Performanssitaiteilija Marina Abramovic oli viime viikonloppuna Ruotsin televisiossa. Hän kertoi omasta lapsuudestaan, joka varmasti monen mielestä on ollut melko kamala, mutta itse hän sanoi että äidin totaalisesta kontrolloinnista ja valtavista vaatimuksista on ollut myös hyötyä hänelle aikuisena. No jaa....
Tuo kunniamerkki Marina kaulassa on Itävallan valtion jakama kunniamerkki taiteilijoille ja tiedemiehille. Marina ei ole itävaltalainen vaan serbialainen. Hän syntyi Belgradissa vuonna 1946, mutta asuu nykyään New Yorkissa.
Marina Abramovic on juuri parhaillaan Tukholmassa ja valmistelee perfomanssiesitystä Moderna Museon pyynnöstä. En ole mikään taiteentuntija mutta yritän kertoa omin sanoin että mistä on kyse. Performanssiesitys on taide-esitys jonka osallistujat tekevät yleisön edessä. Eräänlainen improvisoitu esitys ilman sanoja. Vaikka esityksen ei tarvitse olla välttämättä pelkkää improvisontia. Se voi olla myös osittain edeltä suunniteltua ja osittain improvisoitua ja osittain myös yleisö voi osallistua perfomanssiin. Itse taiteilija voi olla läsnä ja mukana tai olla poissakin, aivan kuinka vain. Perfomanssi on modernin taiteen osamuoto, joka koskee "elävää taidetta", jossa koetaan ja ollaan osallisina. Siis reaaliajassa esitetään ja näin taideteos syntyy. Teos elää kaiken aikaa eikä se valmistu koskaan, jos nyt niin voisi sanoa.
Marina oli mukana New Yorkissa vuonna 2010 hänen nimissään järjestetyssä perfomanssissa nimeltä Artist is Precent. Tämä liveperfomanssi pidettiin MOMA:ssa, Museum of Modern Art. Tähän tilaisuuteen jonotti noin 800 000 ihmistä yhtäaikaa.
Tukholman perfomanssi järjestetään 27 helmikuuta - 5. maaliskuuta Tukholman Modernin museon ja Lousiana Museum of Modern Artin yhteistyössä. Tämä on ensimmäinen kerta kuin Marina Abramovic asettaa perfomanssiin Euroopassa.
Eric Ericsonhallen, Skeppsholmen
Tapahtuma on järjestetty Modernin Museon lähettyvillä sijaitsevaan entiseen Skeppsholmin kirkkoon, joka ei ole enää kirkko, vaan nimeltään Eric Ericsonhallen, taiteilja Eric Ericsonin mukaan. Hallen on ns Coralcenter, jossa pidetään konsertteja, siivili vihkimisiä, siviili hautajaistilaisuuksia ja muuta vastaavaa. Eric Ericson oli eläessään maailmankuulu kuoronjohtaja.
Näissä entisen kirkon tiloissa tulee tämä maailmankuulu perfomanssitaiteija pitämään näyttelynsä The Cleaner. Tämä on siis ainutlaatuinen tilasuus osallistua perfomansiin ja vielä näin korkeatasoiseen. Tämän jälkeen ryhmä lähtee Lousianaan. Ilmainen sisäänpääsy, eikä tänne tarvita ennakkoilmoittautumistakaan. Avoinna joka päivä kello 14-22 välisenä aikana. Senkun vain kävelee sisään. Laukut, puhelimet, kellot, kamerat, kengät ja päällysvaatteet on jätettvävä narikkaan.
Joka lauantai ja sunnuntai kello 12–13.45, 13.45–15.30, 15.30–17.15 esitetään filmi The Artits is Precent elokuvasalissa, toisessa kerroksessa. Ilmainen sisäänpääsy, eikä tännekään vaadita ennakkoilmoittautumista. Filmi on tehty antamaan vastauksen kysymykseen "mutta miksi se on taidetta?", kysymys joka on askarruttanut Marinaa jo 40 vuotta. Filmi kertoo myös Marinan elämästä ja edellisistä näyttelyistä.
Samalla voi piipahtaa Modernissa museossa. Moderni Museo on Tukholman ehdottomasti suosituin museo. Pitää muistaa että museo on suljettu maanantaisin, mutta että perfomanssitilaisuus on joka viikon päivä ajalla 27.2-5.3. Moderniin museoon on ilmainen sisäänspääsy, paitsi erikoisnäyttelyihin ja tilaisuuksiin. Ilmaiseksi saa nähdä 5000 maalausta, patsasta ja installatiota, 25 000 akvarellia, piirrosta ja grafittista työtä ja 100 000 valokuvaa. Kokoelmissa on ruotsalaista ja ulkomaalaista modernia taidetta 1900-luvulta nykypäivään saakka. Kokoelma sisältää myös videoita ja filmejä koskien taidetta. Samassa rakennuskompleksissa Modernin museon kanssa sijaitsee Arkkitehti- ja Designecentrum, jotka kannattaa myös käydä katsastamassa. Tämä on minun mansikkapaikkani. Ilmainen sisäänpääsy tännekin. Bussilla 65 pääsee mukavasti perille ja koska tämä Skeppsholemn on pieni saari, niin ei täällä pääse eksymäänkään. Avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-17, tiistaisin ja perjantaisin kello 10-20, keskivikkoisin ja torestaisin kello 10-18, maanantaisin suljettu. Kannattaa vaikka käydä täällä ensin ja sitten siirtyä Performanssitapahtumaan. Täällä on myös parasta syödä ja juoda, koska perfomanssitilaisuudessa ei ole siihen mahdollisuutta. Mukaansa ei voi ottaa edes vesipulloa.
Ja jos se ei vielä riiitä, niin voihan sitä piipahtaa myös ihanassa Östasiatiska museet, joka on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 11-17 ja tiistaisin kello 11-20. Tännekin on ilmainen sisäänpääsy. Tämä museo sijaitsee Eric Ericsonhallenin vasemmalla puolella.
