Wenngarns slott

Wenngarns slott, Sigtuna

 Facebook!

Sigtunan kunnan kotisivu!

Kartta barokkipuiston alueesta!

Kirpputori!

Linna sijaitsee vain noin 15 kilomertriä Arlandan lentokentältä ja reilut 20 km Tukholmasta pohjoiseen. Täällä saa kuka vaan nauttia tuhatvuotisen linnan ilmapiiristä. Linna ympäristössä sattuu ja tapahtuu kaiken aikaan. Mikään ei ole täällä mahdottomuus. Kaikenikäisille jotakin. 

Tämä on eräänlainen monitoimi aktivitettii vapaa-ajan viettopaikka. Sigtunan kunta on aikansa omistanut linnan. Osassa huoneista on vuokralaisia, mutta useimmat huoneet ovat suurelta osin melko tyhjiä. 

Tällä alueella on runsaasti linnoja, jotkut erittäin hyvä kuntoisia ja jotkut jättetty ränsistymään. Ongelma on siinä että Ruotsissa on aivan liian paljon linnoja, joista ei kukaan halua pitää huolta, eikä ostaa niitä. 

Linnaa näytetään joka päivä kello 10.00-18.00. Ilmainen sisäänpäsy. Linnassa on kahvila.

Autonäyttelyitä on usein kesäaikaan

Kahvila

Yöpymismahdollisuudet löytyy täältä.

Ruotsin  kuningas Karl XI 1600-luvulla reduktoi aaatelisten valtaa ja vähensi heidän etuoikeuksiaan. Tämä Magnus Gabriel de la Gardien omistama Venngarnin linna oli ainoa jonka kuningas antoi jäädä omistajansa haltuun. Mutta se johtui varmasti siitä että Magnus Gabriel de la Gradie oli naimisissa Ruotsin prinsessan, kuningas Karl X Gustavin siskon kanssa.

Linnanssa on myöhemmin asunut Uppsalan läänin maaherroja ja linna on myös toiminut alkoholiparantolana. Lewi Pethrus järjestö, helluntaiherätyksen perustajahamo, on myös aikansa omistanut linnan ja tarjoneet hoitoa narkomaaneille. Linnassa on myös vuodesta 1997 asunut pakolaisia. Vuonna 2007 linna oli myynnissä ja vuonna 2013 osti Olle Larsson koko linnan alueineen ja hänellä on sopimus Sigtunan kunnan kanssa kunnostaa alue perinpohjin. Aluella on puutarha, isot omenaviljemät ja lampaita sekä sikoja ja hevosia. Nykyään linna on rakennusmuistomerkki, joka on suojattu kulttuurisuojelulailla.

Alueella sijaitsee vanha torrparikylä nimeltä Viby, joka on ollut vuodesta 1940 lähtien valtiollinen rakennusmuistomerkki. Siitä lisää myöhemmin.

Akkitehti Jean De la Vallée suunniitteli linnan ja se valmistui vuonna 1670. De la Vallée oli ranskalainen, joka muutti Tukholmaan vanhempiensa kanssa ja josta tuli kuinkaallinen arkkitehti. Vuonna 1692 kuningas aateloi hänet, mutta hän ei koskaa ottanut vastaan aateliskirjettä. Hänen isänsä tapettiin kesken kaiken hänen suunnitelessan Ritarihuonetta, joten Jean lopetteli isänsä työn. Hänen poikansa Chistoffer Johan aateloitiin myöhemmin isän sijasta. Jean de la Vallée suunnitteli monta linnaa ja palatsia, De la Gardeille hän suunnitteli myös Karlsbergin linnan. Jean de La Vallée oli ehdottomasti 1600-luvun Ruotsin arvoteuin ja taitavin arkkitehti.

Pääsisäänkäynti linnaan

Uppsalasta, Knivstasta ja Arlandasta kulkee bussitkin tänne. Bussit Uppsalan bussi 183 ja 188 sekä Tukholman liikennelaitoksen bussi 579 psyähtyvät Venngarnsvägenin pysäkillä. Pysäkin nimi on Wenngarnsvägen.

 

Sigtunan bussiasemalta pääsee jopa ilmaiseksi Venngranin linnaan, mutta vain kesäaikaan. Ilmainen kyyti Sigtunan bussiasemalta linnaan.

