Skokloster slott/Skoklosterin linna

Skokloster slott, Skoklosterin linna, Håbo, Uppland

 Instagram!

Aukioloajat ja pääsymaksu täällä. 

HUOM! Skokloster on avoinna vain kesäkaudella kesäkuun 1, päivästä 31. elokuuta välisenä aikana, maanantaista sunnuntaihin kello 11-17. Linna on myös avoinna tokokuussa sununtaisin kello 11-16. 

Tämän lsäksi linna on avoinna pääsiäisenä 15-18 huhtikuuta kello 11-16, vappuna 30 huhtikuuta kello 11-16  

Huom! Vapaa sisäänpääsy pohjakerrokseen ja Wrangel- ja Brahehuoneistoihin.

Skoklosterin linna sijaitsee Mälaren järven rannalla lähellä Sigtunaa ja Arlandan lentokenttää. Skokloster sijaitsee Skoniemessä ja siinä ympärillä on melko paljon vettä ja suuria metsäalueita joten aivan helppo tänne ei ole omin päin löytää. Tällä alueella ei asu paljoakaan väkeä. 

Perillä on joitakin rakennuksia. Linnan puistossa on kahvila ja toinen kahvila on kirkon vieressä. Bensiiniasaeman ja elintarvikemyymälän yhteydessä on myös kahvila/ravintola.

Erik Dahlbergin etsaus Skoklosterista 1690-luvulta

Skoklosterin linnan sijaitsee aivan ihanalla paikalla, niemessä, jonka ympärillä sijaitsee Mälaren järvi. Linna sijaitsee juuri ja juuri Uppsalan läänin puolella. Alueella ei kulje mitään valtateitä lähelläkään vaan maalaisteitä.

Skoklosterin linna on yksi Ruotsin suurimmista nähtävyyksistä yhdessä Gripsholmin linnan kanssa.  

Tänne voi matkustaa paikalllisella sähköjunalla Tukholmasta Bålsta'an. Vaihda Bålstassa paikallisbussiin numero 311, jolla sitten Skoklosteriin.

Tai M/S Carl Gustav nimisellä laivalla Uppsalasta Skoklosteriin. M/S Sjösaga niminen laiva vie myös Uppsalasta Skoklosteriin.

Tukholmasta m/s Evert Taube nimisellä laivalla Sigtuna ja Soklosteriin. Matkan varrella voi nauttia laivan ravintolan antimia.

Omalla tai vuokra-autolla E 18 tietä kohti Enköping/Oslo ja Bro nimisen paikkaunnan kohdalla käännytään mantielle nuemro 269/263 ja ajetaan kylttien mukaan perille.

Toinen mahdollisuus on ottaa E 4 ja ajaa Märstaan ja siellä kääntyä tie numero 263 ja ajaa Sigtunan kautta Skoklosteriin.

Täällä on paljon luonnonpuistoalueita, joten jo siitäkin syystä täällä on vähän asutusta, ja samalla tämä on hyvin vanhaa aluetta historiallisesti. Voi vaan haukkoa henkeään sillä luonto on täällä todella kaunista ja idyllistä ja järvien ja niemien paljous tekee alueesta jännittävän. Tässä on kartta joka näyttää kuinka runsaasti luonnonpuistoaluetta on Upplannissa.

330-vuotta vanhat puistolehmukset linnaan johtavan alléen varrella.

Carl Gustav Wrangel 1613-1676

Kreivi ja sotamarsalkka Carl Gustav Wrangel rakennutti tämän mahtavan linnan vuonna 1654 itselleen ja perhelleen asunnoksi. Wrangel oli Ruotsin suurvallan ajan (1611-1718) suurimpia vaikuttajia ja mahtimiehiä. 

Wrangeleilla oli myös upea palatsi Riddarholmenilla Tukholmassa. Palatsissa huseeraa nykyään Svean hovioikeus. Ruotsin kuningas ja kuningatar asui palatsissa vuosina 1600-1754, sen jälkeen, kun Tukholman kuinkaanlinnassa riehui tulipalo ja linnaa korjattiin.

Skokloster on yksi Euroopan upeimmista barokkilinnoista. Koskaan ei ole rakennettu Ruotsissa yhtä suurta yksityistä palatsia kuin tämä linna on. Arkkitehteinä on toiminut Casper Vogel ja Jean de la Vallée, sekä myöhemmin myös Nicodemus Tessin vanhempi. Se vei kolmekymmentä vuotta kunnes linna valmistui ja Wrangel ehti kuolemaan sitä ennnen. Wrangelin tytär Margareta Juliana avioitui valtioneuvos ja amiraali kreivi Nils Brahe nuoremman kanssa. Linnasta tuli Barhen suvun säätylinna. Brahet asuivat linnassa vuoteen 1930 saakka, jolloin linna siirtyi Von Essenin suvun omistukseen. Von Essenin suku on harvinaista baltialais-saksalaista aatelissukua.

Vuonna 1967 osti Ruotsin valtio Skoklosterin linnan. Linnasta tehtin valtiollinen museo, joka kuuluu nykyään yheten Statens historsika museer/valtion histroiallisiin museoihin, yhdessä Hallwylska museet, Historiskamuseet, Kungliga Myntkabinettet, Livsrustkammaren ja Tumban bruksmuseumin kanssa. 

Nykyään linnassa on valtava määrä tavaraa ja esineitä, ennen kaikkea Wrangelin, Brahen ja Bielken sukujen aseita. Mahdoton määrä taidetta, tekstiilejä, asusteita ja pukuja, taide-esineitä, upeita tapeetteja, kirjoja ja keramiikkaa. Linnassa on myös noin 600:n tunnetun histroiallisen henkilön portrettikokoelma. Wikimedia commons'issa on nähtvänä lähemmäksi 8000 esinettä. Skoklosterin kokoelmista!

