Karlbergs slott

Karlsbergs slott, Karlsbergs slottsväg 1, Solna

Linna ei ole avoinna vierailijoille. Karlbergsparken on myös sotilasalue, mutta pusito on avoinna yleisölle joka päivä klo 6.00–22.00. 

Puistoon pääsee osoitteesta Karlbergs slottsväg 2. Lähin metropsykki sijaitsee Stadshagenissa ja lähin bussi 65 pysähtyy Mariedalsvägenin pysäkillä Hornbergsstrandin kadulla ja Eyvind Johnsonin kadulla. Lähin mahdollisuus on löytää parkkipaikka Bovaktparkenilla Essingeledenin sillan alla.

Karl Karlsson Gyllenhielm 1574-1650 oli avioliiton ulkopuolella syntynyt kuningas Karl IX:n poika. Hän oli siis puoli veli kuningas Gustav II Adolfille, jota pidetään Ruotsin suurvallan perustajana. Hän oli myös yksi maailman suurimmista sotapääliköistä. Karl Gyllenhielm oli sotamarsalkka, valtioneuovs, kuvernööri ja valtionamiraali. Karlin isä kuningas Karl IV:n veli Johan III aateloi veljensä pojan ja näin Karl Karlsson otti nimekseen Gyllenhielem. Hän kasvoi Julitan kuinkaankartanossa

Karl oli ahkerasti sotatantereella ja lopulta hän rauhottui sen verran että hän meni naimisiin aatelistytär Kristina Ribbingin kanssa. Myös hänen puoliveljensä Gustav II Adolf sai aviottoman pojan, jonka Karl Karsson Gyllenhielm otti pojan hoidettavakseen. 

Gyllenhielm soti Puolassa ja joutui vangituksi yhdessä Jakob de la Gardien kanssa. Gyllenhielm istui vangittuna jalkakahleissa 12 vuotta. Jalkakahleet on nykyään hänen hautakappelissaan Strängnäsin tuomiokirkossa. Gyllenhielm kävi hakemassa myös puoliveljensä ruumiin Saksasta Ruotsiin. Hän toimi myös yhtenä kuningatar Kristinan holhoojista.

Karl Karlsson Gyllenhielm osti kaikki Karlbergin alueella sijainneet kolme kylää ja rakennutti säterin/rälssikartanon alueelle. Pian hän rakennutti kartanosta linnan.

Kungliga krigsakademin/Kuninkaallinen sota-akademia, missä on koulutettu sotaväkeä jo vuodesta 1792 lähtien. Ruotsi on ollut se maa, mikä on sotinut eniten. Nykyään rakennuksen tiloissa toimii Karlbergin sotakorkeakoulu. Tämä on maailman toiseksi vanhin sotakorkeakoulu. Vanhin sijaitsee Itävallassa. Carl Gustav Mannerheim on koulutettu täällä. 

Siihen aikaan 1600-luvlla sijaitsi Karlbergin linnan alueella kolme kylää Ösby, Bolstomta ja Lundby. Nykyään linna sijaitsee keskikaupungin alueella, mutta silti hieman syrjässä junaratojen ja moottoriteiden takana. 

Mutta Karlbergin paikallisjuna-asemalta pääsee tänne kujaa pitkin. Röstrandsgatanin päästä (kartalla oikealla) lähtee kuja junaratojen alitse ja sitten kävelysilta moottoriteiden ylitse ja edelleen linnan edustalle ja sen kauniiseen puistoon.

Kungsholmenin saarelta (kartalla vasemalla) pääsee Karlbergin linnan puistoon Ekelundsbron siltaa pitkin.

Magnus Gabriel de la Gardie (1622-1686) ja Maria Eurofesyne

Magnus Gabriel de la Gradie 1622-1686 oli kreivi, marsalkka, valtiondrotsi, kansleri ja runoilija, joka  syntyi Revalissa, sen aikaisessa Tallinnassa. Hänen isänsä oli maaherra Jakob de la Gardie ja äiti arvoisa rouva Ebba Brahe. Ebba oli aivan silminnähden rakastunut kuningas Gustav II Adolfiin ja kuningas Ebbaan, mutta leskikuningatar ei pitänyt että he olivat väleissä. Kuningas lahjoitti Ebba Brahelle Strömsholmin linnan asuttavaksieen. Lopulta Ebba antoi periksi ja meni naimisiin Jakob de la Gardien kanssa. Parsikunta sai 14 lasta, joista yksi oli Magnus de la Gardie, joka sai Karlbergin linnan omakseen. 

