Strängnäsin tuomiokirkko ja muut kirkot

Strängnäsin tuomiokirkko

Täällä kerroin Strängnäsistä ja tässä postauksessa aion keskittyä vain kirkkoihin. Strängnäsin hiippakuntaan kuuluu Tuomiokirkko seurakunnan lisäki Vårfruberga-Härad, Mariefred, Åker-Länna ja Stallarholmenin seurakunnnat. Tuomiokirkon seurakuntaan kuuluu myös Aspö. Tuomiokirkko seurakunta on oma pastoraattinsa joilla on yhteein kirkkoherra.

Strängnäsin tuomiokirkon juuret ovat syvällä katollisismissa. Strängnäsin tuomiokirkossa taisteltiin kauimmin kuningas Gustav Vasan uskonpuhdistusta vastaan. Gustav Vasan  nuorin poika kuningas Karl IX (1550-1611) oli suurin katollisismin kannattaja, siis vastoin oman isänsä reformatiota. Karl oli Gustav Vasan nuorin poika ja kolmas Gustav Vasan pojista, joista tuli kuningas. Ensimmäinen pojista oli Erik XIV (1533-1577) joka oli Gustav Vasan ensimmäisestä avioliitosta. Hänen jälkeensä nousi Erikin veli Johan III (1537-1592) valtaan, vanhin poika Gustav Vasan toisesta avioliitosta.  

Johan III:n ajalla Karl veli nousi vastustamaan veljeään. Veljesten uskonnolliset riidat menivät jopa niin pitkälle että Ruotsi oli suureessa vaarassa joutua sisällissotaan. Johan halusi modernisoida kirkkoa ja yhdistää katollisen ja luteraani kirkon keskenään. Södermanland ja Strängnäs olivat Karlin herttuaskuntaa kun taas Johanin herttuaskuntaa oli Närke ja Värmland.  Erikin herttuaskunta oli Suomi. Johan sairastui vakavasti ja hän pelkäsi että hänen poikansa Sigismund, joka oli saanut katollisen koulutuksen, palauttaisi katollisen uskonnon Ruotsiin. Ja niinpä hätäpäissä päätettiin Uppasalassa vuonna 1593 että Ruotsista tulee luterilainen.

Kuningas Karl IX halusi tulla haudatuksi tänne Strängnäsin tuomiokirkkoon. Suurin syy oli se että hän asui tässä lähistöllä. Hän eli ehkä siinä toivossa että joskus tulevaisuudessa Ruotsista tulee katollinen valtio uudemman kerran. Tuomiokirkko muistuttaa vieläkin melko paljon katollista tuomiokirkkoa kuin luteraanista. Mutta uuskorjausten yhteydessä ei kirkkoa ole juuri muunneltu miksikään, sen sijaan on rakennettu hieman lisää. Tornin kupoli on rakennttu niinkin myöhään kuin 1700-luvulla.

Tuomiokirkko seisoo erittäin kauniilla paikalla Mälaren järven lahdessa. Strängnäsin kunnassa asuu vain noin 36000 asukasta. Kunta on yksi Södermanlandin kauneimmista ja idyllisimmistä. Suorastaan idyllinen paikkaunta. Kesäaikaan täällä käy veneilijöitä, joille täällä on luonnollisestikin vierassatama. Strängnäsin tuomiokirkkoa pidetään Ruotsin kauneimpana.

Mälaren järvialue on suosittu kesäaikaan retkeilyyn ja lomailuun. Strängnäsin kautta voi poiketa mukavasti myös Mälaren järven pohjoiselle rannalle. Sisävesilaivat kulkevat myös kesäaikaan Tukholman, Mariefredin ja Strängnäsin linjaa. Älkää unohtako Gripsholmin linnaa Mariefredissä, jos liikutte alueella. Linna on yksi Ruotsin suurimmista nähtävyyksistä. Strängnäsin turistitoimisto, Storgatan 38, opastaa ja neuvoo yöpymispaikoista, nähtävyyksistä, aktiviteeteistä ja ruokapikoista. Täällä olen tehnyt postauksen linnasta.

Kyrktuppe/kirkonkukko

Ruotsissa on hyvin tavallista laittaa ns kirkkokukko spiiran sijasta.
.

