Glad Påsk!

 

Hyvää pääsiäistä!

Kevät on täällä

Kevät on tullut, vihdoinkin!

Oli raskas talvi niin fyysisesti kuin psyykisestikin.

Häradin kirkko

Häradin kylä sijaitsee Sörmlandissa kuten tukholmalaiset kutsuvat Sädermanlandin aluetta, mikä tarkoittaa Sörmlandin regionea siis 'sotemaakuntaa', entistä Landstingenia. Ruotsissahan nämä 'sotemaakunnat' olivat alkuperäinen maan hallitusmuoto, siis jo ennen kuin Ruotsin valtio sai eduskunnan. Niillä oli alkuun monia nimiä ja vasta vuonna 1862 ne saivat virallisen nimen Landstinget, nykyään ne ovat Regioneita. Ruotsissa pidetään regionevaaleja ja  maksetaan veroa Regioneille, kutan on aina tehty. 1540-luvulta lähtien on Ruotsissa ollut eduskunta.

Tuhat vuotta sitten Ruotsin valtio alkoi syntyä, kun valtakunnalla oli sama yhteinen kuningas. Maa oli jaettu useisiin provinsseihin, joilla oli omat lait, tuomioistuimet ja asianajajat, jopa omat kuninkaatkin. Kylissä ja kaupungeissa kuninkaallinen valta oli hieman kaukana.Ihmiset samaistuivat enemmän kaupunkiin, seurakuntaan, piiriin ja maakuntaan kuin valtakuntaan.

Kuninkaat viettivät paljon aikaa matkustellessaan ja tuomitsi erilaisia ​​oikeusjuttuja läänin- ja piirituomioistuimissa ympäri maata. Täällä maanomistajat kokoontuivat tekemään päätöksiä ja hoitamaan oikeutta. Jäljet ​​näistä kohtaamispaikoista ovat säilyneet nykypäivän kunnissa, maakunnissa, lääninhallituksissa ja käräjäoikeudessa.

Kirkkojen ympärille sitten rakennettiin kaplaaninkartano ja kirkkokoulu, lukkarin asunto, köyhientupa ja viljamagasiini. Varsinaista pappillaa=prästgård ei ollut vielä siihen aikaan. Pappilat ilmestyivät sen jälkeen kun kukin kirkko vihittiin käyttöön. Suurn piirtein samaen aikaan kylä sai nimtyksen kirkonkylä. 

Viikinkien ajalla (700-1000 jaa) pystytettiin sinne sun tänne riimukivä, mitkä olivat tunnetujen kyläläsiten hautapaikkoja. Luonnostaan kirkko pystytettiin paikalle missä oli useita riimukiviä, ja kirkon lähettyville järjestettiin kirkkomaa. 

Kirkot rakennettin melkein aina keskelle maanviljelyspeltoja. Hautausmaat ovat myöhempi keksinö. Kartanoiden tonteille rakennettiin 'mangård'/muonamiesten asunto ja tavaroiden säilytyspaikka  ja 'fägårdenissa'  oli kanala, sikala, navetta ja talli.

Häradiin mennään Botkyrkan ja Södertäljen kautta Strängnäsiin E20 tietä pitkin, missä sijaitsee pieni Strängnäsin osa-alue nimeltä Härad, mikä on vuodesta 2016 Härads distrikt. Strängnäsin keskstasta on Häradiiin noin 7 kilometriä. Täällä asuu vain vajaat 1000 asukasta. Tukholmasta on Häradin noin 80 kilometriä. Täällä asuu vajaat 700 asukasta nykyään.

Häradin kirkko

Häradin kirkko vihittiin käyttöön jo 1100-luvulla, siis yli 800 vuotta sitten. Dalbyn kirkko, Lundin seurakunnassa, on vanhin kirkko vuodelta 1060. Puukirkkojakin rakennettiin 900-luvulla mutta ne paloivat tai hajosivat, ja loput puukirkoista raknneettiin  uudestaan kivirkoiksi.

