Nobelviikko

 

Nyt on vuotuinen Nobelviikko meneillään, ja huomenna on varsinainen Nobelin juhlapäivä. Nobelilla ei ole mitään tekemistä valtion tai Tukholman kunnan kanssa, vaan tämä on Nobelin säätiön juhla, jollin Nobelin säätiö jakaa palkintoja ansioituneille henkilöile. 

Alfred Nobel sääti testamentissaan että hänen varoistaan on jaettava joka vuosi palkintoja/varoja ansoituneille tiedemiehille ja -naisille ja kirjailijoille. Palkintosumma on nykyään 11 miljoonaa kruunua per palkinnonsaaja. Joten Nobelin säätiöllä on mistä jakaa!

Säätiö saa olla tyytyväinein että Nobelin viikko sattuu joulun alustalle, sillä Tukholman kapunki on juuri nyt täydessä jouluvalaistuksessaan ja tunnelma on korkealla. Tunnelma on kuin  satumaailamssa. 

Niin Nobelin juhla kuin joulukin sattuu pimeimpään aikaan. Tukholmassa ei ole lunta joten valokoritseilla on saatuu viihtyisä tunnelma aikaan. Tällä viikolla tulee Tukholmaan paljon ulkommalaisia vieraitakin ja paljon mediaa. Useat heistä tulee ottamaan Tukholmassa vastaan uuden vuodenkin. 

Tässä alla on video missä näytetään palkintojen jako ja bangetti. Video on 1,50 tuntia pitkä, joten se kysyy kärsivällisyyttä katsoa kokonaan!

Toivotan teille kaikille lähellä ja kaukana oikein hyvää ja rattoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2026 💕!

Tukholma joulutunnelmassa

Tämä video on 'Vika och Vikan näkemys' Tukholmasta. Hän itse kertoo: " Täällä on Ruotsi! Suloinen, viihtyisä ja kaunis Ruotsi minun silmin nähtynä! Nimeni on Vika ja perheeni ja minä olemme asuneet Ruotsissa seitsemän vuotta (luultavasti venäläisiä maahanmuttajia, joita asuu melko vähän Ruotsissa).

Joka viikonloppu matkustamme ympäri Ruotsia ja vierailemme eri mielenkiintoisissa paikoissa Tukholmassa. Täällä jaan kauneutta ja hyödyllistä tietoa, josta ihmiset eivät puhu muuttaessaan Ruotsiin. Kun olemme lomalla, julkaisen kanavallani vlogeja lämpimämmistä ilmastoista."

Vuonna 2023 turistiyöpymisiä oli Tukholmassa 15,2 miljoonaa, (68,2 miljoonaa yöpymistä koko Ruotsissa). Joulunaikana turismi vastaa melkein kesäkauden turismilukuja, varsinkin Suomessa! Tuosta videsotakin huoma etetä tukholmalsite kävelee ilman päähinettä ja turistit pakust takit päällä ja myssyt päässä. Tänään on +7 astetta C Tukholmassa.

Kesä-elokuu 2024, on ollut fantastinen matkailukausi Pohjoismaissa, ja neljä maata, Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi, raportoivat ennätykselliset matkailijamäärät. Kolmessa Pohjoismaassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, yöpymiset lisääntyivät edelliseen kesään verrattuna. 

Ruotsi houkutteli eniten turisteja lähes 29 miljoonalla rekisteröidyllä yöpymisellä (kesä-elokuu 2024). Näistä 29 miljoonasta yli 3 miljoonaa yötä (kesä-elokuu 2024) vietettiin Tukholmassa, siis noin miljoona trutia per kuukausi. Tanskassa yöpymisten määrä oli sama kuin edellisenä kesänä.

Kaikista pääkaupungeista, Kööpenhaminasta, Helsingistä, Oslosta ja Tukholmasta,  Helsingissä rekisteröitiin eniten yöpymisiä. 1,6 miljoonalla yöpymisellä kasvua oli 14 prosenttia edelliseen kesään verrattuna. Oslossa oli ennätysmäärä ulkomaisia ​​yöpymisiä, kun taas Helsinki houkutteli enemmän kotimaisia ​​turisteja kuin koskaan ennen, mikä teki siitä kaupungin historian parhaan kesän.

