Erstavikin herraskartano

Erstavik, Erstaviksvägen 1

Tällä hetkellä kartanon omistaa fideikomissarie Johan af Petersens, joka haluaa myydä kartanon. Fideikomissi on aatelisten sääntöperintötila, jonka perinnnöstä on erikoiset säännöt. Maatilaa ja kartanoa ei voi myydä eikä jakaa perillisten kesken, vaan sen on kuljettava suvussa eteenpäin ja tavallisesti vanhin lapsista, joka saa tällaisen rakennuksen omistukseensa. Tällainen rakennus ja maatila kasvaa arvossaan ajan myötä. 

Suomessa on nämä sääntöperinnetilat lakkautettu, mutta Ruotsissa ne elää vieläkin omaa elämäänsä, mutta sääntöjä on hieman muutettu. Yleensä nämä tilat joutuvat valtion omisteukseen, kuten esimerkiksi Italiassa on tapana. Koko fideikomissi systeemi on roomalainen alunperin.

Ätt, suomeksi sukuperä, tarkoittaa Ruotsissa kuninkaallisia ja attelisia sukuja. Tavalliset ihmiset kuuluu taas sukuihin, släkt. Ruotissahan elää vieläkin runsaasti aatelisukuja/ätter joista melko monet olivat Saksasta, Hollannista, Virosta tai Suomesta maahanmuttaneita sukuja, jotka sitten kuningas aateloi. On myös perinteisiä ikivanhoja aatelissukuja, perusaatelisia. Nämä maahanmuuttaneet suvut olivat kauppiaita, puutarhamestareita, arkkitehtejä, pankkiireja jne. hovin palvelusväkeä, etenkin kuninkaan sotilaita.

Kuinkaat eivät ole atelisia, vaan ihaa omaa sakkiaan. Kuninkaat jakoivat aatelisttiteleitä omalle henkilökunalleen. Ruotsin eduskunta kielsi kuninkaan aateloimasta vuonna 1974. Aatelisia koskee samat lait ja säännökset kuin muitakin kansalaisia, mutta aateliet, siis suvun päämimes saavat pittää tittelisnä. Rouvia kuitenkin kutsutaan usein miehensä arvosteen mukaan.

 

Tällaisen aatelissuvun jäsentä kutsutaan nimellä ättling, mikä tarkoittaa 'jäljessätulevaa'. Monet aatelissuvut asuvat vieläkin linnoissaan tai herraskartanoissaan. Vaikka nykyään voi kuka vaan ostaa linnoja ja herraskartanoita ja vielä melko halvalla. Herraskartanoiden tarjonta on jopa huomattavasti suurempi kuin kysyntä. 

Kukaan ei osaa sanoa kuinka monta linnaa Ruotsissa on, mutta kuinkaallisella hovilla on 12 linnaa. Ruotsissa on ehkä noin 250-300 linnaa. Harvat linnat ja herraskartanot ovat fideikommisseja. Linnoissa asuminen on hankalaa ja kallista. On oltava jotain lisätienestiä, kuten metsää, maanvilejyä tai karjataloutta, jotta pystyy asumaan linnassa.

Ruotsissa on vieläkin noin 40 fideikommissia kuten Eriksberg ja Erstavik Södermanlandissa, ja Revelsta ja Sjöö Upplannissa, kaikki neljä Tukholman läänissä.

Af Petersens aatelissuku on numero 2071 aateliskalenterissa. Ensimmäinen suvun jäsen aateloitiin vunna 1770. Ensimmäinen suvun jäsen joka muutti asumaan Erstavikin kartanoon oli Johan Abraham Petersen, mutta se oli hänen isänsä Herman joka kirjoitti fideikomissin perintösääännöksen jälkeläisilleeen. 

Petersenska Huset Gamla Stan'issa, Lilla Nygatan 2, kuuluu Peterska fideikomissioon. Palatsia kutsutaan myös nimellä Piperska palatset, Carl Piperin mukaan, joka oli oli kreivi ja valtionmies, ja asui aikansa palatsissa. Piperit olivat alunperin saksalaista sukua, joka muutti ensin Suomeen, sieltä Viipuriin ja sitten lopulta Tukholmaan. Palatsi on kuulunut aikansa myös kuningatar Kristinalle, joka antoi sen sulkulaiselleen Adolf Johan af Pfalzille. Monen monta muuta on omistanut palastin lyhyen ajan.