Alkuperäinen kirkko rakennettiin 1100-luvun lopulla ja se koostui nykyisen laivan länsiosasta. Idässä oli luultavasti kapeampi neliönmuotoinen kuori ja lännessä mahdollisesti keskeneräinen torni.

Tällä paikalla seisoi Vårfrubergan luostari

Häradin kirkko kuuluu yhten Vårfrubergan seurakunnan kanssa. Vår Fru tarkoittaa Pyhää Mariaa. Vårfurbergan luostari ooli keskeisen Ruotsin vanhin luostari, mikä sijaitsi nykyisen Kungsbergin kartanon tilukilla, Strängnäsitä pohjoiseen päin.

Häradin kylällä ja kirkolla on erikoinen nimi, sillä 'härad' tarkoittaa pitäjää, taikka oikeastaan seurakuntaa tai taajamaa. Häradillä siis ei ole omaa nimeä lainkaan, ei edes kirkolla. 

Kekiaijalla oli 2/3 seurakunnista aatelisten omistamia alueita. Mälaren järven rannat omisti luostarien ja seurakunnat. Siihen aikaan ei vielä ollut montakaan säätykartanoa Häradin alueella, eikä ollut myöskään aatelisten omistamia tiluksia. Aateliset ja rässiläisethän eivät maksaneet veroja kuten tavalliset kanslaaiset joutuivat maksamaan. 60  keskiaikaista ruotsalaista maakuntaa ona säilyttönet hrad nimityksne. Ne ovat, kuten 1200-luvulla, yhdessä alueen maanviljelijöiden omistuksessa.

Alttarikaappi 1400-luvuta

Tämäkin alttarikaappi on 1400-luvulta

Tämä kaappi on myös 1400-luvulta

Tämä kastemalja on 1200-luvusta, joilloin kirkon runkohuone valmistui. Nämä kiviset kastemaljat ovat aina kirkon vanhinta kalustoa, mutta nehän kestää ikuisuuden.

Krusifiksi 1300-luvulta

Tämäkin krusifiksi on 1300-luvulta

Häradin kirkko on hieman sivussa kylästä, Härads Kyrkvägenin tien varrella, hautausmaan luona, erittäin kauniilla ja ruhallisella alueella.

Häradin alueella on runsaasti riimukiviä, mikä kertoo siitä että täällä on asuttu jo viikinkien aikaan vuosina 700-1000 jaa. Tämän riimukiven nimi on Gökstenen. Riimukiven nimi tulee siitä että kivi seisoo Gökstenen luonnonreservaatissa.

Härad oli aikoinaan Häradin pitäjä, mutta se liitettiin vuonna 1971 Strängnäsiin kuntaan, ja siitä tuli Strängnäsin distrikti. 

Häradin seurakunnassa sijaitsevat Näsbyholmin kartano sekä Häradin asutus- ja kirkkonkylä sekä Häradin kirkko. Häradin pitäjä on peräisin keskiajalta (noin 1000-1500 jaa). Pronssikaudelta löytyy hautakammioita ja sirpaleita. Rautakaudelta löytyy alueelta noin 20 hautausmaata, joissa on kivisijoituksia ja sirpalekasoja. Lisäksi siellä on kolme muinaista linnaa.

Kellotapuli

Tämän riimukiven ympärille rakennettiin asehuone. Kiveä on tallattu kauan ja silti se on hyvässä kunnossa.

Häradin kirkosta on tullut minulle rakas kirkko. Kirkossa pideteään silloin tällöin konsertteja, ei vain urkukonsertteja vaan myös tavallista esitetään  klassista musiikkia. Seurakunta lähettää minulle säännöllisesti e-postia tapahtumista.

Kuten kaikki blogini lukijat tietävät, niin minä olen erikoisesti ihastunut ikivanhoihin keskiaikaisiin kirkkoihin.

