Globen ja Söderstaden

Johanneshovin kaupunginosa perustettiin vuonna 1933.

Johannehov on kaupunginosa joka sijaitsee kuten tukholmalaiset sanovat "söder om söder"/Södermalmin eteläpuolella. Lähimmät naapurialueet ovat Södra Hammarbyhamnen, Hammarbyhöjden, Gamla Enskede, Enskede gård ja Årsta. 

Johanneshov käsittää vanhan Slakthusområdet/Teurastamoalueen ja nykyisen modernin Globen Arenan, Aviisi Arenan ja Tele 2 Arenan alueen. Globenin kyljessä sijaitsee myös hotelli, jos se kiinnostaa!

Tele 2 Arena

Nynäsvägenin valtatie on aina ollut yksi vilkkaimmista teistä Tukholmasta ulospäin. Tie johtaa Nynsähmaniin, missä siajitsee satama. Nynäshamn ei ole suinkaan ainoa satama Suurtukholmassa, missä on kuusi satamaa.

Södermalmin saarelta ei ole kovinkaan monta mahdollisuutta autolla päästä etelään päin, mutta uusia siltoja ja poikittaisteitä rakennetaan kaiken aikaa. Vanhin tie on Nynäsvägen, mikä saa alkunsa Skanstullsbron sillalta ja se päätyy Nynäshamniin, missä on satama matkustaja-ja tavaraliikenteelle. 

Skanstullissa tahtoo olla liikenne tungosta määrättyinä aikoina vuorokaudesta vieläkin, vaikka bussilaiturit siirrettiin Gullmarsplanille jo kauan sitten. Menipä mihin aikaan tahaansa Skanstulliin, niin siellä tungeksii mahdottomasti väkeä. Katujen risteyksessä tapahtuu usein kolareja tai päälleajoja. Kannattaa siis olla varovainen. Skanstullin liikenneristeys aiotaan rakentaa uudelleen.

Skanstullin sillan etelä puolella, Johanneshovin alueella, sijaitsee neljä metroasemaa, Gullmarsplan, Globen, Skärmarbrink ja Blåsut. Kaksi viimeistä sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyn Nynäsvägenin itäpuolella ja tie jakaakin karkeasti Johanneshovin alueen kahtia,  kahteen  tyystin erilaiseen osaan.

Nynäsvägenin itäpuolella sijaitsee melko villisti kasvanut puistoalue

 Kolerakirkkomaa

Haudankaivajan asuintalo

Ns Kolerakirkkomaa sijaitsee myös Johanneshovin alueen itäpuolella. Kirkkomaa sijaitsee tuon edellä mainitsemani yleisen puistoalueen sisällä. Tämä puisto ei ole mikään erikoinen, mutta monent käyttävät puistoa läpikulkutienä tai ulkoiluttavat koiriaan puistossa. 

Kirkkomaalle alettiin hautaamaan vuodesta 1809 lähtien. Siihen aikaan Ruotsi soti yhtenään Tanskan ja Venäjän kanssa ja noin 30 000 sotilasta sairastui mitä merkillisimpiin sairauksiin ja kuolivat. Tänne haudattiin myös sotilaita Suomen sodan ajalla. Ruotsi on sotinut kymmenen kertaa niin Tanskan kuin Venäjänkin kanssa.

Tänne haudattiin koleraan kuolleita vuosina 1834-1853, josta hautusmaa sai kutsumanimekseen kolerakirkkomaa. 

Kirkkomaan kupeessa sijaitsee Hammarbybacken nimien laskettelumäki.

Cloben Cityn ostoskeskus

Globen City'ssä sijaitsee myös  runsaasti konttorirakennuksia

Johanneshov on paikka paikoin rauhallista ja idyllistä asuinaluetta, ja toisaalta alueella on paljon vilkkaasti liikennöityjä ajoteitä.

Johanneshovin itäpuoli on vanhenpaa 50-luvulla rakennettua asutusta, eikä tällä puolella ole sijainnut teollisuutta lainkaan,  eikä täällä ole edes ostoskeskustakaan.

Gullmarsplan on alueen liikennekeskus ja ostoskeskus sijaitsee Nynäsvägenin länsipuolella. Gullmarsplan on myös suuri julkisen liikenteen kohtauspiste.

Johanneshovsbron, Skanstullsbron ja Fredriksdalsbron sillat

Skanstullsbron silta johtaa Södermalmin saarelta Gullmarsplanille ja siinä sen vieressä sitten sijaitseekiin Johanneshov. Siltoja on kaiken kaikkiaan neljä vierekkäin ja siitä voi kävellä sillan ylitse Gullmarsplanille, mutta liikenne on kova ja sillalla tuulee usein, joten en suosittele. Joten ota metro tai bussi 4 sillan ylitse. 

Skanskvarn

Tuo ylemmässä kuvassa oleva kahvila on kesäkahvila/baari joka sijaitsee tuulimyllyravintolan luona Gullmarsplanin metroaseman läntisellä puolella. Tuulimylly ravintola/kahvila Skanskvarn on avoinna vain kesäaikaan.

Göta Lansdväg oli ensimmäinen kunnon tie Tukholmasta eteläänpäin, kohti Götanmaata.

Grynkvarnsparken on pieni puistoalue Johanneshovissa. Kyltti kertoo että tämä on vanhan Göta Landsväg/Götan maantien rippeitä. Tie oli aikoinaan ainoa tie Tukholmasta lounaseen päin. Tie johti Södertäljeen ja siitä edelleen... Nykyinen tie joka kulkee osittain samaa reittiä on E20 tie=Johanneshovsvägen+ Södertäljevägen.

Grynkvransparkenin puistossa sijaitsi vielä 1940-luvulla samanniminen kartano. Kartanon alueesta tehtiin yleinen puistoalue vuonna 1950. Alkuun alue varattiin tulevaa metroasemaa varten, mutta mitään metrolinjaa ns Årstabanaa ei koskaan tehty. 

Sen sijaan nyt paljon myöhemmin vuonna 2000 avattiin ns Tvärbana, metron ja raitiovaunun välimuoto kulkemaan Gullmarsplanin ja Årstan välillä. Tvärbanan kulkee Sicklan ja Solnan välillä, keiertää Tukholman keskustan länsipuolelta. Tvärbanalla on pysäkki nimeltä Globen. Tykkään ajella tvärbanalla.

Tvärbanan on ajettava monta siltaa pitkin Tukholmassa. Siltoja on aivan mahdoton määrä.

