Kuninkaan syntymäpäivä

Tämä oli välivuosi, joten kuningas ei halunnut juhlia sen suuremmin syntymäpäiväänsä.  Ensi vuonna kuningas täyttää 80 vuotta, joten silloin tullaan melko varmasti pitämään suuret bileet, halusipa hän tai ei.

Kuningas  juhlii  tänä vuonna vain perheensä parissa, mutta hän ottaa perinteisesti kuitenkin kansalaisten onnittelut vastaan kuninkaan linnan sisäpihalla. Kuninags ei asu Tukholman linnassa vaan hän ja Silvia asuvat Drottningholmin linnassa. 

Tämä on jo perinnee että kuningas ottaa vastaan kansalaisten onnittelut linnan sisäpihalla  aina samaan aikaan kun on linnassa on  vahdidinvaihto. Vahdit/sotilaat kulkevat määrätyn reitin pitkin katuja kuninkaanlinnaan ja vaihtaa vahtivuoroa. Tätä marssia ei tapahdu kuitenkaan joka päivä, mutta usein kesäaikaan, koska turistit ja kesälomalaiset  haluaa nähdä toimituksen.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun herra O'Neill osallistui kuninkaallisiin menoihin. Se on huomattu että kuningas on pannut ruotuun niin O'Neilin kuin muutkin perheen jäsenet. Vaikuttaa siltä etetä Herra Chris O'Neilin vevlollisuuksiin kuulu osallistua määrättyihin tapahtumiin Madeleinen rinnalla, vaikka hän ei vaikuta enää asuvan Madeleinen kanssa.Luultavasti kuningas on vaatinut että heidän on esiinnyttävä kaveriena, jotta ei synny skandaalia. Se on huomattu että Madeleine pitää metrin väliä Chrisiin, eikä he kulje koskaan hänen kanssaan käsikädessä.

Työt kutsuvat kuningasta ja Silviaa, sillä he matkustaa Iso-Britanniaan valtionvierailulle. Ruotsissa ei käytetä sanaa edustaa kuninkaallisten yhteydessä, vaan he tekevät työtään. 

Kuningatar Elisabethin aikana ei kuningas ole käynyt Iso- Britanniassa. Syy siihen on ollut se, että Elisabeth suuttui, koska kuningas ei halunnut mennä naimisiin prinsessa Annen kanssa. Iso-Britannian nuorempi hoviväki ei edes ole terveetineet Ruotsin nuorempia kuninkaallisia, kun he ovat tavannet urheilukilpailujen aikana samassa kuinkaallisessa lehtarissa. Kansainvälisten kuninkaallisten sääntöjen mukaan ensin tulevat paikalle vähemmän arvovaltaiset kuninkaalliset, jotka käyvät istumaan takapenkille. Viimeisinä tulevat eniten arvovaltaisimmat. 

Järjestys tulee kunkin kuningashuomneen iän mukaan. Tanskan kuuluu tulla viimeisenä, mutta kuningatar Marghrete ei koskaan osallistunut kuninkaallisin menoihin, eikä käynyt valtioviereiluilla. Ulkomailla ylipäätään ani harvoin. Paitsi Ranskassa  missä hänen miehellään oli kartanotila.

 

Marghrete tosin kävi joka kesä tapaamassa Ruotsin kuninkaallisia, koska hänen äitinsä oli Ruotsin prinsessa. Joten Ruotsi on tullut melkein kaikissa menoisssa viimeisinä. Japanin keisarin virkaanastujaissa oli Ruotsi arvovaltaisin kuningashuone.

Prinssi Carl Philip on joka vuosi perinteisesti Borggårdenilla/linnan sisäpihalla kuninkaan syntymäpäivänä. Hänen roolinsa on muutaman muun sotilaan kanssa seisoa kuninkaan seuran ja vahtina.

Tänä vuonan Victorikain pääsi samaan joukkoon, koska hänellä on nyt kadetin palvelutaso armeijassa. Carl Filip on majuri arvoltaan.

Kevät

'Kungsan' eli Kungsträdgården

Kungsträdgården on puisto-alue keskellä Tukholmaa. Alunperin puisto kuului kuninkaalliselle hoville, siksi sen nimi on kuninkaanpuisto. Puistossa pidetään erilaisia tapahtumia, noin 200 tapahtuma vuosittain. Puisto on Tukholman ehdottomasti tärkein kohtauspaikka. 