Häradin kirkko on osittain 1100-luvulta peräisin oleva kirkko koostuu suorakaiteen muotoisesta naveesta, jossa on suorapäällinen pyhäkkö. Sitä laajennettiin vuonna 1760. Kirkon sisäosia peittävät tähtiholvit 1400-luvulta.

Häradin kirkko oli yksi niistä kirkoista mikä otti käytäntöön oman istumapaikan  penkkiriveillä vuonna 1603. Vielä 1800-luvun lopulla oli kaikissa Södermanlandin kirkoissa penkit ja nimikko-istumapaikat. Stängnäsin tuomiokirkossa otettiin jopa maksu itumapaikasta.

Vuonna 1937 kirkossa tehtiin perusteellinen entisöinti, jonka aikana Strängnäsin tuomiokirkkomuseoon aiemmin talletettuja esineitä, kuten kasteallas 1100-luvulta, pyhäkköarkku 1200-luvun alusta, alttari ja pyhimyskaapit 1400-luvulta, jne., palautettiin kirkolle. Urkuja laajennettiin ja rakennettiin uudelleen vuonna 1938. Pieni maalaiskirkko tekee vaikutelman epätavallisesta kauneudesta etenkin keskiaikaisten taideaarteidensa ansiosta.

Yli 800 vuotta sitten Häradin seurakuntalaiset pystyttivät muurit, jotka nykyään muodostavat kirkon keskiosan. Siitä lähtien monet sukupolvet ovat kokoontuneet tänne palvomaan ja juhlimaan.

1200-luvulla

Häradin kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1100-luvun lopulta. Sitten kirkko koostui nykyisestä navesta, kuoroa lukuun ottamatta, pienet ikkunat etelään.

1500-luvulla

Kanslia rakennettiin ja kirkko sai tiiliholvit. Eteinen, jonka ohitat, kun astut kirkkoon lännestä, on tornin alaosa. Alkuperäinen sisäänkäynti oli etelässä sijaitsevan asevaraston kautta, jota nykyään käytetään lastenhuoneena.

1700-luvulla

Vuosisadan puolivälissä kirkkoa laajennettiin pohjoiseen, vanha sakristi purettiin ja saarnatuoli siirrettiin eteläseinään.

20-vuosisata

Kirkko kunnostettiin perusteellisesti 1930-luvulla, kun suuri itäisen pyhäkön ikkuna vaihdettiin, länsipuolinen sisäänkäynti korjattiin, penkit vaihdettiin ja suuret rautatakaat poistettiin. Sitten hävisi myös hallitseva teline lännessä ja urut siirtyivät pohjoiselle sivutelineelle. Kirkon peruskorjaus tehtiin vuonna 1980. Sitten holvit puhdistettiin ja penkit maalattiin. Myös sisätiloihin tehtiin joitain muutoksia. Etupenkit korvattiin tuoleilla ja pienet urut siirrettiin eteenpäin nykyiselle paikalleen. 2000-luvun alussa kyseiset urut siirrettiin Helgarön kirkon kuoriin.

Onnelista ja rauhallista uutta vuotta!

Onnellista ja rauhallista uutta vuotta!

Lyckligt och fridfullt nytt år!

Toivottaa Donna

Swedenborgsgatan Södermalmilla on Tukholman ihanin kesäkatu  

Rauhallista joulua!

Nytorget, Södermalm

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 

toivottaa Donna Tukholmassa 

PS. Tukholmassa ei ole ollut lunta jouluna maassa 11 vuoteen. Saa nähdä miten käy tänä vuonna, kun lunta satoi tavallista aikaisemmin.

Jouluaatto, lumi pysyi maassa!

Victoria, Daniel, Estelle ja Oscar toivottavat hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Grytan kirkko

Lagundan seurakuntaan Upplannissa kuuluu 12 kirkkoa, joista 10:ssä kirkossa saa käydä. Seurakunta näyttää olevan erittäin aktiivinen, vaikka asukkaita seurakunnassa on vain 3300.

