tiistai 6. syyskuuta 2016

Riddarhuset/ Ritaritalo


 Riddarhuset tai Riddarhuspalatset/Ritaritalo,
 Gamla Stan, Riddarhustorget

Alsnön säännössä/Alsnö stadga kuningas Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko, vuonna 1280 päätti että kuningas tarvitsi apuväkeä, varsinkin sotilaita, ja kuningas antoi heille palveluja vastaan verovapauden. Näin syntyi uusi yhteiskuntaluokka, aateliset. Vuosien varrella aatelisherroista tuli mahtavampia ja rikkaampia ja kuningas oli täysin riippuvainen aatelisten palveluista. 

Huomautan tässä että Suomessa luullaan ihan yleisesti, että kuningaskin on aatelinen, mutta sitä hän ei ole, sillä aateliset olivat kuninkaan alaisia työmiehiä, jotka kuningas aateloi palkkioksi heidän lojaaleista palveluksistaan. Varsinkin sotilaita kuninkaat ovat aina tarvinneet. Aateliset ovat saanet pitää aatelistittelinsä sukupolvesta toiseen mieslinjassa, vaikka heistä ani harva tekee enää palveluksia kuninkaalle.

Kun Suomesta tuli itsenäinen valtio, tasavalta, niin Suomessa ei enää tarvittu aatelisia. Niinpä aatelisuus lopetettiin virallisesti, vaikka Ruotsin kuningas antoi suomalaisille aatelisille luvan pitää tittelinsä suvun sisällä. 

Aateliset saivat valtaa, joskus jopa enempi kuin itse kuningas. Aatelisuudesta tehtiin perinnöllinen. Vasta vuonna 2003 Ruotsin eduskunta lakkautti aatelisten viimeiset etuoikeudet. Mutta aateliset kookoontuvat siitä huolimatta vieläkin jatkuvasti ritarihuonellaan. Jokaisella aatlissuvulla on oma tuolinsa ja edustajansa Ritaritalolla. Jotkut suvut ovat kuolleet mieslinjalla sukupuuttoon, ja samalla kuolee se sukulinja. Nykyään on noin 28000 aatelista, 663 aatelissukua Ruotsissa. 

Virallisesti ei Ruotsissa ole ainoatakaan paroonia, mutta Adelswärdin suku käyttää päämiehestään nimitystä parooni. Ensimmäinen aatteloitu Adelswärin suvn jäsen oli Johan Hultman. Hänet kuningas aateloi vuonna 1719 kunniaksi siitä että Hultman oli kuninkaan ratsumestari. 

Jokunen suvun herroista oli kamariherra ja ministeri Ranskan hovissa. Toinen herroista istui Ranskan kansalliskokouksessa, siis eduskunnassa.Eräs toinen suvun jäsenistä oli ministeri Ruotsissa. Adeslwärdit ovat aikoinaan saaneet kokonaisen läänin omaan hallintaansa ja näin ollen päämiestä tituleerattiin parooniksi. Åtvidabergissä he perustivat useita teollisuuslaitoksia. 


Parooni Gustaf Adelswärd sanoo viihtyvänsä linnassaan, missä on 72 huonetta, mikä on kulkenut suvussa jo kymmenettä sukupolvea.

Parooni on kreiviä alenpana statukseltaan, mutta vain silloin kun heillä ei ole ollut omaa lääniä halinnossaan. Adelswärdien linna Åtvidabergissä on nimeltään Adelsnäs. Linna sijaitsee samalla alueella kuin heidän kartanonsakin. Paroneriet Adelswärd on yksi Ruotsin suurimmista maanomistajista. He omistavat 23 000 hektaaria maata, metsää ja vesialueita. Kartano on Ruotsin toiseksi suurin ja täällä on maanviljelystä, metsänhoitoa, kiinteistötoimintaa, vesi- ja villikarjataloutta. 

Ruotsin suurin maanviljelystila sijaitsee lähenpänä Tukholmaa, lähellä Enköpingiä. Siellä on Banérin aatelissuvulla iso kartano ja linna, jonka nimi on Sjöö. Pitkä liuta aatelissukuja omistaa valtavia maatiloja ja saavat suuria EU-tukia. Useimmat niistä kartanoista ja linnoista sijaitsee Skånessa. Skånessa asuu runsaasti rikasta väkeä.

Banérin suku on upplantilaista aatelissukua, mutta luultavasti samaa perua kuin tanskalainen suku Banner, vaikka siihen ei ole mitään todisteita. Alkuisä on nimeltään Isak Björnsson, joka toimi kihlakunnan tuomarina. Banerit omistivat 1500-1800-luvuilla Djursholmin linnan, joka toimii nykyään Danderydin kunnan virkatalona ja juhlahuoneena.

