Bogesunds slott

Bogesundin linna, Per Brahes väg, Vaxholm 

Bogesunds slott/Bogesundin linna, sijaitsee Vaxholmin kunnassa, Tukholman saaristossa. Vaxholma on Tukholman saariston "pääkaupunki". Täällä olen aikaisemmin kertonut Vaxholmista. Linnan korkeat tornit näkyvät pitkälle. Linna näyttää kaukaa katsottuna ritarilinnalta tai satulinnalta. 

Facebook!

E-post. info@bogesundsslott.se

Puh: 073 434 3602

Turistiesonki avataan 29. toukokuuta. Rymäkiertokäynnyt ovat mahdollisia vuodet ympäri ja ne on varattava etukäteen. Ei ihan halpaa lystiä. Mutta lauantaisin ja sunnuntaisin voi osallistua yhteiseen kiertokäyntiin kello 15.00. Per Barhen päivää vietetään 11. syyskuta jolloin on kiertokäynnin lisäksi jumalanpalvelus kappelissa. Kiertokäynti 69 kr aikusiet ja 30 kr lapset 8-16-vuotiaat.

Café Parkivllan sijaitsee 200 metriä linnasta ja se on avoinna huhtikuusta lokakuun loppuun lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-16. Juhannuksen aikaan suljettu niin linna kuin kahvilakin. 

Linna on tavallaan kaksi linnaa yhdessä, alkuperäinen Per Brahe nuoremman rakennuttama osa 1640-luvulta ja ritariromanttien osio joka on rakennettu alkuperäsisen linnan ympärille 1860-luvulla.

Linnaa näytetään silloin tällöin ja linnassa pideteään häitä, konferansseja ja linna on myös suosittu paikka jossa kuvataan elokuvia. Useimmat huoneet ovat autioina mutta kappeli on kunnostettu aivan viimeisen päälle. Huoneet jotka ovat häitä ja konferensseja ei yleensä näytetä. 

Konferensseja varten on oma kartanorakennus Bogesundsgården, Bogesundin niemen toisessa päädyssä, jossa voi majoittua. Täällä voi majoittua muutkin kuin vain konferenssiväki. Sopii mainiosti myös lapsiperheille ja omalla autolla liikkuville, sillä tänne ei kulje busseja. Perhehuoneissa on myös pieni keittökomero. Saunakin löytyy. Jos haluaa niin voi varata valmiita ruokapaketteja,  siis valmiin tarjoulun, senkuin vaan kattaa itse pöytään. Täällä voi asua ja osallistua metsästykseenkin. 

Täällä lisää yöpymisistä Vaxholmissa! Booking. com

Linnan tiluksilla on uimaranta kahvila ja ravintola sekä matkustajakoti. Lähellä sijaitsee myös erittäin mukava leirialue Mista Campinga och Caravan Club. 

 Vaxholms bolagin laiva Bogesundin laiturissa

Monilla paikkaunnilla Ruotsissa on kartanoista ja linnoista tullut eräänlaisia kotiseutumuseoita tai alueita johon alueella asuvilla on kotiuseutu tunne. Niinpä tämäkin linna on suosittu varsinkin kesäaikaan paikallisten parissa. 

Puistoalue linna ympäristössä on luonnonreservaattialuetta. Se on erittäin kaunis luonnonvarainen lehtipuineen ja eläimineen. Täällä on merkattuja polkuja ja levähydyspaikkkoja, joissa voi ruokailla. Osa alueesta on laidunmaata.

Tämä vaaleampi seinien väri on lähinnä alkuperäsitä, jonka valtion kiinteistölaitos sai esille uuskorjausten myötä. He itse olivat erittäin tyytyväisiä tulokseen. Huom! Kappeli oikealla.

Bogesundin linnassa ei ole kukaan asunut 1900-luvulla. Vuonna 1946 linnan otti valtio haltuunsa. Neljännessä kerroksessa on suuri juhlasali ja siellä on ollut alkuperinen kappeli, mutta nykyien kappeli on pohjakerroksessa ja se uudemmalta ajalta vuosilta 1864-1867. Kappelin suunnitteli Thor Medelplan. Kappeli kuuluu nykyään Ruotsin kirkolle. Ei siis kuulu valtiolle, kuten linna.

Hevoset laitumella

Bogesundin luonnonreservaatti on pinta-alaltaan yksi Ruotsin suurimpia. Aluella sijaitsee kuusi maalaiskartanoa, joita vuokartaan. Useimmissa niissä on hevostalleja. Alueella sijaitsi nimittäin 1800-luvulla lukusia sukukartanoita joista Bogesundin ja Frösvikin omisti Nils Albrekt von Höpken, alkuperäiseltä sukunimeltään von Landtingshausen.

