Metroasema Sofia

Tukholmassa ei käytetä nimitystä metro, vaan se on Tunnelbana (tunnelilinja), puhekielessä 'tub' tai tuben'.  Tukholman metroa tullaan laajentamaan 18 asemalla ja 30 kilometrillä uusia raiteita. Tukholman naapurikuntiin, jotka saavat uuden metron, rakennetaan 130 500 uutta asuntoa. Tukholamssa ei kannata rakentaa ausuntoja, jos ei sinne pääse metrolla. Tukholman kunta on jäänyt ahtaalle naapurikuntien takia.

Tällä hetkellä metrossa on noin miljoona matkustajaa tyypillisenä arkipäivänä. Uusilla asemilla arvioidaan, että tulevaisuudessa matkustajia on päivittäin noin 180 000.

Metroasema Sofia on vasta valmisteilla. Sofian asema tulee olemaan sinisellä linjalla, Nacka-Södertörn. Tukholmassa on 100 metroasemaa jo ennestään. Uusi metroasema ja uusi metrolinja on todellakin tarpeen sillä Södermalmin itäisellä puolella, minkä nimi on Sofia, ei ole ollut tunnelbana/metroasemaa. Asema rakennetaan Stigbergenin kallion sisään. Stigbergenin vuori tai  mäki on hyvin jyrkkä, melkein 90 asteen nousu Slussenilta. Asema tulee sijaitsemaan Erstan sairaalan kupeessa.

Rakentaminen aloitettiin vuonna 2020, ja aseman odotetaan avautuvan vuonna 2030. Sen on tarkoitus olla Tukholman metron syvin asema, noin 100 metriä syvä. Asemalla on nousu kahdeksalla pikahisseillä Stigbergsparkenin lippuhalliin Södermalmilla, Folkungagatnin varrella.

Stigbergsparkenin puistoalue on melko pieni. Se sijaitsee Stigbergin mäen alapuolella, Folkungatanin kadun varrella. Sofian metroasemalta tulee olemaan vain 4 minuutin matka Tukholman keskustaan. Jo oli aikakin saada metroasema tälle itäiselle puolelle Södermalmin saarta.

Tämä mertoasema tulee olemaan erittäin moderni asema. Uudella Sofian asemalla arviolta 35 000 matkustajan odotetaan nousevan metroon ja poistuvan siitä päivittäin, mikä tekee Sofiasta tärkeän keskuksen Södermalmilla. Asema sijaitsee 100 metriä maan alla, ja kahdeksan suurta pikahissiä kuljettaa matkustajat laiturille ja laiturilta pois 30 sekunnissa, mikä on  ainutlaatuinen ratkaisu Tukholman metrossa.

Matkustajien matkan sujuvuuden voittamiseksi useilla uusilla asemilla on laiturin ja lippuhallin välillä vain yksi hissi. Tämä on yleistä metrojärjestelmissä suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kuten Kööpenhaminassa, Lontoossa ja New Yorkissa. Sofian metropsyäkin hissin matka tulee kestämään vain 20–30 sekunttia. Paljon nopeampi kuin liukuportaissa samassa syvyydessä.

Tungosta

Luultavsti tämä henkilö on tanskalainen, tai Tankasssa asuva maahanmuuttaja,  joka puhuu tällä videolla. Mutta siihen saa kaiketi suomalaisen tekstin.

Tukholman ruuhkavero (trängselskatt) on maksu vuodesta 2007 lähtien, joka peritään autolla ajettaessa keskustassa ja Essingeleden-moottoritiellä. Ruuhka-aikoina käytössä oleva maksu koskee autoja, jotka tulevat tai lähtevät Tukholman keskikaupunkialueelta maanantaista perjantaihin kello 6.30 ja 18.29 välisenä aikana. Ruuhkaveroa ei kerätä pyhäpäivinä, aattopäivinä eikä heinäkuussa. 

Tukholman seudun asukkaat hyväksyivät vuonna 2006 pidetyssä äänestyksessä ruuhkaverojen vakinaistamisen. Maksuja kokeiltiin samana vuonna ja tulokset ylittivät ennakko-odotukset: autoilu väheni ja ilman laatu parani kaupungin keskustassa.

Maksu peritään automaattisesti, kun ajat maksuaseman ohi ruuhka-aikaan ja se koskee myös ulkomaisia rekisterikilpiä. Maksun suuruus vaihtelee vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan, enimmäismäärä on 135 SEK päivässä. 