Meidän perheessä lopetettiin joulunviettäminen jo kauan sitten kun lapset kasvoivat täysi-ikäisiksi. Me ei saada millään konstilla sitä oman lapsuutemme joulutunnelmaa aikaan.

Me luultavasti lähdetään käymään Roomassa, mutta tullaan jouluaatoksi kotiin, koska me ollaan lupauduttu olemaan pari viikkoa  kissavahteja. 

Gamla stan

Tyypillinen sumuinen ja pimeähkö talvipäivä Gamla stanissa

En ole tehnyt Gamla stanista postausta, vaan useampia erillisiä postauksia. Syy siihen on se että Gamla stania on hankala käsitellä kokonaisuutena. Postauksesta tulisi julmetun pitkä. Mutta ajattelin kuitenkin tehdä lyhyen historallisen postauksen Gamla stanista, sillä Gamla stanistahan Tukholma syntyi 1200-luvun keskivaiheessa.

Tukholman synty 1200-luvulla liittyy läheisesti Itämeren ja Mälaren-järven välisten vesiväylien hallintaan. Mälaren-järven pohjoisrannan rikkaalla maaseudulla olivat toistuvasti käyneet ryöstelevät merenkulkijat, jotka luultavasti tulivat nykyisen Viron ja Karjalan alueelta.

Ruotsin hallitsija Birger Jarl (1248-1266) perusti Tukholman 1200-luvun puolivälissä, mutta vasta 1600-luvulla kaupungista tuli tärkeä rooli Ruotsin pääkaupunkina. Bjälbo-suku oli suku, johon kuului Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita 1200- ja 1300-luvulla. Suvun kuuluisimpia jäseniä on Birger-jaarli.

Alkuperäinen  Tuskholman keskusta koostui Stadsholmenin saaresta sekä Riddarholmenin, Helgeandsholmenin ja Strömsborgin saaresta.

Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas ja Kristian II (=Tanskan kuningas) halusi saada Ruotsin valtaansa keinolla millä hyväänsä. Kristian valtasi Tukholman ja se tukahdutettiin vastarinnalla mikä johti Tukholman verilöylyyn. Ruotsi ja Tanska ovat sotineet kymmenen sotaa keskenään. Ruotsi on sotinut kymmenen sotaa myös Venäjää vastaan. Ja silti Ruotsi on pysynyt itsenäisenä. Ruotsin on historian kirjoissa  Ruotsi on se maa, mikä on sotinut eniten maapallolla.

Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1200-luvulla alkoi melkin koko maassa olla yhteiset lait. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille. 

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 asukasta, joista suuri osa oli saksalaisaia kauppiaita. Joukossa oli myös pappeja ja aatelisia.

Tukholmanin kuninkaallinen palatsi

Tukholman kuninkaanlinna rakennettiin nykyiseen muotoonsa 1690-luvulla. Nykyinen rakennus on barokkitylinen palatsi, jonka nykyinen suunnittelija Nicodemus Tessin nuorempi (1654-728), joka suunnitteli linnan Ruotsin suurvallan ajalla 1611-1721.

Kuninkaalla, Silvialla ja Victorialla on työhuoneet linnassa, mutta he ei asu linnassa. Kuningas ja kuningatar asuvat Drottningholmin linnassa, Victoria perheensä kanssa Hagan linnassa ja maatilalla Värmdössä. Carl Fhilip asuu Villa Solbackanissa Drurgårdenin saarella ja Madeleine kuninkaallisilla hevostaleilla.

Kuuluisa ranskalainen arkkitehti Le Corbusier ehdotti Tukholman keskustan radikaalia muutosta vuonna 1933. Hänen suunnitelmansa, joka esiteltiin kilpailussa, tarkoitti, että suuret osat Norrmalmista purettaisiin uusien asuntojen tieltä noin 170 000 asukkaalle.