Lopulta palatsin osti Herman Petersen, joka oli Ostindiska kompaniet, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppnanian  päätirehtööri ja se oli hän joka teki palatsista ja Erstavikin kartanosta fideikomission. Palatsi siis on vieläkin Petersensin suvun omistuksessa. Palatsissa kokoontui ns Lilla Sällskapet, herrojen klubi. Nykyisellä klubilla on 21 jäsentä ja he  enimmäksen keskittyvät ruokakulttuuriin. Joukossa on nykyään muutamia naishenkilöitäkin.

 
Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsi klassinen ravintola nimeltä Källaren Aurora. Ovessa lukee nykyään Monks. Se on kahvila/olutbaari/Wiskey kellari.

 Erstavikbadet, Erstavikin uimaranta

Erstavikin alueen kartta

Erstavikin alueella vallitsee jokamiehenoikeus. Erstavikin alueella saa kävellä ja pyöräillä, käydä uimassa ja syödä eväänsä. Kunhan ei heitä roskia maahan, koske puihin tai kasvillisuuteen, ei sytytä nuotiota tai heittele tupakan tumppeja maastoon.  Uimaranta on lähellä linnaa mikä on avoinna kaikille.

Noin 1,5 miljoonaa henkeä käy tällä kuvassa yllä olevalla alueella vuosittain. Alue sijaitsee sen verran lähellä Tukholman keskustaa että tänne on helppo tulla. Mutta busseja ei toki kulje alueelle, sillä kartanon alue on privaattialeutta, eikä täällä ole mitään sen erikoisenpaa turisteille tarjottavana, kun kaunista luontoa ja upeita maisemia. Omalla autolla, mopedilla eikä moottoripyörällä saa ajaa privaattiteillä, joten kulkuvälineet on jätettävää Slatsjöbadenin tien varteen, taikka jollekin parkkipaikalle ja käveltävä ne neljäkilometriä kartanoon. 

Erstavikin tiluksien länsipuolella sijaitsee valtavan suuri Nackareservatet. 

Saltsjöbadeniin kulkee Slussenilta oma juna joka pysähtyy Tippen nimisellä asemalla. Siitä on noin 700 metrin kävelymatka kartanoon Kvarntorpsvägeniä pitkin golfkentän ohitse. Minun setä (äidin veli) asui Tippenillä aikoinaan.

Erstavikenin uimaranta on aivan ihana ranta. Erstaviken on osa Itämerta.

Junanrata jakautuu kahteen Igelbodan asemalla, josta toinen rata kulkee Saltsjöbadeniin ja tonien Solsidaan'iin. Solsidan voi olla jollekin tuttu TV:stä, saman nimisestä sarjasta. Sarja on filmattu Solsidan'issa. Solsidan'iin menevän radan varrella on pysäkki nimeltä Erstaviksbadets Station, Erstavikin uimarnnan pysäkki. Jää siinä pois kyydistä ja kävele uimarannalle ja siitä sitten voi kävellä edelleen Erstavikiin merkattuja teitä pitkin.

Alueella suositellaan noudattamaan opastuskylttejä ja säästämään luontoa ja eläinkantaa. Parasta on siis kulkea merkattuja polkuja ja antaa niin kasvillisuuden, villien eläinten kuin kartanon eläintekin olla rauhassa. Kartanon maatila sijaitsee Nackareservaatin ympäröimänä. 

Arkkitehti Jan Erik Rehn suunnitteli päärakennuksenv1760-luvulla. Tila on kuitenkin tunnettu jo 1300-luvulta lähtien ja täällä on asunut monet suvut kuten Björnram, Fargalt, Kyhle, Bielkenstierna, Leijonhufvud ja Törnflycht. 