Kappeli sijaitsee linnan päädyssä

Panoramakuvaus!

 Sisäänkäynti kappeliin

Linna on noin 400 vuotta vanha ja ollut asumaton pitkät ajaat, joten ei se ole ihme että huoneet ovat huonossa kunnossa. Valtion kiinteistölaitos yleensä kunnostaa näitä vanhoja kultturirakennuksia. Osa linnasta onkin uuskorjattu ja osa odottaa päätöstä. Valtion kiinteitölaitos omistaa myös luonnonreservaatin, jossa linna sijaitsee.

Bågesundin luonnonreservaatti

Bågesund on niemimaa Vaxholmin kunnassa jota ympäröi Itämeri, mutta tänne pääsee niin omalla autolla kuin Tukholman paikallisliikenteen busseilla ja myös Vaxholmsbolagetin laivoilla. Tie tänne Vaxholmiin ei kulje Suoraan Tukholmasta koska tämä on saaristoa, vaan ensin on ajettava pohjoiseen päin  E18 tietä ja sitten käännyttävä oikealle 274 tielle, joka päätyy Vaxholmiin. Samaa reittiä ajaaluonnollisestikin myös bussit. Bogesundnin niemimaalta on silta varsinaiseen Vaxholmin kaupunkiin, kuten kunta kutsuu omaa pääpaikkkaansa. Vaxholmiin pääsee myös 274 tieltä pohjoista reittiä saarelta saarelle siltoja pitkin. Ei mikään hassumpi reitti omalla autolla.

Vuosia sitten oli suunniteilla siltahanke Lidingön saaren kautta tänne Vaxholmiin, mutta siitä hankkeesta luovuttiin, kun tajuttiin ettei vaxholmilaiset halua kamalaa autorallia saarilleen. Nyt useimmat tulevat Vaxholmiin vesiteitse, ilman autoa.

Mutta Bogesundin linna, leirialue ja mautkustajakoti sijaitsevat eteläisen reitin varrella, hieman ennen Vaxholmia. Täällä sijaitseeee myös Vaxholmin golfkenttä. Bogesundin kupeessa sijaitsee myös Karlsudden, jossa asuu monta ruotsalaista julkkista. Vaxholmin kunta on kappale kauneinta Tukholmaa.

Parkvillan, Per Brahesväg 5, Vaxholm,  on kahvila linnan takana

Kahvila jonka takana sijaitsee matkustajakoti. Se on avoinna suurin piirtein läpi vuoden. Kahvila ja matkustajakoti sijaitsee linnan takana bussipysäkiltä katsottuna. Siitä ei ole pitkä matka sitten leirialueellekaan ja uimarantaan. Matkustajakodissa on yhteinen keittiö jossa voi kokata.

 Matksutajakoti sijaitsee hevosten ja lampaitten naapurina

Tie matkustajakotiin

Täytyy vaan sanoa että bussiyhteyksissä olisi paantamisen varaa. Ensin bussilla 670 Tekniska Högskolan Tukholmasta ja sitten pyskillä Kulla vägskäl vaihto bussiin 681, jää pois pysäkillä Bogesund gård. Tai bussilla 670 Vaxholmiin ja siitä sitten 681 päinvastaiseen suuntaan parin pysäkin väli.

E-post: info@bogesundsslottsvandrarhem.se

Puh:  +46 8-541 750 60 tai  +46 70-323 05 44

Bogesundin linnan avajaiset uudiskorjausten jälkeen vuonna 2013.

Nyckelviken

Herman Petersen syntyi Göteborgissa vuonna 1713 ja kuoli Tukholmassa vuonna 1765. Hän oli liikemies ruotsalaisessa Itä-Intian komppaniassa. Kuningas aateloi hänen poikansa Wilhelmin, jonka jälkeen he alkoivat käyttää sukuniemä af Petersens. Aikaisemmin kerroin suvusta täällä Erstavikin kartanosta. Petersenit olivat alunperin Lybeckistä Saksasta.

Mitä enempi luette Ruotsin historiaa sitä vakuuttuneemmaksi tulette siitä tosiasiasta, että Ruotsi on ollut jo hyvin kauan monikulttuurillinen valtio. Ei täällä ole yhtäkään asukaasta, jolla ei ole joitakin juuria jossain muualla kuin Ruotsissa.

Italiassa olen kuullut keskustelua siitä että ketkä ovat Italian niemimaalla aidoimmat italialaiset. Firenzeläiset ovat usein ollakseen sitä, mutta heidänkin on pakko antaa periksi ja todeta ettei Italiassa ole ainoatakaan aitoa italialaista. Ja niinhän se on useimmissa maissa. 