Vanhan kaupungin länsipuolelle rakennettaisiin viiden metrin korkeuteen moottoritie. Vanha kaupunki säilytettäisiin osittain, mutta monet historialliset rakennukset olivat uhattuina. Onneksi tukholmalaiset eivät suostuneet.

Mälartorget, Gamla stanin metroasema

Tässä Mälartorgetilla sijaitsee Gamla stanin metroasema. Busseja pysähtyy Riddarhustorgetilla, bussit 2, 3 ja 53, Mälartorgetilla  samat bussit kuin edellä, sekä Kornhamnstorgetilla pysähtyy bussi 53 ja Slottsbackenilla Tukholman linnan luona bussit 2, 57, 76, 96, 191, 192, 193, 194 ja 195.

Vanha kaupunki syntyi 1200-luvun puolivälissä Birgerin jaarli toimesta, kun hän linnoitti Stadsholmenin valvoakseen Mälaren-järven sisäänkäyntiä. Keskiaikainen keskusta, joka tunnetaan nykyään nimellä Gamla stan, oli alun perin linnoitettu alue, joka kehittyi keskiajalla kaupunginmuurien ja sataman myötä.

Jaarli  oli vanha skandinaavinen arvonimi. Ruotsissa jaarli-termi lienee 1100-luvulla vakiintunut valtakunnan toiseksi korkea-arvoisimman henkilön arvonimeksi, joka kulki Bjälbo-suvussa, mihin Birger Jarlikin kuului.

Keskiajalla kaupunki kasvoi, ja sen suojelemiseksi rakennettiin kaupunginmuuri. Alkuperäinen kivimuuri parannettiin 1300-luvulla korkeammaksi ja vahvemmaksi tiilimuuriksi. Lisäksi vedessä oli tukkikasa, joka toimi lisäsuojana.

Aluetta kutsuttiin nimellä "Staden Mellan Broarna" (Siltojen välinen kaupunki) vuosina 1926–1980. Vasta vuonna 1980 sille annettiin nimi "Gamla stan" (Vanha kaupunki).

Nykyään Gamla stan on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupunkikeskuksista ja suosittu matkailukohde. Monet vanhimmista jäljellä olevista rakennuksista ja kaduista ovat peräisin keskiajalta.

Järntorget

Gamla stanissa sijaitsee jotkut kaupungin vanhimmista ravintoloista, kaupoista ja tavernoista sijaitsevat Kuninkaan linnan ympäröivillä alueilla. Tämä ei tarkoita, että aika olisi pysähtynyt. Gamla stanissa sijaitsee jotkut Tukholman innovatiivisimmista keittiöistä ja baareista. Gamla stan on vilkas kaupunginosa missä asuu noin 3000 asukasta ja missä noin 10 000 käy töissä.Täällä on useita kouluja ja päiväkoteja. 

Se on täynnä viihtyisiä kahviloita, ravintoloita, kauppoja, aitoja käsitöitä, antiikkiliikkeitä ja gallerioita ja tietenkin nähtävyyksiä. Jos näet vain Västerlånggatanin ja Stortorgetin, Vanhakaupunki saattaa vaikuttaa turistiselta. Mutta astu sisään johonkin kapeista kujista ja koe täysin erilainen tunnelma.

Tukholman vanhin katu, Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkukauppoja.

Mårten Trotzigs gränd, Tukholman kapein kuja

Tiiviisti rakennettu Gamla Stan on saari, jossa on mukulakivikatuja ja värikkäitä rakennuksia 1600- ja 1700-luvuilta. Täällä sijaitsevat keskiaikainen Storkyrkan kirkko ja kuninkaallinen palatsi, joka on kuninkaallisen perheen virallinen asuinpaikka. Eikä he enää silti asu linnassa. 