 Tvärbanan pysäkki Globenilla on kaiketi jo suljettu

Johanneshovin kaupunginosa perustettiin vuonna 1933. Alue kuuluu Enskeden seurakuntaan, vaikka mitään virallista seurakuntajaoettelua ei enää ole. Nykyään jokainen voi kuulua mihin seurakuntaan tahaansa tai ei mihinkään. Ruotsissa ei enää  pitkiin aikoihin ole synnytty johonkin määrättyyn seurakuntaan vaan lapsen vanhemmat voivat ilmoittaa lapsensa kuuluvan johonkin seurakuntaan, jos he haluavat. 

Jokainen seurakunta saa tehdä niin kuin itse haluavat, käytännöllisesti katsoen. Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa ja uskonnoilla ei ole juuri lainkaan merkitystä ruotsalaisessa yhteiskunanssa, muuta kuin yksityisesti.

Kunnallisen hallintoaluejaottelun mukaan Johanneshov kuului ensin Årstaan, sitten Enskede-Årstaan ja vuodesta 2007 lähtien alue kuuluu Enskede-Årsta-Vantörin halinnolliseen Tukholman kunnan kaupunkiosa-alueeseen.

Johanneshov nimi tulee entisestä alueen kartanosta, jonka nimi oli Johanneshov. Kartanon väki nimitti aluettaan nimellä Qvarnängen. Alueella on ollut lukuisia tuulimyllyjä, joten siitä nimi. Johanneshovin kartano kuului Enskeden kartanoon, joka oli suurin maanomistajista tällä puolella kaupunkia ja josta olen kertonut jo aikaisemmin täällä.

Skärmarbrinks gård oli toinen kartano alueella. Hyvin mobet vanhat puurakennukset ovat vieläkin jäljellä.

Kuvassa keskellä oleva alue ns Slakthuhusområde/teurastamoalue on tarkoitus muuttaa uudeksi asuin-ja konttorialueeksi. Alueen teollisuusrakennukset ovat kulttuurisuojattuja rakennuksia, joten niitä ei noin vaan voi hajoittaa, mutta niihin voidaan saada uuskorjauslupa, jolloin osittain voi muutella rakennuksia.

Teurastamoalue on tarkoitus kehittää teollisuusalueelta kaupunkialueeksi, jossa asuminen, työpaikat, kauppa ja palvelut ovat rinnakkain uusien puistojen ja aukioiden kanssa. Toisin kuin läheiset isot areenat, Teurastamo-alue vuosisadan vanhalla historiallaan tarjoaa ruokaa, kulttuuria ja elämyksiä pienimuotoisessa ympäristössä. Kulttuurisesti arvokkaita rakennuksia säilytetään ja kehitetään yhdessä tuhansien uusien asuntojen ja työpaikkojen kanssa. Neljäs rakennusetappi on jo meneillään. 

Globen

Globen areena oli vain alkua uudelle rakennusprojektille alueella. Globenin alueelle on syntymässä oma kaupunginosa Söderstaden. Ikean oma pankki Ikano, joka pyörittää myös Ikean omaa asuntofirmaa on tehnyt sopimuksen Tukholman kunnan kanssa asuinalueen rahoittamisesta. Ikea on myynyt asuntoja jo monet vuodet Tukholmassa. 

Mutta Ikea haluaa rakentaa myös tavaratalon alueelle. Se olisi jo kolmas Ikean tavaratalo Tukholman alueella. Mutta suunnitelmat pysähtyivät, koska ei tahdottu tulla yhteisymmärrykseen siitä, mihin saadaan tilaa suurelle parkkipaikalle. Ikea vaati ison parkkipaikan. Mutta eikö sellaista voitaisi rakentaa tavaratalon alle, maan alle, on minun ehdotukseni. Vaikka maan alla voi varkaat helpommin työskennellä.

Globen ja Globen hotelli, jotka omistaa L.M. Eriksson

  Globen vaihtaa väria erilaisten tapahtumien perusteella

Pieni tupa Globenin päältä poistettiin ja sen sijaan rakennettiin Sky View, kaksi hissiä jotka nostaa kaksi muovikuplaa ylös Globenin päälle. Kaikki jotka uskaltavat voivat nousta kuplan sisällä ylös Globenin päälle. Se maksaa tietysti jotain...

Sky View

Globen nähtynä Skanstullin sillan toiselta puolelta, Södermalmilta nähtynä. Tämä alue tullaan rakentamaan uudelleen. Jo oli aikakin. Remontti alkaa lähiaikoina. Siltojen alle tulee uusi tori ja puistoalue sekä rantateitä. Skanstulliin raknnetaan aivan uusi katu nimeltä Diagonalen. Kävelijät ja pyöräilijät saavat omat alueensa ja liikenne ohjataan omille teilleen.

Globen on monitoimiareena joka valmistui vuonna 1989. Sisälle mahtuu istumaan noin 16 000 henkilöä. Jo pian kun Globen valmistui huomattiin että Globenista tuli liian pieni. Paavi Johannes Paulus II piti messun Globenissa vuonna 1989 vain pari kuukautta Globenin vihkimisen jälkeen. Monet kuuluisat musiikkitähdet ovat esiintyneet Globenissa.

Tele 2 Arena rakennettiin aivan Globenin kylkeen. Areena vihittiin vuonna 2010. Tänne mahtuu 20 000 hekeä. Ja Solnassa on sitten vielä kolmas suuri areena, Frends Arena, jossa on 50 000 istumapaikkaa. Tele 2 Areenalla on voitu pitää vielä suurempia konsertteja, ja täällä on esiintynyt Madonna, Avicii, Rolling Stones mutta ennen kaikkea Tele2 Arenalla pidetään urheilutapahtumia.

Euroviisujen esiintymislava

Tämän vuotiset Euroviisut pidetään Globenilla ja Tele2 Arenaakin on varattu euroviisuja varten. Yhdeksän esitystä 9-14. toukokuuta, joihin saa ostaa pääsylippuja. Yksistään finaalista on kolme esitystä sillä erolla että viimeisen esityksen yhteydssä esitys lähetetään suorana lähetyksenä ympäri Eurooppaa ja myös Australia ja USA saavat nähdä ohjelman, jolloin äänestetään ja kruunataan voittaja.

Globen on pesty käsin ulkopuolelta. Luonnollisestikin myös sisätiloissa on tehty korjauksia ja uudistuksia sillä Euroviisut on vuokrannut Globenin kokonaiseksi kuukaudeksi. Tähän mennessä on touhu jo maksanut 60 miljoonaa kruunua ja lisää tulee kustannuksia. Loppusumma tulee olemaan jotain 160 miljoonan kruunun tienoilla. Se ei ole halpaa touhua voittaa Euroviisut. Kolme vuotta sitten Ruotsi järjesti Euroviisufinaalit Malmössa ja ne tulivat maksamaan 125 miljoonaa kruunua.