Lagundan 'härad' = Suomessa kihlakunta, kuului keskiaikaiseen ylänkömaahan nimeltä Fjädrundaland. Olen tehnyt aikiasemmin postauksen Lagundan seurakunnasta, joten ei toista itseäni, vaan kerron tällä kertaa Grytan kirkosta.

Lupasinhan minä jo aikaisemmin tehdä postauksen Grytan kirkosta, mikä sijaitsee Lagundan seurakunnassa, Upplannin maakunnassa, mihin kuuluu puolet Tukholman kunnasta. Grytan kirkko sijaitsee hyvin lähellä Örsundsbrota. Järvi on nimeltään Ekoln, mikä kuuluu yhteen suuremman järvisysteemin kanssa.

Grytan kirkko

Grytan kirkko sijaitsee seurakunnan läntisellä reunalla, noin puolessa välissä Upsalaa ja Enköpingiä. Olen aikaisemmin kertonut alueesta ja olen erittäin ihastunut alueeseen. Tämä alue on erittäin historiallista aluetta. 

Lagundan seurakuntaan kuuluu kymmenen kirkkoa, jotka ovat sijoittuneet Biskopskullan ympärille. Biskopskullan, Fittjan, Fröslundan, Girestan, Grytan, Hjälstan, Holmin, Kullan, Långtoran ja Nysätran kirkot.

Jos haluat vierailla jossain Lagundan seurkaunnan kirkoista, olet erittäin tervetullut ottamaan yhteyttä seurakuntatoimistoon (0171-46 00 70, sähköposti lagunda.forsamling@svenskakyrkan.se

Lagundan kuntaa ei enää ole, vaan se liitettiin Enköpingin kuntaan vuonna 1971.  Tällä alueella sijaitsee kirkot hyvin lähekkäin ja kaiken keskellä sijaitsee Sjöön linna suurine tiluksineen. Sjöön linnan omistaa Banérin aatelissuku, joilla on  maanvijelystä, karjataloutta ja metsänhoitoa tilallaan. 

Biskopskulla on Lagundan seurakunnan pääpaikkakunta. Biskopskullan alueen omisti aikoinaan arkkipiispa, joten siitä nimi Biskoppskulla/piispan kukkula. Mutta myös silloinen kuningas Magnus Eriksson 1300-luvulla omisti laajat alueet Biskopskullassa.

Gryta kirkko on keskiaikainen kirkkorakennus, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä Örsundsbrosta koilliseen. Kirkko sijaitsee tasaisessa laaksossa vanhan kuninkaallisen Eriksgatanin varrella Lagundan seurakunnassa Uppsalan hiippakunnassa. Maakuntatie C 589 johtaa kirkkoon. Tie kulkee Salnecken linnan ja sen kahvialn ohitse. (Täällä on yöpymisehdotuksia alueella!)

Tämä alue on erittäin mielenkiintoinen, rauhallista maaseutua ja silti tällä alueella seisoo lukuisia kirkkoja ylhäisessä yksinäisyydessään. Tie 55 on alueen päätie, mikä kulkee Enköpingin ja Uppsalan välillä. Mutta kapeat sivutiet  ovat erittäin antoisia ajella varsinkin kesäkaudella. 

Näitä aikaisia keskiajan kirkkoja on erittäin paljon Upplannin maakunnassa ja melkein kaikissaniistä  on runsaasti kalkkimaalauksia. Upplannissa on myös eniten riimukiviä, noin 1300. Keskiajan lopulla oli kaikki kirkot rakennettu kivestä. Puukirkkoja on ollut ennen sitä, mutta useimmat niistä on palanut poroksi. Sakristia/sakasti on yleensä vanhin kirkon osa, mikä yleensä sijaitsee pääalttarin takana kirkon pohjoisessa päädyssä.