Viihtyisät ravintolat tarjoilevat perinteistä ja uutta kotiruokaa, ja vanhanaikaisten pubien välissä on tyylikkäitä cocktailbaareja. Riddarholmenin naapurisaarella sijaitsee kuningashuoneen oma kirkko,  Riddarholmskyrka, mikä kuluu turisten pakollisiin käyntipaikkoihin. Suosittelen!

Tukholman vanhin katu, Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkukauppoja.

Sankta Gertruds kyrka, Prästgatan 29

Sankta Gertudin kirkko Gamla stanissa on saksalaisten kirkko. Kirkko on yksi Tukholman kauneimmista kirkoista. Gamla stanissa sijaitsee myös suomalainen kirkko.

Suomalainen kirkko, kuninkaan linnan vieressä

Gamla stanissa on vain kolme kirkkoa, Storkyrkan, Sankta Gertruds kyrka ja Suomalainen kirkko.

Saksalaisten merkitys Gamla stanille ja koko Tukholmalle on ollut merkittävä. He asettuivat asumaan Gamla staniin kauppiaina, käsityöläisinä ja Tukholman asukkaina keskiajalta ajassa eteenpäin. Ruotsalaisten ja saksalaisten välillä ei aina vallinnut rauhanomainen ilmapiiri, mutta saksalaisten ammattitaidon ansiosta kaupunki kehittyi. 

Alueen valtuusto koostui puolet ruotsalaisista ja puolet saksalaisista, mutta saksalaisille annettiin pian oikeus perustaa oma seurakuntansa kirkkoineen ja hautausmaineen. Saksalaisen kirkon lisäksi vanhassa kaupungissa on nykyään monia kadunnimiä, jotka muistuttavat saksalaisesta vaikutuksesta. 

Köpmangatan 700 vuotta

Köpmangatan on Tukholman historiallisesti Tukholman ensimmäinen nimetty katu, mikä on mainittu jo vuonna 1323. Katu on luultavasti syntynyt, koska kauppiailla oli kojujaan täällä keskiajalla. 

Keskiajalla Köpmangatan oli tärkein yhdysside Stortorgetin ja Fiskartorgetin välillä. Fiskartorget sijaitsi itäisten kaupunginmuurien ulkopuolella ja oli keskiaikaisen vanhankaupungin suurin aukio ja erityinen kauppiaiden aukio.

Kadun itäisetsä päästä on vain kivenheitto Skeppsbron'ille, mikä on perinteinen Tukholman satama. Köpmangatan täällä vanhassa kaupungissa oli siis Tukholman tärkein solmukohta.

Köpmannagatan

Jo 1600-luvun alussa Skeppsbroniin telakoitui suuria ja syväluovisia saksalaisia laivoja. 1600-luvulla Tukholmasta kehittyi eurooppalainen merkittävä pääkaupunki. Sodat olivat aluksi olleet Ruotsille erittäin kannattavia. 

Vuonna 1634 Tukholmasta tuli virallisesti Ruotsin pääkaupunki, ja kaupunkiin saapui suuri määrä tavallisia kansalaisia ​​sekä kauppiaita, poliitikkoja, virkamiehiä, sotilashenkilöstöä ja kasvavaa älymystöä. Samalla kannustettiin kauppayhtiöiden perustamista.

Skeppsbronin länsipuolella on 24 rakennusta, jotka yhdessä muodostavat Skeppsbroradel/skeppsbronaateliset. Täällä asuneet ja liiketoimintaa harjoittaneet aateliset olivat yleensä varakkaita tukkukauppiaita, joita kutsuttiin nimellä "Skeppsbroadeln". Heidän joukossaan oli useita merkittäviä laivadynastioita. Tukholmassa alettiin yleisesti puhumaan saksaa. Venäläiset tulivat Gamla staniin myymään tavaroitaan Ryssgårdenille, mikä sijaitsi Slussenilla nykyisen Kaupunungin museon edustalla, siis paikalla missä on nykyäänkin torimyyntiä.