Keväällä siinä huhtikuuan puolessa välissä kukkivat kirsikkapuut puiston pohjoisosassa houkuttelevat paljon vierailijoita. Tukholmassa ei tarvitse etsiä kaunista puistoa ulkolounaalle tai viherkävelylle, sillä puistoja on myös runsaasti keskikaupungillakin. 

Joka kevät Kungsträdgårdenin kirsikkapuut puhkeavat kukkaan, upeassa vaaleanpunaisessa spektaakkelissa. Monille tukholmaisille tämä merkitsee kevään lopullista tuloa. Puistossa on yksi kahvila Tehuset, mikä on avoinan joka päviä kello 10-22. 

Muuten suosittelen mennä kulman taakse Norrmalmastorgetille ruokailemaan. Puistoalueen ulkopuolella on useieta hyviä ruokapaikkoja kuten libanonilainen Meza Louge, Hamngatan 6. Kohtuuhintainen!

Oopperakellarin Bakfickan/Takatasku sijaitse lähellä, Jakobsgatan 12, Jakobin kirkon kupeessa, on ehdottomasti yksi parhaista louanspaikoista. Avoinna kello 11.30-22. Ruokalistalla on yksi ruokatarjous kullekin päivälle, sekä A la Carte tarjoulu. Suosittelen!

Norra Benikenbrunken 2, Gamla Stan

Norra Benickebrinken 2

Årstaviken, siltojen allakin kukkii...

Tukholmassa ei säästellä, kun kevät tulee, vaan ympäri kaupunkia 135 paikkaan  istutetaan mahdottomat määrät kukkia. Kuoska kukat kukkivat eri aikoihin niin kunta on istuttanut erilaisia kukkia, mitkä kukkivat vuorotellen.

Tukholman kaduilla ja aukioilla on jo noin 45 000 puuta. Lehmus, vaahtera ja tammi ovat yleisimpiä lajeja. Mutta nyt kaupungista tulee entistä vihreämpi. Suuremmat alueet tulevat tulevaisuudessa varjostamaan puiden latvuksia. Uuden puun istuttaminen kaupunkiympäristöön maksaa viheralueille 35000 - 50000 SEK ja päällystetyille alueille noin 150 000 SEK.

Järntorgetin tori Gamla stanissa on yksi suosituimmista paikoista. Torin ympäristössä on ruokapaikkoja ja kahviloita vieri vieressä. Cava on tukhomlalaisen, varsinkin naisten, mielijuoma.

Oma ehdoton suokkini on Järnet Bar och Restaurang, mikä sijaitsee kulman takana Österlånggatanilla. Yksi parhaista tukholmalaisiat lounasravintoloista omasta mielestäni! 

Jos olet Gamla Stanissa, vierailu Järnetiin on pakollinen! Tämä kodikas paikka tarjoaa uskomattomia taivaallisen hyviä ruokia ja viehättävän ilmapiirin, ja täydellisen ikimuistoisen ateriaan. Henkilökuntakin on Tukholman parasta.

Kesäiltoina voi istua kadullakin

Alunperin tämä paikka oli tarkoitettu yksinasujille, jotka töiden jälkeen olivat tervetulleita tänne rentoutumaan. Pian eläkeläisetkin löysivät tämän ihastuttavan kotoisen paikan ja tukholmalaiset alkoivat suositella paikkaa turisteillekin. Afterwork järjestetään tiistaista perjantaihin viinien, käsin poimittujen oluiden ja juomien kera. 

Töitten jälkeen kello  16-19 ovat  juomat halvempia

Ravintolassa on tarjolla päiväaikaan kohtuuhintaisia lounasruokia, mutta illalla pieniä ruotsalaisen keittiön ruokia, mutta vaikutteita sekä idästä että lännestä. Tartarit, kroketit ja silakka ovat esimerkkejä siitä, mitä voit tilata valikosta. Silakan hja lohen takia minä menen sinne, koska silakkaa ei kaupoista löydy. Ravintolan tilat ovat laajat, mutta nykyään on tungosta hieman myöhemmin töiden jälkeen, joten parasta on varata pöytä jos aikoo ruokailla illasta.

