Balingsholm ja Balingsta

Balingsholm, Balingsnäsvägen 27, Huddinge

Ennen viime joulua halusin päästä joulun aikaan viettämään joulurauhaa pari päivää johonkin kartanoon. Mieluiten joulun ja uuden vuoden välillä. Talvista säätä odotellessa siinä sitten etsiskelin ja mietin että mihinkähän tässä voitaisiin lähteä. Sitten satuin melkein vahingossa löytämään tämän ihanan rauhallisen ja kauniin paikan kun ajeltiin Balingstan ohitse. Mutta talvea ei Tukholmaan tullut. Koko talvena on ollut vain muutamana päivänä hieman lunta, joka sitten suli pois heti.

Tukholmasta on tänne 16 kilometriä. Pendeltågilla/paikallisella shköjunalla pääsee Huddingen asemalle ja siitä bussilla 744 noin 2 kilometriä. Bussi pysähtyy Balingsnäsin koulun luona (kuva alla), jossa on liikennerondelli. Siitä on käveltävä 1,7 km Balingstaholmiin. Omalla autolla ja taksilla pääsee perille saakka mutta bussi ei aja Balingstavägenin tietä koska se on ykisityistie ja päätyy kartanoon. Toinen reitti on ottaa juna Tuholman päärautatieasemalta Flemingsbergiin ja siitä bussilla 865 sitten Balingsnäsin koulun luokse. Kurssikartanon oma auto voi hakea ja tuoda rauatieasemalta kun sopii ajasta.

Balingsnäsin supermoderni peruskoulu

Balingsnäsiin on syntynyt aivan uusi asuinalue. Koulun takana on myös melko uusi asuinalue nimeltä Sörskogen, mutta muuten tällä alueella on kimometreittäin villiä luontoa tai maanvilejysaluetta.

Balingsholmin kurssikeskus sijaitsee Trehörningen nimisen järven rannalla. Ruotsista löytyy noin lähemmäksi 50 Trehörningen nimistä järveä.  Järvi sijaitsee Hanveden nimisellä metsäalueella, jonka sisällä sijaitsee Paradiset /Paratiisi nimien luonnonreservaatti.

Täällä on herraskartanon lisäksi useita sööttejä sivurakennuksia. Balingsholmsvägenin tie valtatie 259 tieltä kartanoon on hyvin kapea. Ensimmäiset puolikilometriä on harvaanasuttua asuinaluetta. Sen jälken on vielä noin kilometri Balingsholmiin. Täällä voi kaksi autoa kohdata vain sitä varten järjestetyillä kohtauspaikoilla. Molemmin puolin tietä on laidunmaata, jossa on hevosia, lehmiä ja lampaita kesäaikaan laitumella. Oikeastaan Tukholman aluella voi pitää eläimet laitumella ympäri vuodenkin,ainakin päiväsaikaan. Kurssikartanon eteläpuolella sijaitsee Balinsgtan suuri maatila, jonne on reilut kaksi kilomteriä.

Balingsholmin kartanon omisti tässä välillä Pelastusarmeija. Huddingen kunta on myösomsitanutkartanon ja vuonna 1984 möi Huddingen kunta kartanon Venäjän suurlähetystölle. Mutta kuntalaiset protestoivat ja kunta sai kartanon takaisin. Kartanon omistaa nykyään Lottie Orrvik. Mutta nykyään kartanosta pitää huolen Orrvikin nuorempi sukupolvi, Oscar ja Erica. 

Sijainti on mitä ihanin. Balingsnäsille annan täydet pinnat. Päärakennuksen lisäksi on pari siipirakennusta ja yksi privaatti huvila jossa kaiketi asuu nykyinen kartanon omistaja. Kaikki on ensiluokkaista. Täällä pidetään myös häitä ja juhlitaan syntymäpäiviä jolloin saattaa olla hieman enempi hässäkkää.

Tämä kartano sijaitsee Södertörnin laidalla lähellä Huddingen keskustaa, ja silti erittäin rauhallisella paikalla luonnon keskellä Trehörninegn nimisen järven rannalla. Huddingen kunnan alueella sjaitsee neljä luonnonreservattia, Flemingsbergsskogen, Orlångan, Paradiset ja Ågestasjön.