Köpmangatan sijaitsee keskellä Gamla stania. Se kulkee Stortorgetin aukealta itään päin ja päätyy Köpmanbrinkenille, useiden kujien risteykseen. Katu on vain noin 120 metriä pitkä mutta tärkeä katu, jos haluaa päästä oikotietä Stortorgetilta Köpmantorgetille ja siitä edelleen Gamla stanin rantakadulle, Skppsbronille.

Täällä kadut ovat kapeita ja mukulakivisiä. Vanha kaupunki on pieni saari, ja täällä voi nähdä meriveden vanhojen talojen ja kujien välissä. Suurin osa taloista on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla,jotkut rakennusket 1400-luvulta. Vanhin rakennus on Storkyrkan/Suurkirkko vuodelta 1306. Vaikka ei se ole kovinkaan suuri.

Köpmangatan/Kauppiaidenkatu sijaitsee keskellä Gamla stania

Vanhakaupunki on vilkas kaupunginosa. Täällä asuu noin 3000 ihmistä ja Vanhassakaupungissa työskentelee yli 10000 ihmistä. Täällä on useita kouluja ja päiväkoteja. Se on täynnä viihtyisiä kahviloita, ravintoloita, kauppoja, aitoja käsitöitä, antiikkiliikkeitä ja gallerioita ja tietysti nähtävyyksiä. Jos näet vain Västerlånggatanin ja Stortorgetin, vanhakaupunki voi tuntua turistiselta- Mutta astu yhdelle kapeista kujista ja koe täysin erilainen tunnelma.

'Sankt Göran och draken' patsas Köpmannatorgetilla. Näitä samanlaisia patsaita on kolme, tämän lisäksi yksi Storkyrkanin kirkossa Gamla stanissa ja Kaupunginmuseossa Slussenilla. Tämä patsas kuvaa Ruotsin pelastumista Tanskalaisista, sillä Tanaska soti Ruotsia vastaan kymmenen kertaa ja halusi Ruotsin itselleen, mutta se oli hilkulla etteikö Ruotsista tullut Tanska.

Prinsessan, tämäkin patsas on kopia alkuperäisestä, mikä on myös Storkyrkanin  kirkossa Gamla stanissa.

Moderni suihkulähde Köpmangatanin loppupäässä alemmalla tasolla Österlångatanilla. Tämä kuva ei oikein ole edukseen...

Hieman parempi kuva...

Metroasema Sofia

Tukholmassa ei käytetä nimitystä metro, vaan se on Tunnelbana (tunnelilinja), puhekielessä 'tub' tai tuben'.  Tukholman metroa tullaan laajentamaan 18 asemalla ja 30 kilometrillä uusia raiteita. Tukholman naapurikuntiin, jotka saavat uuden metron, rakennetaan 130 500 uutta asuntoa. Tukholamssa ei kannata rakentaa ausuntoja, jos ei sinne pääse metrolla. Tukholman kunta on jäänyt ahtaalle naapurikuntien takia.

Tällä hetkellä metrossa on noin miljoona matkustajaa tyypillisenä arkipäivänä. Uusilla asemilla arvioidaan, että tulevaisuudessa matkustajia on päivittäin noin 180 000.

Metroasema Sofia on vasta valmisteilla. Sofian asema tulee olemaan sinisellä linjalla, Nacka-Södertörn. Tukholmassa on 100 metroasemaa jo ennestään. Uusi metroasema ja uusi metrolinja on todellakin tarpeen sillä Södermalmin itäisellä puolella, minkä nimi on Sofia, ei ole ollut tunnelbana/metroasemaa. Asema rakennetaan Stigbergenin kallion sisään. Stigbergenin vuori tai  mäki on hyvin jyrkkä, melkein 90 asteen nousu Slussenilta. Asema tulee sijaitsemaan Erstan sairaalan kupeessa.

Rakentaminen aloitettiin vuonna 2020, ja aseman odotetaan avautuvan vuonna 2030. Sen on tarkoitus olla Tukholman metron syvin asema, noin 100 metriä syvä. Asemalla on nousu kahdeksalla pikahisseillä Stigbergsparkenin lippuhalliin Södermalmilla, Folkungagatnin varrella.