Ajatuksena on, että voit viettää koko illan ja hengailla kulmasohvalla, juoda töiden jälkeen baarissa tai vierailla ravintolassa niin pienissä kuin suurissakin ryhmissä.

Kesäaikaan on pöytiä katettu myös Österlångatnin kadulle. Jos on nälkä,  niin eikun tänne vaan!

Gamla stanissa on yksi paikka missä tukholmalaiset mielellään kohtaavat toisiaan  ja istuvat kauan. Heti kun vähänkin aurinko paistaa, sillä aurinko ei näyttäydy Tukholmassa 5-6 kuukauteen, alkaa tukholmalaiset vaeltaa, osa menee rannoille istumaan ja osa Gamla staniin kahville.

Adolf  Fredrikin kirkkomaa, Vasastan

Tukholmassa puhekielessä kutsutaan alueita usein kirkon nimen mukaan. Täällä Adolf Fredrikin  kirkkomaalla on muun muassa Olof Palme haudattuna.

Sankt Eriksplan kevällä on yhtä kukkaknmerta

Sankt Eriksplanin kolmion muotoisessa lasirakennuksessa Bonniers Konsthall esittelee taidetta kaikkialta maailmasta. Täällä voit tavata sekä jo tunnettuja artisteja että niitä, jotka eivät ole vielä löytäneet tietään laajemman yleisön luo. Asiantuntevien oppaiden avulla täällä tarjotaan toimintaa sekä lapsille että vanhempainvapaalla oleville. Bonniers taitaa omistaa useimmat suomalaiset päivälhdetkin.

Thielska galleriet, Sjötullsbacken 8

Thielska Galleriet on taidemuseo Blockhusuddenissa Etelä-Djurgårdenissa Tukholmassa. Se sisältää rahoittaja ja taiteenkeräilijän Ernest Thielin kokoelman pääosin ruotsalaisia ​​maalauksia noin 1900-luvulta.

Saarnipuu kukkii

Valkovuokot ovat Tukholman yleisimmät villit kukat. Niitä on kaikialla.

Sinnernans Trädgård on esnsijaisesti tarkoitettu vainhainkodin asukkaille,  missä saa kuka vaan käydä istuskelemassa. Tämä on Vasaparkenin puistoalueen erillinen osa. Täällä on runsaasti erilaisia kukkia ja puita. Puiston vieressä sijaitsee Sisu Herrgård, mikä vaikuttaa olevan suomea puhuville vanhuksille. En tiedä onko se vaatimus...

Olen tehnyt Sinnernas Trädgårdenin puutarhasta postauksen täällä!

Kyltissä  lukee  "Ajattelun aika" tai parempi käännös on ehkä "aika ajatella".

Slussen

Liljeholmin silta

Liljeholmsbron silta on kaksois-klaffisilta, mikä aukaistaan korkeammalle laivaliikenteelle silloin tällöin. Toinen klaffisilta on Danvikenissä, mistä lahden vesi juoksee Itämereen, tai Saltsjö'hön/Suolamereen, kuten tukholmalaiset sitä nimittää. 

Slussenin vanha silta taustalla ja uusi niin sanottu Gudlbron silta edustalla.

Slussen on kanava, sulku, joka erottaa Itämeren Mälaren järvestä. Slussen sijaitsee keskellä Tukholmaa ja on aina ollut todellinen pullonkaula, jonka kautta on useimmiten pitänyt kulkea. Vielä tänäkin päivänä pohjois-itä suunnassa kulkevat joutuvat kulkemaan ainakin melko läheltä Slussenia ja julkinen liikenne kulkee suurelta osin Slussenin kautta. Lännestä päin taas Tukholman pohjois- ja eteläpuoli on helppo lähestyä, jopa itäiseltäkin puolelta pääsee helposti keskikaupungille.

Slussenin metroasema avattiin 50-luvulla, ja sitä ennen Slussenilla pysähtyi raitiovaunut. Tukholman enismäien raitiovaununlinja alkoi kulkemaan vuonna 1910 Kunsholmenilta Slussenin kautta Enskedeen. Metroliikenne alkoi vuonna 1950. Slussenilla kohtaa metron vihreä ja punainen linja. Slussenilla sijaitsee myös Saltsjöbadenin paikallisjunan pääteasema. Täältä lähtee myös bussit Nackaan ja Värmdöseen. Bussipysäkit sijaitsee Södermalmstorgerilla ja Katarinavägenillä.

