Tukholman linnan peruskorjaus

Olen aikaisemmin kertonut Tukholman linnasta, postaus osa I ja osa II ja osa III on tekeillä. 

Tässä postauskessa kerron Kuinkaallisen linnan peruskorjauksista, jotka tulee viemään 40 vuotta! Ja tulee maksamaan noin 220 miljoonaa kruunua. Mutta älkää huolestuko, sillä linnan omistaa kansalaiset ja linna, kuten muutkin 9 muuta kuinkaallista liinaakin kuuluu kansallisperinteisiin. Valtion kiinteistövirasto pitää huolen kaikista valtion alaisten rakennsuten ylläpidosta. Kiinteistövirasto vuokraa joitakin asuntoja määrtäyille henklöille, joiden on lapauduttava huolehtimaan asunnoista. Meille tulee heidän lehti.

Nykyisen linnarakennuksen on suunnitellut Nicodemus Tessin Nuorempi ja se rakennettiin alueelle sen jälkeen, kun vanha Tre Kronorin linna tuhoutui kokonaan tulipalossa 7. toukokuuta 1697. Saksi-Puola, Tanska ja Venäjä aloitti suuren Pohjolan-sodan, mikä vaati ​​valtavat ruotsalaiset resurssit, rakennustyöt pysähtyivät kokonaan vuonna 1709 ja linna avattiin vasta vuonna 1727.

Linnassa on oma kirkko ja oma seurakunta (jäseniä noin 500) sekä pappi Michael Bjerkhagen.

Jumalanpalvelukset sunnuntaisin kello 11.00 on avoinna kaikille! Kirkossa järjestetään myös musiikkitapahtumia. 

Osittain linna on avoinna vierailijoille! Voisi sanoa että suurelta osin linna on avoinna kävijöille. Näkyy olevan avoinna  kaikkina viikonpäivinä kello 10-16. 

Opastettuja kiertokäyntejä kaikkian viikonpäivinä ryhmissä on tarjolla vain englannin kielellä hieman eri aikoina eri kuukausina.  

HUOM! Suomessa näyttää olevan vääristynyttä tietoa Tukholman vaarallisuudesta. Täällä ei tarvitse pelätä!

Täällä ei ole lainkaan katujengejä jotka varastaa, riehuu tai hajoittaa paikkoja. Täällä on vain päihdejakelun juoksupoikia, jotka ajaa potkulaudoilaan viemään päihteitä ostajille. Näitä poikia ei muuten nää koskaan. Näitten päihdemyynti ketjujen välillä on kahakkaa silloin tällöin, koska kilpailu on kovaa, kyse on suurista summista rahaa,  joloin  he jopa joskus ampuvat toisiaan. Mutta ei heistä ole tavallisille kansalaisille sen surunpaa vaaraa, jos ei satu liikkumaan  päihdemyynti porukoissa.

Alkuperäinen linna Tre Kronor

Birger Magnusson/Birger Jarl syntyi noin vuonna 1210 aatelisperheeseen Bjälbossa Itä-Gotlannissa. Varhaisella pohjoismaisella keskiajalla termi "kreivi" oli arvonimi valtakunnan korkeimmalle virkamiehelle, usein kuninkaan 'oikealle' miehelle tai kuninkaan holhoojalle (jos hän oli alaikäinen). 

Aatelistitteli on kuninkaan antama palkkiotitteli kuningashuoneen palveluista, ei sen kummempi asia. Ruotsissa kuninkaat alkoivat aateloida palvelijoitaan vuodesta 1280 lähtien. Kuningas antoi myös usein maita ja mantuja sekä promeita linnoja nimittämille  aatelisille. Vain vanhin poika perii isänsä, jopa tittelinkin usein.  Ruotsissa on nykyään vielä 656 aatelissukua, jotka kokoonntuu Ritarihuoneella. 

Kreivi on alunperin korkein aatelistitteli. Jarl on ollut joidenkin miesten etunimi. Kreivi nimitystä ei Ruotsissa ole enää. Huomautan taas kerran ettei kuninkaalliset ole aatelisia, kuten moni Suomessa luulee. He saavat pitää aatelistittelinsä avioituessaan kuninkaallisen henkilön kanssa. Kuinkaallisen aviopuolisojen ei tarvitse missään nimessä olla aatelisia. 