Magnus sai hyvän koulutuksen Uppsalassa, Pariisissa ja Amsterdamissa. Kuningatar Kristina tuli hyvin toimeen Magnuksen kanssa ja jakoi hänelle läänityksiä. Magnuksella oli myös tuuria sillä hän siai mennä naimisiin kuningas Karl X Gustavin siskon prinsessa Maria Eufrosyne av Pfalzin kanssa. 

Avioiduttuaan Magnuksesta tuli kenraali Saksassa, kuvernööri Liivinmaalla, valtionmarsalkka ja ja lopulta ylimarsalkka. Hänestä tuli mysös Uppsalan yliopiston kansleri. Magnuksen isä kuoli, joten hän sai Läckön linnan omakseen.

Kristina kuoli ja pian kuoli myös kuninags Karl X Gustav. Magnuskesta tuli yksi valtion rikkaimmsita miehistä. Hän omisti noin 30 linnaa ja herraskartanoa. MM Drottningholm, Makalös, Jakobsdal, Läckö, mutta Gustav Vasan reduktiossa Magnus menetti kruunulle melkein kaikki linnansa ja hän sai maksaa valtavat korvaukset kuningas Gustav Vasalle, joten Magnus kuoli köyhänä. Sinä lyhyenä aikana minkä hän omisti Karlbergin linnan ehti hän tehdä suuria muutoksia linnassa. Arkkitehti Jean de la Vallée rakensi linnasta sen ajan tyylin mukaan upean modernin linnan.

Karlbergssjön on noin kolme kilometriä pitkä kapea vesiväylä Kungsholmenin saaren pohjoispuolella, joka erottaa saaren Vasastanista. Karlbergssjön on osa Mälaren järveä. Karlbergin linna sijaistee Karlbergin vesiväylän pohjoisrannalla ja vesiväylä sai nimensä linnasta.

Karlbergskanalen, Karlbergssjön kapeimmassa kohtaa 

Diana temppeli linnan takana

Kuningas Gustav III pyysi arkkitehti C.C.Gjörwlin suunnittelmaan  rakennuksen 1700-luvulla. Kuninkan veli Karl herttua oli naimisissa Charlotte nimisen nuoren lybeckiläisen neidon kanssa, joka  kirjoitti päiväkirjaa aikansa kuluksi. Hän vietti usein miehensä kanssa kesät täällä linnassa. 

Kuninags Gustav II:ta kismitti se seikka että Ruotsi oli menttämässä (käytänössä jo menettänyt) suurvalta-asemansa. Gustav III oli Holstein-Gottorpin sukua ja hän avioitui Tanskan kuninkaan tyttären Sofia Magdalena Oldenburgin kanssa. Olihan Oldenburgit sentään korkeimmalle arvosttetua kuningassukua. 

Nyttemmin voidaan sanoa että juuuri nämä kaksi sukua ovat ne suvut joihin suurin osa Euroopan kuninkaallisista kuuluu. Avioliitto ei ollut onnellinen, mutta he saivat kaksi poikaa, joista vain ensimäinen jäi eloon ja josta sitten tuli kuningas Gustav IV Adolf Holstein-Gottorp. 

Kuningas Gustav III ja hänen veljensä Karl herttua matkustivat Suomeen sotimaan Venäjää vastaan, varmistamaan Ruotsin ja Venäjän rajaa. Kotona Ruotsisssa hallitsivat kuningatar Sofia  ja Karl herttuan vaimo Charlotte. Molemmat rouvat olivat erittäin krittiisiä kuninkaan touhuihin. 

Gustav III oli enempi tai vähempi suuruudenhullu.  Kansalaiset alkoivat huhuta että kuningas pitää syöstää vallastaan ja Karl herttuas saa kuninkaan viran. Varsinkin aateliset olivat erittäin kyllästryneitä kuninkaan megalomaniaan. Lopulta tuli rauha ja kuningas palasi Tukholmaan. Hän heitti Charlottan ulos linnasta ja teki linnasta sota-akatemian. 

Sotilialle rakennettiin Diana temppeli. Gustav III kävi Roomassa mutta ei tiedetä, jos hän kävi Nemissä, joka sijaitsee lähellä Roomaa. Nemissä nimittäin oli Diana temppeli ja juuri Nemissä syntyi Dianan metsästysjumalattaren kultti. Ennen kuin temppeli ehti valmistua ammuttiin hengiltä kuningas Gustav III Tukholman ooperassa.

Diana temppeli on mukava leveähdyspaikka

Döbelnin muistomerkki

Georg Carl von Döbeln (1758  –  1820)  oli ruotsalainen kenraali, joka taisteli muun muassa Suomen sodassa.