Skeppsholmen on erittäin kaunis saari joten kaunilla säällä suosittelen tehdä päiväkävely saarella. Saarella sijaitsee myös Kuninkaallinen Taidekorkeakoulu. Huom! Palasin takasin sillä unohdin mainita että Tukholmaan on avattu taas kahden vuoden täydellisen remontin jälkeen Scenkonst Museet/ Swedisch Museum of Performin Arts, Sibyllegatan 2. Se on avannut ovensa 11 pv helmikuuta. Tämä on siis paikka joka käsittää kaikkea elävää taidetta. Avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 11-18, keskiviikkoisin kello 11-20. Sisäänpääsymaksu 120 kr, kaikki alle 20-vuotiaat ilmainen sisäänpääsy. HUOM! Sunnuntaisin ilmainen sisäänpääsy kaikielle!
Täbyn kunta kuuluu Suur Tukholmaan ja Uppsalan maakuntaan. Täby on ns keskustaajama joka jakaantuu seuraaviin kunnanosiin, Arninge, Ella gård, Ella Park, Ensta, Erikslund, Gribbylund, Grindtorp, Hägernäs, Lahäll, Löttingelund, Näsbyark, Roslags-Näsby, Skarpäng, Tibble, Täby centrum, Täby kykrby, Vallatorp, Viggbyholm ja Visinge. Tukholman kuntahan sijaitsee kahdessa maakunnassa, Uppland ja Södermanland. Kunnat ovat kasvaneet niin nopeasti ja tiheeään Tukholman kunnan ympärille jottei Tukhoolmalle ole jäänyt paljoakaan tilaa. Tukholman kunnan ja Täbyn kunna välissä sijaitsee Danderydin kunta. Tukholman keskustan ja Täbyn keskustan väliä on noin 19 km.
Täbyn kunnassa asuu noin 70000 asukasta. Tämä on perinteistä porvarillista aluetta. Täällä on siellä täällä maatiloja, jotka omistaa suuria maatiloja, mutta muuten tämä on melko modernia aluella. Riimukivien joukossa seisoo moderneja rivitaloja, huviloita ja korkeita kerrostaloja. Täällä Tukholman koillisella alueella on kokoomus pitänyt valtaa jo ikuiset ajat. Kuten Österåkers, Dkursholm, Danderyd ja Vaxholm. Alue on vanhaa viikinkien asuinalutta. Täältä löytyy runsaasti riimukiviä ja hautakenttiä.
Täbyn kunta sijaitsee Itämeren rannalla. Täbyn maakunta perustettiin vuonna 1862. Täbyn kunta perustettiin vuonna 1971. Noin 20 % kunnan asukaksita on maahanmuuttajataustaista. Tosins anoe henkiläitä jotka ovat syntyneet ulkomailla tai että molemmilla vanhemmilla on ulkomaalinen tausta.
Täbyn kunnantalo sijaitsee Roslags Näsby nimisessä taajamassa, joka sijaitsee noin kilometri Täbyn Centrumista eteläänpäin. Alue kehittyi Täbyn rauateiaseman ympärille Carl Robert Lamm, joka siihen aikaan omisti Täbyn linna pilkkoi maatilansa omakotitalotonteiksi. Täbyn kunta möi tältäalueellatnoin 15vuotats itetntonntia rakentaa opiskelija-asuntoja. Tukholman yliositoltaja Teknsieltä korkeakouluta ei olekaan pitkä matka tänne junalla.
Suunnitteilla on siirtää asemaa hieman pohjoisemmaksi jotat aseman läntiselle puoelel voidaan raentaa lsiää asuntoja. Suur Tukholmass on huuava pula asunnoista, varsinkin vuokra-asunnoista, vaikka niitä rakennetaan sen kuin keretään. Kaikki Suur Tukholman alueella jotka haluavat vuokra-asunnon joutuvat samaan jonoon. Tällä hetekell jossa on noin puoli miljoonaa henkilöä. Keskikaupungille on nyt jo siinä 15-18 vuotta jonotusaika.
Kunnan talon edustalla seisoo patas joka kuvaa Jarlabanke'a, tunnettua viikinikiä, joa ausi alueella aikoinaan. Jarlabanke Ingefastsson oli upplantilainen suurmies ja alueenomistaja.Hän omisti suuret maatilat Täbyssä ja Vallentunassa. Jarlabanke rakennuutti teitä ja siltoja alueelle.,soitatain Sollnetuna pitäjän puolelle ja itään päin Roslagenin alueelle. Roslagen on nimeltään Itämeren rannikko ja sen pitäjät ja kunnat tällä kohtaa.
Jarlabanke asui Hagby'ssä, joka sijaitsi melko varmasti nykyisen Täbyn kirkon pappilan paikalla.
Jarlabanke käski pystyttää riimukiven, jossa lukee että Jarlabanke omisti koko Täbyn.
Folklanden/kansanmaa Svitjod
Svitjod on latinaksi Sueonia. Sueonia oli siis svealaisten valtakunta. Käsitys alueen suuruudesta ja rajoista vaihtelee. Islantilaien Snorre Sturlasson oli kirjailija ja politikko joka kirjoitti Snorres Edda nimisen käsikirjoituksen ja hänen kirjansa mukaan Svitjod nimitys tuli tunnetuksi. Svealaisilla ja gööteilla oli omat kuninkaansa vielä 1100-luvulla. Vasta Birgel jarlin ja hänen poikansa kuningas Magnus Ladulåsin ajalla 1200-luvun lopulla alkoivat alueet yhtyä yhden ja saman kuninkaan alaisuuteen.
Roslagen Itämeren rannikko, mikä käsittää Vaxholmin, Österåkerin, Norrtäljen ja Östhammarin kunnat. Alue on erittäin historiallista aluetta. Täällä on eletty jo pronssikaudella Ruotsin vanhin luuranko on löydetty täälltä Broby Bro'sta Täby kyrkbyn alueelta. Jälkeenjäännökset kuuluvat Estrid Sigfastsdotter nimiselle naishenkilölle joka eli 1000-luvulla. Hän oli ensimmäisiä kristittyjä Ruotsissa. Sen voi päätellä siitä että ennen kristinuskoa kuolleet poltettiin. Estridin pojat ovat saaneet omat riimukivet. Estridin nimi löytyy joistakin riimukivistä, joita on Täby Kyrkbyssä erittäin paljon. Argeologit ovat pystyneet tekemään rekonstruktion Estridin elämästä. Estrid kasvoi Såsta'ssa rikkaan viikinki perheen tyttärenä. Estridin isä oli yksi kuninags Olof Skötkonungen/ Olavi Sylikuninkaan läheisistä henkilöitä. Estridin mies Östan kuoli pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemiin. Sigrid itse teki pyhiinvaellusmatkan Saksaan Boodenin järvellä sijaitsevaan Reichenaun saarelle, jossa sijaitsi benediktiiniluostari. Reichenaun saari kuuluu nykyään Unescon maailmanperinne listalle. Boodenin järvellä sijaitsee toinen saari nimeltä Mainau, jonka omistaa Ruotsin valtio.