Aateliset ovat perinteisesti kuniningahuoneen palveluväkeä, sotilaita, apulaisia ja asiantuntijoita eri aloilta. Kuninkaat antoivat aatelistittelin palkkioksi palveluista. Sitä oikeutta ei kuinkaalle ole ollut enää vuodesta 1974.

Isä Magnus Bengtsson kuoli luultavasti Birgerin ollessa pieni ja hän varttui äitinsä Ingrid Ylvan ja useiden vanhempien veljien kanssa. Monarkia oli tuohon aikaan hauras instituutio ja useat kilpailevat perheet taistelivat kruunusta.

Earl Birger tunnetaan muun muassa kansallisesta lainsäädännöstään, joka sisälsi lakeja kotirauhasta, naisten rauhasta, oikeusrauhasta ja kirkkorauhasta sekä laista, jonka mukaan sisarelle annettiin oikeus periä puolet. Birger halusi hyödyntää Ruotsin kauppaa houkuttelemalla saksalaisia ​​kauppiaita muuttamaan Ruotsiin. Tukholmassa puhuttiin yhten aikaan enempi saksaa kuin ruotsia.

Birger Jarl (kuoli 1266) rakensi 1200-luvun puolivälissä  linnakompleksin paikalle,  missä Tukholman linna nykyään seisoo. Linnan tarkoituksena oli puolustaa Mälaren-järven sisääntulo väylää. Linna koostui kahdesta osasta, korkeasta linnasta, minkä keskellä oli torni ja suurista taloustilasta. Vuonna 1330 tulipalon jälkeen linna rakennettiin uudelleen ja laajennettiin uudelleen.

Vanha linna Tre kronor joutui kestämään paljon, mukaan lukien piiritykset, kuten vuonna 1520, jolloin Kristina Nilsdotter Gyllenstierna puolusti linnaa neljä kuukautta, kun Christian II piiritti koko Tukholmaa. Kun hän luopui linnasta armahduksesta ja vapaasta lupauksesta, se päättyi, kuten tiedämme, Tukholman verilöylyyn.

Kaikki luovutusoikeuteen kuuluvat maa-alueet ovat valtion omistuksessa, jota edustaa Ruotsin kiinteistövirasto (SFV). Valtio omistaa myös linnat, lukuun ottamatta Rosendalin linnaa ja lukuisia linna-alueiden vieressä olevia rakennuksia ja tiloja.

Tukholman linna on yksi Euroopan suurimmista linnoista. Tukholman linnan peruskorjauksen on ollut käynnissä jo vuodesta 1916 lähtien ja saattaa kestää jopa 50 vuotta. Peruskorjauksista vastaa Valtion Kiinteistövirasto, jonka vastuulla on kaikki valtion omistamat rakennukset. Kuningas ei saa päätää, mutta hän saa sanoa vain mielipiteensä. Kuninkaalla ei ole koulutusta tälle alalle, eikä hänellä ole valtaakaan. Kuningas ei edes omista linnoja vaan ne kuuluu kansalle.

Linna on kulttuurisuojattu rakennus, eikä sitä saa muutella miten vaan. Tarkoitushan on varovaisesti säilyttää alkuperäinen rakennus entisellään ja tehdä uudistuksia hyvin varovaisesti ja rakennusalan sääntöjen mukaan. Tähän tarvitaan asintuntijoita alalta. Syy että linna on sälytettävä mahdolsimman alkuperäsineä johtuu siitä etetä linna on kansallinen monumentti, mikä on lailal suojattu rakennus.

Linna remontti suoritetaan yhdeksässä etapissa.