Ei vaan Globen kunnostaudu Eroviisuja vaarten vaan keskikaupunkikin. On pystytetty uusia tilapäisiä rakennuksia kuten Euroclub kuninkaan linnan päätyyn, jossa vieraat voi oleskella vaikka koko yön. Eurovison Village pantiin psytyyn Kungsträdgårdeniin jossa on luvassa paljon livemusiikkia. Jalankulkijoiden suojateihin on laitettuu ruotsalaisia eurovsiisukappaleita soimaan silloin kun punainen väri vaihtuu vihreään. Parilla metrojunalinjalla tervehtii euroviisujen selostajat euroviisuvieraat. Ja paljon paljon muutakin.

 Euroviisuhumu on alkanut kaupungilla

Globenin vieressä sijaitsee Globen City Shopping joka on 25 vuotta vanha ostosgalleria. Globen City on luvattu uuskorjata ja  tehdä siitä vielä parempi ostoskeskus. Mutta kaiken keskellä on päätetty että Globenin metroasema suljetaan. Toisaalta aivan vieressä on Gullmarsplanin metorasema josta on tunneli Globeniin ja Globenin alueelle. Gullmarsplanilta kulkee parin minuutin välein mahdoton määrä busseja jotka vie matkustajat ympäri Tukholmaa. Kaiken lisäksi Gullmarsplanilla pysähtyy myös bussien lisäksi metrojuna ja tvärbanan junaliikenne. 

Jos saan sanoa oman mielipiteeni, niin antaa Globen shopping olla toistaiseksi rauhassa. Turistien kannaltakin on keskikaupungilla Hamngatanin varrella Galleria, josta saa kaikkea mitä ikinä tarvitsee. Siellä on 85 butiikkia. Sen lisäksi useita shopingkatuja, kuten Biblioteksgatan, jonka butiikeista saa muotihuoneiden asusteita. Mood niminen melko uusi ostosgalleria aivan keskellä kaupunkia, Rgeringsgatan 48 sekä pari suurta tavarataloa Åhlens ja NK. 

Nykyään löytyy ostosgalleria melkein jokaisesta kaupunginosasta. Hienostunut Sture Galleria, Grev Turegatan 13, Östermalm, Fältöversten, Karlaplan 13, Östermalm, Brunogallerian, Götgatan 36, Skrapan, Götgatan 78, Liljeholms gallerian, Liljeholmstroget 7, Liljeholmen, Västermalmsgallerian, Sankt Eriksgatan 45, Kungsholmen, vain mainitakseni joitakin keskikaupungin gallerioista. Regeringsgatanin varrella sijaitsee paljon mielenkiintoisia myymälöitä, ei vaan vaatetusta vaan huusholli- ja sisustustavara sekä kenkiä, laukkuja, kirjoja...  Mood gallerian ravintolat ovat erittäin suosittuja. 

Uusin ja suurin galleria sijaitsee Solnassa, Mall of Scandinavia, jossa on 230 butiikkia ravintolat ja kahvilat mukaan luettuina.

Takaisin Söderstadiin...

Entiset kauppahallit

Slakthusområdet/Teurastamoalue avattiin vuonna 1912. Alueesta tuli teollisuusalue, missä alkuun sijatsi vain teurastamoja. Nykyään täällä on noin 200 firmaa joista suurin osa on vihannes-ja hedelmäkrosisteja. Eikä ihme sillä lihaa ja makkaroita ei enää ole monenkaan tukholmalaisen pöydässä. Lihaa syödään joskus. Makkaraa saa pian ilmaiseksi. Kaikki ruoka melkein alkaa olla tyystin luomua. Nykyään tehdään makaronitkin pavuista kun vehnäjauhosta ja sokerista yritetään kokonaan päästä eroon. Nykyään makeutetaan Stevialla kaikki mahdollinen. 

Alueella on kauniita asuinrakennuksiakin

Teurastamo alue tarvitaan kunnostaa, joten firmat tulevat muuttamaan, osa on jo muuttanut, aivan uusiin tiloihin jonnekin muualle ja näistä vanhoista rakennuksista tullaan kyhäämään kasaan moderni asuinalue nimeltä Söderstaden. Vanhat teollisuusrakennukset ovat funkistyylisiä ja ne ovat lailla suojattuja rakennuksia.

Ikea tulee olemaan yksi firmoista joka asettuu tälle alueelle. Ikea on luvannut rakentaa noin 550 uutta asuntoa alueelle yhdessä toisten asuntofirmojen kanssa. Kaiken kaikkiaan tänne tullaan rakentamaan noin 4000 asuntoa.

IKEA halusi rakentaa tänne oman tavaratalon, mutta ei sannut lupa koska ei tultu yhteisymmärrykseen parkkipaikoista.

Söderstaden

Uusrakentaminen tehdään viidessä etapissa ja alueelle tulee myös peruskoulu ja lukio, sekä muutama esikoulukin. Päiväkoteja ei Ruotsissa enää ole, vaan kaikki lapset käy esikoulua. Alueen keskelle tulee viihtyisä puistolalue ja sen pohjoiseen reunaan uusi metroasema nimeltä Söderstaden.

Alue oli valmis vuonna 1912 ja kuningas Gustav V ja kuningatar Victoria tulivat sitä vihkimään.

Tässä valmistetaan makkaroita

Jotkut vanhat rakennukset on hajoitettu, mutta suurin osa säilyteään ja varovaisella kädellä niistä tehdään asuin-ja myymälä/konttoritiloja.

Slakthusgatan 6 sijaitsee yökerho nimeltä Slakthuset. Avoinna 22.00-03.00. Siellä on iso terassi katolla, missä kesäikaan saa juoda ja tupakoida niin paljon kuin sielu sietää ja kunnes voi pahoin. Sisätilatkin on jos sää ei salli olla ulkona. Ilmainen sisäänpääsy. En käy missään yökerhoissa joten en osaa sanoa mikä tämä paikka oikein on. Luultavasti paljon nuorenpaa väkeä.

Yökerho Slakthuset

Sigtuna

Suur-Tukholman kunnat

Sigtunan kunnan kotisivut

Turisti-info

Sigtuna vandrarhem, Sigtunan matkustajakoti on hyvä yöpymispaikka.