Märstasta kulkee pyörätie Sigtunaan ja siitä edelleen Vibyn torpparikylän kautta Sigtunan golfkentälle. Sigtunasta voi kävellä linnaan. Matkaa noin kaksi kilometriä. Venngarnin linna, Venngarnin urheilukeskus ja hotelli nimeltä Anstalten sijaitsee  noin 2 km Sigtunasta.  Golfkenttä sijaitsee muutaman sadan metrin päässä.

Märstaan pääsee Tukholmasta sähköjunalla, juna joka lähtee Södertäljestä, kulkee Tukholman keskustan kautta. Voi ottaa myös Tukholmasta Uppsalaan kulkevan paikallisjunan, jotka pysähtyvät Märstassa. Mutta Märstasta ei kulje bussia Wenngarniin, mutta sähköjunan seuraavalta pysäkiltä, nimeltä Knivsta, voi nousta bussiin 183 ja jäädä pois Wenngarnin linnan luona.

Kuvaus vuodelta 1695

Magnus Gabriel De la Gardie ja hänen vaimonsa Maria Eufrosyne av Pfalz, joka oli Pfalzin kreivitär ja Ruotsin prinsessa. Marian äiti oli nimittäin Katarina Karlsdotter Vasa, joka oli kuningas Karl V Gustavin sisko. Maria syntyi Stegeborg'in linnassa Söderköpingissä.

Hänen miehensä Magnus Gabriel De la Gardie oli taas ranskalaista aattelissukua, joka oli mahtava suku myös Ruotsissa ja Virossa. Ruotsissa De la Gardeilla on kreivin titteli. De la Gardiet olivat johtavissa viroissa jo 1500-luvulta lähtien Ruotsissa. Magnus oli valtionkansleri, valtionmarsalkka ja drotsi, virka joka oli kuninkaan viran jälkeen seuraava arvojärjestyksessä. 

Hänen isänsäkin Jakob Pontusson De la Gardie toimi valtionkanslerina. Magnuksen äiti oli Ebba Magnusdotter Brahe, joka kuului Brahen kuuluun attelissukuun, jolla on kunnia olla Ruotsin aatelissuku numero 1. Kuuluisin suvun jäsen oli Per Brahe, jonka äiti oli itsensä Kustaa Vasan sisko. Magnus De la Gardie sai viimeisen leposijansa Varhemin luostarikirkossa.

Magnus Gabriel De la Gardie oli siihen aikaan valtion suurin maanomistaja. Hän rakennutti suvulleen monta linnaa kuten Makalös, Karlsberg, Venngarn, Läckö, Mariedal, Jacobsdal, joka sia myöhemmin nimekseen Ulriksdal. Kägleholm ja Höjentorp kuuluivat myös De la Gardeille. Maria Sofia de La Gardie peri miehesä kuoleman jälkeen Tyresön linnan ja valtavan suuret maa-alueet.

Hotelli nimeltä Anstalten (Anstalten =vankila)

Vänngarnin tilukset ovat olleet tunnetut jo 1100-luvulta lähtien, vaikka nykyinen linna on 1600-luvulta. Alkuperäinen rakennus on ollut pienempi linna. Omistajia on ollut monta ajan saatossa. Valtioneuvos Folke Jonsson 1300-luvulla on asunut linnassa. Aaatelissuku Banér on omistanut alueen 1400-luuvlla. Linna meni perintönä Eskil Isaksson Banér'ilta hänen tyttärelleen Sigridille, josta myöhemmin tuli kuningas Gustav Vasan isoäiti. 1160-luvulla rakennettiin linna harmasta kivestä. 

Kuningas Gustav Vasan isoäiti Sigrid Eriksdotter Banér omisti 1500-luuvn alulla Venngarnin linnan. Sigrid syntyi Lindholmens kartanossa, Vallentunan kunnassa. Sigrid kuoli Gäddeholmin linanssa, joka nykyään on nimeltään Tureholm, ja se sijaitsee Trosa'ssa, lähellä Södertäljeä. Hänen tyttärensä Cecilia Månsdotter'ista tuli kuningas Gustav Vasan äiti. Sigridistä siis tuli kuningas Gustav Vasan isoäiti. Sigrid sai myös toisen tyttären toisessa avioliitossaan, Kristian Gyllenstieran, joka meni naimisiin valtionhoitajan ja sijaishallitsijan Sten Sture nuoremman kanssa.