Kirkon paikalla oli jo 1100-luvulla puusta valmistettu sauvakirkko, joka oli koritseltu viikinkien aikaisilla kiemurtelevilla lehtikoristeilla ja ornamenteillä. Kirkko paloi tulipalossa. Ruotsissa on vain yksi sauvakirkko, Hedared stavkyrka, mutta Norjassa niitä on useampiakin.  

Dominikaanit saapuivat Strängnäsiin 1250-luvulla ja he alkoivat rakentamaan luostaria, paikalle jossa Pyhä Eskil kärsi vuonna 1080 marttyyrikuoleman. Kerrotaan että he jotka kivittivät Pyhän Eskilin hengiltä olisivat olleet svealaisia ja guuttalaisia (Gotlannista) barbaareja.

Dominikaanien kirkko ja tuomiokirkon vanhin alkukirkko/"kärnkyrkan" olivat sisarkirkkoja kuten Sigtunassakin. Munkit opettivat svealaiset rakentamaan rakennuksia tiilistä, ja siksi useimmat sen ajan rakennukset, ei vaan kirkot, ovat tiilirakennuksia. Kirkon rakentaminen kesti koska ei ollut työväkeä eikä aina varojakaan. Piispa Styrbjörn Skaran hiippakunnasta vihki tuomiokirkon niinkin myöhään kuin vuonna 1334. Kirkon rakentamiseen meni noin sata vuotta.

Dominikaanien konventtia ei enää ole olemassakaan sillä reformatin jälkeen se oli hajoitettava, kuningas Gustav Vasan määräysten mukaan. Nykyään on vain pari dominikaaniluostaria Ruotsissa, mitä tiedän, yksi nunnaluostari Tukholmassa ja yksi munkkiluostari Lundissa. 

Aikoinaan kun kristittyjä (katollisia) kirkkoja alettiin rakentamaan niin ne rakennettiin melkein aina entisille kulttipaikoille ja hautakentille tai -kummuille, Viikinkien ajalta oli usein näillä paikoilla myös runsaasti riivukiviä. Osaa riimukivistä käytettiin rakennustarvikkeina. Se oli enemminkin sääntö kuin poikkeus että jokaisen vanhemman kirkon kivijalassa tai -seinässä tai muurissa oli riimukivi tai useampikin.

Kukaan ei ole ottanut pahakseen että näin on. Paremminkin historiasta kiinnostuneet ovat olleet kiitollisia että he saavat kokea yhtäaikaa samalla paikalla niin monen sadan vuoden historiaa jopa tuhansienkin.

Lasten kuori

Melko pimeä kirkkrosali ja erittäin hyvin valaistu kuori tekee vaikutuksen, saa aikaan aivan maagisen tunnelman.

Kirkon ensimmäin osio oli hallikirkko, ns kärnkyrkan. Sitä sitten ajan kanssa suurenneltiin ja uudemman osion seinille maalattiin jopa kalkkimaaluksia. Ja lopuksi rakennettiin hautakappeleja seinustoille. Siihen aikaan oli tavallista että aateliset kustansivat kirkkojen rakentamista, aivan kuten se oli Italissa ja muissakin katollisissa maissa tapana. Vain heillä oli siihen varaa, kunnes paavit rohmusivat varakkuutta, ja siitä he saivat palkkioksi suvulleen hautakappelin kirkkoon ja papin ja piispan siunauksen joka kerta kun kirkossa messuttiin.

 Gyllenhielmin kappel

Gyllenhielm vangittiin Puolassa ja hän sai tämän kaulapannan mukaansa "matkamuistoksi" Puolan vierailultaan ja nyt se on esillä hänen hautakapplissaan.

Aatelisherroja

Hautakappelit ovat tuolla ylemmällä tasolla

Täällä on Stenbockin, Gyllenhielmin suvun hautakappelit ja Djäknekoret, johon haudattiin diakoonit. Siihen aikaan vain kirkot pystyivät kouluttamaan väkeä ja diakooneiksi koulutetuilla oli omat etuoikeutensa tulla haudatuksi kirkonmenoin. Täällä he saivat jopa oman kappelinkin. 

