Suomalainen ortodoksinen seurakunta

 

Tukholman  Jumalanäiti ikooni

Pyhän Nikolauksen kirkko, Bellmansgata 13

Kirkko sijaitsee erittäin kauniin Maria Magdalenan kirkon kirkkomaan reunassa, tuolla oikeassa päädyssä. Jos tätä edes voi kutsua enää kirkkomaaksi. Se on nykyään ainakin silmin nähden puistoalue, missä on jonkin verran ikivanhoja hautoja. Se on virallisesti nimeltään Maria Magadalenan kirkkomaa.

Hautausmaa on ollut käytössä 1350-luvulta lähtien, jolloin kuninkaallinen lahjoitus määräsi hautakappelin rakentamisen tarpeelliseksi. Useimmat tänne haudatut ovat olleet julkisia henkilöitä

Hautausmaan eteläpuolella oleva hautaholvien rivi on peräisin 1700-luvulta. Täällä on haudattu etelän varakkaita asukkaita. Monet holveista ovat edelleen yksityisomistuksessa. 

Joten Suomalaisen ortodoksisen seurakunnan tilat sijaitsee tässä hautaholvirakennuksessa, läntisessä päädyssä, Bellmansgatnin puolella. Kirkon lattian alla on myös kokonainen hautaholvien järjestelmä, joka myytiin varakkaille perheille.

Pyhän Nikolauksen kirkko/Helige Nikolai ortodoxa kyrka

 Bellmansgatan 13

Tämä Tukholman pieneen pieni kirkko on kaikkien Ruotsissa asuvien ortodoksisten suomalaisten pääkirkko. Seurakunta kuuluu Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin. Seurakunnassa puhutaan kahta kieltä mutta ruotsi on seurakunnan pääkieli. Jumalanpalveluksissa käyteään aina kahta kieltä.

Ne vähäinen määrä ruotsalaisia ortodokseja tuntevat olevansa enempi kotonaan suomalaisessa bysanttilaisessa ortodoksisessa kirkossa kuin orientaalisessa, jiota on Ruotsissa usealla maalla oma kirkkonsa. Orientalinen tarkoittaa itämaista, Lähi- tai Kaukoitään liittyvää kulttuuri ja uskontoa.

Rakennuksen päädyssä sijaitsee nykyään myös Sverigefinska Riksförbundet/Ruotsinsuomalaisten keskusliitto.

Ruotsalaisilla ortodokseilla ei ole omaa kirkkoa, koska heitä on vain kourallinen, mutta sen sijaan maahanmuuttaja ortodokseilla on ties kuinka monta. Uusia kirkkoja rakennetaan. Ruotsissa on noin arviolta 100000 ortodoksia, melkein kaikki ovat maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään.

Suomalaiseen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluu noin 2500 henkeä ympäri Ruotsin. Suurin osa asuu Suur-Tukholman alueella. 

Ruotsin ortodoksinen hiippakunta kuuluu Kreikkalais-katollisen kirkon piiriin. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena kirkkokuntana Konstantinopelin ekumeeniseen patriarkaattiin. Ruotsin ortodoksisella kirkolla on vain kaksi seurakuntaa, jotka sijaitsevat Tukholmassa ja Uppsalassa, mutta heillä ei ole ainoatakaan kirkkoa. Yksi ortodoksinen luostari Grillby löytyy Enköpingistä. 

Pitää maninita tässä samalla että Gamla Stanissa on ollut Sankt Nikolain kirkko, mikä nykyään on nimeltään Storkrykan. Ensimmäinen kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan vuonna 1264 jaarli Birgerin lahjoitusten ansiosta. Se oli tuolloin Tukholman ainoa seurakuntakirkko ja sitä kutsuttiin kyläkirkoksi. 1300- ja 1400-luvuilla kirkkoa laajennettiin viisilaivaiseksi tiilistä rakennetuksi salikirkoksi.

Herää kysymys että miksi Tukholmassa oli Sankt Nikolai kirkko? Tämä oli katollisella ajalla. Kirkko nimettiin Pyhän Nikolain kirkoksi, koska Sankt Nikolai oli merenkulkijoiden ja kaupan suojeluspyhimys. Se sopi hyvin nimeen, koska kirkko sijaitsi keskellä Stadsholmenia, nykyistä vanhaakaupunkia, jossa kaupungin kaupankäynti kehittyi jo varhain ja missä oli Tukholman satama.