Herman Pedersen sai vuonna 1763 kuinkaalta luvan ostaa Erstavikin. Kuninkaan lupa tarvittiin koska maa-alue oli ns frälsejord, ts maatila jonka sai vain aateliset omistaa. Herman Pedersen kuoli vuonna 1765 vain 51 vuotiaana, eikä hän ehtinyt näkemään uuskorjattua linnaansa. Hänen lapsensa aatteloitiin vuonna 1779 ja he ottivat sukunimkseen af Petersens.

Hyvin erikoinen tapahtuma Erstavikin historiassa oli kun vuonna 1774 saapui nuori Oldenburgin prinsessa laivaalla Ruotsiin mennäkseen avioliittoon herttuas Carlin kanssa. Pariskunnasta sittemmin tuli kuningaspari, kuningas Karl XIII ja kuningatar Hedvig Eilisabet Charlotta. 

Nuori Oldenburgin prinsessa tuli laivalla Saksasta Erstavikiin. Koko Ruotsin hovi oli Erstavikissä ottamassa vastaan prinsessaa. Musiikkiorkesteri soitti ja Carl Michael Bellman luki tätä tilaisuutta varten sepittämänsä runon "Över ankomsten till Erstavik".Silloinen Ruotsin kuningas Gustav III seisoi ensimmäisenä vatsaanottajien joukossa. Koko porukka lepäsi Ertsavikin kartanossa muutaman päivän ennen kuin he jatkoivat matkaa Tukholmaan.

Alueella liikkuu hirviä, peruoja, kauriita, jäniksiä, kettuja, hanhia, ankkoja, ja villisikoja. Tämä erittäin kaunis luonnonvarainen alue sijaitsee lähellä keskikaupunkia, vain 6 kilometriä kuninkaan linnasta.

Af Petersensinen sukuhauta Nackan kunnan eteläisellä hautausmaalla.

PS.Tulin jälkenpäin kertomaan että suku riitautui perinnönjaossa.  

Sukupolvien ajan Petersenien aatelissuvun omistuksessa ollut Erstavikin kartano koostuu noin viidestätoista Tyresön kunnan saaresta, Nackassa runsaat 2000 hehtaarin laajasta maa-alieesta, mikä vastaa 20 prosenttia koko kunnan pinta-alasta. Lisäksi perhe omistaa komean kiinteistön Petersenska palatset Gamla Stanissa Tukholman keskustassa.

Kuolinpesä on aina ollut ns. fideicommissiona, eräänlainen lainmukainen perhesäätiö, jossa vanhin poika perii kaiken ja tyttäriltä riistetään heidän perintöoikeutensa. Aatelisperinteen (fideicommission) mukaan tyttäret yritetään naittaa niin rikkaisiin sukuihin kuin mahdollista, ja siksi tytöt ei saa lainkaan perintöä isältään.

Erstavikin tilusten omaisuuden arvoa on vaikea laskea, mutta se on yli miljardi kruunua, eikä ole lainaa lainkaan. Sisarusten isä Magnus af Petersens oli viimeisinä vuosinaan halunnut lakkauttaa fideicommissio-lain, joka oli täysin sopusoinnussa valtuuston jo vuonna 1964 päättämän likvidaatiolain kanssa. Fideicommissen otettiin käyttöön Ruotsissa 1600-luvulla ja nykyään se on lopetettu useimmissa maissa.

Kun Magnus af Petersens kuoli vuonna 1994, hänen viimeinen tahtonsa oli, että kaikki hänen lapsensa perivät kartanon. Hän testamentaa suurimman osan omaisuudesta vanhimmalle Johanille, mutta myös hänen poikansa Erik ja tytär Eva saisivat osuuden perinnöstä. Mutta niin ei käynyt. Johanin veli ja sisko ja heidän lapset ei saa penniäkään perinnöstä. 

Silloinen kulttuuriministeri Marita Ulvskog teki muutaman vuoden ja Fideicommiss nämndenin valmistelun jälkeen päätöksen Erstavikin fideicommissatin jatkamisesta. Näin kumottiin isän testamentti.