Slussen on nykyään Tukholman läänin toiseksi suurin likkennesolmu ja Ruotsin eniten likennöity ja suurin bussien kohtauspaikka. Pävittäin Sussenilla vaihtaa kulkuneuvoa noin 150 000 henkeä. Busseilla kulkee noin 50000 ja metrolla 80000 henkeä päivittin ja paikallisjunalla loput. Aamuruuhkassa ajaa noin 220 bussia tunnissa Slussenin kautta.

Tämä vanha Slussenin alue on purettu ja rakennettu uudestaan.

Ravintoa Strömmen, ennen vanhaan 

Slussen rakennettiin vuonna 1935 eräänlaiseksi liikennesolmuksi. Tuolla maanalla on niin metrojunalinjoja kuin bussilaitureitakin. Tässä vasemmalla sijaitsee myös Saltsjöbanan paikallisjunan laituri. Kaiken lisäksi tässä on Slussenin kanava, joka valmistui jo hieman aikaisemmin 30-luvulla. Alkuun tästä kulki myös raitiovaunulinja ohitse. Alkuperäisen sulun nimi oli Karl Johansslussen.

Slussenin rakentamien oli suuri projekti siihen aikaan. Tarvittiin neljä arkkitehtiä joista yksi kävi opiskelemassa liikennearkkitehtuuria USA:ssa. Suunnitelu oli siis erittäin hyvin tehty ja tulos oli mestarillinen. Alueen sydän tuli olemaan alueen keskellä joka rakennettin komikerroksiseksi.  

Tässä keskellä kohtasi kolme tietä toisesna kolmella eri tasolla. Kaiken tämän päälle tehtiin ravintolarakennus ja sen alle  joitakin myymälöitä ja yleiset vessat. Mutta kenellekään ei tullut mieleenkään että väkiluku tulee kasvamaan ja auto- ja juanaliikenne lisääntymään sen myötä. Kehitys on kulkenut nopeammin kuin kukaan olisi aavistanutkaan.

Gondolen on  ravintola tuolla ylhäällä. Kuvassa vasemmalla on Katarinahissen mikä tulee jäämään jäljellä vielä uusrakennuksen jälkeenkin. Hissistä lähtee kävelysilta Katarinavägenin tien ylitse Södermalmille.

Katarinan kävelysilta jatkuu vielä rakennuksen toisella puolellakin. Silta kulkee korkealla Katarinavägenin ylitse Katarinabergetin päälle.

 Katarinan kävelysilta johtaa Mosebacken torille.

Slussenia on rakennettu uudestaan moneen kertaan, varsinkin uusia siltoja on rakennettu. Jatkuvasti on puhuttu siitä suuresta peruskorjauksesta joka on edessä, mutta moni on luullut ettei sitä taida ikinä tulla. Slussen on se aihe josta tukholmalaiset keskustelvat eniten. Slussenista on kaikilla oma mielipiteensä.

Kun Centralbron sillat rakennttiin niin se auttoi hyvin paljon liikkumista ja ennnen kaikkea säästyttiin kulkemaan Sluessenin kautta. Säderledstunneli etelästä päin johtaa Centralbron sillalle, mikä kulkee Gamla Stanin kautta päärautatieaseman taakse ja siitä edelleen pitkin Klarabergin rantaa Karoliinisen sairaalan ja Karolinisen instituutin luokse, missä tie kohtaa E4 ja E20, jotka ovat osa Tukholman kehätietä.

Centralbron silta Gamla Stanin ja Riddarholmenin kohdalla. Metrojunat kulkee myös siltaa pitkin. 

Tuo talo Srömsborg, kuvassa keskellä on ollut kauan suomalaisten suosima tanssipaikka. Ruotsalaisethan ei erityisemmin  tanssista välitä. Syyskuusta 2023 lähtien täällä on toiminut myös Ukrainan instituutti Ruotsissa. 

Centralbron silta ja pohjois-eteläsuunnan liikenneväylä (kuvassa) on tarkoitus liittää Tukholman kehätiehen, joka on vain osittain valmis. Ne tien pätkät, jotka ovat valmiina eivät ole koskaan kuuluneet kehätie suunnitelmaan.Vasta myöhemmin keksittiin että kehätiekin voitaisiin rakentaa. Mutta ennen kuin se on valmis niin siihen menee yksi ikäpolvi vielä.