Myöhemmin 1500-luvulla siirtyi linna Gustav Vasan omistukseen ja hänen antoi oman veronkantajansa asua linnassa. Siihen aikaan linna alkoi muistuttaa linnaketta. Gustav Vasa lahjoitti Venngarnin linnan tyttärelleen Sofia Vasalle. Sofia oli aviossa herttua Magnus II av Sachsen-Lauenburgin kanssa. Heidän pojasta Gustavista tuli herttua. Mutta Magnus II av Sachsen-Lauenburgin oli paettava Ruotsista sillä hän pahoinpiteli vaimoana Sofia Vasaa. Sofia sai toki pitää Gustav poikansa luonaan ja he asettuivat asumaan Ekolsundin linnaan kahdestaan. 

Gustaville lankesi Venngarninn linna ja hän rakennutti linnan suureenmmaksi ja teki siitä renesanssipalatsin. Vanha keskiakainen linna on nykyisen linnan sisällä. Mutta Gustav ei koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Magnus palasi takaisin Ruotsiin ja pariskunta asui Ekolsundin linnassa. Sofialle toki lankesi useita muitakin tiluksia ja kokonaisia piirikuntia. 

Gustav Vasan pojan pojasta tuli kuninags Gustav II Adolf, kuningas joka tunnetaan Ruotsin surrvallan perustaja hahmona. Hän sai nyt vuorostaa Venngarnin linnan omakseen. Vuonna 1653 osti Magnus Gabriel De la Gardie Venngarnin linnan ja hän sai pitää linnaa omanaan kuolemaansa saakka. Hänen jälkeensä on linnan omistanut monet aattelissuvut kuten Flemming, Pier, Posse...

Sigtuna ja Vassundan kirkon välillä sijaitsee reilut 2 km pitkä, 10 m syvä ja melko kapea järvi nimeltä Garnsviken, jonka rannalla linna sijaitsee.

Linna on sisältäpäin melko huonossa kunnosssa. Sen sijaa barokkipuutarha on melko hyvässä kunnossa. Linna kuuluu noin 70 muuta rakennusta ja kesäisin täällä on eläimiä laitumella. Koska linnaa ei olla huollettu kunnolla on sitä ollut melko mhadotonta myydä. Täällä on asunut yhteen aikana pakolaisia ja henkilöitä joilla on päihdeongelmia. Alueella asuu vieläkin jonkin verran väkeä.

Linnan kappeli on melko mukavassa kunnossa

De La Gardeien sukuvaakuna löytyy kappelistakin.

Liikemeis Olle Larsson osti linnan ja tilukset vuonna 2014 ja maksoi siitä 200 miljonaa kruunua. Hänen oli tarkoitus kunnostaa linnaa ja muitakin ralennuksia, mutta alettiin kesken kaiken kertomaan, että linnassa kummittelee. Paikelle kutsuttiin kummitusmetsästäjät. Larsson pelkää että asukkaat pakenevat. Taiteilija Bo Alström asuu linnassa ja hän on yksi heistä jotka ovat tavanneet haamuja linnassa, jopa itse Magnus Gabriel de la Gradie on kummitellut. Kerrotaan myös että kellarissa on naishenkilö muurattu seinän taakse. Kukaani ei ole uskaltanut hajoittaa muuria. 

Magnus II Saxen-Lauenburg oli naimisissa kuningas Gustav Vasan tyttären Sofian kanssa. Magnuksella oli avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka piika hukutti kun Magnus ja Sofia oli matksutanut pois linnasta. Nyt kerrotaan että ösin tämä lapsi näyttytyy linnassa ja itkee.

Kuten kuvasta näkyy niin Strömsö sarjasta tuttu kokki Paul Svensson on ollut täällä vieraskokkina. 

 Vibyn kylä kuului Wenngarnin linnalle

Muutama kilometri Sigtunasta sijaitsee vanha Vibyn torpparikylä. Kylä on niinkuin se oli 200 vuotta sitten. Täällä ei toki asu ketään. Torpat kuuluivat Wenngarnin kuninkaan kartanoon, joka sijaitsee siinä lähellä. 