Kellotorneja alettin rakentamaan vasta kun kirkot rakennettiin kivestä romaanisen tyylin mukaan. Puukirkoissa/sauvakirkoissa oli usein matala kellotorni keskellä kirkonkattoa. Kellotornien tarkoitus on ollut  houkutella kansalaiset kirkkoon. 

Grytan kirkko, sijaitsee 2 kilometrin päässä Örsundsbrosta

Grytan kirkon vanhimmat osat rakennettiin jo 1100-1200. Sitä ennen siinä on ollut luultavasti puukirkko, ja tälle alueelle tuli  varhain kristinusko. 1400-luvun aikana kirkkoa rakennettiin uudestaan ​​ja uudestaan, ja siinä oli torni, asevarasto ja sakristi. Sitten myös tiiliholvit rakennettiin ja saivat kauniit maalauksensa, päivätty 1487 ja jotka on luultavasti yhden Albertus Pictorin opetuslapsista tehnyt.

Grytan kirkon luokse löytää kun lähtee ajamaan Uppsalavägenin tieltä kohti Salnecken linnaa ja siitä edelleen tie päätyy kirkon luokse. Näitä kirkkoja pidetään avoinna keksäkaudella turisteja ja ohikulkijota varten.

Biskopskullan kirkko on myös nähtävyys ja se on alueen vanhin kirkko. Täällä oli todennäköisesti kirkko jo 1100-luvulla. Holvissa on myöhäisgoottilaistyylisiä maalauksia, joita kutsutaan Strängnäsin mestarin kalkkimaalauksiksi. Kukaan ei tiedä hänen varsinaista nimeä.

Tämän tyylisiä maalauksia löytyy muuten Södermanlandista. Kuoroholvin kattomaalaukset kuvaavat neljää evankelistaa symboleineen sekä kirkko-isiä Gregoriasta, Ambroseesta, Hieronymuksesta ja Augustinuksesta. 

Kuoriholvin kattomaalaukset kuvaavat neljää evankelistaa symboleineen sekä kirkko-isiä Gregoriasta, Ambroseesta, Hieronymuksesta ja Augustinuksesta. Idässä on maalauksia Mariasta ja lännessä viimeistä tuomiota kuvaavia maalauksia.

Kirkko rakennettiin osittain uudelleen vuoden 1578 tulipalon jälkeen. Perinteen mukaan kirkko sai jälleenrakennustukea kuningas Johan III:lta ja kunnostus saattoi valmistua jo vuonna 1581. Vuosisadan vaihteesta 1800 ja sitä seuraavalla vuosisadalla lisättiin saarnatuoli (1697, luultavasti paikallisen puusepän tekemä) ja alttaritaulu (1752, kuvanveistäjä Olof Gerdman, Tukholma). 1700-luvun lopulla kunnostustyöt jatkuvat: tornin yläosa poistetaan, uudet ikkunat avataan lisäämään valoa ja kaikki holvit maalataan valkoisiksi. Vasta kunnostuksen yhteydessä vuosina 1929-30 kauniit kattomaalaukset tuotiin uudelleen esille uusien sukupolvien iloksi.

Näissä ikivanhoissa keskiaikiasissa kirkoissa ei ole koskaan kellotornia,  vaan kirkonkelloille rakennettiin oma rakennus kirkon lähettyville, klosckstabel/kellotapuli.

Aspnäs

Aspnäsin kartano nykyään, Östervåla

Aspnäs on luonnollisestikin syntynyt Aspnäsin kartanon ympärille, aivan kuten melkein kaikki Tukholmankin asuintaajamat ovat syntyneet. Aspnäs sijaitsee 'syvällä' Upplannin maakunnassa. Sanon 'syvällä', sillä  upplantilainen historia, kulttuuri ja perinne on todellakin 'syvältä'. 