Jokainen kivi on ainutlaatuinen muodoltaan, väriltään ja pinnaltaan. Ne on mitattava, mallinnettava ja veistettävä yksitellen käsin. Se on aikaa vievää ja raskasta käsityötä. Kivi voi painaa jopa puolitoista tonnia. Mittakaava on myös lähes käsittämätön, julkisivupinta-ala on 30 000 neliömetriä. Samaan aikaan kun isot työt ovat käynnissä, linnan tulee toimia edustus-, työpaikka- ja kohdepaikkana vuosittain noin 800 000 ihmiselle. Nyt on kuitenkin päätetty ettei kuninkaallisia linnoja tulla enää pitämään avoinna vierailijoile kovinkaan usein. Päivittäisiä virailuja on  nykyään vähän. Tämä on valtion päätös säästää menoja.

Jokainen sokkeli painaa neljännes tonnin. Pelkästään tämän kokoisen kiven irrottaminen vaatii kaksi miestä ja voi kestää jopa päivän. Vasta jokaista yksittäistä osaa katsomalla saa käsityksen ja samalla ymmärryksen siitä, miksi tämä työ on niin aikaa vievää.

Linnan rakensi barokkityyliin arkkitehti Nikodemus Tessin nuorempi ja se on suunnitellut roomalaiseksi palatsiksi. Linnassa on yli 600 huonetta 11 kerroksessa, paraatihuoneet kaupungin puolella ja pienemmät olohuoneet linnan sisäpihalle päin.

Hovstaternalla on yhteensä noin 300 työntekijää, joista 53 % on naisia ​​ja 47 % miehiä. Lisäksi palkataan vuosittain useita henkilöitä määräaikaisiin tehtäviin tuntityönä esimerkiksi edustus- ja juhlaillallisten yhteyteen sekä kesäkaudella puistoihin ja katselutoimintaan. Ruotsissa on 10 kuninkaallista linnaa, museoita, kirkkoja, puistoja, kauppoja, kahviloita ja hovitallit... Linnossa on myymlät ja useissa juhalhuoneista, joista on tuloja. Kuninags ei saa uuttua tai ei hoitaa hovin taloutta vaan sitä varten on neljä nimitetyä neutraalia herraa eduskunnasta jotka huolehtii kirjanpidosta ja hovin taloudesta.  H. E. Marsalkka Fredrik Wersäll on hovin päällikkö.

Tukholman linna koostuu:

Julkisivun kokonaispinta-ala: n. 30 000 neliömetriä

Ikkunat: 972 kappaletta

Ikkunalasit: 31 600 kappaletta

Vapaasti seisovia veistoksia: 28 kappaletta

Baluster mallinuket: 717 kappaletta

Konsolivoluutit: 242 kappaletta

Julkisivukiven kokonaismäärä: n. 10 000 neliömetriä

Kipsin kokonaismäärä: n. 10 000 neliömetriä

Ikkunat ja ovet: n. 7500 m²

Kesti kauan ennen kuin saatiin päätös linnan ulkoseinien maalin väristä.

Nykyään linnassa on kolme museota:

-Kustaa III:n antiikkimuseo ja veistoksia.

-Skattkammaren/Aarrekammari, jossa on esillä muun muassa Erik XIV:n kuninkaallisia kuninkaallisia lahjoja.

-Museum Tre Kronor, mikä esittelee linnan vanhempaa historiaa.

Kuninkaallinen hautausmaa

Bernadotte gravgård Riddarholmin kirkko, mikä kuuluu kuinkaalliselle hoville (HUOM! sisäänpääsymaksu!)

Avoinna joka päivä toukokuusta 2025 lähtien kello 10-17. 

HUOM! Kirkkoon on olemassa erihintaisia pääsylippuja.  Pelkästään kirkkoon on aikuisille sisäänpääsy 65 srk. Kombinaatio-pääsylippuun sisältyy myös Kuninkaalliseen linnaan sisäänspääsymaksu!

Gravvalvet/hautaholvi, sijaitsee kirkkosalin alla, missä suurin osa Bernadotte suvun jäseniä lepää arkuissaan. Hautaholvi on kivestä holvattu tila, jota käytetään hautapaikkana, usein maan alla. Tänne valviin on aina ovet avoinna.

Tässä tuo sana gård taas kerran kummittelee, mikä tarkoittaa ihan mitä tahaansa, kuten kartanoita, pihoja, kanaloita, puutarhoja... Tuskin ruotsin kielessä on muuta sanaa kuin gård, mikä tarkoittaa useita kymmeniä eri asioita. 