Useimmat Vibyn torpista on peräisin 1800-luvula. Kylän alueella on voimassa jokamiehenoikeus, joten täällä voi maleksia ihan kaikessa rauhassa ja syödä vaikka eväätkin. Viby on valtiollinen kulttuurimuistomerkki vuodesta 1940 lähtien.

Lisää Vibyn torpparikylästä Sigtuna osiossa.

Enskede

Tukholman kunnan hallinnollinen jakauma käsittää neljätoista osaa, joista yksi on nimeltään Enskede-Årsta-Vantör, mutta se on liian suuri alue käsitellä kerralla, joten otan tässä esille vain Enskeden. Jokainen hallinollinen kaupunginosa sisältää useita eri kaupunginosia. Ensin lyötiin yhteen Enskede ja Årsta ja sitten myöhemmin niitten yhteyteen liitettiin myös Vantör.

Enskeden voi myös jakaa kahtia, vanhaan Enskedeen ja uudenpiin asutusalueisiin, Stureby, Svedmyra, Tallkogen, Enskede gård, Gröndal, Gubbängen, Johannes, Enskedefältet ja kaikista uusin asuinalue on Dalen. 

Enskede-Årtsa-Vantöriin kuuluu kaupunginosat Gamla Enskeden, Enskede gårdin ja Enskedefältin lisäksi Bandhagen, Hagsätra, Högdalen, Johanneshov, Rågsved, Stureby, Årsta, Örby ja Östberga.

 Enskede gård/kartano

 Enskeden kartanolla on oma nimikko metropysäkkinsäkin

Tämä alue on Enskeden sydäanaluetta, siis alue mikä sijaitsee Enskeden kartanon ympärillä. Enskede gård on oma kaupunginosansa. Enskede gårdin kartano oli aikoinaan säätykartano, minkä alaisia olivat kaikki alueen muut maatilat ja kartanot. 

Gamla Enskede/Vanha Enskede sijaitsee noin 6 kilometriä Tukholman keskustasta etelään päin. Gamla Enskede oli ensimmäinen Tukholmassa sijaitseva trädgårdstad/ puutarhakaupunginosa.

Nynäsvägenin tien reunalla Stora Gungans Väg 7, sijaitsee eriitäin mukava ravintola nimeltä Matateljén. Melkein sen vieressä sijaitsee Matateljen pizzeria. Bussi 193 pysähtyy Sandsborgin pysäkillä, melkein ravintolan edessä. 

Idyllinen Sockevägen lähtee Bagarmossesta länteen päin. Nynäsvägeniltä lähtien on Sockenvägen kaksikaistainen bulevardityyppinen tie Sockenplanin metroasemalle saakka. Siitä se sitten jatkuu eteenpäin Huddingevägenille saakka. Tie on suosittu poikkitie. 

Sockenvägenin varrella ja koko tällä alueella on enimmäkseen pieniä puisia villoja/omakotitaloja, mutta täältä löytyy myös matalia kerrostaloja.

Enskede kuului Brännkyrka sockenin/Brännkyrkan seurakunta tai pitäjä paremminkin,  Svartlösa härad/Svartlösan kihlakuntaan, joka oli laajempi alue kuin tämä nykyinen kunnallinen alue nimeltä Enskede-Årsta-Vantör. Brännkyrkan pitäjän pääpaikka oli aikoinaan Brännkyrkan kirkon luona, joka sijaitsee Örbyn asuinalueella, Örbyn linnan alueella, Enskeden vieressä.

Brännkyrkan pitäjällä on keskiaikainen historiansa. Nämä jatkuvat aluerajaukset ja yhteenliittymät ja erotukset saa pään pyörälle. Luonnollisestikaan ei pitäjiä eikä kihlakuntiakaan enää ole olemassa. Kuntareformi tehtiin vuonna 1862. Nyt 1. tammikuuta 2016 Skärholmen, Hägersten, Brännkyrka, Enskede, Vantör, Farsta ja Skarpnäck nimiset piirit yhdistettiin hallinnollisesti taas yhteen, ns pitäjämalliin. Ota tästä nyt selvää...