Tukholman historiasta puheen ollen on pakko ottaa huomioon koko Mälaren järven alueen historia. Tukholman synty on nimittäin myöhäisempi kuin Mälaren järven asutustaajamien synty. 

Tukholman synty 1200-luvulla liittyy Itämeren ja Mälaren-järven välisten vesistöjen hallintaan. Mälarenin pohjoisrantaa ympäröivällä rikkaalla maaseudulla olivat useaan otteeseen kummitelleet ryöstelevät merimiehet, jotka luultavasti olivat tulleet nykyisestä Virosta ja Karjalasta. 1000-luvulta löydettyjen haudattujen aarteiden määrä on Tukholman alueella erittäin suuri, mikä viittaa siihen, että alue on altistunut sotakäynneille ja uhalle.

Mälaren järvi oli alunperin osa Itämerta. Jääkauden jälkeinen maanpinnan nousu teki kuitenkin sen että syntyi kannake Mälaren järven ja Itämeren välille, mihin sitten rakennettiin nykyien Slussen/kanava. Jo 1280-luvulla mainitaan Stadsholmenin ja Åsön/nykyisen Södermalmin, välisen niemen kautta kulkevista silloista. Keskiajalla Norrström/pohjoinen lasku Itämereen, oli estetty paaluesteillä, minkä jälkeen vain Söderström/eteläinen lasku Itämereen jäi purjehduskelpoiseksi vesiväyläksi.

Sigtuna oli svealaisten ensimmäinen kaupunki, mikä syntyi vuonna 980 ja vielä jäljellä olevista Ruotsin kaupungeista vanhin. Tukholma sytyi vuonna 1187, joten Sigtuna on noin 207 vuotta vanhempi kuin Tukholma. Sigtuna oli myös Ruotsin/Sveanmaan ensimmäinen pääkaupunki. Svealaiset olivat muinoinen germaaninen kansa, mikä asettui asumaan Mälaren järven ympäristöön. 1000-luvulla he olivat laajentaneat valtansa jo valtakuntansa koko keskiaikaiseen Ruotsiin.

Kuningas Erik Segersäll/Eerik Voittoisa perusti Sigtunan vuonna 980. Sigtuna oli ensimmäinen varsinainen kaupunki Sveariket'issä. Se oli täällä kun Sveariket, siis Ruotsi syntyi. Sigtuna oli 1000-1200-luvuilla kuninkaallinen ja uskonnollinen keskus. 1200-luvulla oli ihan oikeita kuninkaita ihan oikeassa valtakunanssa. Kysymys siihen aikaan kuului, että mistä käsin valtakuntaa hallittaisiin. Rajoistakaan ei ollut haisuaakaan.

Olen aikaisemmin kertonut kuinka Tukholma ja sen alue syntyi Birkan saarella, joka tuossa kartalla on tuo pieni läntisin rosanvärillä merkattu saari. Ensimmäinen asutus kuitenkin oli viereisellä pienellä Helgö'n saarella. Täältä käsin Tukholmaa alettiin suunnittelmaan ja rakentamaan. Birka oli alueen keskus noin vuodesta 700 lähtien. Täällä oli myös sen aikainen valta keskittynyt. Mutta myöhemmin Birka unohtui unholaan noin 150 vuoden päästä ja Sigtuna otti hallinollisen keskuksen roolin vuonna 980. Myöhemmin hallinnollinen keskus siirtyi Uppsalaan. Mutta Uppsala oli kauan asatron/aasauskon tärkein kulttipaikka. Aasausko oli esikristillinen uskonto Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Erik Segersäll/Erik Voittoisa (945-995)

Erik Segersäll perusti Sigtunan vuonna 980. Erik valittiin ensimmäiseksi sveanmaalaisten ja götanmaalaisten kuninkaaksi. Erik otti kristillisen kasteen ja alkoi suunnitella perustavansa kuningaskunnan. Hänen ajallaan tuli käyttöön myös ensimmäinen ruotsalainen raha.

Erik Segersällin poika Olof Skötkonung/Olavi Sylikuningas toimi kuinkaana 993-1022. Olofia pidetään Ruotsin ensimmäisenä kuninkaana, jos nyt ylipäätään kuningas nimitystä voidaan käyttää niin varhaisista hallitsijoista. Joka tapauksessa Olof hallitsi koko Mälardalen/Mälarin järven aluetta, ja myös Länsigötanmaata.

Västergötaland/Länsigötanmaa

Länsigötanmaan alue, ja varsinkin Vänern ja Vättern järvien välinen alue, on erittäin historiallista aluetta, missä Erik Skötkonung oleskeli ja hänet on haudattu myös sinne, Husabyn sööttiin kirkkoon, mikä voi ehkä olla Ruotsin vanhin kirkko, ja samalla myös kaunein.

Voisin kertoa paljonkin tästä alueesta ja jo pelkkä ajatuskin saa minut innostumaan, mutta jääköön vielä toistaiseksi. Eikä tämä alue koske Tukholmaa juuri lainkaan. 

Suosittelen silti menemään kesäaikaan Kinnekullen alueelle (Mariestadin ja Lidköpingin välille) ja nauttimaan siitä paratiisimaisesta alueesta. Vielä kiinnostavammaksi alue muuttuu kun lukee sen historiaa. Alueella on aivan omalaatuinen luontonsa. Se oikeinuhkuu rauhaa, historiaa, vaurasta luontoa ja ikivanhaa kulttuuria.

Koko eteläinen Ruotsi kuului aikoinaan Tanskalle ja se näkyy alueen kulttuurissa aivan selvästi. Ruotsi on Tanskan jälkeen maapallon vanhin kuningaskunta, jos ei oteta lukuun Japanin keisarikuntaa ja Brunein sulttaanikuntaa.

Aasiassa on useita hyvin pieniä ikivanhoja kuningaskuntia, joissa kuninkaat/sulttaanit/emiirit omistaa pienet kuningaskuntansa. Ubud on esimerkiksi yksi sellainen mielenkiintoinen ja ystävällinen kuningaskunta.

Roskilden rauhassa vuonna 1658 sai Ruotsi Tanskalta Skånen, Blekingen, Hallandin, Bohuslänin, Bornholmin samt Trondheimin läänin. 

Sigtunan kunnantalo sijaitsee Märstassa

Märsta on Sigtunan kunnan suurin taajama, jossa asuu noin 24000 asukasta, verrattuna 'vanhaan' Sigtunaan, missä asuu vain noin reilut 6000. Märsta on entistä maanviljelysaluetta, minne on rakennettu uusia asutustaajamia 70-luvulta lähtien. 