Ruotsissa on 47 kreivillistä ja 131 vapaaherrallista aattelissukua nykyään. Sitten vuoden 1974 jälkeen ei ole enää ketään aateloitu, sillä eduskunta poisti kuninkaalta oikeudet aateloida.

Vuosittain kuolee yksi aattelissuku sukupuuttoon, sillä miespuolista perillistä ei enää suvussa ole. 10 vuotta ketsäneen Ritarihuoneen kartoituksen perusteella on Ruotsissa 380 000 aatelista, joista osa asuu nykyään ulkomailla. Monet ei edes tiedä kuuluvansa aatelistoon. Noin 40 prosenttia Ruotsin väestöstä voi jäljittää syntyperänsä aatelistoon.

Ruotsissa asuu nykyään joukko ulkomaalaisia aatelisia ja kuninkaallisia, kuten venäläisiä ruhtinaita, paavillisia markiiseja, herttuaita ja kreivejä sekä vaapaaherroja eri maista. (Lähde: Ritaritalo).

Kaiken kaikkiaan on Ruotsissa ollut 3000 aatelissukua. Nykyään on sukuja jäljellä vain 663. Koska aatelissuku jatkuu vain mieslinjalla niin monet suvut ovat kuolleet sukupuuttoon, koska ei ole syntynyt miespuolisia perillisiä. Carl Lagercranz on ehdottanut että naishenkilötkin voisivat olla aatelissukujen päähenkilöitä, mutta sen idean toteuttaminen vaikuttaa täysin mahdottomalta.

Aatelisilla on ollut perinteisesti kolme etua. Jo verovapautensakin takia he ovat olleet suuria maanomistajia sekä sotilaita ja virkamiehiä. Luonnollisestikin maaomistajuus on luvallista kaikille joilla on siihen varaa. Ritarihuoneella ei ole poliittista valtaa, mutta heillä on suuri taloudellien valta, sillä suurin osa aatelisista on rikkaita hyvin koulutettuja henkilöitä ja näin ollen heillä on vahva asema yhteiskunnassa ja liiketoiminnassa. 

Ritarihuone jakaa vuosittain 42 miljoonan kruunun edestä varoja tutkintatyöhön, stipendejä, ja avustuksia sekä tukia rahastojensa kautta. Ritaritalolla on 329 säätiötä, 2 miljadia kruunua varoja, useita linnoja, suuria maatiloja, metsiä ja promeita palatseja keskellä kaupunkia. Kaikki omaisuus mukaan lukien ritaritalon säätiöillä on varoja noin 4 miljardia kruunua.

Rikkain aatelisherra Ruotsissa kautta aikojen oli Bo Jonsson Grip 1330-1386. Hän oli myös Ruotsin mahtavin herra. Hän omisti suurimman osan nykyistä Ruotsia ja suuren osan Suomeakin. Hän omisti 15000 kartanoa maatiluksinen. Gripsholmenin linna sai nimensä Bo Jonsson Gripin mukaan. 

Kruununprinsessa Victorian ja Daniel Westlingin häihin tiedettiin monen aatelisen kieltäytyvän tulemasta. Tuskinpa häihin niin kovin montaa kutsuttiinkaan, vain varmat suvut kuten kreivitär Alice Trolle-Wachtmeister, joka on toiminut kuningashuoneen linnanrouvana siihen aikaan kun kuninkaalliset lapset syntyivät. Kerrotaan että kreivitär sai kyyneleet silmiin kun kuningasperheen ensimmäinen lapsi oli tyttö, ja hän ei ole voinut hyväksyä sitä tosiasiaa että Victoriasta tulee hallitseva kuningatar. Kreivitär ei myöskään pitänyt siitä että Victoria valitsi tavallisen nuoren miehen puolisokseen. 

Mutta me kaikki tiedetään että tämä seikka harmittaa kuningasta sydänjuuria myöten, ettei hänen pojastaan Carl Philipistä tule seuraavaa kuningasta (eduskunnan päätöksen mukaan). Kuningas kuitenkin saa ola onnelinen että hänellä on erittäin kelvollien ja kykenevä tytär Victoria, joka on jopa osaavampi kuninkaan virassa kuin kuningas itse.


Alice Trolle-Wachtmeister

Mutta häihin kreivitär sentää tuli pelkästään lojaalisuudesta kuningasperhettä kohtaan. Kreivitär asuu Trolle-Ljungbyn linnassa ja sitä paitsi hänen omaisuuteensa on puolta suurempi kuin kuninkaan. Jos lasketaan yhteen hänen omaisuutensa hänen miehensä omaisuuden kanssa niin he omistavat neljä kertaa niin paljon kuin kuningas, eikä kuningas edes ole aatelissukua. Köyhä poika on kuningas monen aatelisen rinnalla. Trolle-Wachtmeisterit omistavat myös Ruotsin suurimman asuttavan linnan ja isot metsäalueet.