Bellmansgatan 13

Pyhän Nikolauksen kirkko sijaitsee samalla tontilla Maria Magdalenan kirkon kanssa. Rakennus on kaiketi tominut jonkinlaisena Maria Magdalenan seurakuntakotina joskus aikoinaan. Rakennus on kulttuurisuojattu ja sen on suunnitellut arkitehti Lars Israel Wahlman. 

Suomen ortodoksinen kirkko on suuressa vaarassa tulla häädetyksi tiloista. He saavat jatkaa vuokrasopimusta vuosi kerrallaan.

Ikoonitaitelija Marja Liisa Alm maalasi uusia ikooneja kirkkoon muutama vuosi sitten. Ikoonien maalaus kesti yksitoista kuukautta.

Palasin takaisin postaukseen...

Ruotsissa ei sa tialstoida henkilöitä uskontokantansa takia, Uskonto on lailla säädetty  yksityisasia. Toisin sanoen, kukaan ei saa kysyä keneltäkään jos he kuuluvat johonkin uskontokuntaan.

Hain tieto ruotsasita otrodokeista ja sin tietää etetä heitä on noin 30 000. Sen sijan Ruostsi aon paljon mahanmuuttajien mukan tullut luksuia ortoksisia kirkkoja.

Djurgårdsstaden ja Beckholmen

Visit Djurgården!

Djurgårdenin saarella on todellakin paljon nähtävää ja koettavaa

Ei pidä sekoittaa keskenään Djurgården'ia, Djurgårdsstaden'ia ja Norra Djurgårdsstaden'ia. Djurgåden on suuri saari, Djurgårdensstaden sijaitsee Djurgårdenin saarella, sen lounaisella puolella ja Norra Djurgårdsstaden on keskittynyt Värtahamnen/Värtansataman kupeeseen, Ladugårdsgärdetin taakse. Norra Djurgårdsstaden on uusi kaupunginosa. 

Tämä Djurgårdsstaden, josta ajattelin kertoa,  on paljon vanhempi asuinalue, joka alkaa olla jo unohduksissa ja jäänyt muitten Djurgårdenin alueiden varjoon. He jotka asuvat tällä Djurgårdstaden'in historiallisella alueella tuntevat toki alueen, eivätkä ikinä halua muuttaa sieltä pois.

Djurgårdsstaden on tuo alue Skansenin ja Djurgårdsvägenin välinen alue sekä Beckholmen saari. Tälle alueelle huvipuiston taakse ei juuri turistit eksy. Kartalla näkyy laivasatama vasemmalla ja Djurgådsvägenillä kulkee raitiovaunut. Raitiovaunut käy kääntymässä tuolla kartalla oikeassa reunassa. Joten jos ajaa Skansenin sisäänpääsyn tai Gröna Lundin huvipuiston ohitse niin ei hätää, sillä raitiovaunu käy kääntymässä ja ajaa uudestaan Skansenin ohitse paluumatkallaan. Raitiovanu 7 lähtee Sergels Torget'ilta, nyt tilapäisesti aikansa Hamngatan'ilta.

Hän joka haluaa päästä Djurgårdenin saaren itäiseen päähän voi ottaa bussin 69 tai saaristolaivan, Sjövägen, johon käy julkisen liikenteen matkaliput. Saaren päässä sijaitsee ihana kesäkahvila, Café Blockuhusporten. Muuten alue on erittäin rauhallinen ja luonnonkaunis. Idyllinen uskallan väittää!  Kävelytiet kulkee pitkin saaren rantaa.Täällä  sijaitsee joitakin erittäin rikkaiden henkilöiden residenssejä.

Djurgårdenin saaren keskiosa kuuluu kuinkaalliselle hoville (vihreä alue), josta Djurgårdsförvaltningen pitää huolen. Alueelle toki on vapaa pääsy. Siellä sijaitsee yksi kuninkaallinen linnakin, Rosendals slott, josta olen jo aikaisemmin kertonut. Linnan ympärillä sijaitsee yksi Tukholman kauneimmista puistoista, jossa kannattaa käydä syömässä eväänsä.

Nykyään alue on idylli jota häiritsee kesäisin jonkin verran modernin huvipuiston läheisyyys. Gröna Lund sijaitsee siinä aivan vieressä. Nykyään täällä asuu noin 200 henkeä. 

1920-1930-luvuilla rakennettiin joitakin isompia kivitaloja ylimmäksi kukkulalle. Tämä on eräänlainen asuntoreservaatti, jonka omistaa valtion omistama firma AB Statsholmen ja koko alue on osa Ekoparken'in Kuninkaallista Kansalliskaupunkipuistoa. Tässä on hyvä suunnistuskartta jonka avulla voi löytää etsimänsä. Jokaisella sivulla on kartta johon klikkaamalla saa infoa kustakin alueesta.