Automatisoitu järjestelmä: Kamera tunnistaa ajoneuvon rekisterikilven maksuaseman kohdalla ja lähettää laskun automaattisesti ajoneuvon omistajalle.

Maksu riippuu kellonajasta ja vuodenajasta. Se voi olla 9–35 SEK  tai 11–45 SEK per ohitus. Päivittäinen enimmäismaksu on 135 SEK. Maksu ei koske heinäkuuta, paitsi ensimmäisiä viittä arkipäivää. Vapaapäiviä ja niiden aattoja ei myöskään veloiteta.

Ulkomaille rekisteröityjen ajoneuvojen laskut toimitetaan Epass24-palvelun kautta ja ne veloitetaan useimmiten kuukausittain. 

 

Tukholmaa ei voi enää kutsua kaupungiksi vaan se on kunta.  Tukholma on rakennettu 14 suuremmalle saarelle, joitten välissä on 57 siltaa. Liikenne on aika ajoittain kaoottista koska määrttyinä alkoina kaikki haluavat ajaa samoille silloille päästäkseen töihin tai töitten jälkeen kotiin. Tunnelbana/Metro on siis ollut ehdottoman tärkeä Tukholman liikenteessä. Tukholmassa on 101 metroasemaa ja uusia on rakenteilla. Noin miljoon matkustajaa on päivittäin Tukholman metroliiksetesssä.

Gråmunkeholmen

Luostari Gråmunkeholmenilla vuonna 1524

Gråbrödraklostret Tukholmassa oli Gråmunkeholmenilla, nykyään Riddarholmenina tunnettu fransiskaaniluostari, joka perustettiin noin vuonna 1270 kuningas Magnus Ladulåsin saaren lahjoituksella. 

Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön noin vuonna 1300, ja se on Tukholman vanhin säilynyt rakennus, jolla on vanhimmat maanpäälliset tiiliseinät. Keskiajalla sitä kutsuttiin Harmaiden Veljien kirkoksi, ja se kuului Harmaiden Veljien luostariin. 

Riddarholmenin kirkko kuuluu nykyään Ruotsiin kuninkaalliselle hoville. Kuninkaalliset haudattiiin aikoinaan tähän farnsiskaani luostarin kirkkoon. Tämä fransiskaani miespappien luostari oli toiminnassa vuodesta 1270 Ruotsin reformaatioon vuonna 1527.

Kuninkaalliset hautajaiset Riddarholmin kirkossa päättyivät vuonna 1950, jolloin Kustaa V haudattiin viimeiseksi sinne. Siihen mennessä kirkossa oli haudattu seitsemäntoista ruotsalaista hallitsijaa kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta, joka on haudattu Roomaan Pyhän Pietarin kirkkoon. Suosittelen vierailua kirkossa!

Gamla stan, Gråmunkeholmen/Riddarholmen

 Gamla stanin vasemmalla reunalla

Riddarholmenin saarella on olut monta niemä, kuten Kidaskär, Gråbrödraholme ja Gråmunkeholmen on saari Mälarenissa ja kaupunginosa Tukholman keskustassa, joka kuuluu Södermalmiin.

Tämä om Tukholman historiallista keskustaa. 1600-luvulla aatelisto rakensi upeita palatseja Gråmunkeholmenille, jotka vuoden 1697 linnapalon jälkeen hallitsevat valtion virastot ja tuomioistuimet  valtasivat saaren. Kuninkaallinen perhekin asui jonkin aikaa Riddarholmenilla, tarkemmin sanottuna Wrangelin palatsissa, vanhan Tre Kronorin palatsin palamisen jälkeen vuonna 1697. Kuninkaallinen perhe asui siellä, kunnes Tukholman palatsi valmistui vuonna 1754. Wrangelin palatsia käytettiin tänä aikana asuntona. Nykyään palastissa sijaitsee Svea hovrätt, siis Svean hovioikus.

Riddarholmen on pinta-alaltaan Tukholman kunnan pienin kaupunginosa. Viimeinen rekisteröity yksityinen henkilö muutti vuonna 2010.

Vuonna 1288 Magnus Ladulås lahjoitti Skepparholmenin Gråbrödernalle, joka otti sieltä puuta rakentaakseen oman luostarikirkon Gråmunkeholmenille. Kanutus Johannis oli innokas kirjojen keräilijä ja osti käsikirjoituksia ja inkunaabeleita Revalista ja useista opiskelupaikoistaan, jotka myöhemmin lahjoitettiin Tukholman fransiskaaniluostarille.