Döbeln palveli 1780-luvulla Ranskan armeijassa ja osallistui sotaan esimerkiksi Itä-Intiassa. Vuosina 1788–1790 käydyssä Kustaa III:n sodassa kotimaahansa palannut Döbeln haavoittui päähän ja joutui käyttämään loppuelämänsä mustaa sidettä otsallaan. Suomeen hän muutti vuonna 1807, kun hänet oli nimitetty Uudenmaan rykmentin varakomentajaksi.

Döbeln toimi Suomen sodassa 3. prikaatin komentajana ja saavutti voitot Kauhajoella ja Juuttaalla. Hän johti vuonna 1809 Ahvenanmaan puolustusta ja sai venäläiset luopumaan Tukholmaan tehtävästä hyökkäyksestä, mutta joutui itse kuitenkin pakenemaan Ruotsiin.

Stora Sköndal

Stora Sköndal, kuvassa alueen päärakennus Kristinahuset

Stora Sköndal-säätiö on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toimii tuki-, hoito-, hoito-, koulutus- ja tutkimustoiminnassa. Nykyään toiminnassamme ovat vanhusten, esikoululaisten, ilman huoltajaa olevien pakolaislasten hoito, neurologinen kuntoutus, yliopisto ja vammaiset.

Heidän mottonsa on: kaksi asiaa tekevät meistä erilaisia, yrityksessämme ylijäämä palaa aina takaisin liiketoimintaan. Työskentelemme ihmisten palveluksessa. Stora Sköndalin asiakkaita ovat nykyään kunnat ja maakunnat. Stora Sköndalin alueella vuokraamme liiketiloja ja senioriasuntoja.

Stora Sköndalin liiketoiminnan juuret ovat 1890-luvun Ruotsissa. Teollisuus johti suureen ihmisten liikuntaan ja vuosien hidastunut kasvu teki kurjuudesta suurta. Valtio oli ottanut sosiaalihuollon kirkolta, mutta koulutetusta henkilöstöstä oli suuri pula. Syntyi halu kouluttaa ihmisiä sosiaalityöhön kirkon sisällä, visio oli "toteuttaa kristillinen uskon idea käytäntöön". Stora Sköndalin osti vuonna 1905 ruotsalainen Diaconisällskapet tavoitteenaan kouluttaa täällä diakoneja ja sosiaalityöntekijöitä.

Kerronpahan ihan alkuunsa että olin täällä töissä 1970-loppuvuosina. Joten kiinnosntus Stora Sköndalia kohtaan on vieläkin suuri. Siitä on nyt noin 40 vuotta aikaa, joten sen huoma kuinka paljon Stora Sköndal on kehittynyt, vaikka alue on suurelta osin entisellään. 

Stora Sköndalin diakonialaitos sijaitsee Sköndalin eteläisessä osassa Drevvikenin järven rannalla. Nykyään Stora Sköndalin diakonialaitoksen koulutus kuuluu yhteen Erstan Diakonianlaitoksen korkeakoulun kanssa, josta olen aikaisemmin jo kertonut täällä. Ersta on myös  suuri sairaala Södermlamilla, missä käyn itsekin silloin tällöin. Aivan ihana sairaala ja ihana henkilökunta! 

Sköndalin alueella asuu noin vajaat 7000 asukasta.

Alueella sijaitsee kolme kartanoa, Stora Sköndal, Skönstavik ja Sköndalsbro. Kaikki kolme on vieläkin jäljellä. Ensimmäinen kaupunkiasemakaava tehtiin alueen läntiselle laidalle. Alueelle rakennettiiin pieniä stugor/mökkejä vuonna 1947. Sen itäpuolelle rakennettiin sitten rivitaloja ja joitakin kerrostaloja. Lapsiperheet tarvitsivat kouluja ja päiväkoteja. Jokaisella eri yksiköllä on omat takennukset alueella, eikä mitään ole tungettu samoihin rakennuksiin. Luontoa on jätetty väimaastoihin ja rakennusten välillä kulkee polkuja.

Keskellä aluetta seisoo Sköndalin ikioma kirkko ja hautausmaa. Alue on silti vieläkin hyvin luonnvarainen eikä täällä ole juuri liikennettä lainkaan. Mutta pari bussia 143,  181, 188 ja 193 pyöräyttää nykyään lenkin Sköndalsvägeniä pitkin. 

Skönstaholm oli torppa aikoinaan ja se kuului Stora Sköndalin kartanolle. Rakennus on nykyään privaatti asunto.

  Söndalsbron torppa on  myös nykyään privaatti asunto.