Häihin tuli myös Stora Wäsbyn linnan omistajaperhe De Geer´it. Heidän kaksi lastaan ovat Victorian ystäviä. Kerronpahan samalla että USA ja Pohjois-Korea haluaa pitää diplomaattiisia keskusteluja keskenään, mutta keskusteluja ei voi järjestää USA:ssa eikä Pohjois-Koreassa, joten päätettiin että USA:n presidentin ja Pohjois-Korean presidentin edustajat kohtaavat De Geerin omistamassa Stora Väsbyn linnassa. Linna sijaitsee noin 10 kilometriä Arlandan lentokentältä.

Lopuksi vielä, Bernadotten suvussa on sukuhaara, mikä ei ole kuninkaallinen vaan aatelinen ja he kuuluvat sukuun nimeltä Benadotte af Wisborg. Tämän suvun jäsenet kuuluvat luxenburgilaiseen kreivilliseen sukuun. Luxenburgilainen siksi että Luxenburgissa kreivin titteli on perinnöllinen. Tähän sukuun kuulu ne miespuoliset Benadotten suvun jäsenet, jotka ovat sanoutuneet irti kuninkaallisuudestaan joko avoliiton takia tai muuten vaan. Mutta Ruotsissa heitä silti kutsutaan prinsseiksi.


Axel Oxenstiernan patsas

Axel Oxenstierna af Södermöle oli Ruotsin historian mahtavimpia valtiomiehiä, joka kuului Ruotsin ikivanhaan ylhäisaateliseen sukuun. Kuningas Gustav II Adolf nosti Oxenstiernan valtionkansleriksi. Oxenstiernalla oli voimaa ja keinoja nostaa Ruotsi suurvallaksi. Hän oli lojaali, tasapainoinen ja kärsvällinen. Hän ei halunnut sotia vaikka kuningas olisi halunnut panna käyntiin hyökkäyssotia. Kun kuningas kuoli 30-vuotissodassa niin Oxenstierna otti ohjakset omiin käsiinsä. Kuningatar Kiristinan vallan ajalla oli Oxenstiernalla kaikki valtuudet hallita. Westfalenin rauhassa sai Ruotsi suurvaltion aseman.


Simon della Vallée oli ranskalais-ruotsalainen arkkitehti. Hän oli ensimmäinen ruotsalainen koulutettu arkkitehti ja häntä pidetään Ruotsin arkkitehtuurin isänä. Hän eli 1500-1600-lukujen vahteessa. Hän teki opintomatkoja Jerusalemiin, Syyriaan, Persiaan, Pariisiin ja Hollantiin jonka jälkeen hän jäi Ruotsiin asumaan pysyvästi.

Hänen ensimmäisiä töitään Ruotsissa oli Ekolsunds slott jonka Vallée suunnitteli aatelisherra Åke Tott'ille. Sen jälkeen hän suunnitteli Tidö Slott ja Hässelby Slott. Tukholmaan hän suunnitteli monta palatsia. 

Simon della Vallée tuli tapetuksi kun Erik Oxenstierena ratsasti Valleéen kumoon ja löi Valléeta pistoolillaan niin lujaa että Vallée menehtyi. Erik Oxenstierna oli valtionkansleri. Monet Oxenstiernan suvun jäsenet olivat tunnettuja riidanhaastajia, jotka mielellään lähetettin tehtäviin jonnekin valtion laitamaille. Erik Oxenstiernan tehtävänä oli suorittaa kuninkaan käskystä reduktio, joka koski aattelisten omistusoikeuden kaventamista.

Aateliset olivat aina olleet kuninkaan niskan päällä ja vaatineet etuuksia, sillä kuningas tarvitsi aatelisia sotilaina. Nyt tästä lähtien kuninkaan valtaa nostettiin kuninkaan omasta käskystä ja aatelisten valtaa ja omaisuutta vähennettiin ja omaisuuksia ja tiluksia siirrettin kruunulle. Oxenstierna itse ei tarvinnut pelätä menttävänsä mitään, päinvastoin, hän sai kokonaisen nykyisen maakunnan omakseen, Norrlannin, ja hän yhdessä kuninkaan kanssa käskivät sotimaan Euroopan mantereelle ja he onnistuivat kytkemään kurfursten Ruotsiin. Oxenstiernasta tuli Preussin generaalikuvernööri, kuten hänen isänsäkin oli aikoinaan ollut.