Gråbröderna/Harmaat munkit eli fransiskaanit olivat Assisin Franciscuksen seuraajia ja perustivat monia uskonnollisia luostareita ympäri Eurooppaa. He saivat nimensä harmaista kaavuista, joita he käyttivät köyhyyslupauksensa symbolina.

Riddarholmenin entiset nimet Gråbrödraholm, Munckholmen ja Gråmunkeholm tai Gråmunkeholmen ovat peräisin luostarin toiminnasta saarella. 1400-luvulta lähtien Gråbröderillä oli toimintaa myös Kungsholmenilla, joka tunnettiin nimellä Munklägret 1320-luvulta lähtien.

Luostarikirkko, Riddarholmin kirkko, on säilynyt ja sitä pidetään nykyään kaupungin keskustan vanhimpana rakennuksena.

Tämä on virallien tiedoite siitä että Tukholman pormestari ja kaupunginvaltuutetut ilmoittavat, että rouva Birgitta Olofsdotter on heidän läsnäollessaan Gråbrödran luostarissa todennut saaneensa Sten Sturelta täyden maksun Hammerstan maatilasta ja kaikista tälle myymistään kiinteistöistä. 

Sten Sture vanhempi, herra Sten, syntyi noin vuonna 1440, kuoli  vuonna 1503 Jönköpingissä, oli Ruotsin hallitsija vuosina 1470 ja 1497 sekä sitten vuodesta 1501 kuolemaansa asti, sekä Tukholman ritari ja päällikkö.

Snakt Göran och draken patsaita on kolme, yksi Strokyrkanin kirkossa Gmala stanissa, toinen Historiallisessa museossa ja tämä kolmas (kuvassa yllä) Köpmantoregtin torilla Gamla stanissa. Tämä patsas on historiallisesti arvokas koska se symbolisoi Ruotsin itsenäisyyttä. Ruotsi on joutunut sotimaan kymmenen kertaa Venäjän kanssa ja kymmenen kertaa Tanskan kanssa ja silti onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä. Ruotsi on maa mikä on sotinut eniten koko maapallolla. 

Vuonna 1527 luostari suljettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä ja rakennukset muutettiin yleiseksi hospitaliksi/sairaalaksi. Munkit saivat poistua luostarista, mutta suljetun Pyhän Klaaran luostarin nunnat saivat muuttaa rakennukseen. Sairaala kuitenkin muutti Danvikeniin jo vuonna 1551, luultavasti tilanpuutteen vuoksi, ja teki tilaa Trivialskolanille, mikä sitten muutti tilalle ja pysyi siellä vuoteen 1666 saakka. Ruotsissa triviaalikoulujen oppiaineet vaihtelivat aikojen saatossa, mutta triviaalikoulut olivat toiminnassa vuoteen 1905, jolloin ne korvattiin reaalikouluilla. 

Collegium regium Stockholmense (myös Academia Stockholmensis tai Collegium Stockholmense) oli teologinen korkeakoulu, joka oli olemassa vuosina 1576–1593 ja jonka tilat sijaitsivat entisessä Gråbrödran luostarissa.

Gråmunkeholmen/Riddarholmen nykyään. 

Kuten kuvasta näkyy niin Riddarholmenin saaren kupeeseen on rakennettu  ajotie minkä nimi on Centralbron/Keskussilta. 12000 metriä pitkä ajotie yhdistää Tukholman keskeisimmän osan, Gamla stanin ja Södermalmin yhteen. Gamla stanista on nykyään silta Riddarholmenille. Tieosuus rakennettiin lähes kokonaan sillalle tai tunneliin. Tuolloin se oli Ruotsin kallein rautatiehanke (kilometriä kohden), jonka kustannukset olivat kaksi miljoonaa riikindaaleria kilometriltä vuoden 1870 rahassa mitattuna.

Gamla stan ja Riddarholmen rakennettiin yhteen kun Centralbron ajotietä valmistettiin. Vanhankaupungin ja Riddarholmenin välistä kapeaa käytävää, jossa ajoneuvoliikenne on ruuhkaista, kutsutaan kansanomaisesti "Getingmidjaniksi"/ampiaisen vyötäröksi.  Samaa baanaaa pitkin kulkee paikallisjuna ja metro. Södermalmin ali kulkeva eteläinen tunneli reititettiin uudelleen Centralbron sillan rakentamisen yhteydessä 1950-luvun alussa.