Brännkyrkan pitäjä oli pitkään suurten maatilojen hallitsema tyypilliseen tapaan. Teollisuuden saapuessa kaupungin välittömässä läheisyydessä oleva maa alkoi arvostua muihin tarkoituksiin. Tämän seurauksena monet kiinteistöt jaettiin teollisuus- ja asuintontteihin. Tämä kehitys jatkui vaihtelevalla menestyksellä ja voimakkuudella 1860-luvulta aina Brännkyrkan liittämiseen Tukholmaan vuonna 1913 asti, jolloin se pysähtyi. 1950-luvulta lähtien lähes kaikki entinen maatalousmaa on kuitenkin otettu käyttöön muihin tarkoituksiin. Monet vanhoista maatilojen nimistä löytyvät eteläisen Tukholman kaupunginosien nimistä.

Brännkyrkan pitäjässä on sijainnut valtava määrä suuria herraskartanoita tiluksiineen. Södermannlandin aluejakoon kuuluu myös Tukholman eteläiset osat, on perinteisesti ollut jakautunut suuriin maanviljelystilohin. Vasta vuonna 1913 kun Brännkyrkan pitäjä liitettiin Tukholman kaupunkiin, pysähtyi tämä kehitys. Kunta osti useimmat kartanot tiluksineen.

Vuonna 1997 muokattiin taas kerran aluetta ja Gamla Enskede on nykyään yksi kaupunginosista Tukholman kunnassa. Alkuun alueen nimi oli Enskede Villastad/Enskeden huvilakaupunki. Vuonna 1934 jaettiin Enskede taas osiin ja näin synytyi Gamla Enskeden kaupunginosa. Myöhemmin alue liitettiin uudenpaan moderniin Enskeden kapunginosaan. Vuonna 1997 syntyi ns Enskeden kapunginosa, mikä nykyään on nimeltään Enskede-Årsta-Vantör.

Tämä kaunis Sockenvägen on yksi Tukholman idyllisimpiä katuja/teitä.

  Enskeden peruskoulu

Enskede kyrka/Enskeden kirkko,  Björkvägen 18

Enskede-Årstan seurakunnan alueella sijaitsee kaksi kirkkoa, Årsta kyrka ja Enskede kyrka. Enskede kyrka sijaitsee Gamla Enskeden alueella. Kirkko valmistui vuonna 1915. 

Årsta kyrka,  Bråviksvägen 47

Kirkkorakennus valmistui vuonna 2011. Arkkitehti Johan Celsiing( Johan Peter Folke von Celsing,) on suunittelut tämän ultramodernin tiiliskivikirkon. Johan Celsing on melko nuori arkkitehti mutta ehtinyt silti jo paljon. Hänellä on oma arkkitehtitoimistonsa. Vuonna 1999 hän sai Kasper-Salin priset, joka joka vuosi jaetaan Ruotsissa jollekin erittäin kunnostautuneelle arkkitehdille. 

Johan Celsing on toiminut linna-arkkitehtinä Tukoholman linnassa, jota kunnostetaan parhaillaan. Hän on professori Kuinkaallisessa Teknisessä korkeakoulussa ja jäsen Kuinkaallisessa Taideakatemiassa. Hän on yksi tunnetuimmista nykyajan arkkitehdeistä Ruotsissa.

Panoramakuvaus kirkon sisältä!

Årstan asuinaluetta alettiin rakentamaan 40-50-luvuilla ja kirkkoa on suuniteltu jo aivan alkuajoista lähtien, mutta vasta vuonna 2011 kirkko vihittiin käyttöön. Kirkko on rakennettu betonista, tiiliskivestä ja puusta. Arkkitehti itse sanoo että hän pyrki toteuttamaan suurimman mahdollisen hengellisen tunnelman kirkkosaliin. 

Kirkko on myös suunniteltu niin että kirkossa voi seistä aivan kuten ortodoksisissa kirkoissa on tapana. Pääalttari ja kastemalja on sijoitettu vastakkaisille seinustoille. Kastemalja on sisäänkäynnin edessä symboolisesti. Kirkkoon tullaan kasteen kautta ja sitten lähestytään alttaria. Lasten omassa kappelissa on lastentuolit, joissa voi myös kiipeillä. 

Arvid Källström: Människobarn/Ihmislapset. Patsas seisoo kirkon pihalla.