Arkeologisen ja geologisen tutkimuksen perusteella Upplandin maakunnan ensimmäisten asukkaiden oletetaan tulevan lännestä Närken ja Västmanlandin poikki, ainakin 8000 vuotta sitten. Heidän asuinpaikkansa olivat silloin rannikolla. Mannerjään sulamisen jälkeen maanpinnan nousu jatkuu. Upplanti ja itäiset osat Sörmanlandista ovat nousseet merestä. Tukholma oli saaristomerta noin 3000 eaa.Tukholman alueella maanpiannan nousu on nykyään noin 0,5 metriä 100 vuoden aikana.

Upplantilaisilla on erittäin syvällä juuret Upplannissa, eikä he halua muuttaa pois synnyinseudultaan. Ovat ikuisia patriiootteja. Eipä silti, useimmille ruotsalaisille on oma synnyinpaikakkunta erittäin tärkeä. He ovat todellakin oman maakuntansa kasvatteja. Ruotsalaisille kansallismielisyys on suorastaan häpeä. Heillä on jopa erikoinen luonteenlaatukin ja he jos jotka aina kaipaavat takaisin kotimaakuntaansa. Tukholmasta Aspnäsiin on linnunteitä noin 100 kilometriä. Tukholman pohjoisosat kuuluvat Upplantiin ja eteläiset osat Södermanlandiin.

Aspnäs gård aikoinaan, Tämnaren järven rannalla

Tukholmasta on noin 130 kilometriä Östervålaan ja Ösrevålasta noin vajat 10 kilometriä Aspnäsiin, minne on privaatti tie C746-tieltä. Bussi 513 pysähtyy tienhaarassa ja se kulkee Östervålan ja Tierpin väliä. Aspnäsiin on kilometrin matka kävellä. 

Mats Kettilmundsson/Matias Kettilmundinpoika (1280–1326) toimi vuoden ajan rikshövitsman virassa Ruotsissa ja Suomessa (en tiedä onko tälle viralle suomalaista nimitystä, virka tarkoittaa kuninkaan sotaväen päällikköä), ritari, drotsi ja Suomen käskynhaltija. Kettilmundsson syntyi vuonna 1326 Suomessa ja luultavasti kuoli Viipurissa.

Hänet nimitettiin Turun linnan päälliköksi ja häntä kutsuttiin arvonimellä capitaneus Finlandensis eli Suomen päämies. Hänellä oli kuningas Birger Magnussonin toimivalta sekä korkein hallinnollinen ja sotilaallinen valta Suomessa. Matias toi Turun linnaan ritariajan loiston ja järjesti juhlia sekä sisusti linnan arvokkaasti. 

Mats Kettilmundsson asui Upplannissa Aspenäsin kartanossa, mikä oli hänen säätykartanonsa. Aspnäsin korkea-aatelinen suku sai niemensä tämän Aspsnäsin kartanon mukana. Suku asutti nimittäin kartoa 1300-luvulla. 1500-luvulla omisti Trollen, Bossen ja Sparren aatelissuvut kartanon.

Pyhä Brigitta kävi täällä usein rukoilemssa tammipuun alla. Siitä on pystytetty jopa riimukiviki. Tammipuu sijaitsee kirkon luota pohjoiseen päin, minne pääsee polkua pitkin.

Kohteessa C sijaitsee Aspnäsin kirkko

Pyhän Birgitan tammi löytyy kohteesta 11. 

Tämnaren järven ympäri voi patikoida merkattua lenkkiä. Järvi kuuluu Hebyn kuntaan. Järvi on kalarikas järvi. Kalastuslupa vaaditaan. Järvi on myös suosittu patikointi alue.

Harbonäsin säätykartano, sijaitsee vastapäätä kirkkoa

Vastarannalta löytyy upea Nicodemus Tessin (vanhemman) suunnittelema säätykartano vuodelta 1630 ja nimeltä Harbonäs, missä voi yöpyä. Kohteessa A. Kartranon omisti alunperin suomalaista sukua oleva Göran Von Knorringin Tervalammelta ja nykyään Gunnar Axelssonin perhe.

Tämä on enimmäkseen yksityistä aluetta, joten lähin Uppslasta kulkevan bussin 844 pysäkki on reilun 4km päässä 272-valtatiellä. 

Aspnäs sijaitsee kauniin Tämnaren järven rannalla, E4 tien läntisellä alueella. Kylä sijaitsi aikoinaan aivan järven rannalla, mutta jääkauden jälkeinen maannousu on aiheuttanut sen, että kylä sijaitsee nykyään hieman kauenpana järvestä. Kylä on kuuluisa kirkostaan ja säätykartanostaan. Muuten täällä ei asu montakaan asukasta. 

Järven ympäristössä on paljon maajusseja, joilla on myymälä, missä he myy omia tuotteitaan. Alueella myydään mys muita paikallisia tuotteita. Putiikkeja on runsaasti, mutta ne on usein vaikea huomata autosta käsin.

Suuri alue kirkon ympäriltä on nykyään luonnonreservaatti aluetta. Ruotsissa syntyy luonnonreservaatteja historiallisille alueille. Näin taataan ettei alueelle tulla koskaan rakentamaan mitään, vaan se sälytetään entisellään.

Varsinainen Gammal Aspnäs/Vanha Aspnäs sijaitsee kirkon luota etelään päin. Sinne pääsee suoraan Öndbyn bussipysäkiltä.

Aspnäsin kirkko rakennettiin alunperin Aspnäsin kartanon omistajien käyttöön. Siitä syystä kirkkoa kutsutaan nimellä gårdkyrka/kartanokirkko, ja tässä taas tulee tuo sana gård esille, mikä tarkoittaa vaikka mitä, esimerkiksi  pihaa, kartanoa, ja paljon muutakin.

Kirkko rakennettiin 1300-luvulla maatilakappeliksi. Se pyhitettiin Sankt Göranille/Pyhälle Yrjölle/San Giorgio italiaksi. On hvyä muistaa että useimmat ruotsalaiset kirkot rakrnnettiin katollisella ajalla, ja kirkkoja ei juuri muuteltu tai muokattu, kun niistä tehtiin luterilaisia kirkkoja. 

1500-luvulla kirkko paloi. Vuoden 1796 jälkeen kirkko alkoi rappeutumaan ja oli melkein raunioitunut, kun se vihdoin kunnostettiin 1900-luvulla. Vuonna 1962 kirkko vihittiin uudelleen.

Aspnäs gårdkyrka/Aspnäsin kartanon kirkko

Kirkko on suljettu talviaikaan, mutta kesäaikaan on täällä tapana tarjoilla kirkkokahvit vierailijoille. Yhteyttä voi ottaa seurakuntaan puh. 4629222360 ja sopia käynnistä!

Bussi 513 pysähtyy kirkkoon johtavan tien kohdalla Jägartorpin pysäkillä. Parasta sanoa etukäteen kuskille että hän pysähtyy siinä. Bussi kulkee Tierpin ja Östervålan välillä. Bussi tai juna ja bussi Tukholmasta Östervålaan. Tukholmasta Tierpiin junalla.

Aspsnäin kartanon kirkko kuuluu Östervålan seurakuntaan, mihin kuuluu noin 2000 asukasta. Aspnäsin säätykartano myytiin vuonna 1970 Västmanlandin lääninhallituksen kautta Västmanlands Läns Landsting, mikä vastaa paikallista 'sotemaakuntaa'. Östervålan seurakunta osti Aspnäsin kirkon ja siihen kuuluvan puistoalueen.

Kirkko on rakennettu 1300-luvun alussa. Tunnettu mm. koska Pyhä Birgitta on käynyt paikalla. Joskus 1500-luvulla kirkko paloi. Se on kunnostettu useita kertoja ja myös rakennettu uudelleen. Vuoden 1796 jälkeen kirkko sai rapistua, se on ollut myös kartanon käytössä lammasten tilana. Kirkko pelastettiin ja vuonna 1962 arkkipiispa Gunnar Hultgren vihki kirkon uudelleen käyttöön.