Kuvassa Munkbroholmenin satama ja taustalla näkyy Södermalm. Satamassa oli näköjään vilkasta toimintaa. Satama sijaitsi saaren läntisellä reunalla ja siinä on vieläkin joidenkin alusten ankkurointi paikka.

Östra gynasiehuset

Östra Gymnasiehusetissa on edelleen osa luostarin siipirakkennuksesta, mikä rajasi luostarin pihaa länteen, sekä osia luostarin muurista ja luostarin kellarista. Siellä on myös säilynyt luostarihuone tähtiholvin kanssa, jonka Albertus Pictorin uskotaan sisustaneen. Myös Vanhan eduskuntatalon kellarissa on useita luostarikompleksista säilyneitä huoneita.

Östra Gymnasiehuset, alun perin Banérska palatset, on Birger jarls torg 7:ssä Riddarholmenissa Tukholman keskustassa sijaitseva talo, jolla on keskiaikaiset juuret ja joka sai nykyisen muotonsa 1640-luvulla.

Rakennus on yhteydessä Länsiosan lukiorakennukseen yhdyskäytävän kautta. Taloa kutsutaan myös Kurckin palatsiksi sen omistajan, paroni ja neuvos Gustaf Kurckin, mukaan, jonka perhe omisti talon vuosina 1669–1689. Rakennus on ollut valtion muistomerkki vuodesta 1935. Kurckin suku on suomalaist aatelissukua.

Syyskuussa 2010 uusien putkilinjojen louhintatöiden yhteydessä Tukholman kaupunginmuseon arkeologit suorittivat kaivauksia Riddarholmin kirkon eteläpuolella. Kaivauksissa paljastui muun muassa keskiajalla haudatun munkin luuranko. Se, että kyseessä on keskiaikaisen luostarin munkki, ei pitäisi olla epäilystäkään, koska löydön tekopaikka on vanhan luostarin pihalla, jonne munkit haudattiin.

Luuranko oli ehjä, lukuunottamatta vasenta jalkaa, joka katosi, kun kadun alle rakennettiin rumpu vuonna 1945. Puuarkku sen sijaan on mätä.

Pimeydessä vaellamme

Tukholman synkimmät kuukaudet ovat marras-ja jolukuu. Tätä ei millään kestä. Kyllä se tammikuussa hieman hellittää. Aurinko ei näyttäydy noin kolmeen kukauteen ja vettä sataa usein. Täältä pitäisi päästä valoisemmalle alueelle, jos vaan kunto kestää...

Ja sitten vielä tämä uusi Slussen kuvattuna 4 kuukautta sitten. Ei se aurinko silloinkaan paistanut.

Uudesta Slussenista ollaan monta mieltä. Meidän perheessä ei siitä kukaan ole erityisemmin tykännyt. Remontti ei tosin ole vielä valmis.

Tukholman uuden Slussenin rakentaminen aloitettiin vuonna 2016, ja sen odotetaan valmistuvan kokonaan vuosina 2027–2028. Koko remontti tule maksamaam noin 21 miljardia kruunua=2 miljradia €, mahdollisesti enempikin.

Hankkeeseen, johon kuuluu uusi liikenneympyrä, jalankulku- ja pyöräilysilta sekä sulku, on tehty viivästyksiä ja budjettia on kasvatettu merkittävästi. Uudet osat, kuten Vattentorget ja Mälartrappan, on jo avattu yleisölle. Vattentorget tulee toimimaan kohtauspaikkana. Onneksi siihen on tehty kaiteet, jotta ei humalaiset putoa mereen. Tai noh, tämä alue on osaksi Saltsjöta= Itämerta ja osaksi Mälaren järveä. Tukholmassa nimitetään  Itämerta nimellä Suolameri=Saltsjö.

Jälleenrakennustyöt tehdään turvallisemman ja houkuttelevamman kohtaamispaikan luomiseksi ja samalla Mälaren-järven veden tyhjennyskapasiteettia parannetaan merkittävästi, mikä vähentää Mälare järven tulvariskiä ja turvaa juomaveden noin kahdelle miljoonalle ihmiselle.

Norra Slusskajenin alla kulkee kaloille tarkoitettu 'kävelyreitti'. Vanha Nils Ericsonin sulkukanava on muutettu siten, että 'heikot kala uimarit voivat kävellä' Mälaren-järven ja Saltsjön välillä. Kalojen uintimatka on koristeltu erikokoisilla kivillä, jotta kalat voivat pysähtyä tyynessä vedessä ja levätä tarvittaessa. Munkbrokajenissa on kala-TV, josta voi katsella ohi uivia kaloja.