Stigbergsparkenin puistoalue on melko pieni. Se sijaitsee Stigbergin mäen alapuolella, Folkungatanin kadun varrella. Sofian metroasemalta tulee olemaan vain 4 minuutin matka Tukholman keskustaan. Jo oli aikakin saada metroasema tälle itäiselle puolelle Södermalmin saarta.

Tämä mertoasema tulee olemaan erittäin moderni asema. Uudella Sofian asemalla arviolta 35 000 matkustajan odotetaan nousevan metroon ja poistuvan siitä päivittäin, mikä tekee Sofiasta tärkeän keskuksen Södermalmilla. Asema sijaitsee 100 metriä maan alla, ja kahdeksan suurta pikahissiä kuljettaa matkustajat laiturille ja laiturilta pois 30 sekunnissa, mikä on  ainutlaatuinen ratkaisu Tukholman metrossa.

Matkustajien matkan sujuvuuden voittamiseksi useilla uusilla asemilla on laiturin ja lippuhallin välillä vain yksi hissi. Tämä on yleistä metrojärjestelmissä suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kuten Kööpenhaminassa, Lontoossa ja New Yorkissa. Sofian metropsyäkin hissin matka tulee kestämään vain 20–30 sekunttia. Paljon nopeampi kuin liukuportaissa samassa syvyydessä.

Tungosta

Luultavsti tämä henkilö on tanskalainen, tai Tankasssa asuva maahanmuuttaja,  joka puhuu tällä videolla. Mutta siihen saa kaiketi suomalaisen tekstin.

Tukholman ruuhkavero (trängselskatt) on maksu vuodesta 2007 lähtien, joka peritään autolla ajettaessa keskustassa ja Essingeleden-moottoritiellä. Ruuhka-aikoina käytössä oleva maksu koskee autoja, jotka tulevat tai lähtevät Tukholman keskikaupunkialueelta maanantaista perjantaihin kello 6.30 ja 18.29 välisenä aikana. Ruuhkaveroa ei kerätä pyhäpäivinä, aattopäivinä eikä heinäkuussa. 

Tukholman seudun asukkaat hyväksyivät vuonna 2006 pidetyssä äänestyksessä ruuhkaverojen vakinaistamisen. Maksuja kokeiltiin samana vuonna ja tulokset ylittivät ennakko-odotukset: autoilu väheni ja ilman laatu parani kaupungin keskustassa.

Maksu peritään automaattisesti, kun ajat maksuaseman ohi ruuhka-aikaan ja se koskee myös ulkomaisia rekisterikilpiä. Maksun suuruus vaihtelee vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan, enimmäismäärä on 135 SEK päivässä. 

Automatisoitu järjestelmä: Kamera tunnistaa ajoneuvon rekisterikilven maksuaseman kohdalla ja lähettää laskun automaattisesti ajoneuvon omistajalle.

Maksu riippuu kellonajasta ja vuodenajasta. Se voi olla 9–35 SEK  tai 11–45 SEK per ohitus. Päivittäinen enimmäismaksu on 135 SEK. Maksu ei koske heinäkuuta, paitsi ensimmäisiä viittä arkipäivää. Vapaapäiviä ja niiden aattoja ei myöskään veloiteta.

Ulkomaille rekisteröityjen ajoneuvojen laskut toimitetaan Epass24-palvelun kautta ja ne veloitetaan useimmiten kuukausittain. 

 

Tukholmaa ei voi enää kutsua kaupungiksi vaan se on kunta.  Tukholma on rakennettu 14 suuremmalle saarelle, joitten välissä on 57 siltaa. Liikenne on aika ajoittain kaoottista koska määrttyinä alkoina kaikki haluavat ajaa samoille silloille päästäkseen töihin tai töitten jälkeen kotiin. Tunnelbana/Metro on siis ollut ehdottoman tärkeä Tukholman liikenteessä. Tukholmassa on 101 metroasemaa ja uusia on rakenteilla. Noin miljoon matkustajaa on päivittäin Tukholman metroliiksetesssä.