Toinen pullonkaula on Södermalmin saaren eteläisellä puolella Gullmarsplanin ja Skanstullin välissä. Tässä kohtaa on jo nykyään neljä siltaa Årstavikenin lahden ylitse.

Tukholma on hankala kaupunki liikkua, varsinkin kaupunkia tuntemattoman, mutta Tukholma on myös vaikea suunnitella ja rakentaa. Vettä ja saaria on joka puolella, harjuja ja korkeita jyrkkiä kallioita. Tukholman väkiluku kasvaa noin 30 000 uudella asukkaalla vuosittain. Sen lisäksi Tukholmassa käy myös väkeä töissä päivittäin Uppasalasta, Södertäljestä ja Nynäshamninsta käsin.

Söderledstunneli valmistui vuonna 1984. Tunneli kulkee noin 1,5 kilometriä pohjoiseen ja yhtä pitkän pätkän etelään päin Tukholman keskustasta. Kun tunneli valmistui niin se jo helpotti paljon, mutta aamuruuhkissa tunneli tahtoo jumittua. Liikennettä on enempi kuin mitä alunperin laskelmoitiin.

Pitkä Johanneshovsbron silta liittää etelästä päin kulkevan Nynäshamnintien Söderledstunnelliin. Silta on melkein 800 metiä pitkä ja sen alla ja vieressä kulkee jo ennestään Skansbron, Skanstullsbron ja Fredrikadalsbron.

Liljeholmsbron/Liljeholmin silta on kolmas pullonkaula, joka tukee lounaista liikennettä. Tässä kohtaa kulkee metrojunat veden alla. Pitkänmatkan junilla, ja paikallisilla sähköjunilla on oma siltansa keskellä lahtea, Årstabroarna. 

Alkueperäinen Årstabroarna 

Nykyään Årtsabroarna on kaksi siltaa vierkkkäin

Stadsmuseet/Kaupunginmuseo,  Slussen

Museo on juuri tällä hetkellä suljettu. Museo on luvattu avattavaksi kesäksi 2018. Nimittän, nyt kun vihdoinkin aloitettiin se kauna odotettu Slussenin uuskorjaus niin samalla oli hyvä tehdä täysremontti kaupnginmuseossakin. 

Museo on siis jäljellä, mutta kaikki muu museon edustalla on muokattu uuteen uskoon.

Huom! Tämä ei enää pidä piakkaansa. Alue on uusrakennttu, mutta silti suosittelen ottaa bussi satamasta, sillä sieltä on noin 1,5 kilometriä jo yksistään Slussenille.

Satamasta voi sen sijaan lähteä Folkungagatania pitkin Södermalmille ja sitä kautta sitten metrolla tai bussilla keskustaan, jos niin haluaa. Suosittelen lähteä Folkungagatnaille, sillä ei kanaata joka kerta lähteä Tukholman keskustaan, missä ei ole mitään ihmellistä nähtävää, vaan menneä sen sijaan tutustumaan ihanaan Södermalmiin. Tulette yllättymään!

Tämä rakennsuhomma tulee kestämään vielä kauan ennen kuin se valmistuu, vaikka vasemman puoleinen ajokaista Slussenilta Gamla Staniin alkaa olla päällisin puolin jo melko valmis.

Arkeologit ovat kaivelleet Kaupunginmuseon (Huom! Ilmainen sisääpääsy museoon)  ja Slussenin alla.

Ryssgården/venläistenpiha on nimeltään tämä torialue Slussenin metroaseman edustalla. Nimensä se sai siitä että venäläiset seilasivat 1600-luvulla laivoillaan Slussenille myymään tavaraa. Venäläistä perinnettä on myyntitori Slussenilla.

  

Sitten syttyi sota Ruotsin ja Venäjän välille ja venäläiset teljettiin lukkojen taakse torin reunalla sijatstevan nykyisen Kaupunginmuseon kellariin. Siihen aikaan rakennus ei ollut museo vaan kaupungintalo. Maan alla on paljon historiaa. Mitä syvemmälle kaivetaan, sitä kauemmaksi ajassa päästään.

Kaikki tämä rakennetaan uudestaa. Bussipysäkit poistetaan ja uusi bussiterminaali tehdään tuonne kallion sisään.