Stora Sköndalin kirkko, Hjalmar Danellsväg 1

Alueella sijaitsee myös Stora Sköndalin kirkko jonka suunitteli Hakon Ahlberg ja se vihittiin käyttöön vuonna 1929. Kirkon omistaa Farstan seurakunta ja Stora Sköndalin diakonialaitos yhdessä. Alueelta on löydetty viikinkien aikainen hautakenttä. Stora Sköndalin kartano on ollut kuningatar Kristinan metästyskartano, joita Kristinalla oli useita ympäri Tukholmaa. 

Merkillsitä että näinkin modenissa kirkossa on asehuone. Asehuoneen kautta pääsee kirkkoon sisään. Voi olla että asehuoneella on symboolinen merkityksensä, sillä kirkkohan ensi alkuun rakennettiin diakonialaitoksen käyttöön. 

Täällä liikutaan enimmäkseen polkuja pitkin

Videolla kerrotan että Stora Sköndalin diakonialaitoksella on monenlaista aktiviteettiä kuten esikoulutoimintaa, vanhusstenhoitoa, tutkimustoimintaa, neurologista kuntoutusta, korkeakoulukoulutusta, sosiaaaalipyskologista tukea ja yksin tulleiden pakolaisnuorten koti ja kolutustomintaa.

Pakolaisasuntola suljettiin koska Ruotsiin ei enää tule pakaolaisia siinä määrin että olisi tarvetta pitää asuntolaa heitä varten.  Useat aikaisemmin tulleet on kotiutettu. Pakolaiset jotka ovat auuneet täällä ovat saaneet asunnon, kolutuspaikan tai töitä muualta. Vain nuoret yksin Ruotsiin tulleet nuoret pakolaispojat asuvat täällä, opiskelevat täällä ja käyvät kuntoukuksessa ja terapiassa. Tietysti Tukholamssa on muitakin paikkoja joissa pidetään huoli näistä pojista.

Sköndal sijaitsee Tukholman kunnassa, Farstan kaupunginosassa. Sköndalin alueella asuu noin 8000 henkeä. Täällä on enimmäkseen pienehköjä omakotitaloja 40-50-luvuilta. Suuren osan Sköndalin pinta-alasta vie Stora Sköndalin diakonialaitos.

Nimittäin Ruotsin Diakoniasällskap osti suuren tontin täältä Drevikenin rannalta vuonna 1905. Tarkoituksena oli alkuun vain kouluttaa henkilöitä sosiaaliseen toimintaan ja työhön. Sen lisäksi perustettiin koti epilektikoille  ja samalla lisättiiin diakoniakoulutusta. Tarvittiin myös työväkeä hoitamaan puistoalueita ja puutarhaa. Avattiin koti alkoholisteille joita autettiin terapian avulla ja fyysisellä kuntoutuksella.

Stora Sköndalin kartanon päärakennus Kristinahuset

Alunperin rakennuksen on omistanut  kuningatar Kristina. Stora Sköndalin diakoniajärjestö osti kartanon ja vuodesta 1905 yhdessa Ersta Diakonin kanssa omistaneet Ersta Sköndals högskola, joka on siis yksityinen korkeakoulu. Koulussa ospiskellaan kolmella taaolla, perus-, keski- ja tutkimustaso. Täällä koulutetaan henkilöitä monelle eri alalle, kuten sairaanhoito, sosiaalityöntekijät, psykoterapia, diakonia, teologia, ja kirkkomusiikki. Nykyään koulutus tapahtuu Södermalmilla sijaitsvassa instituutissa.

Sköndalin alueella ausi aikoinaan viikinkejä ja heidän jäljiltään on hautakenttä alueella. Kartano sijaitsi jo 1500-luvulla jonka nimi silloin oli Sjunda tai Siuende, joka oli väännös sanasta sjöenda ja se viittaa Brevvikenin järven pohjoiseen perukkaan, järven loppupäähän. Kuningatar Kristina vaihtoi kartanolle nimen. Kartano oli nimittäin kuningatar Kristinan jaktslott/metsästyslinna. Kartanosta tehtiin perintökartano/säteri, vuonna 1642. Vuodesta 1905 on Svenska Diakonisällskap omistanut kartanon ja sen tilukset.

Tämä rakennus oli aikoinaan asuntola vanhuksille jotka olivat erittäin huonossa kunnossa, siis viimeisimmillään. Sairaalat lähettivät tänne usein henkilöitä joita ei enää voitu hoitaa. Alueen rakennukset on uuskorjattu ja muuteltu, joten niitä ei enää oikein tunnista. Olin nimittäin aikoinaan täällä töissä aikani. Siitä on nyt jo melkein 40 vuotta, joten eihän se ole ihme, etten oikein enää tunne aluetta. Siihen aikaan ainakin kesäaikaan oli täällä suomalaisia opiskelijoita  Suomesta tilapäisesti töissä. Muutamat asuivat tuolla vinttikerroksessa. Joillakin vakituisilla työläisilä oli talon puolesta asunto, joissakin alueen pienissä huviloissa.