Djurgårdenin saari on melko suuri. Saarelle pääsee Drjurgårdenin siltaa pitkin Stardvägen'iltä tai lautalla Slussenilta, Nybroplanilta laivalla, M/S Emelie laivalla Nybroviken'iltä Djurgården'in kautta kulkeva laiva joka jatkaa Hammarby Sjöstaden'iin. Tai Sightseening laivalla hop-o hop-off.

Saarelle pääsee myös busseilla 44, 69, 69 K, ja 76  ja raitiovaunulla numero 7. Raitiovaunu numero 7 kulkee Sergels Torg'in ja Waldemarsudden'in väliä. Raitiovaunu on erittäin hvyä kulkuväline matkustaa Djurgårdenille. Toinen raitiovaunu 7 N, on museoraitiovaunu, ja se kulkee myös Normalmstorget'ilta Djurgården'iin.

Cityterminalista kulkee myös erityinen Djurgådenbussi joka on tarkoitettu turisteille päästä suoraan Cityterminal'ista Skansen'ille ja huvipuistoon Gröna Lund Drjurgådenin saarelle. Myös hop-on hop-off sightseeingbussi kulkee Djurgårdenille.

Nyt sitten itse asiaan...

Djurgårdsstadenia kutsuttiin 1600-luvulla Båtmansstaden'iksi. Kuningatar Kristina käski rakentaa sairaalan ja asuntoja merimiehille juuri tälle paikalle. Neljätoista pientä puutaloa rakennettiin merimiesten asunnoiksi. Vieressä sijaitsevan Bäckholmenin saaren laivanrakentajat saivat asua myös näissä puutaloissa. 

Djurgårdsstaden sijaitsee saaren lounaisessa kolkassa Gröna Lundin huvipuiston takana, lähellä lauttalaituria. Kaupunkityyppistä asuinaleutta on siis ollut jo kauan juuri tässä kohtaa Djurgårdenia. 

Nykyään on myös asutusta Djurgårdenin ns Kuinkaallisella puolella saarta, Djurgårdenin itäisissä osissa. Siellä on joitakin suurlähetystöjä, suurlähettiläitten asuntoja, yläluokan huviloita ja esimerkisi nykyisen kuninkaan isän veli prinssi Bertil asui  prinsessa Lilianin kanssa täällä Djurgårdenin itäisessä päässä. Samoin prinssi Carl Philip.

Djurgårdsfärjan/ Djurgårdenin laivalaituri

Djurgårdsfärjan lautta kulkee tiheään tahtiin Gamla Stanin ja Djurgårdenin väliä. Tähän lauttaan kelpaa julkisen liikenteen matakaliput ja -kortit. Lautta ei voi ottaa autoja eikä muita kulkuvälineitä, ehkä polkupyörän.

 Värdshuset Bellmansro, Lilla Almännagränd 2

Nykyään  Bellmansron sijasta rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsee ravintola O'Learys. Tämä paikka ei ole mikään mihin yhdenkään miehen kannattaa viedä ladyansa päivälliselle. Täällä käy melkein vain miehiä, jotka juovat kaljaa ja syövät hampurilaisia ja ranskalaisia perunoita, ja katselevat jalakplloa tv:stä.

Bellmansro oli se paikka jossa ylempi kansanluokka juhli keskenään. Nimensä tämä paikka sai siitä että siinä lähellä seisoi Bellman'in patsas.

Carl Michael Bellman oli suosittu trubaduuri 1700-luvulla ja suuri juoppo, voisin uskaltaa sanoa. Bellmannin ajalla Tukholmassa juotiin aamusta iltaan ja sitä pidettiin jopa sivistyneenä tapana. Nykyään ei juopuneita näy katukuvassa eikä olutbaarejakaan enää ole olemassakaan.

Bellamnsro

Tukholmaan saapuneet sveitsiläiset kondiittorit, ns schwizeri, avasivat kahvilan jossa tarjoiltiin kahvin lisäksi teetä, suklaata (cacao) ja likööriä. Ruotsissa ei juoda kaakaota vaan sanonta kuuluu" dricka choklad"/juoda suklaata. Sellaista kahvilaa alettiin nimittämään luonnollisestikin nimellä schweitseri. Sveitsiläinen rakennustyyli tuli myös muotiin 1800-luvulla.

Hasselbacken on Djurgårdenin vanhin ravintola jonka yhteydessä on ainakin on ensiluokkainen hotelli ja juhlahuoneisto.  