Vielä tänäkin päivänä kuuluvat monet aatelissuvut Ruotsin rikkaimpien joukkoon. Rikkain suku on toki Wallenbergit jotka eivät ole aatelisia, mutta moni aatelinen on avioitunut Wallenbergin suvun jäsenten kanssa. Wallenbergien omaisuutta ei voi arvioida, sillä he ovat sijoitaanet omaisuuttaan hyvin moneen yritykseen ja firman. He omistavat pankinkin.

Ruotsin kuningas ei mahdu edes sadan Ruotsin rikkaimman joukkoon. Rikkaimmat kansalaiset ovat usein miten kreivejä, joilla on suuret maatilat.

Ritaritalon rakentaminen vei 133 vuotta. Ritaritalo on yksi upeimpia hollantilais-ranskalaisen renessanssityylisiä rakennuksia Euroopassa. Vuonna 1774 vihittiin ritarihuone ja siitä lähtien on ruotsalaiset aateliset istuneet ja pitäneet istuntojaan ritaritalossaan. Seinillä on 2320:n aatelissuvun vaakunaa. Täällä kokoontui vanha säätyeduskunta kunnes uusi eduskuntatalo valmistui. Suomalaiset presidentitkin ovat saanet kunnian saada kuvansa Ritaritalon  seinälle.

Ritaritalossa voi vierailla kaikkina arkipäivinä kello 11.00-12.00. Rakennuksessa on näyttelyjä ja musiikkiesityksiä ja muita tapahtumia silloin tällöin. Täällä voi käydä myös vihkiytymässä.

Ritaritalossa voi kävellä ihan vapaasti tunnin ajan kunhan maksaa sisäänpääsymaksun. Aikuiset 60 kr, eläkeläiset ja opiskelijat 40 kr. Tukholman passilla pääsee ilmaiseksi sisään. Palatsissa on eri asemia joissa voi ladata smart phoneen informatiota, jopa suomeksikin. Ritaritalo on sen verran vanha kultuurisuojattu rakennus, ettei siellä ole moderneja palveluita kuten hissejä tai rullatuoliramppeja. Mutta tarvittaessa saa apua jos etukäteen tulevasta käynnistään ilmoittaa.

Myymälä on avoinna tuon tunnin aikana kun ritalitalossa saa vierailla. Kirjastoa voi käyttää sukutukijat kun ensin kysyy luvan.


Virtuaalinen vierailu sisäpihalla!

Virtuaalinen vierailu hallissa ja juhlasalissa!



Kuningas Gustav Vasa


Arte ed Marte

Katon harjalla on kaksi hahmoa, jotka edustavat rauhanomaista työtä ja sotaa (arte et marte), kahta aluetta, joilla aatelisto katsoi omaavansa erityisiä velvollisuuksia yhteiskunnan palveluksessa.

Arte et Marte on latinankielinen sanonta joka tarkoittaa "taide ja sota". Ruotsin aateliset ottivat tämän motokseen. Ritarihuoneen oma lehti on myös nimeltään Arte et Marte. Sanonta ei enää luonnollisestikaan pidä paikkaansa.


Minerva ja neljä obeliskia

Minerva tunnetaan ensisijaisesti roomalaisena viisauden, strategian, taiteen ja käsityön jumalattarena, joka on kreikkalaisen Athenen vastine. Hän oli osa Kapitoliinin kolmikkoa ja häntä symboloi usein pöllö. Nimeä käytetään myös oppilaitoksista (Minerva-yliopisto), rengasmerkeistä ja fysiikan tutkimuksessa.







Ankarström teloitettiin julkisesti Riddarhustorgetilla

Jacob Johan Anckarström (1762-1792) oli Ruotsin armeijan kapteeni ja hänet tunnetaan Kustaa III:n murhaajana. Kustaa III:n salamurhan aikaan Anckarström eli vaatimattomissa oloissa Tukholmassa. Hän oli jättänyt sotilaselämän ja elätti itsensä velkarahoilla. Jonkin aikaa hänellä oli myös Carl Michael Bellman naapurinaan.


Ritaritalon oma laivalaituri

maanantai 5. syyskuuta 2016

Mariaberget


Mariaberget, Södermalm

Gustaf Isanderin maalaus vuodelta 1912

Mariaberget'iä ei pidä sotkea Kungsholmenin saarella sijaitsevaan Marieberg'iin. Marieberg on osa Kungsholmin kaupunginosaa, kun taas Mariaberget on osa Södermalmin kaupunginosaa.