Märstan sijainti lähellä E4-Eurooppa tietä ja vain 5-6 kilometrin päässä Arlandan lentokentästä teki Märstasta kunnan pääpaikan. Sigtuna jäi hieman syrjään jo alunperin ja siksi Sigtuna on hyvin pieni kylä vieläkin. Sigtuna on nykyään Sigtunan kunnan distrikt/osa-alue.

Arlandan lentokentälle pääsee mukavasti kun ottaa paikallisen sähkäjunnan/pendeltåg Tukholmasta Arlandan lentokentälle. Arlandassa on sähköjunan päätepysäkki, mikä sijaitsee Terminaalien 3 ja 4 välimaastossa. Matka Tukholmasta Arlandaan kestää 38 minuuttia ja maksaa erikoishintaisen lipun 152 kruunua. Arlanda Express-juna ottaa 295 kruunua. Arlandaan kulkeva bussi Tukholmasta ottaa 119-99 kruunua, riippuen mistä ostaa lipun. Halvin on ostaa netistä etukäteen.

Kunnassa sijaitsee neljä suurta linnaa Rosersberg, Steninge, Skånelaholm ja Wenngarn. Naapurikunnista löytyy lisää linnoja. Upplannin maakunnassa sijaitsee vähintäin 40 linnaa ja valtava määrä herraskartanoita.

Sigtuna on yksi Ruotsin tärkeimmistä historiallisimmista kunnista ja on nykyään myös yksi monikansallisimmista alueista Ruotsissa. Ruotsi on ollut jo sitten suurvallan ajoilta lähtien monikulttuurillinen valtio, eikä Ruotsi olisi nykyään se hyvinvointivaltio mikä se on, ilman maahanmuuttajiaan. 

Kunnassa tarjotaan opetusta seuraavilla kielillä peruskoulu asteella ruotsin ja englannin ja valintakielten lisäksi: amhari, arabia, armenia, azerbaidžan, bengali, bosnia, dari, englanti, suomi, ranska, kirundi, kroatia, kreikka, gujarati, kiina, sorani, kurmanji, liettua, mongoli, persia, puola, portugali, venäjä, romaani, serbia, somali, espanja, thai, tigrinya, turkki, saksa, urdu ja uzbekki. Täällä on noin 41,3 % maahanmuuttaja taustaisia, siis henkilöitä joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Täällä on suomenkieli rinnakkaiskieli Ruotsin kielen kanssa. Sigtuna on myös ensimmäinen todellinen kaupunki Ruotsissa. Tukholmakin perustettiin myöhemmin ja Birka oli pieni kylä verrattuna Sigtunaan. Mahdollisesti skånelaiset Lund ja Helsingborg, sekä Läansigötanmalla sijaitsevat Skövde ja Skara voivat kilpailla Sigtunan kanssa kunniasta olla Ruotsin ensimmäinen kaupunki, mutta ne molemmat kuuluivat Tanskalle vuoteen 1658, minkä jälkeen Ruotsi oli laajimmillaan (kartta alla).

Skara ja Lödöse, Sakt Pedersin/Pyhän Pietarin pitäjässä) Lilla-Edetin kunnassa olivat Sigtunan ja Gotlannin saarella sijaitsevan Visbyn kaupungin rinnalla ainoat ruotsalaiset keskiaikaiset kaupungit. Skara oli mahtava hiippakunta kaupunki ja Lödöse oli suurin ja tärkein keskiaikainen satamakaupunki. 

Lödöse on yksi Ruotsin rikkaimmista argelologista louhintakohterista. Lödösessä on mielenkiintoinen museokin, vaikka osa löydöistä on viety Tukholman Historialliseen museoon, mitä olen usein kehunut. 

Sigtuna sijaitsee Mälaren järven lahdessa ja tänne voi tulla kesäaikaan Tukholmasta saaristolaivalla. Nimittäin Upplands-Väsbyn ja Upplands-Bron välissä kulkee Mälaren järven kapea ja pitkä lahti, mikä jatkuu vielä hyvän matkaa Sigtunastakin eteenpäin. Kapein kohta, vajaat 100 metriä, sijaitsee Stäksundetin kohdalla. Siinä on kaksi siltaa lahden ylitse, sekä yksi privaattisilta. Toinen on junasilta ja toinen autotie, mikä on nimeltään Enköpingsvägen.

Reilun kilometrin päässä on toinen kapea kohta, mutta siinä on kannas salmen sijasta. Kungsängen niminen paikkaunta, Upplands-Bro nimisen kunnan pääpaikka, sijaitsee heti siinä kannaksen toisessa päässä. Välille jää saari, jonka nimi on Almarestäket. Saarella sijaitsee saman nimien kartano ja runsaasti riimukiviä sekä Almarestäket nimisen linnakkeen rauniot. Saari on yksityisessä omistuksessa, af Ugglas'in aatelissuvun omistuksessa. Itse kartano on konferanssirakennus. Saarella on sellainen harvinaisuus kuin hevospoolokenttä. Leveä Eurooppatie E18=Enköpingsvägen kulkee saaren lävitse, samoin junanrata. 

Olof Skötkonungen patsas Tukholman kaupungintalon seinustalla

Sigtuna oli myös ensimmäisen kristityn ruotsalaisen kuninkaan Olof Skötkonung/Olavi Sylikuninkaan asuinsija. Olavi oli Erik Voittoisan poika. Olavia pidetään ensimmäisenä aivan varmasti olleena kuninkaana Sveanmaalla ja Göötanmaalla. Mitään yhtenäistä Ruotsin valtiota ei siihen aikaan vielä ollut eikä mitään rajojakaan tunnettu eri valta-alueiden välillä. Olavi antoi lyödä ensimmäiset kolikot Sigtunassa. 

Sankt Sigridin lähde, Husaby'ssä, Kinnekullen alueella, Länasigötanmaalla, minkä äärellä Olof Skötkonung otti kristillisen kasteen ensimmäisenä ruotsalaisena. Husaby ja koko se alue Vänern'in järven itärannikko, Länsigötanmaalla, on kappale idyllisintä historiallista keski-Ruotsia. Oikein ihmetellä pitää että sille alueelle on niin paljon historiaa pakkaantunut. 