Tällä alueella on sijainnut 1100-luvulla Sko niminen kartano. Kartanon omistaja antoi kartanon kartusiaaniluostarin käyttöön. 1500-luvulla kartano tuli kruunun omistukseen kun kuningas Gustav Vasa kielsi katollisen uskonnon Ruotsissa. Kuningas antoi kartanon 1600-luvulla sotamarsalkka Crister Somme'lle. Vain pari vuotta myöhemmin kuningas antoi kartanon Wrangelille. Wrangel antoi rakentaa kartanosta paljon suuremman, joten tämä nykyinen linna on siltä ajalta. Entinen päärakennus sijaitsee linnan pohjois puolella.

 Kuninkaansali

 Wrangelin huone ja maalaus Gustav Wrangelista hevosen selässä.

 Sänkykammari

Kuningas Karl XIV Johanin:n  (1763-1844) muistohuone

Karl XIV Johan oli Bernadotten suvun ensimmäinen kuningas.

 Wrengelin asekokoelma

 Erittäin kaunis Skoklosterin kirkko

Skoklosterin kirkko

Avoinna torstaisin kello 11-16

Kirkko on keskiakainen luostarinkirkko 1200-luvulta. Kirkkoa näytetään ryhmille ja sen historiaa kerrotaaan, mutta ajasta on sovittava etukäteen.

Ota yhteyttä Marianne Toikkaseen puh. Direkt: 0171-46 80 32 tai Växel: 0171-46 80 20. 

E-postia: marianne.toikkanen@svenskakyrkan.se

Skoklosterin kirkko kuuluu omaan Skoklosterin seurakuntaan. Kirkko on rakennettu jo 1200-luvulla, mutta se rakennettiin suurelta osin uudestaan 1600-luvulla. 

Kirkon lähettyvillä laivalaiturin luona seisoo keltainen huvila, jossa on kirkon oma kahvila kesäaikaan. Tänne voi tulla Tukholmasta kesäaikaan laivalla. Valintana on on edestakainen matka audioguiden kanssa tai ilman sitä. Matkojen pituus on 5-8,5 tuntia.

 Skoklosterin kirkon voi kokea parhaiten paikan päällä.

Herman Wrengel

Wrangel oli eestiläistä alkuperää oleva ruotsalaien sotilas. Hän oli myös valtaneuvos, kenttämarsalkka ja Liivinmaan generaalikuvernööri. Wrangel sai Skoklosterin omakseen vuonna 1611 ja näin Skoklosterista tuli hänen säätykartanonsa. Hän avioitui Margareta Gripin kanssa Tukholman Tre Kronor linnassa. Vihkitilaisuudessa oli myös mukana silloinen kuningas Gustav II Adolf. Wrangelien ensimmäinen poika sai luonollisestikin nimekseen Carl Gustav. Osan ajasta Wrangelin perhe vietti Kalmarin linnassa, mutta sotimaankin piti ehtiä. Hän oli mukana Venäjän ja Puolan sodissa. Hän taisteli myös preussilaisia vastaan ja hänestä tehtiin Preussiin generaalikuvernööri.  

Johan Gustavsson Banéer oli ehkä Wrangeliäkin taitavampi komentaja ja kenttämarsalkka. Banéer oli myös Wrangelin suurin kilpakumppani sotatantereella. 

Herman Wrangel (1584-1643)

 Herman oli Karl Gustav Wrangelin isä.

Täällä sijaitsi sistessiläinen nunnaluostari vuosina 1230-1588. Uskonpuhdistuksen jäkeen toimi luostari kouluna ja vanhustenkotina. Luostarin nimi oli Sko kloster, Sko luostari, ja tuon sko sanan voisi kääntää sanalla kenkä, mutta tuskinpa luostarin nimi tulee kengästä, vaan sanasta skog, metsä.

Luostarin perusti Knut Långe. Hän oli toinen ruotsalainen kuningas, jonka nimi oli Knut. Kuningas Knut oli Knut Ruotsin kuningas, mutta hänen hallintolaueensa oli vain tämä Skoholme, Skoniemi. Siihen aikaan ei ymmärretty mitään rajoista tai valtioista. 

Joka tapauksessa kuningas Knut kuuui Folkungaätten, Folkunga n kuningassukuun. Folkungat vastustivat kuningas Erik Erikssonia. Knut oli Pyhän Erikin pojan poika, Erik den Helige, joka oli kuningas, syntyään täältä Upplannista. Erikista tuli Ruotsin kansallispyhimys ja Tukholman symbooli. Erik makaa haudattuna Uppsalan tuomiokirkossa. Erik kuului taas puolestaan Eriksätten, Erikien sukuun. Ei ole todellakaan ihme että Ruotsissa on paljon Erikssoneja. 

Knut Långe perusti siis Sko Klosterin ja hänet on haudattu tänne luostariin. Luostarin kirksota tui koko seurakunnan kirkko reformaation jälkeen, kuten monista muistakin katollisista kirkosita tuli luterilaisia kirkkoja.

Gustav Vasan sisko Mrgareta Eriksdotter Vasa piilotteli täällä luostarissa Tukholman verilöylyn aikoihin. Muutamat Vasasuvun jäkeläiset ovat käyneet koulua täällä.

Kruunu otti lostarin omaan haltuunsa Gustav Vasa reformation jälkeen. Gustav Vasa yritti saada nunnata muuttamaan joko Vadstena tai Vretan luostareihin, mutta nunnat panivat vastan monen monta kertaa. Syyksi he sanoivat sen ettei ne toiset lusostarit kuuluneet  samaan luostarisääntökuntaan.