokonaisen nykyisen maakunnan omakseen, Norrlannin ja hän yhdessä kuninkaan kanssa käskivät sotimaan Euroopan mantereelle ja he onnistuivat kytkemään kurfursten Ruotsiin. Oxenstiernasta tuli Preussin generaalikuvernööri, kuten hänen isänsäkin oli aikoinaan ollut.

Vielä tänäkin päivänä kuuluvat monet aatelissuvut Ruotsin rikkaimpien joukkoon. Rikkain suku on toki Wallenbergit jotka eivät ole aattelisia, mutta moni aattelinen on avioitunut Wallenbergin suvun jäsenten kanssa. Wallenbergien omaisuutta ei voi arvioida, sillä he ovat sijoitaanet omaisuuttaan hyvin moneen yritykseen ja firman. He omistavat pankinkin.

Ruotsin kuningas ei mahdu edes sadan Ruotsin rikkaimman joukkoon. Rikkaimmat kansalaiset ovat usein miten kreivejä, joilla on suuret maatilat.

Riddarhuset från Riddarholmen septembe 2011.jpg

Ritaritalon rakentaminen vei 133 vuotta. Ritaritalo on yksi upeimpia hollantilais-ranskalaisen renessanssityylisiä rakennuksia Euroopassa. Vuonna 1774 vihittiin ritarihuone ja siitä lähtien on ruotsalaiset aateliset istuneet ja pitäneet istuntojaan ritaritalossaan. Seinillä on 2320:n aatelissuvun vaakunaa. Täällä kokoontui vanha säätyeduskunta kunnes uusi eduskuntatalo valmistui. 

Ritaritalossa voi vierailla kaikkina arkipäivinä kello 11.00-12.00. Rakennuksessa on näyttelyjä ja musiikkiesityksiä ja muita tapahtumia silloin tällöin. 

Ritaritalossa voi kävellä ihan vapaasti tunnin ajan kunhan maksaa sisäänpääsymaksun. Aikuiset 60 kr, eläkeläiset ja opiskelijat 40 kr. Tukholman passilla pääsee ilmaiseksi sisään. Palatsissa on eri asemia joissa voi ladata smart phoneen informatiota, jopa suomeksikin. Ritaritalo on sen verran vanha kultuurisuojattu rakennus, ettei siellä ole moderneja palveluita kuten hissejä tai rullatuoliramppeja. Mutta tarvittaessa saa apua jos etukäteen tulevasta käynnistään ilmoittaa.

Myymälä on avoinna tuon tunnin aikana kun ritalitalossa saa vierailla. Kirjastoa voi käyttää sukutukijat kun ensin kysyy  luvan.


Virtuaalinen vierailu sisäpihalla!

Virtuaalinen vierailu hallissa ja juhlasalissa!


 Gustav Vasa


Arte ed Marte

Riddarhuset hörn mars 2007.JPG


Minerva ja neljä obeliskia








Arte et Marte on latinankielinen sanonta joka tarkoittaa "taide ja sota". Ruotsin aateliset ottivat tämän motokseen. Ritarihuoneen oma lehti on myös nimeltään Arte et Marte.  Sanonta ei enää luonnollisestikaan pidä paikkaansa.








Anckarström på Riddarhustorget 1792.jpg

Ankarström teloitettiin julkisesti Riddarhustorgetilla

Riddarhuskajen 2009.jpg

Ritaritalon oma laivalaituri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti