Uppenbarelse kyrkan

Tukholman alueella sijaitsee kaksi Uppenbarelse kirkkoa/Ilmestyskirkkoa, toinen Saltsjöbaden'issa ja toinen  kuvassa näkyvä, Bäckvägen 34, Hägerstenin seurakunnassa. Tämä alue on nimeltään Midsommargransen. 

Tämä on moderni kirkko, mikä on sisältäpäin paljon kauniimpi ja tunnelmallisempi kuin ulkoapäin. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1961.

Tänne Uppenbarlese kirkon luokse on hieman hankala löytää. Kirkko seisoo mäen päällä, joten se näkyy melko pitkälle. Aspuddenin metroasemalta voi kävellä, ensin Erk Sägersälls vägeniä, sitten Vallfärdsvägeniä Bäckvägenille. Se on yhtä suoraa tänne saakka ja kaunista aluetta. Bäckvägenille tultaessa käännytään oikealle ja edelleen oikealle ylös kirkon mäelle. 

Bäckvägeniä pitkin kulkee bussi 147 johon voi nousta Liljeholmenin metroasemalta. Bussi 192 kulkee Tukholman päärauatieasemlta/Centrum FruängeniinMolemmat bussit åyshtyy smalal pysäkillä, minkä nimi on  Påskvägen. 

Kirkko yövalaistuksessaan

Raamatun viimeinen kirja, Uppenbarelseboken/Johanneksen Ilmestyskirja kertoo siitä kuinka kirkko tulee toimimaan tulevaisuudessa maapallolla. Ilmestykirja on siis apokalypsi tulevasta, viimeisestä ajasta ennen kuin Messias saapuu.

Erittäin tunnettu arkkitehti Johannes Olivegren on sunnitellut tämän modernin kirkkorakennuksen. Hän sunnitteli noin 20 kirkkoa elämänsä varrella eri puolille Ruotsia -50 ja-60-luvuilla. Hänellä oli toki avustajia sillä hänellä oli oma arkkitehtitoimisto Tukholmassa FFNS, joka nykyään on nimeltään Sweco. Arkkitehtitoimisto suunniteli peräti 70 kirkkoa 50-60-luvuilla.

Hänen/heidän suunnittelemat kirkot ovat suuria, tiili -ja betonirakennuksia, brutaaleja tyyliltään. Kaikki kirkot erittäin omalaatuisia ja hyvin erikoisia tyyliltään. Tämä kirkko on ainoa Olivegrenin suunnittelema kirkko Tukholmassa. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1961. Lasimaalaukset ovat Ralph Bergholzin ja Randi Fischerin käsialaa. Kirkon alla kalliossa sijaitsee kaksikerroksinen kolumbarium, mikä muistuttaa suuresti roomalaisia katakombeja.

Panorama kuvaus!

Kuorissa on seitsemän korkeaa lasi-ikkunaa.  Luku seitsemän esiintyy monen monta kertaa ilmesyskirjassa. Monta muutakin seikkaa kirkkosalissa on seitsemän, mm pylväitä molemmin puolin kirkkoslaia on seitsemän kappaletta. Kirkonportaiden porteissa on seitsemän tähteä. 

Tukholman väkiluku kasvoi nopeasti kun 40-50-luvuilla muutti paljon väkeä maaseuduta. Hägersten kuului Brännkyrkan seurakuntaan,mutta kun Brännkyrkan asukasluku nousi  melko nopeasti niin seurakunta piti jakaa viiteen osaan, Brännkyrka, Hägersten, Skarpnäck, Farsta ja Vantör.  Muutaman vuoden sisällä asukasluku nousi 30 000 lähemmäksi 150 000 asukasta.  Melkein samaa menoa se on nytkin. Ruotsissa tarvitaan noin 700 000 asuntoa nykyään. 

Pääalttari

Tarvittiin uusia asumalähiöitä ja uusia kirkkoja. Siihen aikaan rakennetiin tavallsiat enempi kirkkoja. Toisaalata politikot luulivat ettei sekularioituneessa folkhemmet-Ruotsissa olisi tarvetta kirkoista. Mutta toisin kävi. Lähiöistä tuli ns nukkumalähiöitä ja silloin kirkko keskellä kylää oli turvallinen paikka alueella, jonne muutti henkilöitä ympäri Ruotsia ja kaikki olivat ikään kuin maahamuuttajia omassa maassaan.

Nyt ei enää haluttu rakentaa suuria monumentaalisia kirkkoja vaan moderneja mutta kodikkaita rakennuskia, joissa viihdytään. Pantiin arkkitehtikilpailu käyntiin ja sen voitti Johannes Olivegren Göteborgista.

Heti ensimmäisenä sisäänkäynnnissä sijaitsee ns kirkkotori, jonka keskellä on suihkulähde. Mutta arkkitehti kutsuu sitä kaivoksi. Kaivon pohja on lasia joten siitä näkee alas kolunbariumiin. Alkuun tämä tori oli sisäpiha ilman kattoa mutta myöhemmin tähän laitettiin lasikatto. Lattia on peitetty kivillä. Iso ohut lasiseinä erottaa torin ja itse kirkkosalin toisistaan.

Nämä lasi-ikkunat näyttävät kovasti erilaisilta läheltä tai kaukaa katsottuna. Ikkunoiden lasimaalaukset on valmistanut Ralph Bergholz ja ne ovat tulkintoja ilmestyskirjan teksteistä.

Lasi-ikkunat on tehty niin että valo nousee  ensin ylöspäin ja sitten ikään kuin kaatuu jyrkästi alaspäin lattialle, joten kirkkosalissa ei koskaan valo häikäise. Arkkitehti Olivegren itse piti juuri valoa tärkeinpänä arkkitehtoorisena elementtinä ja eräänä vaikeimmista arkkitehtoonisista tekniikoista. Tässä kirkkosalissa hän onnistui täydellisesti valon suhteen.

Tämä ei ole katedraali, vaikkakin korkeutensa puolesta voisi ollakin. Tässä on hieman gotiikkaa ja hieman barokkia muokattu yhteen. Tämä kirkko on täydellisesti epäruotsalainen rakennus, eikä lainakan sitä tyyliä mistä ruotsalaiset yleensä tykkäävät. Mutta kirkosta on tullut suosittu pyhiivaelluspaikka ja monelle paikka hiljentyä, joten kirkko on avoinna päivät pitkät. Siinä kulkee Aspuddenin metroaseman ja kirkon välissä tie jonka nimi on juuri pyhiinvaellustie/Pilgrimsvägen.

Kirkko ja kolumbario ovat avoinna maanantaista perjantaihin kello 9-18, launantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Kesäaikaan kirkko sulkee ovensa tuntia aikaisemmin. Kirkossa pidetään usein konsertteja, rukoushetkiä ja vihkiäisiä sekä lasten kastajaisia.

Kolumbario sijaitsee kirkon alla kahdessa kerroksessa. Täällä on 23 000 uurnaa kaiken kaikkiaan.

Kolumbarion yhteydessä on pieni kappeli

Tänne kolumbarioon hautaus tai uurnaus ei maksa mitään. Kaikki ruotsalaiset maksavat pari satasta vuodessa verojen mukana hautausmaksua, kuuluipa sitten kirkkoon tai ei. Kaikki maksavat uskontokunnasta huolimatta. Täällä voi saada kahdenhengen yhteisen suuremman uurnanischin.

Oakhill

Oakhill, Djurgårdsvägen 176, Djurgårdenin saari

Italian suurlähetystö ja suurlähettilään Elena Basilen residenssi. Suurlähetystö on sijainnut tässä rakennuksessa jo vuodesta 1861 lähtien. 

Arkkitehti Fredrik Blom (1781-1853) oli kotoisin Karlskronan kaupungista ja alunperin armeijan eversti. Mutta Tukholmaan saavuttuaan hänestä tuli monitoimi mies,  arkkitehti, yli-intendentti ja professori. Hän keksi valmistaa puusta valmiita taloja jotka sitten kuskattiin paikaalleen. Useampi näistä hänen valmistaloistaan on vieläkin jäljellä juuri täällä Djurgårdenin saarella.

Prinssi Wilhelm ja prinsessa Maria Pavlovna hääkuvassa 

Englantilainen amiraali Sir Thomas Baker osti sellaisen valmiin rakennuksen kesäasunnnokseen, joka pystytettiin juuri tälle samalle tontille, jossa Oakhill sijaitsee nykyään. Tämän nykyisen päärakkennuksen on suunnitellut Ferninand Boberg, yksi sen ajan tunnetuimmista arkkitehdeistä. Rakennus oli prinssi Wilhlemin häälahja tulevalle vaimolleen venäläiselle prinsessa Maria Pavlovnalle vuonna 1908. Linnan rakennuskustannuksista huolehti  Maria Pavlovnan kasvattiäiti Elisabet av Hessen/Elisabet Fjodorova, siis Venäjän tsaariperhe.

Arkkitehti Ferninand Boberg asui myös Djurgårdenin saarella Villa Vintrassa vaimonsa kanssa.

Ruotsin ja Norjan prinssi Wilhlem otti suuren alueen Oakhillin luota omakseen, joten useimmat Fredrik Blomin sunnittelemat valmisrakennukset hajoitettiin juuri tältä alueelta. Ne rakennukset jotka ovat vielä jäljellä tunnistaa helposti vihrestä väristään. 

Ruotsin kuningas Oscar II kirjoitti vuonna 1907 kirjeen Venäjän tsaari Nikolaj II:lle ja kyseli jos se olisi mahdollista että Ruotsin kuningas Oscari II:n pojan poika prinssi Wilhelm voisi saada tsaarin serkun suurruhtinatar Maria Pavlovnan vaimokseen. Maria Pavlovnasta tuli Ruotsin prinsessa ja hän muutti Oakhilliin miehensä luokse. Tämä ei ollut ainoa kerta kuin Venäjän tsaariperheen jäsen ja Ruotsin kuninkaalliset avioituivat keskenään.

Kuvassa oikealla Ruotsin kuningas Carl XVI Gustav, kuningatar Silvia, Lennart Bernadotte ja Lennartin toinen vaimo Sonja.

Prinssi Wilhelmin ja Maria Pavlovnan avioliitosta tuli lyhyt. Se kesti vain kuusi vuotta. He saivat pojan jonka nimeksi tuli Lennart Bernadotte, joka myöhemmin loi kokonaisen puutarhakaupungin nimeltä Mainau Saksaan, vaikka hän oli Ruotsissa Smålannin herttuas. Hän sanoutui irti kuinkaallisista tehtävistään vuonna 1932 ja möi Oakhillin Italian valtiolle. Häntä kutsutaan sen jälkeen nimellä Lennart Bernadotte, ilman prinssi titteliä. Mutta Luxenburgin herttuas aateloi Lennartin 19 vuotta myöhemmin.

Mainaun linna

Mainaun saari on vieläkin Lennartin lasten omistuksessa. Tai oikeastaan Mainau, Mainaun linna ja kirkko ja suuri upea puistoalue on pieni osa Ruotsia Sveitsissä. 

Lennart sai yhdeksän lasta. Neljä lasta avioliitosta Karin Nissvandtin kanssa. Toisessa avioliitossa Sonja Haunzin kanssa syntynyt poika, kreivi Björn Bernadotte, joka nyt asuu Mainaun linnassa vaimonsa Sandran ja siskonsa Bettinan kanssa ja hoitaa tiluksia. Heillä on lisäksi yksi suorempi veli ja kaksi nuorempaa siskoa.

Mainau on avoinna turisteillekin. Mainaun linna sijaitsee Bodenseen järven saaressa Sveitsissä ja linnan ympärillä on aivan satumaisen kaunis puisto, jota kannattaa käydä ihailemassa, jos sattuu liikkumaan Sveitsissä Bodenseen alueella. Tämä kohde sopii mainiosti pikkulapsiperheillekin sillä puisto on kuin suoraan satumaailmasta. 

Mainaun saarella on myös ruotsalainen ravintola Schwedenschenke. Ravintola tarjoaa aivan tavallista perinteistä ruotsalaista arkiruokaa, joten se ei ole mikään gourme-ravintola, vaikka se sijaitseekin promeassa ympäristössä. Löytyy alueellta kahvilakin nimeltä Vergissmeinnicht. 

Kartta! 

Siinä ihan lähellä mantereen puolella on mukava retekeilyaluekin.

Valokuva Björnin ja Sandran häistä. Kruununprinsessa Victoria istuu Björnin vieressä. Sandran vieressä istuu Björnin sisko Bettina. Takarivissä Björnin kaksi nuorenpa siskoa miehineen. Oikealla reunalla on Bettinan aviomies.

Lennart kasvoi Oakhilissä. Kun vanhemmat erosivat ja äiti Maria Pavlovna muutti ulkomaille niin Lennartista pitivät huolta hänen isosiänsä ja kuningatar Victoria. Tultuaan täysi-ikäiseksi Lennart muutti Stenhammarin linnan Fleniin. Stenhammar on vieläkin Ruotsin kuningasperheen yksityisessä käytössä ja kerron siitä myöhemmin lisää.

Vuonna 1947 murhattiin italialainen ministeri Alberto Bellardi-Ricci Oakhilkssä. Se oli joulupäivä kun mielisairas italialainen tappoi ministerin. 

Raitiovaunu käy kääntymässä tässä suurlähetystön edustalla

Fredrik Blomin sunnittelema valmisrakennus Djurgårdenissa.

Prinssi Carl Philip asui tässä rakennuksessa monet vuodet. Häitten jälkeen prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia alkoivat etsiä uutta asuntoa. Kun he saivat lapsen niin he muuttivat tilapäisesti turvallisuus syistä Drottningholmin linnan luona sjaitsevaan rakennukseen, jossa kruununprinsessa Victoria asui ennen kuin hän avioitui.

Midsommarkransen

Midsommarkransen on yksi Tukholman kunnan vanhimmista kaupunginosista ja se sijaitsee Liljeholmenilta hieman etelään päin, Hägerstensvägenin ja Södertäljevägenin välissä.

Etelä-Tukholmassa sijaitseva Midsommarkransen rakennettiin 1910-luvulla, ja siitä on tullut yksi Tukholman suosituimmista lähiöistä viime vuosina. Midsommarkransenissa on kahviloita, ravintoloita, pieniä kauppoja ja paikallisia palveluita. 

Midsommarkransen on houkutteleva työ- ja yritysalue, joka tunnetaan vanhan kaupungin viehätyksen ja modernin kehityksen yhdistelmästä, erityisesti läheisen Telefonplanin ympäristössä. Alueella on toimistotiloja, palveluammatteja lähellä sekä luontoa että kaupungin sykettä. Kasvavalla alueella on hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen.

Ohitse kulee kaksi moottoritietä E 20 ja ns Södralänken, joka osittain kulkee tunnelissa Årstan ja Hammarbyhöjdenin alitse.

 Södralänken

Södra Länken/ Eteläinen linkki on kuusi kilometriä pitkä, josta 4,6 kilometriä kulkee tunnelissa. Tunneli on Ruotsin pisin tietunneli ja Euroopan pisin kaupunkien moottoritietunneli vuoteen 2007 asti. Tunnelissa on kaksi yhtenäistä kaistaa kumpaankin suuntaan, ja joidenkin sisään- ja uloskäyntien välillä on lisäkaistoja, mikä tarkoittaa, että tunnelissa on leveimmillään neljä kaistaa kumpaankin suuntaan.

Alueella on kaksi metroasemaa Midsommarkransen ja Telefonplan. Läheltä kulkee myös toinen mertolinja joka kulkee myös Liljeholmenin kautta, mutta eroaa sen jälkeen ja kulkee Midsommarkransenin pohjoista puolta Norsborgiin. Aspuddenin ja Örnsbergin metroasemilta ei ole pitkää matkaa kävellä Midsommarkransseniin.

Midsommarkransenin metroasema sijaitsee 17 metriä asuinrakennusten alla kallion sisällä. Täältä on Slussenille 4,6 kilometriä. 

Metroasema avattiin käyttöön vuonna 1964. Tämä linja on nimeltää ns punainen linja, joka eroaa neljään eri linjaan molemmissa päissään. Siinä keskivälillä punainen linja kulkee Östermlamin, T-Centralenin ja Liljeholmenin kautta. 

Tämä on yksi punaisen linjan sivulija, joka eroaa Liljeholmenilla ja kulkee Fruängeniin. Siinä välillä sijaitsee Midsommarkransen, joka on Liljeholmenin asemasta seuraava. Sen jäkeen tulee Telefonplan, Hägerstensåsen ja Västertorpin asemat kunnes juna päätyy Fruängenin asemalle. 

Midsommarkransen, Juhannuskranssi, roikkuu  metroaseman katossa.

Midsommarkransenin  metroaseman taidetta, Lisbeth Lindholmin teos

Tukholman metrolinjoja kutsutaan maailman pisimmäksi taidenäyttelyksi, kokonaista 110 kilometriä. Enempi kuin 90/100 metroasemasta ovat taiteilijat koristeellet. On maalauksia, patsaita, mosaiikkia, instaalatioita, reliefejä ja kaiverruksia, jotka on tehnyt noin 150 eri taiteilijaa. Midsommarkransenin metroasema on yksi vähiten koristelluista.