Estrid näyttely sijaitsee Stockholms Läns Museum/Tukholman läänin museo, Järnvägsgatan 25, Nacka. Täällä olen aikaisemmin kertonut museosta.
Roslagenin alue alkaa Danderydistä ja jatkuu pohjoiseen päin pitkin iTämeren rantaa Österhammariin saakka. Alue jakautui erilaisiin laivakuntiin joilla on vieläkin aktiivista toimintaa, nykyään paikalliskultuurillista toimintaa. Jokaisella laivakunnalla oli aluksia siltä varalta että rannikkoa ja saaristoa oli puolustettava. Ne venäläiset... joista olen maininnnut jo useanpaankin kertaan, seilasivat Tukholman saaristossa ja varstivat kaiken minkä saivat irti ja sytyttivät rakennukset palamaan.
Näillä Roslagenin ja Upplannin kylillä ja kunnilla on erikosiet nimet. Jokaisella paikkaunnalla on omat tavat ja tottumukset, pitkä historiansa ja vielä tänäkin päivänä monet paikalliset eivät millään halua muuttaa pois kotikunniltaan vaikka siellä ei useinkaan ole työpaikkoja eikä muutakaan infrastruktuuria. Mutta ehkä juuri siitä syystä kylät ovat tavallista idyllisimpiä. Kylän keskellä seisoo vanha kirkko ja sen ympärillä pari kartanoa ja joitakin torppia ja latoja.
Tämä alue on aivan hirvittvän mielenkiintoinen. Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneelle jokainen kylä on oma aarreaittansa. Pitää muistuttaa että harvalla ruotsalaisella on yhteinen kansallistunne. Ruotsinkielessä ei edes ole sanoja kansallisuus tai kansalaistunne. On vain sanat nation, nationalitet ja nationalismi, ja ne ovat likaantuneita nimityksiä, jotka aiheuttavat ruotsalaisissa hyvin usein ahdistusta ja huonoa omaatuntoa. Ruotsalaiset ovat indiviidejä aivan sydänjuuriaan myöten. Mahdollisesti voi käyttää nykypäivänä nimitystä international, kansainvälinen, ruotslaisesta kansanluonteesta, joka on muokkautunut tuhansien vuosien aikana. Ruotslaisen käsityksen mukaan on olemassa vain olettamus yhteenkuuluvaisuudesta, mutta käytännössä sitä ei ole olemassakaan. Tämä voi olla täysin mahdottomuus ymmärtää suomalaisesta perspektiivistä katsoen. Mutta Suomi ei ole sataakaan vuotta vielä täyttänyt, ja Ruotsi on jo tuhat vuotta vanha valtiona. Jo sitäkin ennen oli Ruotsin maakamaralla vilkasta elämää. Nuorella valtiolla on usein tarve kohottaa kansallista itsetuntoaan ja venhmmat valtiot voivat levätä historiassaan, kokemuksia ja pettymyksiä rikkaanpana. Sitä paitsi Ruotsi on ollut monikulttuurinen valtio jo suurvallan ajalta lähtien, siinä 1500-1600-lukujen vaihteesta lähtien, jolloin Ruotsi koki kansallisen nousun, mutta kansalaiset nyt jälkeenpäin eivät halua siitä tulla muistutetuiksi. Italia on vain noin 150 vuotta vanha yhdistyneenä itsenäisenä valtiona, mutta silti italialaisilla on vielä ruotsalaisiakin vähemmän yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Ruotsalaisen ja italialaisen näkökannan mukaan ylikorostettu ja agressiviinen nationalismi kertoo vain siitä että henkilöllä on vaikeuksia oman idnetiteettinsä kanssa. Mutta molemmat valtiot ovat olleet suurvaltoja aikoinaan, molemmilla on pitkä kokemus ja ajan saatossa joitakin kansallisia nousukausia, jotka taannutettiin niin nopeasti kuin vain voitiin. Italian lähihistoria on niin raaka ja verinen että italialaiset häpeävät sitä. He tuskin pystyvät siitä edes puhumaan.
Roslagen jakautui ja jakutuu käytännössä vieläkin ns folklanden. Ne olivat eräänlaisia pieniä kuningas- tai herttuakuntia, kuten Attunda, Tiundaland, Fjärdrundaland ja Roden (Roslagen). Nämä pienet ruhtinaskunnat yhtyivät vuonna 1296 Upplanniksi. Kaikilla noilla kylillä oli omat lakinsa ja lakimiehensä. Vielä tänäkin päivänä on monet näistä käsityksistä jäljellä vaikkakin uusien lakien nimissä. En malta olla vertaamatta Italian niemimaan historiaan, niin sekin koostui mahtavista ruhtinaskunnista ja ajatuskin ruhtinaskuntien yhtymisestä oli melko mahdoton. Italialaiset ruhtinaskunnat olivat paljon mahtavampia kuin pienet ja vähäkansiaset ruotsalaiset. Sen lisäksi katollien kirkko, siis Kirkkovaltio, omisti suuria maa-alueita nykyisen Italian maankamaralla. Italialaiset eivät tunne itseään italialaisiksi, ja eikä mitään yhtenäistä Italiaa ole vieläkään olemassakaan. Italia on pinta-alaltaan hieman pienempi kuin Suomi, mutta silti se on jakautunut 20 regioneen/piiriin, 110 provinssiin ja 8100 kuntaan. Kaikilla näillä on omat politikot ja johtohenkilöt, omat säädökset ja lait ja kulttuuriltaankin kaikki ovat omalaatuisiansa. Viidessä regionessa vallitsee täysi autonomia vieläkin. Italian kieli on toki nykyään virallinen kieli Italiassa, mutta Italiassa on 14 vähemmistökieltä, joita puhutaan paikallisesti. Puhumattakaan kaikki murteet...
