Enskede kyrka

Enkeden kirkko sijaitsee erittäin rauhallisella paikalla, Enskedevägenin eteläpuoleisella omakotitaloalueella, Björkvägen 18, Gamla Enskede.

Tämä kirkko ei ole avoinna muuta kuin jumalanpalvelusten ajan ja joskus erikoistapauksissa. Alueen toinen kirkko, Årsta kyrkan, on avoinna joka päivä noin kello 9-16 välillä, paitsi ei lauantaina.

Panorama kuva kirkkosalista

 Panorama takahuoneesta

Täällä olen aikaisemmin kertonut Enskedestä. Tämä alue kuului aikoinaan Tukholman alueen suurimman kartanon tiluksiin, Enskede Gård. Vuonna 1904 Tukholman kaupunki osti koko kartanon alueen ja alkoi pilkkoa sitä asuinalueiksi. Tukholmassa oli siihen aikaan suuri asuntopula. Enskeden kartanon tilukset olivat 606 hektaaria laajat ja ja kapunki sai maksaa kartanon omistajalle 2 miljoonaa kruunua, mikä oli suuri summa siihen aikaan. Kartanon silloinen omistaja vaati saada maksun käteisenä.

Uusi kaunis pääalttarin matto

Kartanon silloinen omistaja Theodor Odelberg jäi asumaan kartanoon ja asui siinä kuolemaansa, vuoteen 1938 saakka. Samassa rakennuksessa nykyään sijaitsee taiteilja-ateljée. Odelberg ei ollut vain kartanon omistaja vaan hän oli myös politikko. Hän toimi Ruotsin ensimmäisenä maanvilejyministerinä, istui eduskunnan ensimmäisessä kammarissa kaksikymmentä vuotta. 

Hänen isänsä Axel Odelberg oli  myös istunut edustajana eduskunnassa, samoin hänen veljensä talousmies Wilhelm Odelberg, joka perusti porsliinitehtaan Gustavsbergiin ja asui hulppeasti Gabriel Oxenstirerna rakennuttamassa Farstan linnassa Gustavsbergissä. Alue oli alunperin nimeltään Farsta, mutta Axel Oxenstierna halusi kunnioitta isäänsä ja antoi paikkaunnalle nimeksi Gustavsberg. Gustavsberg sijaitsee koilliseen Enskedestä. Värmdön tien varreessa.

Enskeden kartanon päärakennus uuskorjattiin vuonna 1956. Kartanon puutarhasta tehtiin siirtolapuutarha ja kartanon englantilaisesta puistosta tehtiin Enskeden puisto. Yhdessä kartanon rakennuksista on lasten päiväkoti, toisessa huonekaluverstas ja toiset rakennukset ovat asuinrakennuksia. Kartanoon kulkevan aléen reunoille on istutettu uusia puita. Vanhassa hevostallissa on nykyään ratsastuskoulu, ja hevosia varten on rakennettu uusi tallirakennus. Osa rakennuksista on kulttuurimerkattuja kuten entinen Enskeden koulu.

Takaisin Enskeden kirkkoon...

Endskeden kirkko on käynyt lävitse täydellisen uuskorjauksen vastikään. Tämä keskiajan mallinen alttarisommitelma on poistetu ja usui modernimpi yksinkertainen alttari-asetelma on laitettu tilalle. Mattokin on vaihdettu alttarin eteen ja kirkkosalin keskikäytävälle. Entinen kastemalja on nostettu alemmaksi lattialle ja uusi kastemalja on sannut  paikan päälalttarin kupeesta.

Alkuperäinen kirkon alttari

 Uusi alttari

  Nykyien alttari uuskorjausten jälkeen

Erittäin kaunis Madonna ja Jeesus-lapsi patsas ikkunaludalla

Fjäderholmarna

Fjäderholmarna on nuo pienet saaret tuossa oikealla, missä lukee Röda Villan. Suomen laivat kulkevat saarten ohitse. 

Vuodesta 1995 lähtien Fjäderholmarna on ollut osa Kuninkaallista kansallispuistoa sen itäisimpänä etuvartiona. Sinne pääsee säännöllisillä veneyhteyksillä Nybrokajenista, Slussenista, Ropstenista ja Nacka Strandista. Nybrokajenista venematka kestää noin 20 minuuttia.

Stora Fjäderhomen saarelle pääsee laivalla Slussenilta. Laivaliikenne saarelle alkaa 1. toukokuuta, jolloin avautuu saaren ravintola. Matkaliput ovat hieman kalliit, mutta se on tarkoituksella, sillä ravintolan pitäjät eivät halua mitään rymyporukoita saarelle, jossa ei edes ole poliiseja paikalla. Saarella on myös privaatti ankkuripaikka. Saarelle voi aivan hyvin matkustaa syömään omat eväätkin ja nauttimaan luonnosta ja meri-ilmasta. Saarella ei ole uimapaikkaa.