Taas kerran toistan itseäni...Poiketkaa ihmeessä  taivaallisen ihanassa Husabyn kirkossa, Vadstenan Birgitta luostarissa tai Kinnekullassa, jos olette matkoilla siellä päin. Tai ihailkaa kaikkia satoja herraskartanoita ja linnoja sekä torppia joissa vieläkin asutaan ja eletään kuin koskaan ennen. Skara'ssa kannattaa myös piipahtaa.

Tant Bruns Kaffestuga, kahvila, Laurentii gränd 3, Sigtuna

Sigtunasta eikä Uppsalastakaan puutu historiaa. Sigtuna on historiallisesti vähintäin yhtä tärkeä paikkaunta kuin Gamla Stan, Uppsala tai Birka. Sigtuna ei ollut mikään kauppakeskus, kuten Gamla Stan, vaan valtapoliittinen kaupunki, mikä sijaitsi strateegisesti Mälaren järven rannalla. Sigtuna kasvoi pikkuhiljaa viikinkiajan ja keskiajan välisellä aikajaksolla.

Sigtuna oli yksi johtavista kaupungeista kuninkaallisessa, kirkollisessa ja kaupallisessa mielessä 1200-luvulle saakka. Sigtunassa on mahdoton määrä muinaisjäännöksiä. Alueelta löytyy 25 ikivanhaa hautausmaata ja paljon riimukiviä. Rautakautisen linnavuoren rauniot löytyvät myös täältä.

Sigtunan kunnan turistisivut.

Sigtuna historia video.

Sigtunan kaupunginhotelli

Sigtuna oli 900-luvulla vain yksi ainoa katu tai tie, minkä varrella sijaitsi jokunen kartano ja pieniä puutaloja. Sigtunalaiset olivat kristittyjä ja Sigtuna ei ollut vain kuinkaallinen kaupunki vaan myös uskonnollinen keskus.

Kaikki vanhimmat kirkot on hajoitettu paitsi dominikaaninen Maria kirkko, joka on vieläkin jäljellä. 1100-luvulla Sigtunasta tuli myös piispan kotikaupunki. Nykyään ei Sigtunan hiippakuntaa ole enää jäljellä. Sigtuna jäi tyystin Uppsalan ja Tukholman  uskonnollisessa mielessä. Sigtuna olisi paljon suurempi ja mahtavampi kaupunki nykyään jos hiippakunta olisi saanut jäädä tänne. Nyt Sigtuna on pittoreski pikkukaupunki tai paremminkin kylä. Mutta pikku Sigtuna on historiallinen. 

Ruotsin itärannikolle kehittyi 1200-luvulta lähtien vauraita kaupunkeja saksalaisten kauppiaiden alkaessa seilailla Itämerellä. Söderköpingiin ja Kalmariin muutti paljon saksalaisia kauppiaita. 

 Sankt Olofs kyrkan/Pyhän Olavin kirkon rauniot 900-luvulta

Kuinkaankartano sijaitsi keskellä Sigtunaa ja kartanon viereen rakennettiin tämä Pyhän Olavin kirkko/Sankt Olofs kyrka. Kuningas Erik Sägersäll oli naimisissa viikinkityttären Sigrid Storrådan kanssa. Sigtunan lähistöllä sijaitsi pieni viikinkikylä Attundaland, mikä oli melko suoperäistä maata siihen aikaan, koska se alue oli ollut meren alla jääkauden jälkeen. 

Ensimmäinen Sveanmaan piispa oli nimeltään Adalvard nuorempi, joka vihittiin virkaansa vuonna 1065. Vuonna 1164 siirrettiin hiippakunta Uppsalaan ja siellä se on vieläkin. 

Sigtunan Raatihuone, Turistitoimisto

Sigtunan museon rakennuksia

Vuonna 1060 rakennettiin Sigtunaan ensimmäinen tuomiokirkko, mutta se hajoitettiin keskiajalla ja samalla tontilla nyt sijaitsee Sigtunan museo. 

Museoesineitä

Tämä museo on emempikin kotiseutumuseo. Kaikki kallisarvoisemmat esineet ja löydöt on viety Tukholmaan Historialliseen museoon.

Museoon on päässyt useita riimukiviäkin

Pyhän Olavin kirkkorauniot. Luultavasti Sankt Olovskyrkan oli Sigtunan tuomiokirkko ennen kuin hiippakunta siirrettiin Uppsalaan.

Kalkkimaalaus Överslön kirkossa, Selaön saarella, Mälaren järvellä. Tämä on kuvaus Pyhästä Olavista.

 Pyhä Olavi/Sankt Olof nimisessä kirkossa,

Sankt Olof nimisessä kylässä, Skånessa

Pyhä Olavi oli norjalainen kuningas, Olavi Haraldinpoika. Hän toimi kuninkaana vuosina 1015-1030. Kuolemansa jälkeen hänestä tuli Norjan kansallispyhimys ja ritareiden ja sotilaiden suojeluspyhimys. Hän on Pohjolan vanhin ja arvostetuin pyhimys. Pyhän Olofin kunniaksi on pystytetty muutama sata kirkkoa, Lontoosta Novgorodiin saakka. Jopa Konstantinopelissa ja Betlehemissäkin on sijainnut Pyhän Olavin kirkko.

Pyhä Olof oli melko itsekäs ja julma herra, eikä hän ollut kovin uskonnollinenkaan. Hän käytti käännytystyötä omiin valta tarkoituksiinsa. 

Trondheimin tuomiokirkosta Nidarosdomen tuli suosittu pyhiivaelluspaikka, koska Pyhän Olavin jälkeenjäännökset sijoitettiin sinne. Nidaroksen tuomiokirkko Trondheimissä on ehdottomasti Pohjolan upein kirkko. Kun astuu sisään Nidarokseen niin näky on aivan henkeä salpaavan mahtava. Minä satuin menemään kirkkoon silloin kun kirkossa soitettiin urkuja, mutta sisällä ei ollut ketään. Nidarokseen oli sisäänpääsymaksu ainakin siihen aikaan. Facebook!
Suosittelen!

Argeologiset kaivaukset ovat tehnet löytöjä joiden perusteella voidaan väittää että viikinkien ajalla Sigtunassa asui väkeä keski- euroopasta ja pohjoismaista. Jopa puolet asukkaista oli maahanmuuttajia. Molekyyliarkeologian professori Anders Götherström sanoo ettei Sigtunasta ole löydetty ainoatakan aidosti geeniperäistä ruotsalaista. Sigtuna oli viikinkien ajalla yksi Euroopan vilkkaimmista markkinapaikoista. Sigtuna tuli väkeä Kievsitä saakka.