Svealaisillakin oli omat tapansa ja tottumuksensa, mutta ei yhtä monimutkaista hallinollista syteemiä kuin upplantilailla. Esimerkiksi sveanmaalaisten kuninkaitten alueet olivat paljon suurempia.
Roslagen on erittäin mukava lomakohde. Täällä on Roslagenin turistisivut.
Vanha Jarlabankens bro joka on nykyään enää tienpätkä. Tätä tietä pitkin pääsi Täby Kyrkby'hyn/Täbyn kirkonkylään jo noin 1000 vuotta sitten. Tuo vanha nimi Täby Kyrkby on vieläkin paikan nimi. Täby Kyrkby on Täbyn vanhin asutustaajama. Ensimmäiset asukkaat asuivat täällä jo 2000 vuotta sitten. Kyrkby tarkoittaa kirkonkylää, ja se kuuluu aivan virallisesti kiinteästi kylän nimeen vieläkin. Toisaalta kunnassa on toinekin uudempi taajama, jonka nimi on vain pelkästään Täby.
Täby Centrum sijaitsee Tibblen kunnanosassa. Täby Centrum on valtavan iso ostoskeskus tai galleria, kuten tukholmalaiset kutsuvat näitä shoppailukohteita. Galleria avattiin jo vuonna 1968. Täby Centrum on äänestetty Ruotsin suosituimaksi ostoskeskukseksi useampi vuosi peräjälkeen. Galleriassa sijaitsee 160 myymälää, 20 ravintolaa ja kahvilaa, 2 ruokatavaramyymälää, elokuvateatteri, bankkeja ja täältä löytyy jopa Åhlensin tavaratalon sivumyymälä. Täältä ei puutu mitään. Gallerian omistaa Unibail-Rodamco, joka omistaa myös Solna gallerian, Nacka Forumin, Väsbyn Centrumin ja upouuden Mall Of Scandinavian Gallerian Solnassa. Näitä suuria gallerioista on Tukholmassa monia kymemniä. Mitenkä riitää asiakkaat.
Tibble kyrka, Täby Centrum
Panoramanäkymä kirkkosalista! Kirkko on avoinna arkisin kello 9-16. Kirkon paikalla on sijainnut aikoinaan kylä nimeltä Thik-Böle, joka tarkoittaa tiheään asuttua kylää. Toisen maailmansodan jälkeen alettiin rakentamaan Täbyn Centrumia.Tänne nousi myymälöitä, koulu, sairalla, kirjasto ja perheasuintaloja. Perheasuintaloilla tarkoitetaan kerrostaloja, joissa on isoja asuntoja. Itse kirkkosali sijaitsee rakennuksen neljännessä kerroksessa. Alemmissa kerroksissa on kokoontumistiloja, seurakunnanvirasto ja harrastustiloja. Morgen Jörgensen suunnitteli ja valmisti lasimosaaikkiesineitä. Gudrun Sjöberg valmisti noin kolme metriä korkean puisen ristin lounaaan puoleiseen lasimosaiikkiseinään. Arkkitehtinä toimi Göran Kjessler. Kirkko valmistui vuonna 1978.
Tibblen kirkkosali
Gridtorp
Grindtorp asuinalue sijaitsee E 18 tien varrella ja tällä alueella sijaitsee myös Täbyn galoppbana/hevoskilparata. Tätä edeltänyt Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt asui aikoinaan täällä. Grintorp sijaitsee varkkaiden alueella, mutta näyttää ulospäin kuin alueella asuisi vasemmistolaisia.
Ruotsi on ja tulee olemaan kahtia jakautunut yhteiskunta ikuiset ajat, jos ei sisällisosta tule väliin. Ruotsissa politikka kuuluu niin kulttuuriin, taiteesen kuin asuntoihinkin. Kun Grindttorpin aluetta rakennttiin oli Ruotsi melkein kommunistivaltio. Vasemmisto rakensi varakkaiden alueille työläisusntoja. Ja niin tehdään jatkosskain. Asuinalueen toiselle reunalle raknnetiin työläisille korkeita kerrostaloja ja aluen toiselle reunalle rivitaloja ja huviloita.
Kun Ruotsi kehittyi alle sata vuotta talonpoikaismaasta nykyaikaiseksi teollisuusyhteiskunnaksi, se teki sen voimakkaan kaupungistumisen kautta, joka asetti asuntotarjontaan erittäin korkeita vaatimuksia. Asuntopula oli jättimäinen ja ylikuormitus kauhistuttavaa.
Klassikalismilla on etunsa, mutta monille meistä sen arkkitehtoninen ilmaisu liittyy totalitaarisiin voimiin ja luokkayhteiskuntaan, jota emme halua takaisin.
15 vuoden ajan toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin 800 000 uutta kotia arkkitehtonisesti, jota haluaisin kutsua ajattelevaksi modernismiksi - pienimuotoisiksi, osittain klassistisiksi eikä harvoin idyllisiksi. Huolellinen tyyli hallitsi ruotsalaista arkkitehtuuria pitkään.
Mutta sekä asuntopula että ylikuormitus huutivat edelleen. Sitten tavoitteeksi asetettiin miljoonan uuden kodin rakentaminen kymmenessä vuodessa, 1965–1974.
Monet ihmiset ajattelevat, että Ruotsin miljoonat ohjelma-alueet näyttävät kuin Novosibirskilta. Ruotsalaista arkkitehtuuria on pitkään pidetty tylsänä. Meillä ei ole ollut niin paljon poliittisia hulluja eikä todellisia rahaa rakastavia kapitalisteja, jotka ovat kyenneet ilmaisemaan voimansa spekulatiivisessa arkkitehtuurissa. Kukaan ei ole sijoittanut rahaa haluamaansa rakentaa koteja. Joten meillä on edelleen suuret asuntomarkkinat. Mna pääsee jonoon 10-18 vuotat vuokra-asuntoon.
Näsbydal on hieman vanhempi asuinalue joka sijaitsee aivan Grindtorpin kupeessa.
Roslags Näsbyn paikallisjunan asemalta jakaantuu rautatie kahtia, toinen linja menee Tibble'en ja toinen Täby'yn. Paikallisjuna on nimeltään Roslagsbanan ja se lähtee Tukholmasta Östra Stationen, itäiseltä raatieasemalta.
Näsby slott, Näsbyn linna sijaitsee lähellä Näsby Allé nimistä asemaa
Linna kuului hiippakunnan piispalle 1300-luvulla. 1500-luvulla omisti linnan Kristina Nilsdotter Gyllenstierna, joka lahjoitti linnan Gustav Axelsson Banér'ille. Hänen tyttären poikka Per Larsson Sparre rakennutti ja korjautti linnaa. Sen jälkeen linnan omisti vuorollaan useammatkin aatelisherrat ja lopulta linna joutui Cronhielm af Fostan omistukseen. Vuonna 1902 osti Carl Robert Lamm linnan ja hän osti linnaan paljon korkea-arvoista taidetta. Vuodesta 1989 linna on ollut konfrenssirakennus
Såstaholmin herraskartano, Såstaholms Allé 12
Kartano sijaitsee Vallentunan järven rannalla. Kartano on nykyään hotelli ja konferenssikeskus.
Se oli täällä Såstassa kun Estrid Sigvastsdotter syntyi ja kasvoi.
Rönninge by, Rönningen kylä, on kurssikeskus, joka sijaitsee Rönningen järven ranalla. Tätä ei pidä sotkea toiseen Rönningen kylään, joka sijaitsee Salemin kunnassa.
Rönninegn kylä on rautakaudelta. Tämä on esimerkkikylä menneistä ajoista, jossa on lehmiä, sikoja, lampaita, kanoja ja kaniineja. Kahvitupa ja kotiseutumuseokin löytyy. Alue sijaitsee luonnonreservaatin sisällä. Täällä paikalliset viettävät juhannusta perinteisesti joka vuosi. Juhannus on ainoa hetki kun ruotsalaiset, ainakin osa, lähentyvät kansallisia perinteitä. Muuten ei perinteistä viis välitetä.
Kun kamariherra kreivi Magnus Brahe kuoli vuonna 1930 peri Rydbyholmin kartanon kreivitär Adrienne von Rosen'ille. Hän möi Rönningen Klubbenbrogin kiinteitöfirmalle. Trakoitus oli tehdä golfkenttä Rönningeen mutta Täby kunta ei antanut lupaa. Kunta otti haltuunsa Rönninegna lueen sjoats itetn myöhemmin jotkut asiasta innostuneet siivosivat vanahn Rönningen kylän ja sinne hankittiin kotieläimiä ja karjaa ja alettiin viljelemään maata. Kylästä tulie museokylä jossa voi käydä katsoamssa kuinka ennen vanhaan viljetiinja hoidettiin karjaa. Nyt täällä on koitisetumuseokin.
Argeologit Täbyssä
Täby kyrka, Täby Kyrkby
Täbyn kirkko on yksi Upplannin kauneimpia kirkkoja. Kirkko sijaitsee paikalla, jossa edellä mainitsemani herra Jarlabanke asui 1000-luvulla. Luultavasti Jarlabanken sukulaiset rakensivat ensimmäisen kirkon tälle paikalle. He rakensivat sen puusta kuten tapana oli. Nykyinen kirkko on 1200-luvulta. Täällä on käynyt 1480-luvulla Albertus Pictor maalaamassa kalkkimaalauksia ja hänen kuulusin malauksensa Döden spelar schack/kuolema pelaa shakkia löytyy juuri täältä.
Täbyn seurakunnassa on neljä kirkkoa ja yksi kappeli. Täbyn kirkko on vanhin kirkoista. Täbyn seurakunnssa on myös eniten riimukiviä koko Ruotsissa. Kirkko on avoinan kaikkina viikonpäivinä hieman eri aikoina.,mutta kello 13 ja 16 välilä on varmin aika.
Kreivi Carl Robert Lamm, joka omisti Näsbyn linna kustansi kirkon rakentamisen. Mutta se kesti noin 70 vuotta ennen kuin kirkko valmistui. Carl Robert Lamm keräsi taidetta, patsaista, keramiikkaa, hopeaa, aseita, kudottuja tapetteja ja orientaalisia mattoja sekä upeita huonekaluja, joten hänelläoli varaa kustantaa kirkonrakentaminenkin.
Suurin iirtein kaikki irtaimisto on lahjoituksia. Carl Lamm lahjoitti messinkiset kynyttelikköt jotka nyt sesiovat pääalttarilla. Taiteilija Guistav Wallenberg lahjoitti puusta tehdyn reliefin, joka kuvaa Pyhää Ceciliaajaoka on musikkin suojeluspyhimys. Kirrkosalissa on kaksi Italsiat tuotua lasimosaiikkia 1700-luuvlta. Hopeinen patsas joka kuvaa Jumalan lammasta, Agnus Dei, jonka on lahjoittaanut kreivitär Dora Lamm Näsbyn linnasta.
Kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1988ja se sesioo Täbyn klirkkoa vastapäätä. Kirkkosali on tunnelmallien. Kaksi sioa ikkunnaasisäpihalle antata valoa ja tunnelmaa. Kappelia käyetään hautajaistilaisuuksissa, joko uskonnollisin symbolien tai ilmanniitä. Kappeli sopii kaikille eri uskontokunnille, koska sen voi kalustaa ihan oamn mielen mukaan.
Tämä kirkko on paremminkin seurakuntakoti ja se sijaitsee entisessä kartanossa. Gribbylundin kartanon ympärille syntyi omakotitaloja, Kartanon tontti pilkottiin ja tinetiell sitetns ai kukin iste rakentaa omakotitalon.
Stillheten, hautusmaan kappeli, Södra Stillhetens väg 1
Tämäkin kappeli on neutraali kjossa ie oel mitään uskonnollisia symbooleja ja kappelia voi käyttää kaikki uskontokunnat hautajaistilaisuuksiin. Tai siviilihautajaistilaisuuksiin.
Karby gårdin on omistanut mm Pyhän Birgiatn isä Birger Persson. Kartano on nykyään taide- ja kulttuurikeskus. Täällä idteään taidenöyttelyjä joihin paikalsliet ja ulkopuolisetkin taiteiljat laittavat esille omia luomuksiaan. Täällä on graafinen verstas, kahvula, myymälä ja taidekirjasto. Kartanon puistossa on msuikkipaviljonki ja yrttipuutarha.