Stora Sköndalin diakonissaseura on rakennuttanut alueelle sairaskoteja, eräänlaisia paviljonkeja, sekä eläkeläisasuntoja ja asuntoja henkilökunnalle. Alueelle rakennettiin myös korkeatasoisia rivitaloja sekä terassitaloja. 

Brevviken

 Lilla Sköndal

Tätä rakennusta on käytetty tai ehkä käytetään vieläkin ruumishuoneena ja alueella on oma pieni hautausmaakin. Ovessa lukee Funeral, mikä viittaa hataustoimistoon.

Hautausmaan kappeli, Wilhelm Linblomsvägen 7

 Nämä rakennukset voivat olla niitä työväen tai opiskelijoiden asuntoloja

Perstorpsvägenin länsipuolella sijaitseva alue kuului Farstaan ja alueelle haluttiin rakentaa ekslusiivinen esikapunki, joten niinpä peustettiin AB Södertörns Villastad. Olen siitä kertonut jo Farstaa koskevassa postauksessa. 

Sköndalin kartanon ympäristöön kasvoi huvilakapunginosa. Kukin perhe rakensi omin voimin omakotitalon. Arkkitehdit auttoivat piirustuksissa ja alueesta kehittyi yksi Tukholman alaueen viihtyisimmistä. Todellinen viihtyisyyden kehto.

Myöhemmin tänne rakennettiin erilaisia huviloita ja rivitaloja jokaisen kadun tai kujan varteen. Ei taida ola missään Tuholman lähiösä niin paljon erilais ahuvloita kuin on täällä.

Sköndalissa on pieni ns centrum, jossa sijaitsee ruokatvaramyymälä, koulu, pizzeria, urehiluhalli, konditoria eikä paljon mitään muuta. Farstan centrumi sijaitsee vain noin kilometrin päässä. Siellä sijaitsee myös lähin metsoasema.

 Villa Sundahl, Mazarinvägen, Sköndal

Arkkitehti ja professori Eskil Sandahl suunnitteli perheelleen kodin tänne Sköndaliin. Eskilin kuoltua hänen vaimonsa muutti vieraskotiin Stora Sköndaliin. Minäkin sain kunnian auttaa häntä aamupuuhissa. Ensimmäisenä aamulla otin rouva Sundahlin tilaaman päivälehden mukaani ja menin rouvan luokse. Hänellä oli kaksi huonetta, iso eteinen ja kylpyhuone. Rouva Sundahl makasi sängyssään ja odotti että joku henkilökunnasta tulee vetämään tukisukat hänen jalkoihinsa, ennen kuin hän nousi ylös sängystään.

Sitten sain kuulla että Sköndalin kirkon pappi oli Sundahlien poika ja hän asettui asumaan vanhempiensa kotiin. Me vietiin kaikki vanhukset jotka halusivat sunnuntaisin kirkkoon. Sen jälken tarjottiin kirkkokahvit ja lasi likööriä tai konjakkia kirkkokahvin lisukkeeksi. 

Useimmilla näillä vanhuksilla oli oma privaattilääkäri joka kävi heidän luonaan ja hoiti heidän lääkityksestään. Monella oli myös pullo konjakkia kaapissa lääkkeeksi. Täällä oli myös kampaaja ja jalkahoitaja määrättyyinä päivinä. Kukkakaupasta vanhukset tilasivat kukkasia huoneeseensa ja moni tilasi päivälehden luettavakseen.  Vanhukset asuivat eri rakennukissa ja joissakin taloissa vanhukset olivat jo siinä kunnossa ettei heillä enää ollut iloa tästä elämästä. He eivät jakseneet edes tulla ruokasaliin syömään. Kun joku kuoli niin omaiset tulivat täytekakkujen kanssa joten me hoitajat  saatiin syödä kakkua yhtenään. Varsinkin marraskuussa kuoli vanhuksia 'likuhihnalla'.

 Villa Sundahl

 Arkkitehti Axel Kandell suunnitteli nämä terassaitalot

 Söndalin centrum, Suomessa ehkä tätä kutsuttaisiin ostoskeskukeksi

Vanhin asutus on kuin muissakin taajamissa

En tiedä kutsutaanko näitä taloja omakotitaloiksi vaiko huviloiksi.