Stora Fjäderholmen saari

Minulle tulee ikvä Roomaan Tukholmassa ollessa ja Roomassa tulee ikävä Tukholmaan. Saan usein kyyneleet silmiin kun saavun Roomaan mutta saan myös kyyneleet silmiin kun saavun Tukholmaan. Tukholmassa on sentään minulle koti.

Tukholma on aivan erikoisen ihana, kaunis ja viihtyisä kaupunki kesällä. Tukholmassa on suht'koht pitkä kesä ja harvoin helteitä, ei sen puolen talveakan van jatkuva sumuinen kostea syksy mikä kestää puoli vuotta. Tukholmaan kannattaa tulla kesäkaudella, jolloin touko-ja kesäkuu ovat ehdottomasti parasta aikaa, jolloin Tukholma on kauneimmillaan😍.

Fjäderholmarna saaaret aikoinaan omisti herra Bo Jonsson Grip/Bo Joninpoika Grip, joka oli oman aikansa rikkain mies. Hän omisti kirjaimellisesti katsoen Suomen lisäksi koko itäisen Ruotsin. Tämä mahtava herra eli 1300-luvulla. Missä hän syntyi niin siitä ei ole mitään tietoa, mutta hän asui pitkät ajan Suomen puolella. Hänen virkansa oli Ruotsin valtakunnan drotskin virka, siis eräänlainen oikeuskansleri. Grip asui pitkät ajat Turun linnassa. Mutta Tukholmassa ollessa hän asui usein miten Ligingön saarella, johon nämä Fjäderholmin saaret kuuluvat kunnallisen hallintojärjestyksen mukaan. 

Noin vuodesta 1430 lähtien Lidingö ja sitä ympäröivät saaret olivat kuninkaallisen neuvos Nils Jönssonin hallinnassa. Hänen elossa olevat sukulaisensa ja hänen kanssaan avioliitossa olleet, jotka omaksuivat sukunimeksi Banér, omistivat myös Djursholmin saaren, mikä on nykyään rikkaiden asuinsaari. Djursholmin linnassa asuvat Banérit omistivat Fjäderholmarnan noin vuoteen 1775 asti.

1740-luvulla, Banérien ollessa saariston omistajia, Jan Betulin piti Fjäderholmarnassa kapakkaa, mutta hänen asuntonsa oli Södergarnin maatilalla Lidingössä, jonka hän vuokrasi kreivitär Ulrika Kristina Wellingkiltä (1687–1766), Johan Claesson Banérin (1659–1736) leskeltä. Fjäderholmarnan kapakka oli viimeinen Tukholmaan suuntautuvien purjehdusreittien varrella sijainneista kapakkapaikoista. Banerit ovat vielä tänäkin päivänä yksi Ruostin rikkamiista suvuista.

Banérin suku on historiallinen ruotsalainen aatelis- ja paroniperhe, jonka historia on vahvasti sidoksissa Tukholmaan ja sen ympäristöön. Omistettuaan Djursholmin linnan Danderydissä 300 vuotta, perhe muutti Sjöön linnaan Enköpingin ulkopuolelle vuonna 1813. Nykyään Tukholman alueella (mukaan lukien Östermalm ja Lidingö) asuu myös useita Banér-nimisiä yksityishenkilöitä.

Rökeriet/savustamo on avoinna talvellakin.Täällä tarjotaan joulun aikaan jolupöytää. 

Saaren varsinainen ravintola Rökeriet on lämpiminä kesäpäivinä suosittu paikka viettää iltaa. Viimeinen laiva lähtee kello 23.30 takaisin päin Slussenille. Sen lisäksi on ruokapaikka nimeltä Magasin, jonka uusi nimi kaiketi on Gustavia.  Ravontolan on ostanut E-Type/Martin Erikson, tunnettu ennen kaikkea laulajana. E-Type omistaa jo Gamla Stanissa Tukholman ainoan Viikikiajan ravintolan Aifur, jossa tarjoillaan mm juomaa ja ruokaa vikinkien ajalta.

Fjäderhomarna saarella on muutakin kuin ravintolat. Täällä on erilaisia käsityöläisverstaita, jotka myyvät tuotteitaan.

www.somsusan.se, www.fjäderholmarnaskrukmakeri.se, www.knivart.se, www.naampla.se, www.anneliolsson.se, www.attaglas.se.

Solbergan saaristopuoti myy makeisia. Täällä esitetään teatteria. Saarelta löytyy myös olutpanimo ja luomu jäätelöbaari.

Ehkä kaikista viihtyisin kahvila ja ruokapaikka saarella on Röda Villan, joka sijaitsee saaren läntisellä puolella.