Sankt Sava, serbialainen ortodoksinen kirkko sijaitsee Bägertsavägen 68, Enskede gård. Näitä ortodoksisia kirkkoja on omansa kullekin maahanmuttaja ryhmällä. Ruotsalaisia ortodokseja ei taida olla kuin korkeintaan kourallinen,sillä Tukholmassa ei ole ruotsalaisille ortodokseille omaa kirkkoa, on vain ruotsinsuomalaisille ortodokseille oma kirkko.

Enskede gård sijaitsee Enskedeparkein puistossa, lähellä Enskede gårdenin metroasemaa. Osa puistoaleuusta kuuluu esikoululle, ratsastuskoululle ja siirtolapuutarha-alueelle. Kartano kuuluu AB Stadsholmenille, sillä kartano on merkattu rakennusmuistomerkiksi. 

Puistoalueella sijaitsee myös Daliaträdgården, puutraha missä kasvaa Daalioita. Sieltä näkee hyvin Enskede gårdenin kartanon.

Kartano, jonka ympärtille vanhin Enskeden asutus syntyi, sijaitsee  melko lähellä Globen Arenaa, sen lounaisella puolella. Siinä ei vaan ole suoraa tietä tai polkua välillä.

Enskede gård/Enskeden kartano, on nimeltään pohjoisin osa Enskeden alueesta. Se on kasvanut ja kehittynyt kartanon ympärille.  Enskede gård on suvun perintökartano,  joka on peräisin 1300-luvulta. Nykyään rakennus on merkattu muinaisjäännökseksi. Axel Odelbergin ajalla 1800-luvulla kartanon maatila kehittyi mallikelpoiseksi maanviljelytilaksi. Kartano on ollut yksi Ruotsin eniten tuottoisin kartano ja maavilejlystila. 

Kartanon yhteydessä oli myös ns englantilainen puisto, jollaisia oli useiden kuninkaallisten linnojen yhteydessä. Monet rikkaat aateliset, tukkukauppiaat ja maanviljelijät halusivat myös englantilaisen puiston, joka oli suurta muotia 1700-1800-luvuilla. Vuonna 1904 otti valtio Enskede gårdin maatilan omistukseensa. 

Alue sijaitsee hyvin lähellä keskikaupunkia ja kuitenkin täällä voi törmätä vaikka kauriisiin.

Varoitus...tästä eteenpäin tulee pitkä kuvalkavalkaadi Enskeden huviloista...

Enskede Gård'illa on oma metroasemakin. 

Alueella on enimmäkseen pieniä hyvin hoidettuja huviloita tai omakotitaloja, kuten Suomessa sanotaan. Huvilat näyttävät nukkekodeilta. 

Täältä löytyy Finskagatan/Suomenkatukin. Pari muutakin katua on saanut suomalaisen nimen. Alueen pohjoisosissa on hieman isompia kauniita huviloita ja nekin erittäin hyväkuntoisia. Nämä lukuisat huvilakapunginosat, joita on runsaasti ympäri kaupunkia, tekevät Tukholmasta todella idyllisen kaupungin.

Axel Odelberg ei ollut vain suuri maanviljelijä vaan hän istui myös eduskunnassa. Axel Odelbergin pojat Wilhelm ja Theodor jatkoivat isänsä perinteitä niin maanviljelijöinä kuin eduskuntamiehinäkin. 

Enskede gård'eniin kuului suuri maa-alue, 1200 tunnland/tynnyrinalaa. Tynnyrinala oli peltoalaa, jolle kylvettiin yksi tynnyri vilja. Kuten kartalta näkee niin kartanon omistuksessa oli neljä-viisi neliökilometriä.

Vuodesta 1904 lähtien kartanon ja tilaukset omistaa Tukholman kunta. Nyt karatno on ollut myynnissä aivan äskettäin ja se kuulema on erittäin hyvässä kunnossa.

Kartanon tiluksille rakennettiin Tukholman ensimmäinen puutarhakaupunginosa. Alueelle rakennettiin myös Södra Begravningsplats/Sandborgskyrkogård, mikä on toiselta nimeltään, Eteläinen hautausmaa, sekä Tukholman kaupungin teurastamo.

Vuonna 1756 erotettiin katanonalueesta tonen kartano, Sundsta gård, josta tuli herraskartanomainen kesäasunto. Sundsta gårdenista kirjoitin jo aikaisemmin täällä.

Enskede gård'enissa oli jopa oma koulunsakin. 