Lilla Hasselbacken, Djurgårdslätten 78, on yksi kesä-Tukholan suosituimmista ajanviettopaikoista. Täällä on usein iltaisin elvää musiikkia viihteeksi.

Djurgårdstaden on kallis alue asua sillä asunnot ovat erityisen ensiluokkaisia ja kysyttyjä. Useimmat rakennukset ovat kulttuurisuojattuja.

Lilla Almänna gränd on se kuja, joka sijaistee seläkkäin Gröna Lundin huvipuiston kanssa.

Beckhomsbron

Silta joka johtaa Beckholmenin saarelle. Saari on täysin putsattu sitten kun telakka suljettiin. Nyt siellä peruskorjataan aluksia. Paksu pitakerrosa multaa ja hiekkaaon myös uusittu. Juuri ennen siltaa sijaistee mukava ravintoa nimeltä Oaxen.

Beckholmnenilla voi tehdä pienen kiertokävelyn jos se ketä kiinnostaa.

Näin  maalaimaisemaa keskellä Tukholmaa

Tukholman saaristoliava Beckholmen, Aloitti liikneten vuonna 1945 ja on nykyään Smögenillä, Göteborigin kupeessa. Smögen on yksi Ruostin suoituimmista saristokohteista. Smögen on oikea paikka auringonpalvojille, kalastajille, sukeltajille ja elämästä nauttiville. Tunnelma ja ainutlaatuiset rakennukset ovat säilyneet hyvin. Viihde Smögenissä on jotain erityistä. Tunnelma pubeissa on aina parhaimmillaan. 

Smögenbryggan on ylivoimaisesti Bohuslänin kuuluisin matkailukohde. Turistit tulevat tänne läheltä ja kaukaa katsomaan vilkasta veneliikennettä, shoppailemaan laiturin kaupoissa ja syömään jotain hyvää jossain ravintoloista. Täältä löytyy erinomainen leirialuekin, missä on monenlaisia yöpymismahdollisuuksia. 

Ensi kesänä tänne ja muistakaa että Ruotsi on halpa maa turisteille!

Allmänna gränd,  laivalaiturialue

Oaxen ravintola ja bistro tuossa laivan takana. Oaxen kuten moni muukin ravintola Tukholmassa joutui sulkemaan ovensa pandemian jälkeen. Siihen taitaa olla muuttanut Slipen niminen ravintola, mikä ei ole luxusta kuten Oaxen oli, vaan ihan tavallinen ravintola ja hinnat sen mukaan. 

 

Oaxen

Mjölnargården

Apteekin talo

Café Sophie Adelsparre, Djurgårdsslätten 84

Avoinna kesäaikaan tiistaista sunnuntaihin kello 11.00-16.00.

Aatelisrouva Sophia Adelsparre oli aikoinaan johtohenkilö naisjärjestössä nimeltä Handarbetsvänner/Käsityönystävät. 

Hänen nimestä on tälle kahvilalle annettu nimi. Hän perusti myös lehden Tidskrift för hemmet ja hän oli yksi Fredrika Bremerförbundetin perusatjajäsenistä, siis aikansa feministi.

 Tuoleja ulkonakin

Hotellilaiva Prince of Orangien sijaitsee Beckholmenin saaren puoleisella rannalla. Laiva on aikaisemmin ollut yksityiskoti mutta sen omistaa Oaxen ravintola nykyään. Kallis luksusluokan yöpymispaikka.

Skroten Café & Skeppshandel, Beckholmsvägen 14

Huom! Kahvila ei sijaitse Beckholmenin saarella vaan lähellä Oaxen ravintolaa, sillan toisella puolella.

Avoinna 11.00-16.00, keskiviikkoisin kello 22.00 saakka. Suljettu joinakin erikoispyhinä. Kahvilan tiloissa on myös myymälä jossa myydään yhtä ja toista veneväelle. Jos ei halua maksaa hirveitä summia ruuastaan ja juomastaan niin eikun tänne. Tänne ei tarvitse edes pukeutua sen kummemmin. Tämä on erittäin kotoisa paikka ja monet asiakkaat ovat täällä kanta-asiakkaita.

Tämä kahvila sijaitsee hieman piilossa mutta silti kahvilasta on tullut erittäin suosittu ja tykätty. Erittäin hyvää ensiluokkaista ruokaa ja juomaa tarjolla kohtuu hintaan. Kahvila ja sen piha on rauhallinen paikka, jonne monet tulevat rentoutumaan. Täällä tarjoilaan alkoholijuomiakin.

Kotoisa kahvila

Sardiinilautanen lounaaksi sopii minulle ainakin.

Kävelyllä Beckholmenin saarella