Ero suomalaisten, ruotsalaisten ja italialaisten välillä on se että ruotsalaiset ja italialaiset eivät luule olevansa samanlaisia tai samaa mieltä toistensa kanssa. Suomalaiset taas pitävät itsestään selvyytenä että suomalaiset ovat samanlaisia tavoiltaan, käytökseltään, kultuuriltaan ja ajatusmaailmaltaan. 

Ruotsalaisilla eikä italialaisilla ole edes sellaista käsitystä kuin ruotsalainen tai italialainen kulttuuri. Se nimitys aiheuttaa hämmennystä, koska kummassakin maassa on useita eri aluekulttuureja, jotka ovat kehittyneet tuhansien vuosien ajalla ja jotka eroavat toisistaan. 

Suomi kulkee ja kehityyy toiseen suuntaan. Suomi on nuori valtio, asukkaita on vähän ja suomalaisilla on luonnollisestikin suuri tarve tuntea yhtenäisyyden tunnetta ja saada syntymään yhteistä säveltä arkipäivään. No se siitä...

Af Petersens'in suvun sukuhauta Nackan eteläisellä hautausmaalla. Hautusmaa sijaitsee Ältavägenin varrella Dammtorpssjön järven pohjoisessa päädyssä. Alue kuuluu Erstavikin tiluksiin. 

On muuten yksi kauneimmista kirkkomaista, historiallinen paikka, joka on jätetty omaan rauhaansa. Hautausmaa on 1600-luvun alulta. Tänne on haudattu myös åålantilaisia jotka pakenivat venäläisiä 1700-luvulla. Nackan kunnassa on kaksi muuta moderninpaa ja paljon suurenpaa hautausmaata.

Venäjä on aina vainonnut Ruotsia. Siitä on vain 80 vuotta kun venäläiset pommittivat muun muassa Tukholmaa, Strängnäsiä ja Södertäljeä. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta kun venäläsiten pommeja lenteli.

 Petersenska Huset/Piperska palatset, 

 Lilla Nygatan, Gamla Stan, Munkbron 11

Rakennus on toiselta nimeltään Piperska palatset, koska Piperin suku on myös omistanut tämän palatsin. Rakennus on 1600-luvulta. Rakennuksen ulkokuori on tyypillinen saksalais-hollantilainen, eikä ihme, sillä arkkitehtina toimi Christian Julius Döteber Leibzikistä.

Palatsin omisti kuningatar Kristina, joka antoi palatsin sukulaiselleen Adolf Johan av Pfalz-Zweibrückenille. Pfalz tuossa nimessä ei tarkoita sukunimeä vaan hänen statustaan. Pfalz titteli tarkoitti prinssiä ja kreiviä ranskalaisten ja saksalaisten kuninkaitten hovissa. Pfalz toimi jopa kuninkaan sijaisena määrätyissä tilanteissa. 

Adolf Johan oli myös Stegeborgin herttuas. Stegeborg Itägötanmaalla on nykyään rauniona. Se oli keskiajalla yksi Ruotsin tärkeimmistä linnoituksista ja kuinkaallinen linna 1600-luvulle saakka. Linnan raunioiden ympärllä sijaitsee kaunis yrttipuutarha. Täällä on myös hotelli ja ravintola sekä leirialue. Adolf Johan syntyi Stegeborgissa, mutta hänet kasvatettiin kuinkaallisessa hovissa ja hän peri Stegeborgin. Hän oli mukana useammassakin  sodassa.

Aolf Johan omisti monta rakennusta ja kartanoa Tukholman alueellakin. Mutta tämä palatsi joutui 1700-luvulla Herman Petersensin omistukseen, joka oli tukkukauppias ja tirehtööri Itä-Iintian komppaniassa. Herman Petersen omisti myös Erstavikin kartnaon, josta olen aikaisemmin jo kertonut täällä. Petersenit omistaa Ertsavikin vieläkin. Erstavik on nykyään näin suuri alue. Ennen vanhaan se oli vielä monin verroin suurempi alueen.

Nykyinen Erstavikin kartanon omistaja Johan af Petersens on kahdeksas suvun henkilö joka on perinyt Erstavikin sukuperintötilan. Sääntöjen mukaan Ruotsin hallitus saa ottaa kaantaa siihen voiko kommisisota jatkaa vaiko eikö, kun kun sukuperinnön omistaja kuolee. Hallitus voi jopa antaa luvan myydä tilan jos uusi kommission perijä niin haluaa.

Nyckelvikenin herraskartano, tai alunperin Stora Nyckelvinkenin herraskartano

 Facebook!

Kartanon kahvila ja ravintola ovat avoinna talviaikaan vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-16. Kesäsesonki alkaa 11. kesäkuuta ja kahvila ja ravintola ovat avoinna yli kesän joka päivä. Luonnossa voi silti kävellä, vaikka kartano ei ole avoinna.