 Dag Wallinin teos

 Hägerstens gård, Hägerstensbrinken 29

Kartano ei sijaitse Midsommarkransenissa vaan Axelsbergin metroaseman lähellä, Hägerstensvägenin toisella puolella. Hägerstenin kartano omisti isot laueet ja Midsommarkransenkin aikoinaan kuului kartanon tiluksiin.

 Hägerstens gård

Midsommarkransenin asuinalue perustettiin vuonna 1926. Alueeella on enimmäkseen keltaisia asuinrakennuksia, joilla on punaiset katot. Alue rakennttiin Hägerstenin kartanon tiluksille.

Hägerstens gårdiin kuuluu useita rakennuksia. Kartanon alueeseen kuului kaikki alueet Liljeholmenilta Mälarhöjdeniin. Kartanoon kuului muita kartanoitakin kuten Katrineberg, Gröndal, Stora Fågelsången, Ekensberg, Vinterviken, Lindholmen, Klubben, Petersberg, Kristineberg, Midosmmarkransen ja Örnsberg. 

Claes Arrhén von Kapfelman oli ensimmäinen omistaja joka alkoi paloitella Hägerstenin kartanon tonttia. Hän avioitui tunnetun tukholmalaisen trubaduurin Carl Michael Bellmannin siskon kanssa. Mutta herrasväki eli yli varojensa ja he joutuivat konkurssiin. Heidän jälkeen kartanossa on asunut useita muita asukkaita.

Olsson & Rosenlund niminen yhtiö osti Hägerstenin kartanon. Herrat nimittäin halusivat myydä tontteja teollisuudelle ja niin tänne perustettiin tiilitehdas, puutavarafirma ja monta muuta, sekä huviloita työväelle. Herrat perustivat asuntofirman ja huvilat menivät kuin kuumille kiville. Nämä huvilat ovat nykyään Tukholman eniten kultturisuojattuja rakennuksia.

Alueen nimi Midsommrkransen tulee krouvista joka sijaitsi aikoinaan Hägerstenin kartanon alueella ja jonka nimi oli Midsommarkransen/Juhannuskranssi.

Midsommarkransenin rakennussuunnitelmat keskittyivät työläisten asuntoihin: halvat vuokra-asunnot ja hyvät liikenneyhteydet kilpailisivat kantakaupungin ahtaiden vaihtoehtojen kanssa.

Eteläistä aluetta kutsuttiin Midsommarkranseniksi, ja siellä AB Förstaden Midsommarkransen jakoi tontit ja rakennutti ne. Myös AB Södra förstadsbanan perustettiin, ja vuonna 1911 se avasi raitiovaunulinjat sekä Aspuddeniin että Midsommarkranseniin tonttien myynnin helpottamiseksi. Yksi rakennuttajista, Percy Tamm, asui itse täälläpäin olevassa huvilassa nimeltä "Tammens kåk", jonne hän rakennutti kylpyhuoneen, ensimmäisen ja ainoan moneen vuoteen Midsommarkransenissa.

 

Kaikissa Tukholman ja sen ympäristön asuintaajamissa(keskustaa lukuunottamatta) oli lapsille polskutteluallas. Niinpä täälläkin.

Arvostettu arkkitehti ja myöhemmin kaupunginarkkitehti Per Olof Hallman laati ensimmäisen asemakaavan vuonna 1907, jossa korttelit olivat "tiiviitä, suljettuja ja epäsäännöllisiä" kuten kantakaupungissa; "monipuolinen mutta yhtenäinen kehitys".

Se sisälsi 30 asuinrakennusten korttelia, joiden keskellä oli tilaa kirkolle ja kunnantalolle ja laitamilla asuinrakennuksille. Vakiona juokseva vesi ja wc:t.

Koska Midsommarkransen rakennettiin niin hitaasti, kaupunginosaan on muodostunut hauska sekoitus lähes kaikkia 1900-luvulla syntyneitä rakennustyylejä. 1910-luvulla rakennettiin jugendtyyliä ja kansallisromanttista tyyliä sekoittavaa taloa, 20-luvulla klassistisia hökkeleitä tyylikkäine portteineen ja kalteri-ikkunoineen ja 30-luvulla funktionalistisia kapeita taloja, "kenkälaatikoita".

LM Ericsonin puhelintehdas Tulegatanilla vuonna 1896

LM Ericcon muutti puhelintehtaansa ja pääkonttorinsa keskikaupungilta Tulegatanilta tänne Midsommarkranseniin Telfonplanille vuosina 1938-1940.