Viikingit hyökkäsivät Sigtunaan vuonna 1187 rikkoivat ja polttivat rakennuksia ja varastivat esineitä. Lopulta he polttivat Sigtunan kaupungin 12.elokuuta 1187. 

Erikinkronikassa kerrotaan että polttajat oli karjalaisia: 

"Karjalaiset aiheuttivat Ruotsissa suurta vahinkoa ja levottomuutta. Oli sitten tyyni tai myrsky, he tulivat mereltä salaa Sveanmaan saaristoon nousten ylös Mälarnille useimmiten saariston kätköistä etenevällä sotajoukolla. Kerran he saivat päähänsä polttaa Sigtunan. He polttivatkin sen niin perin pohjin, ettei kaupunki vieläkään ole toipunut. Siellä surmattiin arkkipiispa Johannes, mistä moni pakana riemuitsi. Siitä, että kristittyjen kävi niin huonosti, iloitsivat sekä karjalaiset, että koko Venäjänmaa. Se vahvisti heidän intoaan sotia."

Tätä on selitelty myöhemmin sillä että eiköhän ne polttajat liene tulleet Virosta tai Liettuasta eikä Karjalasta saakka. Tiedetään että historian kertomuksissa on saatettu erehtyä tai jopa joskus ihan tahallaan kirjoitettu väärin. 

Sankt Lars kyrka, Pyhän Laurin kirkon rauniot

Sankt Per/Pyhän Pietarin kirkkorauniot

 Vibyn kylä sijaitsee noin 2-3 km Sigtunasta pohjoiseen päin

Muutama kilometri Sigtunasta sijaitsee vanha Vibyn torpparikylä. Kylä on niin kuin se oli 200 vuotta sitten. Täällä ei toki asu enää ketään. Torpat kuuluivat Wenngarnin kuninkaan kartanoon, joka sijaitsee siinä lähellä. Useimmat Vibyn torpista on peräisin 1800-luvulta. Kylän alueella on voimassa jokamiehenoikeus, joten täällä voi maleksia ihan kaikessa rauhassa ja syödä vaikka eväätkin. Viby on valtiollinen kulttuurimuistomerkki vuodesta 1940 lähtien.

Wenngarnin kuninkaan kartanosta olen jo kirjoittanut aikaisemmin täällä.

Idyllinen Vibyn kylä Sigtunan ulkoreunalla

Takaisin Sigtunaan...

Drakengården, Stora gatan 33

300 vuotta vanha asuinrakennus missä on asuttu jatkuvasti. Nykyään tämä on museo, mihon voi mennä käymään. Ilmainen sisäänpääsy.

 Mariakyrkan/Marian kirkko, Olofsgatan 2

Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 9.00-17.00

Kirkko on ainoa keskiaikainen kirkko Sigtunassa mikä on vieläkin jäljellä. Kirkko on rakennettu 1200-luvun lopulla, samoihin aikoihin kun muutkin keskiaikaiset kirkot Sankt Olof, Sankt Per, Sankt Nicolaus ja Sankt Lars rakennettiin, mutta joista ei ole kuin raunioita jäljellä, eikä kaikista sitäkään.

Kirkko rakennettiin dominikaaniluostarin yhteyteen vain 20 vuotta sen jälkeen kun dominikaaninen luostarisääntökunta perustettiin Toulousessa Ranskassa vuonna 1215. Ensimmäinen dominikaaniluostari Pohjolassa ja Ruotsissa perustettiin Lundiin vuonna 1222. Sen jälkeen syntyi dominikaanilostareita Ruotsiin kuin sieniä sateella. Turkuun avattiin dominikaani munkkiluostari vuonna 1248, siis vain 11 vuotta myöhemmin kuin Sigtunaan. 

Ruotsissa katollisella kirkolla on kaksi dominikaanista haaraosastoa. Tukholmassa  kaksi dominikaani nunnaluostaria CRSD.

Dominikaaniluostari Röglessä, Lundin lähellä, SMdT. Näitten lisäksi on mieskonventti Sankta Maria Magdalena Lundissa. Ruotsista löytyy myös kaksi dominikaaneista eronnutta dominikaaniluostaria Op Dacia ja Order of preachers.

Mariankirkko on uuskorjattu 1900-luvun puolessa välissä kahden arkkitehdin toimesta, Bengt Romare ja Jerk Alton.

Kirkon luona on ns yrttitarha joka kuului aikoinaan dominikaaniluostarille. Yrttitarhaa hoitavat vaapaaehtoiset nykyään.

Sivualttari

 Pääalttarikaappi

Tässä lepää Krister Gabrielsson Oxenstierna ja Beata Karlsdotter Gera. Krister Gabrielsson Oxenstierna syntyi Steningen linnassa vuonna 1545. Kuulua Oxenstierna sukua.

Sigtunastiftelsen/Sigtunasäätiö, entinen Sigtunan hiippakunnan omistama rakennus, on nykyään hotelli ja konferenssikeskus.

Tämä on aivan mahtava hotelli jossa joka päivä on tapahtumia. Tänne saapuu kirjailiojita, muusikkoja, luentojenpitäjiä ja täällä pidetään reatrettejä. Tämä on arvoperustaltaan kristillinen säätiö.

Haga kyrka

Ajattelin esitellä pari muutakin Sigtunan kunnan alueella sijaitsevaa kirkkoa, koska ne ovat tosi vanhoja. Niihin pääsee harvoin sisään.

Tämä kirkko sijaitsee yksinäisessä ylhäisyydessään noin 7 kilometriä Sigtunasta pohjoiseen. Kirkon luona on isompi maatila ja siinä kaikki. Isoja maanviljelyspeltoja ympärillä. Kirkko on rakennettu 1200-luvulla. Tarkkojen tutkimusten mukaan kirkon sakristia on kirkon vanhin osa ja se on kuulunut alkuperäiseen puukirkkoon.

 Hagan kirkko

Alttarikaapin on luultavasti valmistaneet dominikaanimunkit Sigtunassa. Enkä usko että tämä on alkuperäinen vaan kopio. Alkuperäinen kaappi on melko varmasti Historiallisessa museossa Tukholmassa, sillä ainakin kirkon puinen Maria patsas myytiin 1800-luvun lopulla Historialliseen museoon. Valtion Historiallinen museo, Narvavägen 13, Östermalm, on minun ehdoton suosikkimuseoni Tukholmassa. Ilmainen sisäänpääsy.