Mariaberget


Nykyään koko aluetta Hornsgatanin, Torkel Knutsonsgatanin ja Pustegrändin välistä aluetta nimitetään nimellä Mariaberget. Slussen kartalla oikeassa reunassa. Hornsgatanin varrella, ja varsinkin Mariaotorgetin ympristössä on useita kahviloita ja ruokapikkoja ja putiikkeja.

Tukholmasta löytyy monta romanttista aluetta ja Mariaberget on varmaan yksi romattisimmista. Maisemat Mariabergetiltä on upeat ja piittoreskit rakennukset korkealla kallion päällä ovat aina viehättäneet ohikulkijoita. Alue on aina houkutellut taiteilijoita ja ja alueella asuu vieläkin useita.

Maria Magdalena kyrka

Kaikki tällä aluella on pyörinyt Santa Maria Magdalenan kirkon ympärillä ja alue, mäki ja tori ja paljon muutakin ovat saaneet nimensä kirkon mukaan.

Itse Mariaberget on korkea ja jyrkkä kukkula Södermalmin saarella, sen pohjois rannalla. Alue kuuluu Maria Magdalenan seurakuntaan, joten siitä nimi mäelle. Täällä kukkulalla asuttiin jo 1300-luvulla, ehkäpä jo 1200-luvulla kun Tukholma perustettiin. Tukholma syntyi Gamla Stanin ja Slussenin ympärille.

Tämä alue jäi kaupunkisuunnittelun ulkopuoleelle koska tämä on erittäin kumpareista aluetta. Useimmat kadut tällä aleuella on erittäin jyrkkiä. Useita portaita, jyrkkiä nekin, on ollut pakko rakentaa. Joillakin kohtaa kulkee katu kahdella eri tasolla.


  Maria Trappgränd

Alimmat portaat nousee ylös Södra Mälarstrandilta Hornsgatanille ja ylemmät portaat Hornsgatanilta Tavastgatanille. Yhteensä 150 metriä jyrkkää nousua.


Maria Trappgränd


Hornsgatanin reunalla sijaitsee tämä patsasryhmä, Dårarnas båt/hullujen vene, jonka on valmistanut Sture Collin. Horsngatan kulkee kahdella tasolla ja ylenpää tasoa nimiteään nimellä Horngatspuckeln/Hornsgatanin kyttyrä. Tämä alue on Södermlamin kulttuurikorttelisto. Täältä löytyy taidegallerioita, putiikkeja, kahviloita ja jokuen intiimi baarikin. Baari ei Ruotsissa ole kahvila, vaikka kyllä baarista saa kupin kahvilakin jos niikseen. Hornsgatanin ylempitaso on se alkupeärinen Hornsgatan. Alempi taso rakennettiin tasaiseksi jotta raitiovaunuilla oli helpompi ajaa. 

Nykyään suurin osa Mariabergetin rakennuksista on kulttuurimerkattuja joten niitä ei voi purkaa eikä uuskorjata miten vaan. Useilla rakennuksilla on ihanat sisäpihat joille ei ole ulkopuolisilla asiaa, ikävä kyllä. Alueella on perinteisesti sijainnut monen taiteiljan ateljeet. 


Taidegalleria Kaolin, Hornsgatan 50

Facebook!



Greger, Hornsgatan 46
Taidegalleria, jossa Gregerin pariskunta myy omia maalauksiaan.


Muita Gallerioita Hornsgatanin varella:

Galleria Abante, Hornsgatan 44

The Glassery, Hornsgatan 42A

Galleri40, Hornsgatan 40

Galleri Hagman, Bellmansgatan 9

Konstochfolk, Hornsgatan 38

Galleri Hera, Hornsgatan 36

Ekwall+Törnblom, Hornsgatan 36

Galleri Rääf,  Hornsgatan 32

Galleri P, Hornsgatan 28

Galleri Puckeln, Hornsgatan 26

Galleri Knall, Hornsgatan 26

Blås & Knåda, Hornsgatan 26

Galleri Tersaeus, Pustegränd 6

Galleri Kontrast, Hornsgatan 8

Grafiska Sällskapet, Hornsgatan 6

Konsthantverkarna, Södermalmstorg 4

Putiikkeja Hornsgatanin varrella:

Ebba och Jag, Hornsgatan 50

Juliet, Hornsgatan 48

Rödbroka, Hornsgatan 48

The Tea Centre, Hornsagatn 46

Efva Attling, Hornsgatan 44

Blå Våg, Hornsgatan 42

Smide ocg Form, Hornsgatan 36

Maria Maruschka, Hornsgatan 36

Voss & Kompani, Hornsgatan 34

Gubbens Antikhylla, Hornsgatan 30

Robygge, Hornsgatan 28

Just Africa, Södermalmstorg 4



Brännkyrkogatan on todellakin jyrkkä, poikkittaiskatu on nimeltään Pustegränd, ja tästä katujen risteyksestä lähtee myös Bastugatan.