Gravgård sanaa käytetään suomenruotsaisessa kielenkäytössä, mutta harvemmin Ruotsissa. Suomalaista vastine sanaa ei ole. Mutta kuninkallisten yhteydessä on gravgård sana paikallaan Ruotsissakin. Se tarkoittaa erityistä hutapaikkaa kirkkomaalla tai hautausmaalla. Usein sukuhautoja joissa on haudattu monta henkilöä samaan isoon hautaan.

Kuninkaalliset haudattiin aikaisemmin Riddarholms kyrkan/Riddarholmin kirkkoon, mikä kuuluu hoville. Kirkko on ensisijaisesti hauta- ja muistokirkko, jota hoitavat Valtion marsalkkatoimisto ja Valtion kiinteistövirasto. Kirkkosalissa ei ole penkkejä eikä tuoleja eikä kirkossa ole alttariakaan, eikä täällä pidetä jumlanpalveluksiakaan.  

Riddarholmin kirkko on avoinna itseohjatuille kierroksille kesäkuukausina sekä erikoistapahtumien ja serafimekutsujen aikana. Serafimien ritarikunta (ruotsiksi: Serafimerorden) on Ruotsin korkein ritarikunta. Se perustettiin kuningas Fredrik I:n asetuksella 23. helmikuuta 1748. Aluksi ritarikunnan jäsenet olivat vastuussa köyhiä, orpoja ja mielisairaita auttavien laitosten valvonnasta. Jäsenet olivat tällä alalla tärkeitä henkilöitä 1700- ja 1800-luvuilla, ja auttajia palkittiin kiitoksena. 

Ritarikunnan jäsenelle (jos sitä ei vielä ole) valmistetaan aina vaakuna, joka hänen kuolemansa jälkeen ripustetaan Tukholman Riddarholmskyrkaniin. Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan ns. 

Serafimin kutsu, jolloin Riddarholmin kirkon kelloja soitetaan jatkuvasti klo 12-13. Tämä perinne kunnioittaa erittäin arvostetun vainajan muistoa. Suomen presidentit, mukaan lukien Stubb, ovat Serafim-ritarikunnan jäseniä.

Aikasemmin kirkko oli muutaman tunnin viikossa avoinna, mutta hovi säästää ja siksi useimmat linnatkin ovat nykyään lukittuja. Kävijöitäkin alkaa olla vähän.

Vuosina 1858–60 tämä mausoleumi rakennettiin edellen hallitsevalle Bernadotte-dynastialle. Upeassa graniittisarkofaagissa Karl XIV Johan lepää, Ruotsin ensimmäinen Benrnadotte kuningas.

Arkkitehti Fredrik Wilhelm Scholander (1886–1881) on kuorin ulkoisessa suunnittelussa seurannut tiiviisti suurinta osaa kirkon vanhemmista myöhäisrenessanssin hautakuorista, joissa on kiillottamatonta tiiliä ja koristeellisia yksityiskohtia hiekkakivestä.

Maalatut ikkunat lisättiin vuonna 1888, ja niitä koristavat kansalliset ja maakuntien vaakunat sekä kuninkaalliset iskulauseet. Samaan aikaan seinämaalaukset toteutettiin teksteillä, jotka juhlivat ja kuvaavat dynastian ensimmäisen hallitsijan, Karl XIV Johanin, uraa ja kuninkaallisia tekoja. Kuningas Karl XIV Johan lepää monumentaalisessa sarkofagissa. Älvdalenissa sijaitsevan graniitista valmistetun sarkofagin valmistuminen kesti kahdeksan vuotta.  Sarkofagi painaa noin 15 tonnia. 

Kuningatar Désirée (1777–1860), Karl XIV Johanin vaimo, lepää sarkofagissa keskellä lattiaa. 1910-luvulla seinien ympärille lisättiin kalkkikivisarkofagit, joissa neljä kuningasta ja heidän kuningattarensa nyt lepäävät. 