Enskeden gårdenissa on mm nykyään ratsastuskoulu. Ratsastus on tukholmalaisten suosituin urheilulaji. Hevostalelleja on Suur-Tukholman alueella hyvin tiheään.

 Skapnäcksgårdenin kartano, Skarpnäcksgårdsvägen 10

Skarpnäcksgården oli aikoinaan herraskartano ja suurtila. Maria Sofia de la Gardie teki kartanosta perintötilan vuonna 1660. Suku omisti myös Tyresön linnan, joka sijaitsee vain noin 5 kilometriä kaakkoon, saman tien, Tyresövägenin, varressa.

Skapnäcksgården käsittää useita rakanneuksia joissa nykyään on erilaista tomintaa kussakin. On nuorille lääke-ja päihdeongelmaisille oma koti, alkoholisteille omansa. On vanhainkotiosastoja ja muuta vastaavaa. Alue on kaikille avoin liikkua ja retkeillä. Metroasemalta on noin 200 metriä kartanoon ja siitä noin 200 metriää Brotorpan luokse.

Kartano sijaitsee erittäin kauniilla auleella viheriäisen puistoalueen keskellä ja valtavan suuren Nacka luonnonreservaatin kupeessa. Luonnonreservaatin maa-alueet omistaa Erstavikin kartano, josta olen jo aikaisemmin kertonut. 

Kaupungin keskustaa lähin "sisäänkäynti" Nackan luonnonreservaatiin on Sickla parkin kohdalla, Hammarby Sjöstaden. Muut "sisäänkäynnit" reservaattiin löytyy metroasemilta Hammarbyhöjden, Björkhagen, Kärrtorp, Skarpnäck och Bagarmossen.

Skarpnäcks gårdenin alueelta kulkee polku tänne Brotoprstuga'aan, joka sijaitsee aivan Nackareservaatin rajalla. Tuvassa on kahvila jonka omistaa suunnitusyhdistys. Täällä asui Skarpnäckin kartanon muonamiehiä torpissa. Torpan kupeeessa juoksee Ältanpuro Ältanjärveen. 

Pungpinetorpet niminen torppa kuului Skarpnäcksgården'iin ja se sijaitsee heti Skogskyrkogårdenin hautaumaan takana, Gamla Tyresövägenin varressa. Torppaa vastapäätä sijaisti krouvi, jota kutsuttiin nimellä Skpanäcks krog tai Krogen i kröken. Krouvi on purettu. Torppa on nykyään ykistyisen omistama.

Alueelle on rakennettu aivan uusi rivitaloasuinalue, Gamla Tyresövägenin varrelle, hautusamaan taakse, jonka nimi on Sparsamheten/Säästäväisyys. Vuonna 2010 tukholmalaiset valitsivat nämä rakennukset vuoden rakennuksiksi.

Enskdefältet on asuinalue Enskede gårdin vieressä. Enskede ja Enskedefältet sijaitsevat Globenin takana, kuten kuvasta näkyy.

Vanhempaa asutusta, Enskedefältet, noin 4 km keskustasta

Egnahemsrörelsen/omakotitaloliike (v.1930). Omakotitaloista tuli ensi alkuun melkein samanlaisia, vain eri värisiä.

Koko perhe mukana talon rakentamisessa. Omakotitalo liike toimi lyhyen ajan ja sen jälkeen ei ole Ruotsissa rakennettu omakotitaloja. Omakoti nimitys tulee siitä että valtio tai kunta antoi kullekin nuorelle parille pienen tontin, mihin he sitten itse saivat rakentaa omakotitalon, joko omin voimin tai suvun avustuksella.

Teollisuutta alkoi myös syntymään alueelle ja työläisille tarvittiin asuntoja. Arkkitehti Sven Wallander suunnitteli suurimman osan alueen taloista. Sven Wallander toimi yhdessä Ivar Tengbomin ja Lars Israel Wahlmanin kanssa Tukholman kaupungin suunnittelukomissiossa. Vuodesta 1917 hänellä oli oma arkkitehtikonttori.

Myöhemmin 1920-luvulla sai alue oman asutuskaavoituksen. Suuri teurastamo rakennettiin alueelle. 

Tvärbanan

Vuonna 2000 valmistui uusi paikallisjuna/raitiovaunyhditelmä Tvärbanan, mikä sai entisen teurastamon rautatien omakseen. Alueelle pääsee myös metrolla, tai busseilla 144 ja 161. Vaikka metroasema tullaan luultavasti sulkemaan.