 Bastugatanin ja Pustgrändin kohtauspaikka,  tori jolla ei ole nimeä.

Portaat ylös tai hissillä ylös ja siitä sitten pääseekin Hilton Hotellin ja Horsngatanille ja Santa Maria Magdalenan kirkkoon. Slussen on aivan nurkan takana. Pustegrändiä rantaan päin (50 metriä pääsee) Södra Mälargatanille.


Mälarborgen niminen rakennus joka sijaitsee Timmermansgatanin ja Bastugatanin välissä. 

Södermalm.JPG

Mariahissen (rakennus alinna valkoisen laivan luona)

Mariahissen/Marianhissi ja Mälarpalatset/Mälaren palatsi sen takana. Ensimmäinen asukas tässä palatsissa oli Carl Gustav av Laurin, joka oli taidehistorioitsija ja pedakogi. Hän kokosi ison lauman taiteilijoita kotiinsa ja rakennuksessa on aina asunut useita taiteilijoita ja asuu vieläkin. 


Bellmansgatan ja Mariahisssen (tuo torni taustalla)


Mariahissen

Tämä om siitä merkillinen rakennus että tämä on myös hissi. Hissin ympärille on sitten rakennettu konttoritiloja. Hissi on 28 metriä korkea. Hissin tarkoituksena oli saada kulkuyhteys Mariabergetiltä alas Riddarjärdenin rantakadulle. Katu se ei ole oikeastaan vaan laivalaituri josta sitten lähtee tie/katu nimeltä Södra Mälarstarand, tie joka päätyy Södermlamin saaren läntiseen päähän. Tien tai kadun varressa on aina sijainnut teollisuutta ja laivoja ankkuroituna. Tämä katu ei ole mikään turistikatu. Täällä ei juuri koskaan kävele ketään, paitsi että jotkut juoksevat ja kohottavat kuntoaan. Mutta ei täällä ole mitään pelättävääkään. Siinä kulkee oikeastaan kaksi katua eri tasoilla.


Pryssgränd ja Mariahissi, jonne tuo silta johtaa

Mariahissen entre 2011.jpg




Pustegränd sijaitsee lähinnnä Slussenia

Ansicht in Södermalm.jpg





Mariabergetiltä löytyy sellaisetkin kadut kuin Bastugatan /Saunakatu ja Tavastgatan/Hämeenkatu. Kuulema täällä on asunut hämeenmaalaisia Suomesta, jonka mukaan tämä katu sai nimensä. Niin ainakin kerrotaan.


Brännkyrkagatan on näin jyrkkä katu. Katu on ykis Södermalmin pisimpiä katuja, noin 1, 5 km pitkä, joka alkaa Slussenilta, vaikka suoraan yehtyttä lussenille ei enää ole, sillä tähän on myöhemmin rakennettu maanalaisa junaratoja ja autotunneleita. Slussenilta esimerkiksi ainakin bussi 3 ajaa heti tunneliin ja nousee ylös tunnelista vasta Medborgarplatsenilla. 

Muuten... Slussenin kautta kulkee viisi metrolinjaa ja noin 50 bussiljaa. Bussipysäkki ehkä tulee vaihtamaan paikkaa koska Slussenin alue on kokonaan revitty auki ja se rakennetaan uudestaan.


Besvärsbacken/Vaivankukkula tai Vaivanmäki on nimeltään tämä jyrkkä mäki Brännkyrkogatanilla.


Tässä koeajetaan Pustgrändin mäki ja kokeillaan jos autolla pääsee mäen päälle.


Valokuva vuodelta 1967

1970-luvulla oli tarkoistus alkaa hajoittamaan Mariabergetin vanhoja rakennuksia ja rakentaa uutta asutusta kukkulalle. Mutta tukholmalaiset panivat vastaan. Kunta joutui uuskorjaaman varovaisesti rakennukset ja alueesta tuli erittäin suosittu asuin- ja ulkoilualue.


Bastugatan ja Pryssgrändin risteyksessä voi levähtää. Noilla penkeillä on hankala istua, olen kokeillut useammankin kerran. Ihmiset siirtellee penkkejä, mutta ei se mitään auta. Kaikki muu kuvassa taitaa olla kallellaan, puu se vaan kasvaa suoraan pystyyn.

Jos haluaa kivuta alueen korkeimmat mäet niin aivan hyvin voi lähteä Slussenin metroasemalta nousemaan. Sopivin paikka lähteä tutustumaan Mariabergetiin on nousta Pustgrändin ja Brännkyrkogatanin risteykseen. Siinä on hissi suoraan kadulta ylös tai alas, riippuen mihin suuntaan on menossa.