Johan on asunut ja ylläpitänyt kartanoa ja tiluksia isänsä kuoleman jälkeen. Johan af Petersens kuoli vuonna 2015, minkä jälkeen hänen poikansa Carl af Petersen on asunut kartanossa. Häntä on kutsuttu 'Saltsin kuninkaaksi', siis lähellä sijaitsevan erittäin rikkaiden asuintajaa Saltsjöbadetin kuninkaaksi.

Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun aatelisperheissä toimitaan lakien vastaisesti.

Waldemarsudde

Waldemarsudde on niemi Djurgårdenin saarella jonka ohitse suomenlaivatkin kulkevat. Niemellä sijaitsee prinssi Eugenin koti ja ateljé, josta on tehty sata vuotta sitten taidemuseo.

PS.Kävin jälkeenpäin laittamassa tämän videon tänne!

Prinssi Eugen Bernadotten Waldemarsudde toimi alkuun prinssin asuntona. Nykyään se on yksi Ruotsin eniten vierailluista taidemuseoista. Täällä saa nähdä prinssi Eugenin omia maalauksia, prinssin asunnosta joitakin huoneita ja kauniin puutarhan rakennuksen ympärillä. Täällä on myös paljon muiden taiteilijoiden teoksia ja aina joitakin tilapäisnäyttelyjä meneillään.

Arkkitehti Ferdinand Boberg suunniiteli rakennuksen yhdessä prinssi Eugenin kanssa. Prinssi oli yksi  aikansa suurimmista maisemamaalareista. Hän oli myös suuri taiteenkeräilijä ja vaikuttava aktiivinien yhteiskunnan jäsen sen ajan tukholmalaisessa kulttuurielämässä.

Prinssi testamentoi Waldemarsudden valtiolle. Mutta rakennuksen ylöspito jäi lunnollisestikin Tukholman kunnalle. Vuonna 1995 siirrettiin Waldemarsudde takaisin valtiolle, jolla on oma johtoryhmä joka on vastuussa museosta.

Prinssi Eugen 1865-1947

Prinssi Eugen oli kuningas Oskar II:n ja kuningatar Sophie av Nassaun poika. Oskar II oli taas puolestaan kuningas Oskar I:n ja kuningatar Josefina av Leuchtenbergin poika. Josefina oli Napoleon I:n adoptoitu tytär, kun Napoleon meni naimisiin Josefinan äidin Josephine de Bauharnais'in kanssa. Kuningatar Josefina av Leuchtenbergin kallisarvoiset korut joutuivat Tukholmaan ja niitä käyttää nykyinen kuningatar Silvia, kuninkaan siskot ja kruununprinsessa Victoria melko ahkerasti.

Kuingatar Josefina, Josefina av Leuchtenberg

Eugen oli nuorin kuningasperheen lapsista. Vanhin oli Gustav, josta tuli kuningas Gustaf V, joka oli siis nykyisen Ruotsin kuninkaan isoisänisä. Eugen'illa oli kaksi muutakin vanhenpaa veljeä, Oskar ja  Carl. Oskar meni naimisiin Ebba Munckin kanssa, jonka isä Carl Jakob Munck af Fulkila, joka oli suomalaista aatelissukua. Pariskunta asettui asumaan Malmsjön herraskartanoon Tukholman ulkopuolelle, koska kuningasperhe ei hyväksynyt avioliittoa. Carl puolestaan avioitui Tanskan prinsessa Ingeborgin kanssa, joka oli prinssi Carlin serkun tytär. He asettuivat asumaan Parkuddeniin Djurgårdenin saarelle, lähelle Waldemarsuddenia. Myöhemmin he asuivat myös tavallisessa huoneistossa keskikaupungilla.

Gustaf V hallitsi Ruotsia 43 vuotta. Se oli pitkä aika. Kukaan kuningas ei ole sitä ennen eikä sen jälkeenkään ollut maan hallitsijana kauenpaa. Nykyinen kuningas Carl XIV Gustav tulee nyt syyskuun 15. päivä olleeksi kuninkaana 42 vuotta. Kuningasperhe ei asunut  kaiken aikaa linnassa vaan Arfurstens palatset/Perintöruhtinaan palatsissa, Gustav Adolfs Torget, jossa nykyään sijaitsee ulkoministeriö. Kesät he viettivät Sofiero'n linnassa, Helsingborg'issa.