Stenbockin kappeli

Djäknekoret, jossa on tuomiokirkon diakooneja haudattuina

Laurentius Andreae (1470-1551) toimi ärkedjänkne virassa/arkkidiaknoonina, Strängnäsin tuomiokirkossa. Hän oli yksi kolmesta reformation kannustajista Ruotsissa yhdessä Olaus Petrin ja Laurentius  Petrin kanssa. Laurentinus on haudattu tuomiokirkon kirkkomaahan. Laurentinus oli yksi Ruotsin oppinemmista miehistä. Hän kävi jopa kolme kertaa Roomassa oipintomatkalla. Hän toimi myös kuningas Gustav Vasan kirjurina ja käänsi yhdessä Olaus Petrin kanssa Raamatun ruotsinkielelle. Ensimmäinen raamattu oli nimeltään Gustav Vasas Bibel/Kustaa Vaasan Raamatttu, joka valmistui vuonna 1541. Raamatusta tuli ensimmäinen kirja joka kirjoitettiin uusruotsin kielellä, jolloin käytettiin moderneja kirjaimia å, ä ja ö.

Stenbockien aatelissuku on korkea-aatelista kreivisukua. Yksi suvun haaroista levisi Suomen puolelle Haikkoon. Suvun jäseniä on Suomessa vieläkin elossa ja he periytyvät Magnus Stenbockista, jonka vaimo oli kreivitär Eva Magdalena Oxenstierna af Korsholm och Vasa. Tällä suvulla siis oli oma lääni Suomen puolella, Vaasa ja Mustasaari (Korsholm) kuuluivat siihen. Yksi suvun haaroista levisi myös Viroon.

Garl Gyllenhielm oli ruotsalainen virkamies ja sotilas. Hän sai oman hautakappelin tuomiokirkosta, koska kuningas isäkin on haudattu tänne. Hän oli kuningas Karl IX:n avioton poika, josta ei voinut tulla isäansä perijää, siis Ruotsin kuningasta. Mutta hän tomi kuningatar Kristinan holhoojana. Hänestä tuli myös Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin maaherra. Carl Gyllenhielm kasvoi Julitan kartanossa, jonka hän sittemmin peri. Mutta viimeiset vuotensa hän vietti Tukholmassa Karlbergin linnassa. Katrineholmin lähellä Julita gård on aivan ihan kohde käydä tutustumassa. Julita Gård kuuluu nykyään valtiolle ja Nordiskamuseet pitää sitiä huolen. Suosittelen!

  

Kalkkimmalaukset on maalattu 1300-luvulla Fogdö mestarin toimesta

Sten Sturen (vanhempi) sargofagi
(1496-1503)

Sten Sture oli taitava valtionhoitaja joka keksi että veroilla voi kartuttaa valtion kassaa. Kerrotaan että hänet haudattiin Mariefredin kartusiaaniluostariin, jonka hän itse oli avannut. Sen jälkeen ruumis siirrettiin Kärnbon kirkkoon, josta on nykyään jäljellä vain rauniot. Sieltä ruumis tuotiin tänne Strängnäsin tuomiokirkkoon. Sten Sture oli sukua Karl VIII Knutinpoika Bondelle, joka oli kuninkaana kolmeen eri otteeseen. Jatkuva sotiminen Tanskan kanssa kulutti varoja. Ja sen lisäksi vielä Venäjä haastoi sotaan samanaikaisesti. Siihen aikaan elämä oli yhtä sotaa. Mutta Sten Sture oli melkein yhtä mahtava herra kuin mitä Gustav Vasa oli, joka kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi juuri täällä Strängnäsisssä vuonna 1523.

Sturen suku, joka oikeastaan kuului Natt och Dag nimiseen aatelissukuun. He jostain syystä halusivat käyttää nimeä Sture. No jaa, nimi Natt och Dag kuullostaa hieman oudolta sukunimeksi, mutta Ruotsissa on vieläkin henkilöitä joilla on tämä erittäin erikoien aatelissukunimi. Natt och Dag suku omisti valtavia maa-aluita etelä- ja lounaispuolelta Tukholmaa. Monia kymmeniä neliökilometrejä toisensa perään. Tukholmassa sijaitsee Sturegatan, Stureplan ja ties vaikka mitä, jossa on nimi Sture. Stureja on ollut viidessä eri haarassa ja Sture vanhemman mukaan kuoli sukupuuttoon sukuhaara III. Näistä kolmesta suvusta on myös Bonden sukua elossa.