Slussenin metroaseman edustalta Södermalmstorgetilta voi lähteä Guldgrändille sillä sieltä lähtee Guldfjärdsterassen "ramppi" Hotelli Hiltonin edustalta ylös tuohon katujen risteykseen josta olen jo pari kertaa ainakin maininnut. 

Hornsgatan 3 sijaitsee yksi Tukholman parhaista kahviloista Wayne's Coffee. Tukholmassa on ehkä parikymmentä Wayne's Coffee kahvilaa. Täällä Hornsgatanilla kahvila on kaksikerroksinen. Avoinna kello 7-21. Hornsgatanin kahvila on melko vanhanaikainen sisältä päin, mutta kahvilassa on mukavat sohvat ja nojatuolit, joissa on mukava istua ja levähtää. Kahvi on todellakin hyvää, ja laadukasta, vaikka siitä on aikaa kun viimeksi kävin Wayne's kahvilassa.

Mariabergetillä ei ole juuri kahviloita, ravintoloja eikä myymälöitäkään. On tultava alas Hornsgatanille jotta löytää kahvilan. Mutta Café Mariaberget sijaitaee Bastugatan 19. Kahvila on pieni mutta erittäin kotoisa, jossa viihtyy. Asiakkaat vaikuttavat olevan paikallista väkeä.

Tavastgatanin varrella sijaitsee iranilainen ja libnanonilainen ravintola. Tehran Grilllistä en osaa sanoa, mutta libanonilaisesta Tabboulista olen kuullut kerrottavan hyvää. Tehran Grillistä kerrotaan että siellä saa tyypillista persialaista ruokaa ja suuria annoksia. Oman käsityskeni mukaan Tabbouli on hieman kalliimpi ruokapaikka kuin Tehran Grilli, mutta molemmissa saa varmasti hyvää ruokaa.

Hornsgatanin varrella saa syötävää monesta eri maasta. Marie Laveau on suosittu ruokapaikka, Hornsgatan 66.

18 smaker, Hornsgatan 64, on kahvila ja jäätelöbaari. Nykyään jäätelöä syödään ihan yhtä suurella innolla Tukholmassa kuin Roomassakin. Käykää ihmeessä maistelemassa!

Falafelbaren, Hornsgatan 39, on ihana pikaruokapaikka. Tämä on ehdottomasti Tukholman paras falafelpaikka. Saanut täydet pisteet. Avoinna kello 11-19.

Ellora, Hornsgatan 85, intialainen ravintola.

Folkbaren, Hornsgatan 72. Ravintola on jaettu eri osioihin, baariin, ruokasaliin ja "olohuoneeseen". Täällä on vegetaarisiakin ruokalajeja. Mahtavia hampurilaisia ainakin on tarjolla. Muuten... mitähän hampurilaisiin oikein laitetaan kun ihmiset eivät näytä koskaan niihin kyllästyvän.


Ramppi johtaa näille portaille ja tuossa vieressä on hissi johon mahtuu polkupyöränkin mukaan. Juuri tässä kohtaa Bastugatan, Brännkyrkogatan ja Pustegränd.

Reitin voi tehdä helpommaksikin jos lähtee Mariatorgetilta kohti Bellmansgatania ja nousee ylös Mariebergetille. Vähemmän jyrkkiä nousuja ja lyhyen kävelyn jälkee tulla tupsahtaakin sitten Pryssgrändille joka lähtee Bellamnsgatanin päädystä. Jos ei välitä mennä pidemälle Mariabergetille niin Pryssgatanilta voi laskeutua alas Bastugatanin ja Pustegrändin kautta alas Hornsgatanille, siis päinvastoin kuin mitä ensin ehdotin. 

Mariatorgetilta on silloin parasta lähteä Hornsgatanin itäiseen päähän, poiketa vaikka Santa Maria Mgadalenan kirkon tontin kautta. Pustegränd lähtee Hornsgatan 24 kohdalta. Siitä portaita ylös. Heti ensimmäisellä tasanteella on kahvila joten kannattaa poiketa vessassa sillä alueella ei ole ahviloita eikä ravintoloita.


Mariabergetin korkeimmalta kohdalta on todellakin kauniit näkymät


 Täällä ylhäällä on lasten leikkipuisto


Bastugatan


Blecktornsgränd


Ivar Lo'n puisto


 Ivar Lo'n puisto


Lilla Skinnarviksgränd





Kungsholmilta nähtynä


 Monteliusvägen



Monteliusvägen on suosittu kävelytie. Se on rakennettu kallion reunaan. Täällä olen kertonut siitä. Monteliusvägen päätyy Bastugatanin läntiseen päähän. Torkel Knutsonssgatan kulkee rajana Mariabergetin ja Sinnarviksparkenin välillä. Jos nousee Monteliusvägenin loppupäästä Kattgrändille, siitä Bastugataniella ja kävelee sillan ylitse Torkel Knutssongatanille niin sieltä löytyy näitä punaisia puuutaloja joista jo taisin mainitakin. Mutta siitä toisten Skinnarviksparkenin yhteydessä.