Tässä lähellä sijaitsee valtavan suuri Flemingsbergin metsäalue, jossa eksyy helposti, mutta se houkuttelee joukoittain ihmisiä metsään poimimaan marjoja ja sieniä. Tämä on todellista villiä luontoa ja alueella likkuu jopa kuulema susipari, joka on nähty silloin tällöin vilaukselta. Suuri hirvivaara kyltit valtatien varressa varoittaa hirvistä. Kauriita näkee usein niityillä, samoin hevosia ja lehmiä, puhumattakaan villisisoista joista on tullut oikein riesa Tukholman ympäristösssä. Ruotsalaiset eivät syö mielellään villisikaa, ei lihaa muutenkaan, joten vilisikakanta pääsee kasvamaan mahdottomuuksiin. Flemingsbergin metsäalue on Tukholman alueen suurin metsäalue, jossa ei kulje ainoatakaan tietä. Tämä on paratiisi lähellä metropolia. Täällä kasvaa runsaasti erilaisia erikoisia kasveja, joista noin 100 kasvilajia on suojattuja lajeja. Eläinkanta on rikas.

Balingsnäs sijaitsee juuri ja juuri Flemingsbergin metsäalueen ulkopuolella. Metsäalue on luonnonsuojattu alue. Tänne kartanon lähistöön ei tulla koskaan rakentamaan rakennuksia eikä teitäkään lähellekään kartanoa tai Balingstan maanviljelystilaa.

Kartano valmistui vuonna 1906. Kartano rakennettiin arkkitehti Erik Lundrothin piirrosten mukaan. Hän suunnitteli paljon isoja luksushuviloita Djursholmiin ja Saltsjöbadeniin ja oli myös aikansa hovin palkkalistoilla. Lundroth sai kuninkaalta jopa kaksi mitalliakin, Timmermansorden ja Vasaorden mitallit. Kuninags Gustav V antoi Lundrothin suunnitella tämän herraskratanon omalle pojalleen prinssi Erikille. Tarkoitus oli että Erik asuu täällä sen ajan kuin Hagan linna kunnostettiin. Prinssi Erik asui täällä vuoteen 1916 saakka ja kaksi vuotta sen jälken hän kuoli Drottningholmin linnassa Tukholamssa. Erik Gustav Ludvig Albert syntyi heiveröisenä. Hän oli lievästi kehitysvammainen ja hän sairasti epilepsiaa.

 Prinssi Erik Gustav Ludvig Albert 1889-1918

Ruotsin ja Norjan prinssi sekä Västmanlandin herttuas. Erikin isä oli kuningas Gustav V  ja äiti kuningatar Victoria. Erik oli nuorin heidän pojistaan.

Vasemmalta lukien prinssi Oscar ja prinsessa Ebba Bernadotte, joka oli syntyään Munck af Fulkilan suomalaista aattelissukua, prinsessa Ingeborg ja hänen tyttärensä Marghareta, prinssi Carl, prinsessa Teresia, kuningatar Sofia, prinssi Wilhelm, Gustav VI Adolf (kuningas), kuningas Oscar II, kruununprinssi Gustav  V , kruununprinsessa Viktoria, prinssit Erik ja Eugen. Eugenista olen maininnut aikaisemmin täällä.  

Kruununprinssi Gustav V, ruotsalaiset kutsuvat häntä nimellä 'Kurra fem', avioitui  Victorian, prinsessa av Badenin, kanssa jo kruununprinssi ajallaan ja he saivat peräjälkeen kolme poikaa, Gustav VI  Adolf, Wilhelm ja Erik.

Prinssi Erikistä ei ole montakaan valokuvaa, sillä vaikutta siltä, että hovi halusi salata Erikin terveydentilan, ehkä hänen elämässä olonsakin. Sitä paitsi Erikin äiti kuningatar Victoria ei viihtynyt Tukholmassa, eikä avioliittokaan ollut onnellinen, jotan Erikiä hoiti kuka milloinkin. Leskikuningatar Sofia piti seuraa pojille silloin kun he olivat vielä pieniä. Täällä Balingsholmissa Erikillä oli luonnollisestikin palvelushenkilökuntaa.