Täbyssä on sijainnut neljä Ruostin puolustusvoimien yksikköä jo 1900-luvun alulta, esimerkiksi Kuinkaaleinen Merisotakoulu ja Roslagenin lennosto. Minä en ymmärrä amejan päälle mitään joten jätän tämän sikseen.
perjantaisin kello 14.00 opastus ruotsiksi lauantaisin kello 13.00 opastus englanninksi ja kello 14 opastus ruotsiksi Hevostalleja näytetään sunnuntaisin kello 14.00
Poikkeuspäiviäkin on kalenterissa, joten kannattaa katsoa etukäteen ohjelmistoa. Erityisiä lasten ja kolulaisten tapahtumapäiviä silloin tällöin.
Sisäänpääsymaksu:
100 kr, lapset 7-17-vuotta 50 kr, lapset alle 6-vuotta ilmaien sisäänpääsy
Kuninkaallisen hovin hevostallit käsittää kokonaisen korttelin, kymmenen rakennusta, Sibyllegatan, Väpnargatan, Artillerigatan ja Riddargatan välisen alueen. Riddargatanin puolella sijaitsee kadun toisella puolella Armeijan museo, Armémuseum. Sibyllegatanin puolella sijaitsee Kungliga Dramatiska Teattern/Kuninkaallinen dramaattinen teatteri.
HUOM! Pitää varautua aukioloaikojen ja sisäänpääsymaksujen muutoksiin.
Hevostalleilla sijaitsee myös muutamia asuntoja joissa on asunut aikoinaan hevostallien henkilökuntaa ja nyt modernimmalla ajalla "hovin" nuorenpaa väkeä. Täällä on myös prinsessa Madeleinellä ja hänen perheellään asunto, jota he käyttävät silloin kun he ovat Tukholmassa. Täällä on asunut niin kuningattaren veljen poika kuin prinsessa Cristinan pojat, silloin kun he olivat vielä poikamiehiä.
Victoria, Estelle, kuningas Carl Gustav ja Estellen poni
Hevostalleilla on myös prinsessa Estellen poni, jonka hän sai lahjaksi. Estelle kuulema käy usein hoitamassa poniaan. Estelle on vaihtanut päiväkotia ja käy nykyään Djurgårdenissa sijaitsevassa Montesori päivätarhassa nimeltä Villa Kvikkjokk. Päiväkodin vaihdon syy on voinut olla turvallisuus ja se että täällä Kvikkjokkissa käy Estellen ystäviä jo ennestään. Kvikkjokk sijaitsee Prinssi Eugenin Waldemarsudden museon tontin kupeessa.
Eipä silti, kuninkaallakin oli oma poni, kun hän oli vielä pieni poika. Carl Gustavista ei kuitenkaan tullut ahkeraa ratsastajaa. Hänen harrastuksensa on autot. Kuninkaan autotalissa on lähes 20 autoa. Hän ajaa itse joka paikkaan adujutantti virellään.
Kuninkaalliset hevostallit käsittää nykyään kymmenen rakennusta. Täällä on kaksi tallia ja niissä 35 hevosta. Toisessa tallissa olevat hevoset ovat yksityishenkilöiden omistamia ja heidän omassa yksityiskäytössä. He vaan vuokraavat tallipaikkaa. Täällä on myös kuninkaalla autotalli, jossa seisoo noin 20 autoa. Osa autoista on edesmenneiden kuninkaallisten omistamia autoja. Kaikkia autoja ei edes ole säästetty. Nykyinen kuningas on hankkinut seitsemän autoa, joista hän on yrittänyt myydä pois muutamia. Pitää sanoa että kuningas ajaa itse autojaan, adjutantti vierellään. Hän ajaa Drottningholmista joka aamu töihin Tukholman linnaan, jos nyt kuningas ei satu olemaan matkoilla. Ulkomaanmatkoja jolloin he hierovat ystävyyssuhteita ja kauppoja on usein. Kuningas ja Victoria vuorottelevat. Nykyään hevostallien yhteydessä sijaitsevissa asunnoissa asuu kahdeksan eläkeiässä olevaa henkilöä. Luultavasti hovissa kauan töissä olleita henkilöitä.
Vuodesta 1884 lähtien on kuninkaalliset hevostallit sijainneet täällä Östermalmilla. Arkkitehteinä toimivat Friz Eckert ja Ernst Jakobsson. Rakennukset on valmistettu ns Börringen tiiliskivistä. Börringe sijaitsee Skånessa.
Hovitallimestari Mertil Melin toimii vuoteen 2015 saakka hovin hevostallien johtohenkilönä. Nykyinen hovitallimestari on nimeltään Ulf Gunnehed. Hovitallimestarin titteli on aina ollut kunniatitteli, jonka on jakanut itse kuningas. Aikaisemmin oli hovin palveluksessa ylihovitallimestari, jonka toimi oli olla yksi kuninkaan läheisimmistä henkilöistä. Siihen aikaan kuningas oli täysin riippuvainen hevoskyydistä, joten ylihovitallimestarin täytyi olla aina valmis palveluun. Nykyinen kuningas ajaa itse omalla privaatti autollaan töihin Tukholman linnaan joka päivä. Kuningas ja Silvia tekee usein extempore retkiä lähiympäristöön omalla autolla. Hovitallimestarin tehtäviin kuuluu olla henkilökunnan pomo hevostaleilla ja hän vastaa myös kuninkaan autoista. Hevos-ja autokyytejä tehdään noin 5000 vuodessa, vaikka kuningas itse ajaa arkipäivinä töihin.
Kuninkaat aateloivat kaikki ylihovitallimestarit. Viimeinen ylihovitallimestari oli vapaaherra Hans Rammel. Hän alunperin istui eduskunnnassa toisessa kammarissa, jossa istui vain aatelisia. Kaikki eduskunnan päätökset piti hyväksyä myös tässä kammarissa, jotta ne saatiin voimaan. Tämä toinen kammari lakkautettiin vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1970. Myös kuninkaan oikeus aateloida lakkautettiin. Kuningas teki Rammelista hovin metsästysmestarin ja sen jäkeen kuningas ylensi Rammelin ensimmäiseksi hovin metsästysmestariksi ja lopulta ylihovitallimestariksi. Vuodesta 1932 on hevostallien johtohenkilö ollut titteliltään hovitallimestari. Vaikka ei näillä titteleillä ole mitään virkaa. Ne vaan ovat hovin protokollassa kirjattuina ja kuninkaan kiitos palveluista.