Kirunan kirkon alttaritaulun on prinssi Eugen maalannut

Prinssi Eugen oli Ruotsin ja Norjan prinssi. Hän paneutui niin taiteelleen ettei hän koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Syyksi on myöhemmin kerrottu se että hän viihtyi paremmin miesseurassa. 

Hän opiskeli ensi alkuun Kristianian yliopistossa. Oslo oli ennen vanhaan nimeltään Kristiania. Opiskelujen päätyttyä hän matkusti Italiaan, sieltä Egyptiin ja Syyriaan ja palasi Konstantinopelin kautta takaisin Tukholmaan. Palattuaan takaisin kotimaahan, hän alkoi opiskelemaan taidetta Wilhelm von Gegerfeltin johdolla.

Prinssi Eugen matkusti myös Pariisiin opiskelemaan taidetta. Hän eil Pariisissa pseudonimellä Monsieur Oscarsson ja sehän oli aivan totta, hän oli todellakin Oscarin poika.

Eugen maalasi mielellään pastellivärein maalaismaisemia, auringonnousua ja auringonlaskua.

Prinssin kuoltua oli rakennuksessa noin 3200 prinssin maalaamaa teosta, sekä 3500 muuta taideteosta, jotka oli 450 taiteilijan teosta. Museossa on paljon muutakin aktiviteettiä. Ohjelmiston löytää täältä.

Wademarsudde sijaitsee Djurgårdenin saarella, Prins Eugensväg 6

Tänne löytää parhaiten raitiovaunulla numero 7 Sergels Torg'ilta. Jää pois Waldemarsudden pysäkillä. Raitiovaunu kääntyykin siinä heti takaisinpäin.

Autoliikenne Djurgårdenin saarelle on suljettu kesäaikaan lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-17 ja talviaikaan kello 12-15.

Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-17 ja avoinna torstai-iltaisin kello 20 saakka.

Sisäänpääysmaksu 120 kr, alennettu hinta 100 kr, ilmainen sisäänpääsy lapsilta ja nuorilta alle 18v.

 Kahvila Ektorpet, Prins Eugensväg 3

Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-17

Museossa on tietystikin kahvila ja ravintola. Ravintola sijaitsee prinssin keittiön yhteydessä. Kahvila Ektorpet sijaitsee puutarhassa erillis rakennuksessa, vanhassa torpassa, jossa luultavasti aikoinaan asui palveluskuntaa. Kahvilassa tarjotaan kahvin ja kahvileipien lisäksi soppaa ja piirakoita  sun muuta tyypillistä ruotsalaista suuhunpantavaa. 

 Kahvila Ektorpet

Prinssi Eugen on haudattu oman kotinsa ja ateljeensa puutarhaan. Haudan voi nähdä portaiden yläpäästä. Nykyinen kuningasperhe, varsinkin Silvia, käy säännöllisin väliajoin täällä Waldemarsudden'issa. Joten ei ole yhtään ihme jos vaikka sattuisi yhtä aikaa heidän kanssaan paikan päälle.

Tämäkin rakennus kuuluu Waldermarsudden'iin. Kerrotaan että tätä rakennusta olisi prinssi Eugen käyttänyt alkuun kesäasuntonaan ennen kuin nykyinen päärakennus rakennettiin. Kun prinssi Eugen kuoli niin hänen ruumiinsa poltettiin ja tuhkauurna asetettiin tämän rakennuksen taakse rannalle.

Museosta löytyy myös myymälä, josta voi ostaa mm prinssin suunnittelemia kukkaruukkuja. Kun Waldemarsudde täytti 100 vuotta niin sen kunniaksi valmistettiin aivan ihana juhlavuosiruukku.

Tämä prinssi Eugenin maalaus on vuodelta 1893. Tämä maalaus on meidänkin seinällä, vaikkakin paperin muodossa. Maalaus kuvaa Sundbyholmin linnaa jossa prinssi Eugen oleskeli kesäisin nuoruudessaan. Prinssi ei oikein viihtynyt Sundbyholmissa vaan hankki itselleen Tukholman läheltä Tyresöstä ihan tavallisen huvilan kesäasunnokseen.