 Monteliusvägen




 Bellmansgatan ja Pryssgränd


Bellmansgatanin varrella sijaitsee pieni Suomalainen ortodoksinen kirkko, samalla tontilla Santa Maria Magdalenan kirkon kanssa.

 Pryssgränd Stockholm.JPG

Pryssgränd

Täällä on sijainnut melko lähekkäin toisiaan kaksi tuulimyllyä, Stora och Lilla Pryssan, Tuulimyllyistä sai tämä kuja nimensä.


Pryssgränd


Tässä kohtaa Monteliusvägenin varressa sijaitsee Ivar Los park. Ivar Lo Johansson oli suosittu proletaarikirjailija.


 Blecktornsgränd, Tavastgatanin ja Brännkyrkogatanin välillä on portaat.


Ylenpänä Blecktornsgrändillä sijaitsee tämä ravintola/kahvila Magnolia, joka tarjoaa aasialaisia ruokalajeja. Tämä ei ole vain kahvila ja ravintola vaan myös galleria ja kukkakauppa. Kesäaikaan kahvilan edustalla olevat portaat on varmasti suosittu paikka kohdata ystäviä ja tuttuja.




Mariatorget on alueen kohtauspaikka jonne tullaan oleskelemaan, shoppailemaan, juomaan kahvit tai istumaan iltaa. Mariatorget sijaitsee Hornsgatanin ja Sankt Paulsgatanin välissä.



Röda Båten vadrarhem/Punaisen laivan matkustajakoti


Tuolla punaisen laivan takana on laiva nimeltä Ryberjord, joka on myös matkustajakoti. Siinä näitten matkustajakotilaivojen välissä on laituri josta pääsee  lautalla Kungsholmenille ja Klara Mälarstrandiin.


Söderhöjdskyrkan, tidigare Ebenezerkyrkan 1.JPG

Södershöjdskyrkan tai Ebenezerkapellet, Belcktornsgränd

Kirkko kuuluu Evangeliska frikyrkan/evankeliselle vapaakirkolle.


Wirwachs malmgård on hotelli jonka omistaa tietääkseni suomalainen pariskunta.



 Tavastgatan


Timmermansgatan/Puunveistäjänkatu



Paradiset, Hornsgatan, Bysistorget

 Avoinna kello 9-21

Regeringsgatan 44, avoinna kello 8-20

Södermalmin paras ruokatavaramyymälä. Toinen Paradiset niminen myymälä on avattu Stureplanille, Östermalmille, Rgeringsgatan 44. Tämä on ns ekologinen myymälä, jossa myydän luomutuotteita. Tämä on valtavan suuri myymlä, johon mahtuu yhtä ja toista, ei vaan ruokatavaraa. Täällä on monta eri osastoa kuten Smakkultur, Delibruket, Saltå Kvarn Bageri, Rawgått ja StikkiNikki.

Tässä yhteydessä pitää kertoa että Ruotsin kuningasperheellä on maatila nimeltä Stenhammar, josta tulee suurin osa ruokatarvikkeista kuninkaallisiin keittiöihin. Stenhammarissa on kaikki ekologista. Stenhammarin linnan tai kartanon lähellä, noin kilometrin päässä, on RawFood ravintola ja myymälä.  Kerrotaan myös että koko kuninkaalinen perhe syö ekologista ruokaa ja etenkin rawfood. Kerron Stenhammarista myöhemmin. 


Todellakin nimensä veroinen paratiisi


Foodcourt on Pradisetin oma ravintola




Koloni Paradiset pohjakerroksessa myydään kello 18 jälkeen valmisruokaa puoleen hintaan. Ruuat ovat päivän ruokalistalta ylijääneet, eikä täällä haluta heittää ruokia roskikseen. Nuoremmat yksineläjät käyvät mielellään kotimatkallaan ostamassa päivällisannoksen täältä.

Täältä ei oikastaan puutu yhtään mitään. On juomia, kahvileipää, tuoretta ruokaa, leipää, makeisia, jälkiruokia, ja muuta mukavaa. Jopa hampurilaisia...


  Kauneudenhoitoaineita, paperia, lasia, purkkeja, pusseja ja purnukoita...


Papuja ja linssejä irtohintaan