Kuinkaallisella hautausmaalla pääsee käymään kuka vaan. Kuninkaallinen hautausmaa on avoinna yleisölle touko-elokuussa, muina aikoina vain torstaisin klo 13.00-15.00, lukuunottamatta joitakin erityisiä aukioloaikoja, kuten nyt prinsessa Birgitan hautajaisten jälkeen... Kesäaikaan ehkä tullan pitämään vaoinn usemmainkin! Kannattaa etukäteen ottaa selvää aukioloajasta!

Kuninkaallisen perheen aloitteesta Hagaparkeniin/Hagan puistoon,  rakennettiin hautauspaikka noin vuonna 1920. Siellä ovat Gustaf VI Adolf ja hänen kaksi puolisonsa, kruununprinsessa Margareta ja kuningatar Louise, sekä kuninkaan vanhemmat prinssi Gustaf Adolf ja prinsessa Sibylla. Prinssi Bertil ja prinsessa Lilian sekä prinssi Carl ja prinsessa Ingeborg on myös haudattu tänne. Nyttemmin myös prinsessa Brigitta.

Heidän muistokseen Riddarholmin kirkon ns. Hagan muuri järjestettiin vuonna 1979, serafikilvet Lisa Erikssonin pronssisen kohokuvion alla. Kuninkaallinen hautapaikka sijaitsee Brunnsvikenin niemellä ja on useiden Bernadotte-suvun jäsenten viimeinen leposija.

Kruununprinsessa Margareta (1882-1920)

Prinssi Gustaf Adolf (1906-1947)

Prinssi Carl (1861-1951)

Prinsessa Ingeborg (1878-1958)

Kuningatar Louise (1889-1965)

Prinsessa Sibylla (1908-1972)

Kuningas Kustaa VI Adolf (1882–1973)

Prinssi Bertil (1912-1997)

Kreivi Sigvard Bernadotte (1907–2002)

Prinssi Carl Bernadotte (1911–2003)

Kreivi Carl Johan Bernadotte (1916–2012)

Prinsessa Lilian (1915–2013)

Prinsessa Kristine Bernadotte (1932–2014)

Kreivitär Gunnila Bernadotte (1923–2016)

Tänne tullaan hautaamaan myös Carl Gustav ja Silvia ja melko varmasti myös heidän jälkikasvunsakin.

Tänne Hagan kuinkaalliselle hautausmaalle pääsee helpoiten kun ottaa bussin 515 tai 516 ja jää pois kyydistä Haga södran pyskäkillä ja siitä kävelytietä pitkin oikealle koko matkan hautausmaalle (noin vajaat 500 metriä). Alueella on opastekylttejä. Tämä hautausmaa on pieni niemi Brunnsvikenin lahdessa, missä lepää vain kuninkaallista Bernaotten sukua. 

Omalla autolla voi ajaa Sveavägeniä pojoiseen päin, mutta kääntyä ajoissa oikealle Annerovägenille ja Haga Södran ilmaiselle parkkipaikalle Annerovägenillä. Saman tien varressa on bussipysäkkikin. Silja linjan satamasta voi lähteä E20-tietä pohjoiseen päin ja kääntyä sitten ajoissa Annerovägenille.

HUOM! Suomessa on saatu näköjään väärä kuva Tukholman rikollisuudesta. Täällä ei ole katujengejä lainkaan, poikajengejä jotka norkoilee kaduilla ja häiritsee ohikulkijoita, varastelee ja rikkoo paikkoja. Myymälöissä varastelevat ovat melkein aina päihteiden käyttäjät. 

Syy katujengien poissaoloon on se että päihdemyynti ja -jakeluketjujen juoksupojat ampuu silloin tällöin toisiaan. Taviksille ei ole vaaraa, täytyy olla erittäin huono tuuri jos sattuisi olemaan paikalla missä nämä pojat ampuu toisiaan. Pojat liikkuu yleensä enempi iltaisin kun he kuskaa tilattuja päihteitä ostajille.

Kyllä tänne voi tulla, ei tarvitse pelätä. Yleensä tapot ovat puolta harvinaisempia  Ruotsissa kuin Suomessa ja ne ovat jopa huomattavasti vähentyneet puolella sitten vuoden 1970. Melkeinpä  on suurempi vaara on että sota syttyy.