Erik syntyi Tukholman linnassa ja kuoli Drottningholmin linnassa. Erik oli Ruotsin ja Norjan prinssi sekä Västmanlandin herttuas. Erik oli nuorin kuningas Gustav V:n ja Victoria av Badenin lapsista. Victoriaa ei koskaan kruunattu, sillä hän ehti kuolla kunnes hänestä tuli Ruotsin kuningatar. Victoria kuoli 68-vuotiaana olessaan Roomassa. Hän sai sydänkohtauksen,, johon hän kuoli. Siihen aikaan oli keuhkonkuume yleisin kuolinsyy. Victoriasta kerroin aikaisemmin täällä.

Erikin vanhin veli Gustav Adolfista tuli Ruotsin kuningas vuonna 1950. Erik ei sitä päivää ehtinyt näkemään sillä hän kuoli jo 12 vuotta aikaisemmin kuin hänen äitinsä. Erik eli siis vain 29 vuotta. Hän ei ehtinyt avioitua eikä hänellä ollut jälkeläisiä. Hän vetäytyi omiin oloihinsa eikä juuri koskaan osallistunut kuningasperheen juhliin tai julkisiin menoihin. Häntä kiinnosti musiikki ja geografia.

Erik asui mm Balingsholmissa ja myöhemmin Drottningholmin linnassa odottaessaan että linnan korjaukset valmistuivat. Erik ehti kuolla ennen kuin Hagan linnan korjaukset olivat valmiit. Hän kuoli espanjantautiin, joka oli tappava influenssan alatauti. Sama virus on esiintynyt epidemiana myöhemminkin, viimeksi vuonna 2009, jolloin sitä kutsuttiin nimellä sikainfluenssa.

Prinssi Erikin kuva portaikossa

 Saunaveranda

Joulupöydästä löytyi jopa suomalaisia laatikoita. Varsinkin porkkanalaatikko on ruotsalaisten mieleen. Kurssikeskuksessa on yksi henkilö joka osaa suomea.

Näin kaunista kartanossa olisi jos olisi lunta...

Kaikkialla ympäri Tukholmaa on hevosia niityillä. Ratsastus on yksi suosituimmista urheilulajeista Ruotsissa. Hevostalleja on Tukholman alueella hyvin tiheaään.

 Balingsta gård

Balingstan kartano sijaitsee Balingstaholmin eteläpuoella. Tämä on suuri maatila, jossa on maanviljelystä ja karjataloutta.  Balingstan kartanon tiluksilla sijaitsi aikoinaan koulu, jossa kartanon työväen lapset saivat käydä koulua.

Kartanon lisäksi kartnon päärakennukseen kuuluu kaksi siipirakennusta ja suuri määrä muita rakennuksia. Täällä on myös iso hevostalli. Dipolmaatti Johan Adler Salvius isännöi maatilaa 100-luvulla. Nykyään maa-alueet omistaa Huddingen kunta, joka vuokraa maatilaa. Kartanon päärakennus ja siipiraknnukset ovat yksityisasuntoja. 

Yhdessä vaiheessa Balingstan maatilan rakennukset omisti Pelastusarmeija. Heillä oli täällä vanhustenkoti, nuorisokoti ja lastenkoti pakolaislapsille. Tukholman Läänin Museo on kultturimerkannut nämä rakennukset. Balingsta on ollut asuttua jo viikinkien ajalla. 

Orlångan ja Trehörningen järvien välillä sijaitsee Mörtsjö niminen pinei järvi, jonka ranalla kävi prinssi Eugen maalaamassa tauluja. Esimerksiki kuulusia maalaus nimeltä Våren on maalattu juuri täällä. Taulu on nykyään prinssi Eugenin kodissa, josta tehtiin taidegalleria Eugenin kuoltua. Galleria sai nimekseen Prins Eugens Valdemarsudde, ja se on ehdottomasti yksi Ruotsin upeimmista taidegallerioista ja yksityiskodeista. 

Prinssi Eugen oli prinssi Erikin setä. Prinssi Eugen oli noin 20 vuotta Erikiä nuorempi. Luonnollisestikin prinssi Eugen kävi tervehtimässä Erikiä Balingsholmissa. He ehkä tekivät yhdessä kävelyretkiä tässä ihanassa lunnossa.

Vuodesta 1998 on Balingstan maatila kuulunut Orlångan luonnonreservattiin. Orlångan järven ympäristössä sijaitsee useita maalaiskartanoita ja lukuisia torppia. Huddingen kunanssa sijaistee yhdeksän luononnreservattia ja kahdeksan linnavuorta. 

Balingsta gårdin päärakennus peruskorjattiin vuonna 1987. Kartano on 1700-luvun lopulta. Siihen aikaan kartanon osti aatelisherra Nils Zellén, jonka oli juuri sitä ennen kuningas aateloinut. 

Pankkiiri  Olof Nykopp  korjautti  kartanon vuonna 1919. Arkkitehti Evert Miles sai tehtäväkseen uuskorjata kartanoa. Vuonna 1922 osti Pelastusarnmeija kartanon. Kartanolla ja sen lisärakennuksilla on kulttuurihistoriallinen arvosna juuri sen johdosta että tämä on maatila ja  samalla sukukartano.

Tuossa hollantilaistyylisessä tuulimyllyssä on ollut museo. En tiedä onko se koskaan avoinna enää. Tuulimylly kuuluu Balingstan kotiseutujärjestölle. 

Anna af Zellénin hauta sijaitsee Orlångan järven rannalla yksinäisessä ylhäisyydessään. Anna oli maaherra Johan af Zellénin vaimo. He asuivat Balingstan kartanossa 1800-luvulla ja antoivat karatanolle nimeksi Bahlingstad. Miehensä kuoleman jälkeen Anna hoiti kartanoa yksin.  Anna kuoli vuonna 1846. Heidän pojat sitten ottivat kartanon haltuunsa. Annalla oli torppa nimeltä Charlottendal kesäasuntonaan siinä lähettyvillä Mörtsjön rannalla. 

Orlången järvi

Balingsta sijaitsee Orlången nimisen järven rannalla Huddingen kunnassa. Järvi sijaitsee Orlångens naturreservaatin alueella. Tämä alue sijaitsee vain noin viisi kilometriä Huddingen keskustasta. Luonnonreservaatti on melko aukeata aluetta ja osittain laidunmaata ja osittain viljapeltoja. Balingstan kartanon itäpuolella sijaitsee suoperäinen alue nimeltä Bottnen, jossa on paljon lintuja. Suo on Orlångan järven lahden poukama joka on muuttunut suoksi. 

Charlottendalin torppa

Balingstan maatila sijaitsee Orlången nimisen luonnonreservaatin alueella. Balingstan maatilan alueellahan viljellään maata ja heillä on myös karjataloutta. 

 Modernia arkkitehtuuria Balingsnäsissä

Vaikka tämä alue ei ole kalleinta Suur-Tukholman aluetta, ehkä vielä jopa hieman alle keskivertohintoja, niin silti nämä uudet huvilat maksaa siinä 6-8 miljoonaa kruununa, riippuen pinta-alasta. 

Stenhammars slott

 Stenhammarin linna sijaitsee Flen'issä, Sörmlannin sydämessä

Stenhammar on gods/suurempi maatila, jota kuningas vuokraa valtiolta. Aikoinaan nuorenpana kuningas oli kesät maatilallaan ja osallistui töihin. Silvia ja lapset olivat mukana ja täällä lapset oppivat maatilan ihmeellisyyksiä, karjan- ja metsänhoitoa. Carl Philip oli isänsä kanssa metsällä ja kalassa. Kun lapset kasvoivat niin kuningasperhe alkoi oleskelemaan enempi Ölannnissa Solidenin kesähuvilassaan. Solidenissä ei ole maatilaa, mutta tiluksia sielläkin riittää. Solidenissä  on aivan ihana suuri puisto ja puutarha.  

Kun kuningas haluaa olla yksin, kun hänellä on surua tai stressiä, niin hän vetäytyyy tänne Stenhammariin, se tiedetään. Lehdistö on hienotunteinen eikä seuraa perässä, ei ainakaan tuppaa kovin lähelle. Joskus Silviakin on mukana ja täällä he voivat olla aivan oma itsensä, pukeutua rennosti ja nauttia lunnonrauhasta. Lehdistö kysyy luvan, jos he saavat tulla käymään ja kuningas suostui melko usein veilä siihen aikaan, kun lapset olivat pienempiä.

Kuningas näyttää taulua, mikä kuvaa prinssi Wilhelmiä, joka asui suuren osan elämästään täällä Stenhammarissa. Prinssi Wilhelm syntyi Tullgarnin linnassa vuonna 1884. Hänen isänsä oli Gustav V ja äiti kuningatar Victoria. Wilhelm oli Ruotsin ja Norjan prinssi sekä Södermanlandin herttuas. Wilhemillä oli kaksi veljeä, joista vanhimmasta tuli kuningas Gustav VI Adolf ja nuorempi Erik oli sairaloinen ja lievästi kehitysvammainen. 

Prinssi Wilhelm avioitui Venäjän suuriruhtinattaren Maria Pavlovna Romanovan kanssa, mutta avioliitto kesti vain kuusi vuotta. He saivat yhden lapsen, prinssi Lennartin, joka asui suuren osan nuoruudestaan täällä Stenhammarissa isänsä kanssa.

Kuningas Carl Gustav toivoi aikoinaan että hänen poikansa prinssi Carl Philip ottaisi maatilan huostaansa ja hoitoonsa. Carl Philip on käynyt mm Ruotsin maatalousyliopistoa Alnarpissa, missä hän on myös opiskellut metsänhoitoa. Aikaisemmin hän  opiskeli Lundsbergin koulussa luonnontieteitä. Kuningas onkin sanonut että Carl Philip osaa nämä hommat paremmin kuin hän itse. Mutta Carl Philip ei luultavasti tule koskaan muuttamaan tänne, monestakin syystä. Alkuun häntä ei kiinnostanut asua maaseudulla näin kaukana Tukholmasta, kaupungin huveista ja pitkällä kuningasperheestä. Carl Philip on kiinnostunut suunnittelutyöstä ja tehnyt yhtä ja toista hyvän kaverinsa Oscar Kylbergin kanssa.

Södermanland tai Sörmland

Södermanland on maakunta ja lääni, ja lääniä kutsutaan myös nimellä Sörmland. Södermanland tulee södermännens land/etelänmiesten maa, siis asukkaita Mälaren järven eteläpuolella. Tukholmalaiset sanovat melkein aina Sörmland, vaikka he sillä oikeastaan tarkoittavat tuota suurta saarta Tukholman kaupungin eteläpuolella. Sörmland on Ruotsin komanneksi suurin saari. Södermandlantilaiset haluavat mielellään kutsua maakuntaansa nimellä Sörmland.

Myöhemmällä kivikaudella sijaitsi koko Södermanland veden alla kunnes jääkauden jälkeen hitaasti maa kohosi vedenpinnan yläpuolelle. Viikinkien ajalla oli Sörmlannissa Uppsalan jälkeen eniten riimukiviä. Sörmlannilla oli merkittävä rooli Ruotsin valtion kehityksessä. Sörmlannin vaakunassa on kuvattuna aarnikotka, joka oli myös sen ajan rikkaimman ruotsalaisen herran vaakunassa, nimittäin, Bo Johansson Grip, joka omisti suuret maa-alueet Ruotsista 1300-luvulla. Hän omisti koko Sörmlanninkin ja suuren osan Suomeakin. Tällä kartalla kaikki keltaisella merkatut aluet kuuluivat Gripin tiluksiin.

Gustav Vasan ajalla rakennettiin Sörmlantiin aatelisten linnoja ja herraskatanoita enempi kuin missään muualla Ruotsissa. Suuret maanviljelystilat olivat pääelinkeino Sörmlannissa kunnes teollisuutta alkoi keihittyä esimerkiksi Eskisltunan alueelle. Vanhat linnat ja ruukkiyhteiskunnat houkuttelivat turisteja alueelle. 

Stenhammarin maatila on 2000 hektaaria, josta 1200 on metsää. Tila on alunperin 1300-luvulta. Nykyinen päärakkennus on 1600-luvulta. Kun kuningas Gustav Vasa 1500-luvulla veti rälssikartanoita kruunulle niin tämä kartano joutui Ribbingin aatelissuvun haltuun. Vapaaherra Leonard Ribbing af Zernava oli siihen aikaan alueen maaherra. 

Hovimarsalkka Robert von Kreamer sai maatilan vuonna 1870, joka testamenttasi linnan tiluksineen valtiolle. Testamentissa lukee että maatila on vuokrattava Bernadotten suvun päämiehelle ja ennen kaikkea Södermanlandin herttuaalle. Prinssi Wilhelm oli Södermanlandin herttuas ja myös Carl Philip ja hänen poikansa prinssi Alexander. Kun prinssi Wilhelm kuoli vuonna 1965 niin silloinen kruununprinssi, nykyinen kuningas Carl XIV Gustav sai sopimuksen mukaan vuokrata tiluksia koko elinikänsä. 

Prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian poika Alexander on Södermanlannin herttuas. Tässä heidät on valokuvattu Stenhammarissa viimeisinpänä Stenhamamarin päivänä. Kuninkaalla on perinteenä kerran vuoteen pitää Stenhammarin päivä, jolloin kaikki saa tulla käymään tilalla ja tutustua kuninkaan karjaan ja peltoihin. Varsinkin alueen asukkaat, maanviljelilijät ja rikkaat aateliset, joilla on suuret maatilat, tulevat tänne käymään juuri Stenhammarin päivänä. Kuingas ostaa ja myy karjaa, siis maatilalla on myös karjanjalostusta. 

Södermanlandin herttuas, prinnssi Alexander, tulee varmasti käymään monet kerrat Sörmlannissa ja seuraamaan sen kehitystä.

Tässä kuningas juttelee prinsessa Sofian ja prinssi Alexanderin kanssa Stenhammarin päivänä. Mitä mahtanee kuningas sanoa. Ehkäpä  hän sanoo että onpas poika kasvanut.

Kunings on silmin nähden ihastunut Sofiaan.

Prinsessa Sofia kärrää poikaansa...

Prinssi Wilhelm oli Södermanlannin herttua eläessään ja hän asui täällä Stenhammarissa kuolemaansa saakka vuoteen 1965 ja sen jälkeen on kuningas on vuokrannut maatilaa. Prinnssi Carl Wilhelm Ludvig syntyi Tullgarnin linnassa joka myös sijaitsee Södermanlannissa. Hän oli Ruotsin ja Norjan prinssi. Kerroin hänestä aikaisemmin täällä. Tullgarnista olen kertonut aikasemmin jo täällä. Prinssi Wilhelm on haudattu Flenin hautausmaalle.

Prinssi Wilhem oli avioliitossa venäläisen suurruhtinatar Maria Pavlovna Romanovnan kanssa. Avioliitto kesti vain kuusi vuotta mutta he ehtivät saada pojan nimeltä Lennart.  Maria palasi takaisin Venäjälle  ja avioitui siellä ruhtinas Sergei Putjatinin kanssa, mutta sodan aleutta hän pakeni ensin Pariisiin ja sitten Lontooseen. Hän kiersi kuninkaallisissa hoveissa pitkin Eurooppaa kunnes hän matkusti Buenos Airesiin ja eli siellä lopun elämäänsä.

Prinssi Wilhem suri hajonnutta avioliittoaan. Wilhelm oli kuninags Gustav V:n ja kuningatar Victorian toiseksi vanhin poika. Vanhimmasta pojata tuli seuraava kuninags Gustav II Adolf ja nuoremmasta pojasta Eriksitä Wärmlandin herttuas. Erikinkin elämä oli hyvin melankoolista. Hänellä oli epilepsia ja hän oli lievästi kehitysvammainen. Prinssi Erik eli Balingsholmissa Huddingessa suurimman osan elämäänsä. Siitä kerron myöhemmin täällä, koska Balingsholm on lähellä sydäntäni.

Prinssi Wilhelm ei ollut kovin ilomielinen ja seurallinen hänkään. Eikä ihme, sillä vanhemmat kuningas Gustav V ja äiti kuningatar Victoria elivät erossa suurimman osan avioliitostaan. Isä seurusteli nuorten miesten kanssa ja pelasi tennistä ja äiti oleskeli rakkaansa kanssa Caprin saarella, Saksassa Badenissa sukunsa luona tai Pariissa ja Roomassa. Prinssit elivät erossa vanhemistaan pitkät ajat, mutta leskikuningatar Sofia piti huolen prinssseistä. Kun pojista tulia aikuisia niin leskikuningatar Sofia muutti Norjaan ja eli siellä lopun elämästään. Norjalaiset pitivät erittäin paljon kuningatar Sofiasta. Ja olihan Sofia ollut Norjankin kuningatar vuoteen 1905 saakka. 

Prinssi Wilhelm muutti tänne Stenhammarin linnaan suremaan avioeroaan. Oma äiti oli aikoinaan lähtenyt omille teilleen ja nyt oma vaimokin. Stenhammarissa hän eli 30 vuotta ja suurimman osan ajasta hänen seuranaan oli Jeanne de Tramcourt. Kuten jo nimikin kertoo niin hän oli ranskalainen naishenkilö. Hän oli avioliitossa ruotsalaisen kuvanveistäjä Christian Ericssonin kanssa. 

Vuodesta 1914 lähtien Jeannella oli suhde prinssi Wilhelmin kanssa ja he elivät yhdessä täällä Stenhammarissa kunnes Jeanne menehtyi auto-onettomuudessa vuonna 1952. Prinssi Wilhelm ajoi päin kivipylvästä kamalassa lumimyrskyssä lähellä Stjärnhovin herraskartanoa, kun he olivat matkalla Wilhelmin pojan Lennartin luota. 

Kolmetoista vuotta myöhemmin kuoli Wilhelm täällä Stenhammarissa. Wilhelm ehti matkustella paljon ja kirjoittaa noin kolmisenkymmentä kirjaa, joissa hän kertoi matkoistaan. Viimeisten kolmentoista vuoden aikana hän piti paljon seuraa ainoan lapsensa Lennartin kanssa, jonka hän oli saanut Maria Pavlovnan kanssa vuonna 1909. Lennartin elämä onkin sitten aivan toisenlainen tarina. Hänkään ei elänyt prinssin elämää, vaan hän sanoutui irti tehtävistään ja eli herra Bernadottena lopun elämäänsä. Hän sai kuitenkin Luxenburgilaisen aatelistittelin. Toisten ehkä lisää Lennartista.

Stenhammarin linnaan on noin tunnin matka autolla. Ensin E4 tietä Södertäljen ohitse ja sitten oikealle valtatie 57:lle. Tämä on melkein asumatonta maaseutua kaiken matkaa. Ensin tulee Stjärehov, jossa Wilhelmin poika Lennart asusteli. Sen jälkeen tulee Sparreholmin linna. Pian sitten saavutaankin Flenin pienen kylään ja Stenhammar sijaitsee sen eteläpuolella. Flenin pohjoispuolella sijaiteee Yxtaholmin linna. Flenin kunnassa sijaitsee useita muitakin linnoja, kuten Rockerstadin linna, Vidbyholmin linna, Åkerön linna ja Hälleforsnäsin kartano. Ylipäätään Södermanlandissa on linnoja ja herraskartanoita tiheään.

Tukholmasta tänne Stenhamamriin on noin 117 kilometeriä. Maatila sijaitsee aivan liian kaukana Tukholmasta jotta Carl Philip ja Sofia haluaisi asettua tänne asumaan ja hoitamaan tilaa. Heidän ysävänsä asuvat Tukholamssa ja Carl Philpin työkaveri suunniittelija ja muotoilija asuu myös Tukholamssa. Sofialla on oma järjestönsä Tukholmassa. Nykyään on myös kuningasperheen ajateltava turvallisuuttaan. Turvallisuuspoliisitkin kieltävät muuttamasta Stenhammariin. 

Stenhammarin päivänä laitetaan penkkejä ja pöytiä linnan ruohokentälle missä saa kahvitella. Täällä saa kuka vaan koska vaan kävellä linnan ympäristössä ja metsässä aivan vapaasti kunhan ei mene tuonne linnan pihalle.

 Lehmät katsovat uteliaina vieraita

Kuningas ja kuningatar kuravaatteissa.

Kuningas tervehtii lehmiään

Täällä on kuningas käyttänyt kuninkaallisia vieraitakin. Löysin tämän valokuvan siitä kun Englannin prinssi Charles oli Stenhammarissa vuonna 1969. Valokuva on hovin omilta sivuilta.

Toinen kuuluisa vieras Stenhammarissa on ollut Japanin keisari, joka on suuri Ruotsi-ystävä ja ennen kaikkea keisari ihailee suuresti Carl von Linné:tä. 

Keisari Akihito jo nuorena kävi vierailulla Ruotsissa ja hänelle esiteltiin silloin Sofieron linna ja sen erittäin upea puisto Helsingborgissa. Sofiero on kuningas Oscar ja kuningatar Sofian linna ja puisto. He asuivat kesät Kulla Gunnarstorpin linnassa, lähellä Helsingborgia. Kuningaspariskunta osti tontin, jolle sitten rakennettiin Sofiero, joka sai nimen kuingattaren mukaan. Sofieron puisto on ehdottomasti Ruotsin kaunein ja siellä on käynyt useampikin amerikkalainen presidentti, kuten Eisenhower ja Johnsson, sekä Intian pääministeri Nehru. 

Japani taitaa olla ainoa keisarikunta maapallolla. Keisariperhe ei osallistu yhteisiin kuninkaallisiin menoihin. On olemassa kaksi eri kuinkaallista arvojärjtestystä maapallolla, läsnsimaiset kuningashuoneet ja aasialaiset sultanaatit ja muslimi emiraatit. Tanskan kuningashuone on korkemmalle arvostettu länsimaisista kuningashuoneista ja Ruotsi on toisella sijalla. Assiassa on Bruneinin sulttaani korkeimmalle arvostettu Japanin kesiarin jälkeen. 

Arvovaltsissa tilaisuuksissa tullaan sisään arvojärjestyksessä, niin että arvostetuin henkilö tulee viimeisenä. Tanskan kuingatar ei soalslitu koskan näihin menoihin, vaan hän lähettää aina poikansa kruununprinssi Fredrikin vaimonsa Maryn kanssa tilaisuuksiin. Mutta Fredrik on vain kruununprinssi, joten hän ei voi tulla sisään äitinsä sijasta viimeisenä. 

Japanin keisarin luopuessa keisarian ja antaessan virna pojalleen, oli Ruotsin kuningaa ja Victoria virastan luopuvan keirarrin rinnalla ja Bruneinin sulttani ensimmäisenä arvoasteikolla, koska hän on aasialainen ja näin olen asettuu Ruotsin kuinkaaan eteen arvojärjestyksessä, kun tapahtuma oli Aasiassa.

Kuningatar Elisabetin hautajaisissa oli Ruotsin kuningas ja Victoria arvovaltaisimmat vieraat, koska he ovat länsimaisia, ja Brunein sulttaani toiseksi arvovaltasin iveras. Brunein sulttaani poikansa kanssa ja Carl Gustav Victorian kanssa istuivat toki etupenkillä vierekkäin, mutta Carl Gustav ja Victoria tulivat paikalle viimeisinä. Muut kuninkaalliset saivat istua penkeillä heidän takanaan.

Käykää ihmeessä Sofierossa jos liikutte siellä päin. Helsingborg'kin kuuluu Ruotsin kauneimpien kaupunkien joukkoon. Siitä on vain 20 minuutin lauttamatka Tanskaan Helsingöriin salmen ylitse. Lautta kulkee vuorokaudet ympäri 15 minuutin väliajoin.  Lautalla voi kulkea ilman autoakin. 

Toisella matkallaan keisari Akihito kävi Carl von Linnéen kotipaikalla Hammarby'ssä Uppsalan lähellä. Kolmannella reissullaan hän liikkui Tukholmassa ja sen ympäristössä ja silloin oli kuningas Carl Gustav hänen isäntänä. Neljännen reissun keisari teki vuonna 2007 jolloin hän tuli Ruotsiin juhlimaan Carl von Linnéen 300-vuotisjuhlaa, jota juhlittiin Uppsalan linnassa. Nämä keisarin reissut Ruotsiin ovat harvinaisuuksia, sillä Japanin keisari ei muuten matkusta ulkomaille koskaan.

Kuningas rentouu keväisellä kukkaniityllä

Kuningas sai syntymäpäivälahjaksi siskoiltaan useita lehmiä kun kuningas täytti 60 vuotta. Nykyään kuninkaalla on ties kuinka monta lehmää. Viime vuonna hän osti 90 uutta lehmää. Mutta kuningas lainaa osan lehmiään Valtion maanviljellyopistolle opetustarkoitukseen.