LM-staden oli nimeltään se alue Midsommarkransenissa, jossa LM Ericssonin työntekijät asuivat. LM Ericssonin puhelintehdas sijaitsi nykyisen Telefonplanin metroaseman luona. Useimmat rakennukset on rakennettu 40-luvulla ja ne rakennettiin metsään tai nykyään voisi kutsua puistoon. Täällä asuu nykyään runsaasti taiteilijoita, suunnitelijoita ja antiikkikauppiaita.

Moderneilla korttelistoasunnoilla Tellus Towers on oma uima-allas sisäpihalla jokaisessa korttelissa. Samoin sauna, leikkipaikka ja liikuntasali.

Tellus Towers on rakennttu lähelle Telefonplanin metroasemaa entiselle LM Ericssonin alueelle. Ruotsin ehkä tunnetuin ja arvostetuin nykyään vielä elossa oleva arkkitehti Gert Wingårdh on ollut mukana suunnittelemassa aluetta. Hän on suunnitelut suuren osan Tukholman uusimmista rakennuksista. Itse puhelintehtaan pääkonttorista muokattiin uudet tilat Konstafack'ille, Valtion Taidekorkeakoululle.

Uudet raknnuksent näyttävät samantyylisiltä kuin vanhatkin.

Ruotsin ensimmäinen bensa-asema, sijaitsi tässä kohtaa. Koska bensiiniasema/ bensinstation on pitkä ja hieman vaikea lausuttavaksi niin keksittiin alkaa kutsumaan bensiiniasemia macken nimellä. Mitään huoltoasema nimitystä ei Ruotsissa tunneta.

Konstfack/Valtion taidekoulu, muutti vastikään tänne upouuteen rakennukseen, uuskorjattuun ja muokattuun entiseen puhelintehtaan pääkonttoriin.

LM Ericssonin puhelintehdas on nykyään suuri kreatiivinen keskus jossa sijaitsee ties kuinka monta eri firmaa.

Vanhin asutus Midsommarkransenissa on saksalaista kortteliasuntomallia, joista Tellusborg on hyvä esimerkki. Pohjakerroksen tilat käytetään kulttuurilliseen tarkoitukseen. Ovat yhteistiloja.

Paikallinen kahvila

Päiväkoti Paletten

Nyapostoliska kyrkan

Erilaisia uskonsuutauksia on Ruotsissa erittäin paljon. Tästä uusapsotoolisesta suuntauksesta en ole aikaisemmin kuullut. 

Tämä Uusi apostolinen kirkko on kansainvälinen ja restauraatiohenkinen uskonnollinen yhteisö, jonka juuret ovat 1800-luvun katolilais-apostolisessa herätyksessä, mutta nykyään postestanttinen suuntaus. Kirkko korostaa uskoa apostoleihin ja Kristuksen paluuseen, lopun aikojen korostamiseen ja  sitä johtaa Zürichissä toimiva pääapostoli ja sillä on miljoonia jäseniä maailmanlaajuisesti, ja pienempi läsnäolo on Ruotsissa.

Nyapostoliska Kyrkan 

Uppenbarelese kyrka, Bäckvägen 34

Uppenbarlesekyrka/Ilmestyskirkko vihittiin käyttöön vuonna 1961, ja sen suunnitteli arkkitehti Johannes Olivegren. Se nousee majesteettisesti Hägerstenin kalliolta kuin hohtava valkoinen laiva. Kirkko on saanut nimensä ikkunamaalausten Ilmestyskirjan symboleista.

Pääalttari

Telefonplan, tori on saanut nimensä luonnollisestikin LM Ericsonin puhelinfirmasta, mikä synbtyi LM Ericsonin tehtaan ympärille. LM Ericson rakensi asuinrakennuskia työväelleen, ja alue sai nimekseen LM-staden.

Alue onnyttemmin Tukholman kaupunginmuseon vihreäksi luokittelema, mikä tarkoittaa, että rakennus on erityisen arvokas historiallisesta, kulttuurisesta, ympäristöllisestä tai taiteellisesta näkökulmasta.

Telefonplanin korkeimman pilvenpiirtäjän piti olla 78-kerroksinen. Puolustusvoimat vastustivat suunnitelman rakentaa niin korkeita asuinrakennuksia Ehdotus sai paljon kritiikkiä ja rakennuksissa on vain 20-30 kerrosta.