Röda Villan on todellinen löhöilypaikka. Ruokaa ja juomaa löytyy joka lähtöön ja löytyy  verkkokeinukin missä voi levähtää.

Fjäderholmarnas Krog on suosittu hengailupaikka saarella kesäiltoina. Laiavamatka kestää vain 25 minuuttia Slussenilta tai Skeppsbronilta Fjäderholmenin saarelle. Jos haluat ruokailla, niin varaa pöytä etukäteen!

Matkan varrella Fjärderholmarna saa nähdä paljon kauniita rakennuksia.

Sankta Gertrudin kirkko

 Sankta Gertrudin kirkko tai Tyska kyrkan/saksalainen kirkko
 Gamla Stan

 Avoinna:

maanantaina, keksiviikkona, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 12.00-16.00

sekä jumalanpalvelusten ajan vuodet ympäri

 Kirkossa pidetään usein konsertteja ja vihkiäisiä sekä kastajaisia.

Sankta Gertrud, Gertrud Nivelesiläinen oli belgialainen pyhimys. Hän eli 600-luvulla. Gertrud kultti levisi Ruotsiin 1300-luvulla laajalti. Nykyään löytyy monia kymmeniä Gertrudille pyhitettyjä kirkkoja Ruotsista. 

Eikä ihmekään sillä Pyhä Gertrud on merenkulkijoiden suojeluspyhimys. Gertrud kultti levisi helposti merimiesten mukana maasta maahan. Toisaalta Ruotsihan oli katollinen maa reformatioon saakka 1500-luvulla.

Tämä Sankta Gertrudin kirkko on Tukholmassa asuvien saksalaisten kotikirkko.

Sisäänkäynti, Tyska Brinken, Gamla stan

Saksalainen seurakunta perustettiin vuonna 1571. Siihen aikaan asui Tukholmassa paljon saksalaisia ja saksan kieli oli hyvin yleinen puhekieli. Jumalanpalvelukset on aina pidetty tässä kirkossa saksan kielellä. Tukholmassa on 43 kirkkoa joilla on kulttuurisuoja ja tämä  Sankta Gertrudin kirkko on yksi niistä.

Mahtavan hansaliiton ajalla 1500-luvulla kirkko toimi saksalaisten kauppiaiden kiltatiloina. Saksalaiset kauppiaat kustansivat kirkon rakentamisenkin. Nykyisen ulkomuotonsa kirkko sai 1600-luvulla. Vain kirkon torni on myöhemmältä ajalta sillä alkuperäinen kirkon torni paloi. 

Arkkitehti Hubert de Besche suunnitteli kirkon mutta Nicodemus Tessin vanhempi suunnnitteli kuninkaallisen lehtarin kirkkoon 1800-luvun lopulla. Lehtari oli ennen kaikea tarkoitettu saksalaissyntyiselle kuningattarelle Hedvig Eelonoralle. 

Hubert Wathier August de Besche, syntynyt 1911 Jämtlandin maakunnassa, kuoli vuonna 1997, oli  nimestään huolimatta ruotsalainen diplomaatti ja suurlähettiläs.

Pari muutakin arkkitehtiä on de Beschen jälkeen muutellut kirkkoa ja useat ovat olleet koristelemassa kirkkoa ulkoa ja siltä päin.

Vuonna 1797 valmistui kuninagtar Hedvig Eleonoralle oma kirkko Östermlamille. Hedvig Elonora oli korkea-arvoista Holstein-Gottorpin herttuaskunnan sukua, johon kuuluu tavalla tai toisella suurin osa eurooppalaisista kuinkaallisista. Eleonora syntyi vuonna 1636  ja kuoli 1715. Hän avioitui Ruotsin kuninkaan Karl X Gustavin kanssa.

Saksalainen peruskoulu sijaitsee Östermalmilla, Karlavägen 24. Koulu perustettiin jo vuonna 1612. Ensi alkuun saksalaiset lapset kävivät koulua Gamla Stan'issa, Tyska Skolgränd 4.

Sankta Gertrudin kirkko on Tukholman upeimpia kirkkoja niin sisältä kuin ulkoakin päin. Kirkkoon on pantu valtavat omaisuudet sitä rakennettaessa ja koristeltaessa. Kirkkosali on yllättävän pieni. Kirkosaliin  on käytetty runsaasti valkoista, mustaa ja ruskeaa marmoria. 

Saarnastuoli ja kuninkaallinen lehtari. Saarnastuoli on ebenholzista ja alabasterista. Lehtari on kauttaaltaan kullattu.

Sisustustyyli on renessassin aikaista. Seiniä kattaa tyypilliset puupaneelit ja kirkkosaliin tulee valoa isojen kauniisti maalattujen ikkunalasien lävitse.