Mälaren järven alueella viimeisen jääkauden jälkeinen maankohoaminen jatkuu edelleen, mikä tarkoittaa, että merenpinnan nousua kompensoi nykyinen nopeampi maankohoaminen.

Tästä Slusseinn perusremonttista puhuttiin jo silloin vuonna 1970 kun me muutettiin Tukholmaan, enkä ole uskonut että tätä remonttia tullaan tekemään minun elinaikanani, mutta toisin kävi.

Tervetuloa Tukholmaan!

Vaikka nyt on edessä vuoden kaikista ikävin kuukausi joulukuu Tukholmassa, niin laitan silti tähän turistimainontaa You Tuben muodossa. Tammikuussa sää helpottaa. Tervetuloa Tukholmaan!

😍

PS. Tammikuussa on lentoliput halpoja. Norwegialla on melkein ilmaista (noin 26 € yhteen suuntaan) lentää Tukholmaan. Eikä lentomatka kestä kuin tunnin. Matka lentokentältä Flix-bussilla reilussa puolessa tunnissa Tukholmaan (=8,2 €).

Piperska muren

Piperska muren, Schelegatan, Kungsholmen,

 Bussin 61, pysäkki nimeltä Rådhuset

Rakennus on nykyään konfrenssikeskus.

Perfekti paikka rentoutua hetken kahvikupin äärellä. Nauti kauniista kukka-asetelmista, patsaista ja suihkulähteistä sekä Piperska Murenista, 1600-luvulta peräisin olevasta komeasta malmitilasta.

Kreivi Carl Piper osti malmitilan täältä vuonna 1694. Nicodemus Tessin nuorempi ja Johan Hårleman palkattiin puutarha-arkkitehteiksi.

Hänen vaimonsa Christina viimeisteli työn ja rakennutti myös korkean muurin Roslagenin hiekkakivestä, minkä ansiosta paikkaa kutsutaan Piperska Mureniksi/Piperin muuri. Hän ei koskaan nähnyt puutarhan valmistumista, koska hän oli pitkäaikaisessa Venäjän vankeudessa Poltavan jälkeen ja kuoli vuonna 1716.

Piperska Muren oli 1600-luvun lopulla yksi Tukholman kauneimmista malmitiloista. Se oli alun perin kreivi Carl Piperin kesäasunto. Carl Piper oli yksi kuningas Kaarle XII:n lähimmistä neuvonantajista, joka osti vuonna 1694 tämän tontin 9000 kuparikolikolla.

Vuonna 1700 kreivi Carl Piper seurasi kuingas Kaarle XII:ta Pohjansotaan, mutta ei koskaan palannut takaisin. Hän kuoli Venäjän vankeudessa vuonna 1716. Hänen leskensä Christina otti johtaja aseman ja sai päätökseen heidän yhteiset suunnitelmansa perustaa barokkityylinen huvipuisto ja pystytti korkean muurin kiinteistön ympärille. Muuri ulottui korttelin päässä nykyisestä puistosta molempiin suuntiin Scheelegatanilla ja aina Kronobergsparkeniin asti, josta se sai nimen "Piperska Muren".

Piper on ruotsalainen aatelissuku, josta on elossa oleva kreivihaara. Gustav Adraham Piper (1692-1761) esitteli sukunsa Ritarihuoneella ja siitä lähtien suku on ollut aatelinen. 

Vänrikkinä Carl Piper osallistui Kaarle XII:n Venäjän-kampanjaan vuonna 1708 Suuren Pohjan sodan aikana. Venäjän Pietari suuri halusi Baltian alueen takaisin ja sai Puolan liittoumaan mukaan lupaamalla Liettuan. Tanska halusi vain Skånen alueen takaisin Ruotsilta. Sota alkoi kun Puola hyökkäsi Liettuaan. Ruotsi lähetti nopeasti suomalaisia joukkoja valtaamaan Riikaa, jonka jälkeen puolaiset vetäytyivät Liettuasta. 

Sodassa Ruotsia vastaan taistelivat Tanska, Puola ja Venäjä. Ruotsi voitti Tanskan ja Puolan, mutta hävisi Venäjälle. Ruotsi halusi ennen kaikkea Venäjän itsellen. Ruotsi on sotinut kymmenen kertaa Venejää vastaan.

 

(Muuten... kruununprineessa Victoria on  nykyään fänrik/vänrikki. Hän kävi armijan osissa koska hän ei voinut olla poissa kotoaan ja työstään pitempiä aikoja lastensa ja virkansa puolesta).