Muutto Espanjaan tai Marokkoon

Ihan ensiksi on sanottava ettei me olla muuttamassa Espanjaan, eikä mihinkään muuallekaan. Tukholma on meidän kotikaupunki ja tulee aina olemaankin. Ei minulla ole mitään Espanjaa vastaan, päinvastoin. Espanja on yksi Euroopan viihtyisin maa ja halpakin. Elinkustannukset Espanjassa ovat puolta halvemmat kuin Ruotsissa. 

Ruotsissa raportoidaan että Ruotsiin jää pian vain keksiluolkka kun rikkaat muuttaa Espanjaan. Andalusiassa ja etenkin Marbellassa ja Nerjassa asuu vakituisesti jo lähes 200 000 ruotsalaista. Heillä on siellä omat esikoulut, peruskoulut ja kaikki muutkin palvelut. Useimmat asuvat niin sanotuissa Gated community/aidattu asuinalue, mihin ei pääse muut kuin sen alueen sisällä asuvat. Tunnettuja sellaisia aidattuja alueita ovat muun muuassa Golden Mile, Nueva Andalucia ja La Zagaleta.

Espanja vetää myös valtavat määrät turisteja puoleensa, eikä ihme. Espanja on ollut monet vuodet se eurooppalainen maa missä käy eniten turisteja. Espanjassa käyvät turistit ovat löytäneet myös Marokkoon, ja nyt Marokossa käy enempi turiteja kuin Espanjassa. Mekin aikoinaan käytiin Marokossa ensimmäinen kerta Gibraltarilta käsin. Siitä on nyt lähemmäksi 50 vuotta. Sen jälkeen on jatkuva kaipuu Marokkoon ja varsinkin Essaouiraan ja Feziin. Tällä kerroin Essaouirasta.

PS:Tulin takaisin kertomaan että ruotsalainen 'herrasväki' matkustaa suurin joukoin nykyään Japaniin ja Kioto on ollut meidänkin listalla jo kauan numero yksi, mutta matka Japaniin tulee kalliiksi. Eikä Ruotsista ole ollut suoraa lentoyhteyttä Japaniin, mutta nyt kuulema  ollaan avaamassa sellainen reitti.

Nyt harmittaa ettei ole ostettu asuntoa Essaoiuirasta. Nämä Riadit, perinteiset marokkolaiset huoneistot, ovat usein liian suuria meidän pienelle perheelle, mutta nyt olisi mynnissä juuri sellainen asunto, mistä me tykättäisiin. Meidän olisi oltava parikymmentä vuotta nuorempia. Nyt on liian myöhäsisä ostaa asuntoa ulkomailta.

Meitä kiinnostaa etenkin berberien kulttuuri. Berber on yhteisnimi ihmisille, jotka asuivat Pohjois-Afrikassa ja Saharassa ennen arabien saapumista. "Berber" tulee latinan sanasta "barbarus", termi, jota roomalaiset käyttivät latinaa puhumattomiin kansoihin. Nykyään monet berberit haluavat kutsua heitä heimo- tai aluenimillä tai Mazighenillä, joka tarkoittaa "vapaita miehiä" berberin kielellä. Berberit ovat siis Marokon alkuperäistä kansaa. Berberit olivat ja suuri osa heistä on vieläkin nomaadeja. 

Perinteisesti paimentolaistyyppejä/nomaadeja on kolmenlaisia: metsästäjä-keräilijät, paimentolaiset ja peripateettiset nomadit. Metsästäjäkeräilijät muodostavat paimentolaisten varhaisimman muodon ja matkustivat paikasta toiseen, joskus vuodenaikojen vaihtuessa, metsästämään ja keräämään ruokaa. Saamelaiset ovat myös nomaadeja, vaikkakin melko moderneja nykyään.

Täällä Tukholassa asuu jonkin verran berbereitä. Esimerkiksi eurviisulaulaja Loren on berberi sukua. Marokon kuninkaan äiti oli berberisukua. Liekkö nykyisen kuninkaan Muhammed VI:n vaimokin berberi, en tiedä. Kun kunings laati demokratian ja tasa-arvon naisille ja lapsielle niin kuninkaan vaimo otti heti avioeron miehestään. Kavereita he silti ovat ja asuvat saman katon alla. Mutta onhan heillä tilaa, koska he omistavat neljässä kuninkaallisessa kapungissa linnan, Rabat, Fes, Meenes ja Marrakesch. 