Ruotsi ja Venäjä ovat sotineet kymmenen kertaa ja Ruotsi ja Tanskakin ovat sotineet keskenään kymmenen kertaa. Ruotsi onkin se maa maapallolla, mikä on sotinut eniten. Silti Ruotsissa ei ole ollut sisällissotaa.Vielä nykyäänkin ruotsalaisten maltillisella luonteella pystytään tekemään konsesuspäätöksiä ilman kinastelua ja riitaa. Ruotsin eduskunnassa ei riidellä koskaan.

Vaikka kuningas Kaarle XII oli merkittävä kuningas ja sotilasjohtaja, hänen sodankäyntinsä oli Ruotsille myös kallista. Pitkäaikainen sodankäynti osaltaan heikkeni ja lopulta menetti maan suurvalta-aseman. 

Tästä huolimatta Kaarle XII on edelleen merkittävä hahmo Ruotsin sotahistoriassa ja karolingisen sotilasperinteen symboli. Saman perinteen mukaan useimmat ruotsalaiset kuninkaat olivat nimeltään Karl tai Carl. Nykyinenkin kuningas on Carl nimeltään.

Uusi Slussen, vaikka se tulee viemään aikaa kunnes se on valmis.

Uusi Slussen rakennetaan Tanskassa ja tuodaan osina Tukholmaan. Uusi silta Slussenin ja Gamla Stanin välillä tuotiin Kiinasta erikoisella kiinalaisella aluksella, millä kuskataan vain siltoja.

Tässä tulee guldbron/kultainen silta Kiinasta Tukholmnaan

Tukholmassa pyöräillään enempi ja enempi, ei kuitenkaan niin moni kuin Köpenhamnissa tai Malmössä.

Mälarterassen tai Mälartrappan

Nyt sai Atrium Ljungberg viimeisenä luvan rakentaa Mälatrerassin Slussenille. Kuten yllä kuvassa näkyy niin rakennetaan kohtaamispaikkoja, kommunikaatioita ja yhteensä kuusi ravintolaa yhteen. Joten se kestää ennen kuin Slussenin alue tuee olemaan täysin valmis.

Tämä on uusin valokuva Slussenilta. Mikä mahtava muuri Södemalmin puolella. Monet tukholmalaiset pettyivät uuteen Slusseniin,  mitä on odotettu haartaasti kymmeniä vuosia. Moni tukholmalainen järkyttyi kun sai nähdä tuon muurin ja nuo leveät ja jyrkät portaat. Muuri ikään kuin erottaa Södermalmin saaren Tukholman keskustasta.

Busiliikenne Nackan kunnan suuntaan itään päin kulkee nykyään Saltsjöutfartenia pitkin. Slussenilla on edelleenkin bussipysäkki, missä pysähtyy (kuten ennenkin) muun muassa bussit 2 ja 3. Katarinavägenillä pysähtyy (kuten ennenkin) bussit 2, 53 ja 55. Kaikilla näillä manitsemillani busseilla pääsee Viking-linjan sataman bussipysäkiltä Slussenin ohitse keskustaan. 

Viking-linjalla on oma bussi millä pääsee satamasta Tukholaman keskustaan Cityterminaaliin. Suosittelen! 

Matkalippuja myydään laivalla! Luultavasti laivalla myydään myös matkalippuja Tukholman paikallisliikenteeseen.

HUOM! Vikinglinjan satamarakennus on avoinna vain kello 6.30–7.30 ja 18.30–19.50. 

Slussenin metroaseman sisäänkäynti nykyään

Mälarterassen on kuvassa keskellä oleva rakennelma, missä on vihreä katto. Rakenus tulee olemaan takuu varmasti Tukholman yleisin kohtauspaikka! 

Tämä uusi Slussen tulee olemaan viides versio kuningatar Kristinan slussenin rakentamisen jälkeen vuonna 1642.

Tätä aluetta kutsutaan nimellä Vattentorget/vesitori. En kyllä ymmärrä mikä niiden tarkoitus on. Luultavasti vain kohtauspaikkaa. Olisiko voitu rakentaa pieniä altaita ja altaiden välille  kasvillisuutta.

Tukholmalaiset ottaa aurinkoa odotelessaan Slussenin remontin valmistumista.