Tukholman kaupunginmuseo on kartoittanut kaikki pienrakennukset ja asuintalot alueella. Osa rakennuksista sai kulttuurisuoja statuksen, joten rakennuksia ei voi hajoittaa, eikä muutelle ilman lupaa. 

Enskeden puutarhakaupunginosa, Per Olof Hallman'in suunnitelma

Vuonna 1912 osti Tukholman kunta lisää aluetta Sandsborgin hautausmaan vierestä hautausmaata varten. Hautausmaa sai nimekseen Skogskyrkogården/metsäkirkkomaa. Hautausmaa valmistui vuonna 1920. Hautausmaasta tuli tukholmalaisten suuri ylpeys ja sitä on ihailtu ulkomaita myöten. Hautausmaata pidetään tärkeinpänä modernin ajan ruotsalaisena arkkitehtuurityönä ja se on mukana Unescon maailman kullttuuri arvolistalla.

Skogskyrkogården/Metsäkirkkomaa

PS. Sana gård/gården on varmasti Ruotsin kielen yleisin sana. Siihen törmää monessa eri tarkoituksessa, kuten gård/kartano ja kykogård/kirkkomaa ja monessa muussakin yhteydessä.

Skogskyrkogårdenista olen tehnyt oman postauksen. Pääsisäänkäyntiä on tottumattoman vaikea löytää omalla autolla, mutta helpointa on ajaa hautausmaaelle Sockenvägeniltä tai Gamla Enskedevägeniltä. Hatausmaallahan saa ajaa autolla ja siellä kulkee myös bussi 183, mikä lähte läheltä Skogskyrkogårdenin metroasema, Sockenvägeniltä. Liikennelaitoksen SL:n bussiliput ja maksuvälineet kelpaa bussiin.

Skogskyrkogårdein hautausmaan vieressä, sen pohjoisosassa sijaitsee erittäin viihtyisä ja kaunis hautausmaa nimeltään Sandsborgskyrkogård. Suosittelen kävelyä siellä jos on mahdolisuus siihen! Tänne pääsee suoraan Sandsborgin metroasemalta.

Dalen on melko uusi asuinalue, joka käsittää vain neljätoista korttelia. Dalenin asuinalue rakennettiin paikalle, jossa aikoinaan sijaitsi Dalen niminen torppa, joka kuului Enskeden kartanolle. 

Torpan ympärille syntyi 1920-luvulla Dalenin siirtolapuutarha, joka sittemmin hajoitettiin kun uusia asuinrakennuksia alettiin rakentamamaan.  Siihen aikaan oli kymmenisen siirtolapuutarhaa melkein vieri vieressä Tukholman eteläisellä laidalla, söder om söder, kuten sanonta kuuluu.

Enskededalen on vanhempi asuinalue Enskedessä. Alkuun Enskededalen kuului Enskede Trägårdstadeniin mutta alueet ovat erilaiset. Enskede Trädgårdstaden oli englantilas-saksalainen tyyliltään. Mutta Enskededalen taas oli aivan tavallinen työläisasuinalue. Tänne rakennettiin aivan tavallisia ruotsalaisia puutaloja. Axel Dalberg ja Gustaf Pettrsson suunnitelivat alueen. Monet aleueelle muuttaneet  osittain ainakin rakensivat talonsa itse ajan kanssa.

Enskededalen on erittäin siisti ja viihtyisä asuinalue. Leveät kauniit kadut joita reunustaa puut ja pensaat sekä kauniit yksinkertaiset, hyvin hoidetut puutarlot, jokainen eri värinen. Täällä ei ole keskeistä kauppakesksuta vaan myymlät on sijoitettu sinne sun tänne. Alue muistuttaa paremminkin omaa pientä kaupunkia. 

Hemmet för gamla, vanhainkoti, oli alueen ensimmäisiä rakennuksia. Koti perustettiin vuonna 1895. Vanhainkoti sijaitsee Viloparken nimisen puiston alueella, melko lähellä Skogskyrkogårdenin kirkkomaata.

Lisää ehkä alueesta joskus toisten. Lopuksi lisää valokuvia alueen huviloista.

  Enskedefältet