Kuninkaallisella hevostallilla on pitkä historia. Jo kuningas Gustav Vasan ajalla rakennettiin kuninkaallisille hevosille tallit. Siihen aikaan hevosia tarvittiin joka päivä kuskaamaan kuningasperheen jäseniä niin työssän kuin vapaa-ajallakin. Kuninkaallisilla oli erikoisen upeat hevoskärryt, jotka on säästetty ja joita näytetään hevotalleilla kiinnostuneille. Vain opastettuja kiertokäyntejä määrättyinä kellonaikoina. Tavallisimmat ajat ovat perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 14.00. Lauantaisin kello 13.00 opastus englannin kielellä. Lisää infoa täällä. Pääsylipun voi ostaa etukäteen netistä. Sisäänkäynti Väpnargatanin puolelta. Hovin sivuilta voi ladata myös ilmaisen app'in. Hevostallien yhteydessä on myös linnamyymälä, jossa myydään suurin piirtein samaa tavaraa kuin kuinkaallisissa linnoissa yleensäkin.
Hevostallit vuonna 1698
Ensimmäiset hevostallit sijaitsivat Helgeandsholmenin saarella, joka sijaitsee Tukholman linnan edustalla ja jossa nykyään seisoo eduskuntatalo. Mutta tilat kävivät ahtaaksi, joten rakennettiin uudet tallit nykyisen kuninkaallisen oopperatalon paikalle. Hevostallit rakennettiin uudestaan 1600-luvun puolessa välissä Helgeandsholmenin saarelle. Uuteen talliin mahtui 60 hevosta ja sen lisäksi rakennettiin myös ratsastushalli, vaunuhalli ja hevostarvikkeita ja -huoltoa varten tilat. Hevostalli paloi samassa tulipalossa kuin Tre Kronor niminen kuninkaan linna paloi vuonna 1696. Arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi sai tehtäväkseen rakentaa uudet tallit ja tällä kertaa saatiin tilat 150 hevoselle. Pumppusysteemi nosti vedet hevosille Strömmenistä ja tämä talli oli käytössä kaksisataa vuotta.
Vuonna 1880 päätettiin rakentaa nämä hevostallit tänne Artilleriplanille. Hevostallit saivat vivahteita keskiaikaisista ritarilinnoista. Mutta rakennuksesta tuli sen ajan haukutuin rakennus. Kansa protestoi sillä kaunis Artilleriplanin aukio jouduttiin uhraamaan hevostalleille.
Nykyään hevosten määrä on laskenut huomattavasti, koska kuningasperheellä on useita autoja käytettävissään. Kuninkaalla on jopa useita privaattiautojakin. Prinssi Carl Philipillä on myös oma auto, sitten en tiedä onko muilla kuingasperheen jäsenillä omaa autoa. Ehkä prinssi Danielilla on privaatti auto, vaikka hän kävlee mieluiten. Hevosia on ollut noin parikymmentä, mutta nyt tällä hetkellä vain yksitoista. Hevoset on treenattu vetämään vaunuja paraateissa, kuskaamaan tavaraa ja toimimaan ratsuhevosina. Hevosia käyttää kuningaspari joissakin määrätyissä virallisissa tapahtumissa perinteiden mukaan. Esimerkiksi valtiovierailulle tulevat ulkomaalaiset vieraat kuskaatan aina hevoskärryillä. Hevoset saavat parhaan mahdollisen hoidon ja treenauksen. Hevoset ovat noin 5-7 vuotiaita kun ne otetaan palveluun ja sen jälkeen hevoset käyvät kaksi vuotta kestävän koulutuksen, jossa ne oppivat kulkemaan eri ryhmittymissä, tottumaan komentoihin ja kaupunkiliikenteeseen.
Tallikissa, kissat tykkää hevosista
Hevosia ulkoilutetaan päivittäin kolme tuntia Djurgårdenin saarella. Hevosten on totuttava kulkemaan erilaisissa ryhmittymissä, vetämään erilaisia vaunuja ja tottelemaan niin kuskia kuin ratsastajaakin. Sen lisäksi treenataan joinakin päivinä myös kaupunkiliikenteessä. Varsinkin ennen merkkipäiviä kuten valtiovierailuja, häitä ja kuinkaan syntymäpäivää hevoset treenataan tavallista huolellisemmin.
Hevosvaunuja käytetään melkein aina kun tulee ulkomaalaisia vieraita valtiovierailulle. Heitä tulee hyvin usein. Häiden yhteydessä on myös aina käytetty hevosvaunuja. Turvallisuussyistä ei aina voida käyttää hevoskärryjä vaikka se olisi jo kuinkaallisten perinteidenkin takia suositeltavaa.
Kuningas tervehtii hevosta
Ikivanha kärry joka on nähtävänä Tukholman linnan museossa. Useimmat muut vaunut ovat täällä hevostalleilla nähtävänä. Hevostalleilla sijaitsevia vaunuja huolletaan ja hoivataan ja käytetään tarvittaessa.
Tukholmassa sijaitsee kaksi muuta kuninkaallista hevostallia, jotka eivät eivät enää ole käytössä. Hagan linnan hevostallit ovat hajonneet jo kauan sitten, mutta Drottningholmin ja Rosendalin linnojen yhteydessä on vieläkin hevostallit, mutta tietääkseni ne seisoo tyhjiltään.
Tässä harjoitellaan kaupunkiliikenteessä ennen prinssi Carl Philipin ja Sofian häitä. Harjoituksissa on mukana myös Tukholman varuskunnan palveluksessa olevat hevose, jotka osallistuvat turvallisuussyistä paraateihin ja kuninkaan linnan vahdinvaihtoon silloin tällöin. Armeijan palveluksessa olevat hevoset kuuluvat valtiollisiin turvajoukkoihin. Ne vartioivat siis kuningasperhettäkin, kun taas kuninkaallisen tallin hevoset ovat pelkästään hovin palveluksessa, siis paraatihevosia. Mukana harjoituksissa näkyy olevan myös muutamia poliiseja omien hevostensa selässä järjestysmiehinä.