 Sundbyholm

 Sundbyholmin linna

Sundbyholm sijaitsee Eskilstunan kunnassa, Mälaren järven niemessä. Sven Lundquist on tehnyt patsaan jossa hän kuvaa prinssi Eugeniä maalaamassa Sudnbyholmin linnan edustalla.

Sundbyholmin linnan tiluksilla sijaitsi myös Johanniittaluostari keskiajalla. Kun Gustav Vasa'sta tuli Ruotsin kuningas (sveariket), niin hän kielsi katollisen uskonnon Ruotsissa vuonna 1527. Luostarista tehtiin kungsgård, kuninkaankartano. Valtion amiraali Carl Carlsson Gyllenhielm oli ensimmäin en asukas kuninkaankartanossa. Hän rakennutti uuden päärakennuksen, tämän nykyisen linnan.

Johanniittain sänntökunta on maailman vanhin, vieläkin voimassaoleva, ritarikunta. Ritarikunta on jakautunut nykyään kahtia, katolliseen malteesinjärjestöön ja johanniittijärjestöön, mikä on evankelisluterilainen haara.

Ruotsalainen Johanniittajärjestö on voimassa vieläkin, mutta se toimii täysin itsenäisesti. Ruotsin kuningas oli tarkoitettu olemaan järjestön mestari, mutta nykyinen kuningas kieltätyi siitä ja hän on sen sijaan järjestön suojelia. Järjestön kokoontumistilat ovat Riddarhuset'illa/Ritaritalolla.

Sundbyn kaunis valkoiseksi kalkattu kivikirkko 1100-luvulta

Prinssin kesäasunto Tyresössä, lähellä Tukholmaa

Kesähuvila sijatsi noin 300 metriä Tyresön linnasta.

Tyresö slott, Tyresön linna, joska sijaitsee Tyresön kunnassa, noin 10-15 kilometriä Tukholmasta kaakkoon. Linnan rakennutti Gabriel Gustafsson Oxenstierna, vapaaherra ja drotsi/valtakunnan oikeusasiamies. Herra Oxenstierna meni naimisiin sen ajan rikkaimman ruotsalaisen herran siskon kanssa, Brita de la Gardien kanssa, joka oli jo hänen kolmas vaimonsa. Ei ihme että tällä parsikunnalla oli varaa rakentaa ihan kuinka valtavan iso linna tahaansa. 

Tyrseön linna kuuluu nykyään Nordiska Museet'ille.

Waldemarsudde nimien ruukku jonka prinssi Eugen muotoili vuonna 1915. Ainakin yksi tämmöinen ruukku on (melkein) jokaisessa ruotsalaisessa kodissa. Näitä ruukkuja on kuutta eri kokoa. Isoin,  ja omasta mielestäni kaunein, maksaa noin 100 €.

Waldemarsuddeen muutti prinssi Eugen vuonna 1905. Kun kirjailija August Strindberg yhdessä August Falkin kanssa halusi perustaa Intiimi Teatterin, niin prinssi oli heti valmis avustamaan kustannuksissa, siitäkin huolimatta, ettei kuningas ja kuningatar pitäneet Strinbergistä. 

Prinssi Eugen oli jo silloin päättänyt lahjoittaa asuntonsa ja ateljénsa kaikkine maalauksineen valtiolle. Taulukokoelmiin kuului maalauksia tunnetuilta taiteilijoilta kuten Anders Zorn, Carl Larsson, Ivan Aguéli, Carl Fredrik Hill, Ernst Josephson...

Prinssi Eugen oli myös poliittisesti aktiivinen. Hän osallistui mielipidekokouksiin juutalaisten ja poliittisten pakolaisten puolesta. Hän otti aivan julkisesti osaa natsismia vastaan, eikä hän pitänyt nationalismistakaan. Luuultavasti Eugen ei koskaan viihtynyt prinssinä.

Prinssi Eugen kokosi myös patsaita puutarhaansa. Siellä seisoo Carl Millesin, Carl Eldhin, Cristian Erikssonin ja Lisa Erikssonin veistoksia.