Kreivi arvonimitys on Ruotsin korkein aatelistitteli. Kreivejä on Ruotsissa 47 sukua, mutta Ruotsissa ei ole lainkaan kreivikuntia. Ruotsin aatelisto koostuu noin 28000 jäsenestä 656 suvusta, joista 46 on kreivejä ja aatelisten omistuksessa on upea Riddarhuset/Ritaritalo.

Piperin suvun vanhin tunnettu esi-isä on Berendt Piper (kuoli vuosina 1633–1635), joka oli kauppias ja Viborgin pormestari, mutta jonka on perinteisesti katsottu syntyneen Lyypekissä. Hänen vaimonsa nimi oli Maria Henriksdotter Strålman, ja hänen kanssaan hänellä oli kolme poikaa, Henrik, Carl ja Peter Piper. Suvulla on useita linnoja ja pari palatsiakin omistuksessaan, sekä yksi säätykartanokin. Tämä Piperska muren on vieläkin suvun omistuksessa. 

Johannes van den Aveelen syntyi vuonna 1650 Leidenissä Alankomaiden tasavallassa, kuoli vuonna 1727 Tukholmassa, oli hollantilainen kupariseppä, etsaaja ja piirtäjä. Hän suunnitteli Piperin suvun malminkartanon upean barokintyylisen puutarhan vuonna 1730.

Ruotsi on ollut jo 1600-luvulta lähtien monikansallien valtio. Se on tiedettyä että ilman maahanmuuttajia ei Ruotsista olisi koskaan tullut suurvaltaa (1611–1721). Vasta 1900-luvun loppupuolella alkoi Ruotsiin tulla pakolaisia maista joissa oli syttynyt sota. Ruotsin teollisuudella oli työvoimapula, ja työvoimaa tuli muun muassa Suomesta, Kreikasta, Italiasta ja Jugoslaviasta. Tämä maahanmuutto oli Ruotsille selvästi kannattavaa eikä aiheuttanut ongelmia.

Ruotsi on ollut suuremmassa määrin maahanmuuttomaa 1930-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen ja 1970-luvun puoliväliin asti Ruotsissa oli pääasiassa työperäistä maahanmuuttoa. Viime vuosina yhä useammat ihmiset ovat tulleet tänne hakemaan turvapaikkaa sodan runtelemista maista.

Vuodesta 2012 lähtien erityisesti Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut jyrkästi. Vuonna 1995 lähes kymmenellä prosentilla Ruotsin väestöstä oli maahanmuuttajatausta, mikä tarkoittaa, että lähes miljoona ihmistä oli maahanmuuttajia.

1800-luvun lopulla Piperska Veranda oli tunnettu majatalo, ja 1980-luvulla täällä toimi tanssikerho. Verannan mainitaan olevan osa vanhaa laitosta, jonka historia ulottuu 1600-luvun lopulle, ja laitos tarjoaa modernia teknologiaa historiallisessa ympäristössä.

Vuonna 1999 tämän päivän ravintoloitsija otti majatalon haltuunsa ja tässä palveluhengessä Piperska Murenilla jatketaan konferenssien, illallisten ja yksityistilaisuuksien pitoja historiallisessa tyylissä ympäri vuoden.

Piperska Muren-puiston omistaa ja hallinnoi Arla Coldinu-ritarikunta. Valitettavasti tämä on nyt yksityinen eikä avoin yleisölle. Puistoterassilta on kuitenkin mahdollista katsoa puistoon, kun terassi on avoinna. Portilta ja aitauksen läpikin näkee melko hvyin jalkakäytävältä käsin.

Piperinsuvulla on oma puistokin Brunnsvikenin lahden rannalla, Tivolipuiston vieressä. Tivolin niemimaalla voi nähdä vilauksen maisemasta, jonka Kustaa III halusi luoda Brunnsvikenin ympärille 1780-luvulla. Tivolin nimi on saanut inspiraationsa kuninkaan Italian-matkasta vuosina 1783–84. 1780-luvulla Tivoli vuokrattiin Pariisin suurlähettiläälle Gustav Philip Creutzille, joka suunnitteli tänne asuinrakennuksen ja huvipuiston. Hagan puiston puutarha-arkkitehti Fredrik Magnus Piper palkattiin suunnittelemaan puisto samaan englantilaiseen maisematyyliin kuin Haga.

Piperska palatset, Munkbron 11