Tämä ihana herraskartano sijaitsee melko lähellä Tukholman ydinkeskustaa, Saltsjön rannalla. Tukholman ja Nackan kunta ovat kauan sitten jo kasvaneet yhteen. Kuntien raja kulkee Henriksdalissa. Nyckelviken sijaitsee Ektorpin pohjoispuolella. Ektorpista kulkee kaunis polku tänne kartanoon. 

Bussilla 409 Slussenilta Ektorpin centrumiin ja siitä sitten ensin Bråvallavägeniä ja siitä Ivar Åkerfelds stigin polkua noin 700 metriä kartanoon. Tämä on lyhin kävelymatka, sillä kartanon ympäristö on suojattua luontoa, joten busseja ei kulje tämän lähemmäksi. Nyckelvikenin alueella on useita kävelypolkuja joita voin vaeltaa.

Slussenilta bussi 71 ja 443 ja jää pois pysäkillä Jarlaberg. (Bussi 71 tilapäisesti lähtee Klasbruksgatanilta koska koko Slussen on suuressa remontissa).  Kävele loppumatka Nyckelvikeniin. Bussien päätepysäkki on Jarkaberg joten ei pääse eksymään. Päätepysäkiltä ei ole vaikea suunnistaa kohti Nyckelvikeniä. Kävelytie kulkee ensin Jarlabergin asuinaleuen lävitse ja sitten jatkuu kapeanpana polkuna. Reilu kilometrin matka. Polku jakautuu kahtia lähenpänä kartanoa, vasemalle lähtee polku Lilla Nyckelvikeniin ja oikealle varsinaiseen Nyckelvikenin kartanoon.

Lilla Nyckelviken

Tämän pienen kartanon voi vuokrata häitä, kastajaisia tai konsferensseja varten. Rakennus ja sen lähettyvillä sijaitseva punainen rakennus ovat 1700-luvulta. Molemmat sijaitsevat Nyckelvikenin luonnonreservaatin aluella. 

Omalla autolla 222 tietä pitkin = Värmdövägen. Nacka Centrumin kohdalla käänny vasemmalle liikennerondellissa ja aja moottoritien ylitse, känny oikealle kohti Jarlabergiä ja siitä sitten suoraan Skönviksvägeniä Nyckelvikeniin. 

Nyckelvikeniin on pääsyt  saaristolaivalla 11 Stockholms Strömkajenilta. Nyt kuitenkin lukee että laituri on suljettu. Mutta luultavasti saaristolaiva alkaa taas kesällä kulkemaan Nyckelvikenin laituriinkin. Pikallisliikenteen liput kelpaa laivaan. Strömkajen sijaitsee Blasieholmilla Grand Hotellin edustalla.

Herman Petersén rakennutti Nyckelvikenin kartanon kesäasunnoksi perheelleen. Tämä kesäasunto sijaitsi mukavan välimatkan päässä suvun herraskartanosta Erstavikistä. Vaikka kerrotaan että Sten Sturella olisi ollut kesäasunto, jonkinlainen torppa täällä. Ranskan suurlähettiläs Lous Auguste Le Tonnelier de Breteuil asui täällä 1700-luvun lopulla. Kartano ja sen lisärakennukset ovat kulttuurisuojattuja rakennuksia. Rakennus jossa sijaistee kotiseutumuseo on 1600-luvulta. 

Vuonna 1944 osti Nackan kunta kartanon tiluksineen. Kunta osti alueen kuntalaisia ajatellen. Kartano ja sen suuri puutaha ja luontoalue on ollut kuntalaisten ahkerassa käytössä. Mutta tänne on kaikki tevetulleita.

Nyckelviken on myös luonnonreservaatti nykyään. Kartanon alueella on myös maatila, jossa on karjaa. Lapsiperheet tulevat tänne mielellään. Mikään ei estä ottamasta omaa evässäkkiä mukaan. Puutarha on avoin käydä katsastamassa.

 Uimarantakin löytyy

Nyckelvikenin kartano

 Täällä on paljon erilaisia tapahtumia ja teemailtoja.

Ponihevosilla saa lapset ratsastaa

 Tässä voi vihkiytyä

Puutarha on tehty vieraita varten. Täällä käy paljon lapsiperheitä päiväretkellä. Alueelta löytyy hedelmäpuita ja marjapensaita, japanilainen puutarhakin. Täällä on lehmiä, kaniineja, sikoja, kanoja ja poneja joilla saa ratsastaa. Kotiseutumuseokin löytyy.

  Kotiseutumuseo

 Kesällä on kahvilan pöytiä pihallakin

 Huvimaja on romanttinen paikka vihkiytyä. Tai kastaa lapsi.

Nyckelvikenin tapetteja saa ostaa nykyään.