Kuningatar/prinsessa Lalla Salma on yksi maapallon kauneimmista naisista, ehdottomasti, fiksu nainen jolla on korkeakoulu tutkinto tietokonealalta. Kuningatar toki hoitaa työtään kuten ennenkin. Varsinkin naisten ja lasten etuja hän hoitaa ahkerasti. Kunininkaitten vaimoja ei kutsuta muualla kuningattariksi, kuin vain Pohjosimaissa. Kuningatar nimitys kuuluu muualla vain valtaa pitäville naisille, mutta pohjoismaissa kuningas ja kuningatar ovat tasa-arvoisia henkilöinä.

Jos olet kiinnostunut marokkolaisesta elämästä ja heidän ajatusmaailmastaan niin suosittelen lukea Tahir Shahin kirjan Kalifens hus, mikä meillä on ruotsiksi. Tahir Shah ihastui kerta heitolla Marokkoon ja halusi ostaa asunnon ja peruskorjata sen omaksi ihanne kodikseen perheelleen. 

Tahir Shah on brittiläinen tutkimusmatkailija, kirjailija ja dokumentti-elokuvantekijä. Hän on afganistanilaista, intialaista ja skotlantilaista syntyperää ja jakaa aikansa Marokon ja Iso-Britannian välillä. Shah syntyi Lontoossa ja varttui pääasiassa Kentin piirikunnassa.

Tahir Shahinin juuret ovat vanhassa ja arvostetussa Saadatin Paghmanin suvussa Afganistanissa. Shah on Afganistanin johtajan ja valtiomiehen Jan Peshan Khanin jälkeläinen. Tahirista olisi paljon kerrottavaa, mutta suositteen lukemaan hänen kirjansa, mikä kertoo perheen ensimmäisistä vuosista Casablancassa Marokossa ja uuden kodin peruskorajuksista ja marokkolaisesta kulttuurista ja ajattelutavasta. Mielenkiintoinen kirja!

Tässä on video Kalifin talosta. Ikävä kyllä video on kehnosti filmattu, mutta kuitenkin... Oi kun pääsisin Tahirin kirjastoon plaraamaan kirjoja! Meillä on lähes yhtä paljon kirjoja. Voitte kuvitella kuinka hiljaista meillä on kun meillä usein paneudutaan kirjallisuuteen.

Tässä on esimerkki suuremmasta Riadista. Tämä Riad on kauneimmasta päästä. Tämä Riad on myynnissä Marrakechissa. 

Voinhan minä seuraavassa elmässäni asua Marokossa, vaikka oikeastaan minunhan piiti seuraavassa elmässä syntyä Fenghuangiin, Kiinaaan, Hunan provinssiin.

Fenghuang, turisteja, turisteja, turisteja...

Hyvää joulua Tukholmasta!

Hyvää joulua!

 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!

God Jul och gått nytt år 2025!

Armeija toivottaa Hyvää joulua!

Kaksitoista Jas 39 Gripen-lentokonetta lähtee lentoon samalla kertaa Ronnebyn armeijan tukikohdasta ja tänä vuonna niihin liittyy kaksi tanskalaista F16-konetta. Siellä Ronnebyssä on kova jylinä kun koneet nousee ilmaan. Koneet jakaantuu sitten pienempiin ryhmiin ja kukin ryhmä muodostaa joulukuusen. Koneet lentää koko massa suurimpien taajamien ylitse ja tällä tavalla armeija toivottaa hyvää joulua. Ne lentävät myös Köpenhaminan ylitse ja Tanskan rannikolla.Tänään lentokoneet lensivät Tukholman ylitse, kuinkaan linnan ylitse.

Huomenna ne lentävät Pohjois-Suomessa (Rovanniemi, Pello, Haaparanta) toivottamassa hyvää joulua. Koneet lentää juuri ja juuri Ruotsin puolella rajaa.