Tukholman varuskunta, Lidingövägen 24-28
Tukholman varuskunta sijaitsee hajallaan ympäri Suur Tukholmaa. Lidingövägenin varrella numerossa 24 ja 28 sijaitsee armeijan hevostallit. Täällä sijaitsee puolustuvoimien högvakten, siis sotilaalliset vahtijoukot, jotka suojaavat kuningasperhettä, sekä Tukholman ja Drottningholmin linnoja. Päivittäin vahtijoukot vaihtavat vahtivuoroa ja kaikki kiinnostuneet voi olla mukana seuraamassa tapahtumaa. Sotilaat marssivat Armeijamuseolta Tukholman linnaan niinä päivinä, kun ei hevoset ole mukana vahdinvaihdossa. Kun hevoset ovat mukaan vahdinvaihdossa niin ne kulkevat koko matkan Lidingövägeniltä linnaan ja takaisin. Tukholman linnassa vahdinvaihto tapahtuu arkena kello 12.15 ja sunnuntaisin kello 13.15. Elokuussa on hevoset mukana melkein päivittäin vahdinvaihdossa.
Kesäkaudella on myös usein Tukholman varuskunnan palveluksessa olevat hevoset mukana paraatissa ja vahdinvaihdossa. Se tilaisuus on tavallista mielenkiintoisempi tapahtuma, varsinkin jos tykkää hevosista. Täällä on kalenteri jossa hevosten mukanaolo om merkattu hevosen kuvalla. Pitää muistaa ettei näitä hevosia omista valtio, vaan en ovat yksityisiä hevosia, jotka ovat armeijan palveluksessa. Useimmat hevoset ovat muutaman vuoden vanhoja ja käyneet vuoden tai kaksi ratsastuskoulua, ennen kuin ne hyväsksytään armeijaan oppilaiksi. Sitten ne ovat mukana harjoituksissa, kunnes ne saa olla mukana vahdinvaihdossa. Erikseen on ne hevoset, jotka on kolutettu kulkemaan musiikkijoukkojen mukana.
Kuvassa Harry hevonen, josta tuli Tukholman kuuluisin hevonen. Harry kuuluu erikoiseen maltilliseen hevosrotuun nimeltä shire. Armeijan palveluksessa on ollut kaksi shirerotuista hevosta. Toinen shirerotuinen hevonen nimeltä Oden, joka oli Harryn kaveri. Molemmat saivat raskaimman tehtävän kulkueessa musiikkijoukossa kantaa selkänsä päällä rumpuja.
Oden on kotoisin Prahasta ja Harry Åkersbergasta,Tukholman pohjoispuolelta. Talviajat molemmat viettivät aikaa Åkersbergassa hyvässä huostassa. Mutta muutama vuosi sitten Harry ei enää jaksanut olla armeijan palvelusksessa, vaan sai nukahtaa pois sairauden takia. Englannin kuningatar Elisabeth lahjoitti sijalle uuden samanrotuisen hevosen nimeltä Mary, joka on nyt koulutuksessa. Oden on saanut kantaa yksin rumpuja vahtiparaateissa muutaman vuoden ajan.
Hevosia ei siis omista valtio, vaan sitä varten on perustettu oma säätiö. Hevoset ovat täällä vain omistajien sopimuksen mukaan armeijan palveluksessa. Hevosia on palveluksessa kaiken kaikkiaan noin 70. Noin puolet hevosista ovat tulleet armeija palvelukseen melko äskettäin ja ovat siis koulutuksessa vielä. Hevosten tärkein tehtävä on osallistua turvajoukkoihin tarvittaessa. Vahdinvaihtoparaatit on vain osa hevosten treenausta ja harjoittelemista, mutta moni tykkää käydä seuraamassa vahdinvaihtoa juuri niinä päivnä, kun hevoset ovat mukana.
Kuvassa on Harry ja Oden keskellä rummut selässään. Heidän edellään musiikkihevosryhmässä kulkee aina yksi hevonen ns befälshäst, joka johtaa koko musiikkihevosryhmää. Se johtohevonen on aina kaikista rauhallisin hevonen, mutta Harry ja Oden ei hermoile hekään. Harryn ja Odenin jälkeen kulkee aina neljä tai viisi valkoista hevosta joiden selässä istuu torvensoittajat. Yksi näistä valkoisista hevosista ei aina ole mukana. Se nimittäin tahtoo vielä hangoitella vastaan ja tarvitsee siis lisää tottumusta. Valkoisten hevosten jälkeen kulkee joukko ruskeita hevosia ja sen joukon hännillä ovat hevoset, jotka ovat vielä koulutustasolla ja siis totuttelmassa ja harjoittelemassa. Näitten musiikkihevosten jälkeen tulee suurempi ryhmä hevosia, joilla ei ole torvensoittaja sotilaita selässään.
Kadulla näkyy asetelma olevan toinen, kuin mitä se on linnan sisäpihalla. Kaksi valkoista hevosta johtaa kulkuetta kadulla. Asetelma voi olla myös keino totutella valkoisia hevosia kulkemaan etunenässä kulkueessa ja totutella liikenteeseen. Näkyy niillä olevan oma virkakin, nimittäin kuljettaa Ruotsin lippuja.
Kaikki armeijan palveluksessa olevat hevoset, paitsi tsekkiläiset hevoset, ovat käyneet vuoden tai kaksi Strömsholmin hevoskoulua, ennen kuin heidät on kelpuutettu armeijaan. Hevoset omistaa yksityiset henkilöt, mutta ne sponsoroi rikkaat ruotsalaiset tai suuret ruotsalaiset firmat. Joten veronmaksajille ei tämä ole mikään rasitus, vaan paremminkin viihtyisää huvia.
Soittokunnan hevoset Tukholman linnan sisäpihalla.
Harry ja Oden, kaverukset, ovat tässä vielä yhdessä mukana paraatissa. Harryn tuntee siitä että hänellä on valkoinen läiskä oikeassa etujalassaan.
Soittokunnan havosten perästä tulee aina suuri ryhmä tavallisia ratsuhevosia.
Harrya ei enää ole Odenin kaverina.
Hevoset päästetään usein vapaalle jalalle luontoon