Kristinuskon alkuaikoina ei kirkoissa ollut alttarikoristelua lainkaan. Vain Raamattu ja aspersorium/pyhävesiastia sai olla esillä. Kynttiläjalat ja risti suljettiin jumalanpalveluksen jälkeen kaappiin. Mutta pian vuoden 1000 jälkeen alettiin koristelemaan alttaria ja 1200-luvulla alettiin valmistamaan alttarikaappeja joko kivestä, puusta tai metallista.

 Hagan kirkko

 Hagan kirkko, entinen Marina kirkko 

 Hagan kirkon kellotapuli

Husby-Ärlingshundra hembygdsgård sijaitsee hyvin lähellä Arlandan lentokenttää, E4:n länsipuolella, Husby-Ärlingshudran kirkon luona. Täällä sijaitsee Ruotsin toiseksi vanhin kansakoulu, joka avattiin jo vuonna 1697. Sigtunassa avattiin ensimmäinen vuonna 1617.

Husby-Ärlingshudra

Ajatella että tällä Husby-Ärlingshudran seurakunnalla on juuret keskiajalla. Nämä paikkakuntien nimetkin ovat tosi erikoisia. Steningen linna sijaitsee juuri tällä alueella ja eipä siellä paljon muuta olekaan kun mahdottoman paljon hautakenttiä, hiidenkiukaita  ja linnanvuorien raunioita sekä viljapeltoja.

Husby-Ärlingshundra hembygdsgård

En tiedä mitä hembygdsgård on suomeksi, mutta ehkä kotiseuturakennukset voisi olla paras käännös.

Husby-Ärlingshundra kyrka

Kirkko sijaitsee vain noin kilometri Arlandan lentokentän kiitoradan päästä. Kirkko on 1100-luvulta. Ajan saatossa on tätäkin kirkkoa korjailtu ja kunnostettu. Nykyään kirkkosali  on uusgoottiinen tyyliltään.

 

Husby-Ärlingshundran kirkko
 Riimukivi om muurattu kirkon seinään

Norrsundan kirkko

Norrsunda kirkko sijaitsee heti Rosersbergin jälkeen pohjoiseen päin ajettaessa. Kirkko ei näy maantielle, mutta siinä on tiekyltti oikealle ja siitä sitten kapeaa puitten vierustamaa tietä noin satametriä kirkon luokse. Tuskinpa nämä kirkot täällä ovat avoinna kuin joskus harvoin mutta nämä ovat Tukholman läänin vanhimpia kirkkoja.

Norrsundan kirkko ja kirkkomaa

Norrsundan kirkkosali

Kirkko on hyvässä kunnossa ja se voi johtua siitäkin että kirkon rakentamisen kustansi aatelisherra Johan Sparren vaimo Ebba Oxenstierna miehensä kuoltua. Johan Sparre haudattiin tänne. Kalkkimaalaukset tehtiin 1400-luvulla.

Eriksund säteri, säätykartano

Kuningas Gustav Vasa rakennutti pojalleen Erikille tämän herraskartanon 1500-luvulla. Siitä nimi Eriksund. Kartanon tiloissa sijaitsee vieläkin Vasamuseo. Eriksundin omistaa nykyään Ellert Larsson, jolla on ollut tiluksissa ravihevostallit. Kaikki viljelymaat ovat nykyään hevosten laidunmaata.

Odensala kyrka

 Panorama kuvaus

Kirkko sijaitsee muutama kilometri Märstasta pohjoiseen päin. Tämäkin kirkko on hieman piilossa puitten katveessa, eikä täälläkään ole kuin pari taloa ja suuria maanvilejyspeltoja. Kirkko on 1100-luvulta.

Kirkossa on paljon Albertus Pictorin maalaamia  kalkkimaalauksia, jotka ovat erittäin hyvin säilyneitä. Maalaukset on tehty katollisella ajalla jolloin Jumalanpalveukset pidettiin latinan kielellä.

 Panoramakuvaus kirkkosalista.

Odensalan kirkko

Kunnasta löytyy paljon riimunkiviä.

Skepptuna kyrka

Tämä kirkko sijaitsee kaukana isommista asutusalueista Arlandan lentokentältä koilliseen. Kirkko seisoo hyvin pienen ja idyllisen kylän keskellä. Tämä kirkko on 1200-luvulta.Skepptunan seurakunassa sijaistee kolme kirkkoa mutta seurakuntaan kuuluu vain noin 900 henkeä.

 Alttarikaapin on valmistanut Jan Borman Brysselissä 1500-luvulla. 

Tällä alueella on erikoisen paljon riimukiviä ja täällä on myös Sigtunan kunnan kolme suurinta hautakenttää rautakaudelta. Tänne ei olla rakennettu teitä sitten 1700-luvun. Alue on Tukholman läänin suurin tasankoalue, joka on enimmäkseen maanviljelyaluetta.

Skånela kyrka

Skånela sijaitsee lähellä Rosersbergin linnaa ja vielä lähenpänä Skånelaholmin linnaa, E4:n tien länsipuolella. Tämä kirkko on 1100-luvulta.  Kirkon ympärillä on ties kuinka paljon riimukiviä. Tämä johtuu siitä että nämä kristilliset kirkot rakennettiin entisille hautakentille. Usein kirkkojen seiniinkin valettiin riimukiviä.

Sigtunan kunnassa sijaitsevat kirkot ovat kaikki historiallisesti arvokkaita kirkkoja mutta Skånelan kirkko on ehkä silti helmi näitten kirkkojen joukossa. Kirkko on kaikista vanhin ns maantiekirkko Sigtunan kunnassa. 

Vidbo kyrka

Vidbon pienen pieni maalaiskylä sijaitsee Skepttunan lähettyvillä tasangolla joka on maanviljelysaluetta. Kirkko valmistettiin 1200-luvulla.

Kirkossa on alttaritaulu ja alttarikaappi, mikä on nykyään kirkkosalin vasemmalla seinällä. Luultavasti tämä kaappi on kopio alkuperäisestä, mikä on luultavasti Historiallisessa museossa Tukholmass sekin.

 Saaranstuolin sivu toimii alttaritauluna kun saarnastuoli poistettiin.

Märstan kirkko, Märstan keskustassa

Panorama kuvaus

Tämä kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1956. Paljon yksinkertaisempi ei enää kirkko voi olla.

San Fransiskus Assisilaisen katollinen kirkko, Märsta

San Frasiskuksen kirkko

 

Videon postittaja itse kertoo: "Kävely yhdessä kauneimmista kaupungeista maailmassa. Sigtuna on perustettu 1100-luvulla, ja se on viehättävä paikka Mälaren-järven rannalla, alle tunnin päässä Tukholman keskustasta."