Sturet asuivat Räfsnäs'issä, joka on nykyään Räfsnäs Kungsgård, joka sijaitsee Strängnäsin kunnassa, Stallarholmenilla, noin 15 kilomteriä linnuntietä Strängnäsistä itään päin. Sturen sukua asui täällä kauan. Sturet, Bondet ja Vasat ovat menneet naimisiin keskenään joten heidän sukulaissuhteista on vaikea pitää lukua. Bonden suku omistaa vieläkin useita linnoja, ovat omistaneet ainakin kymmenen linnaa, useita palatseja  ja herraskartanoita. He omistavat jopa entisen luostarinkin ja esim. pari upeata linnaa,  Ericsberg ja Trolleholm. 

Sankt Göran ja Draken patsas kuvaa Sten Sture vanhemman voittoa tanskalaisia vastaan Tukholmassa, Brunkebergin torilla, Gamla Stanissa, 10. lokakuuta 1471. Siis Ruotsi on sannut olla rauhassa 275 vuotta Tanskalta. Sten Sturen voitto on suurin tapahtuma Ruotsin historiassa. Ruotsista ei sittenkään tullut tanskalaista, vaikka tanskalaiset yrittivät kymmenisen kertaa valloittaa Ruotsin. 

Toiseksi suurin tapahtuma oli kun Gustav Vasa ratsasti Tukholmaan vuonna 24. kesäkuuta 1523. Gustav Vasa istui siitä päivästä lähtien kuninkaana 37 vuotta ja  hän valtavalla voimalla modernisoi valtiota. Voi sanoa että hän reformoi koko yhteiskunnan ja valtion ja sai aikaan omin voimin vallankumoukse, jonka jälkimainingeissa me vieläkin eletään.

Pääalttarin alttarikaappi on valmistettu Brysselissä joskus 1480-1490. Strängnäsin piispa Kort Rogge lahjoitti alttarikaapin, joka on Ruotsin suurin. Alttarikaappi kertoo jouluevankeliumin tapahtumista. Tyyliltään nämä kirkon molemmat alttarikaapit ovat flanderilaista puunveistotaidetta.  Ruotsista löytyy useita alttarikaappeja jotka ovat Jan Bormannin valmistamia, kuten Villberga kyrka, Västeråsin tuomiokirkko, Jäders kyrka ja Vadstenan luostarikirkko. 

Tukholman historiallisessa museossa on hyvin paljon kirkkotaidetta, alltarikaappeja, krusifiksejä, puuveistoksia ja paljon paljon muuta. Juuri parhaillaan kootaan kokoon uutta nättelyä nimeltä Katedralernas konst och tro. Museoon on ilmainen sisäänpääsy, mutta näihin erikoisnäyttelyihin on usein pieni sisäänpääsymaksu, sillä mukana tulee olemaan opas. Vaatii siis etukäteis ilmoittautumisen netissä. Tänne pääsee mukaan 40 kruunulla. Näyttely on vain 14.lokakuuta-21.lokakuuta välisenä aikana. Museossa on noin 10 miljoonaa esinettä, jotka ei kerralla mahdu näytteille, joten esineitä vaihdellaan. Kirkkohistoriallinen ouus on todella  kattava, joten suosittelen!

Pyhän Maria alttarikaappi on vuosilta 1507-1508. Valmistettu Brysselissä Jan Bormannin verstaalla.

Kuninags Erik

 Kuningas Karl IX:n hautamuistomerkki

 Kuninkaan kruunu

Kuningas Karl IX:n ja kuningatar Kristinan hautakruunu ja muutama muu rekaalie. 

Karl IX:n jälkeen vuonna 1587 nousi valtaan Karlin nuorimman veljen Johanin poika Sigismund (puolalaiselta nimeltään Sigismund III Waza, liettualaiselta nimeltään Zigmantas Vasa) ja hän toimi Ruotsin kuninkaana 1593-1599 ja Puolan kuinkaana 1587-1632.  Sigismund oli jo Puolan kuninags kun hänestä tuli myös Ruotsin kuningas. Sigismund oli Suomen herttuaan Johan III:n poika siis kuningas Gustav Vasan pojan poika. Sigismundin äiti oli puolalainen ruhtinatar Katarina Jagellonica. Sigismund oli katollinen uskonnoltaan. 

Pian  muutettiinkin Ruotsin valtion perustuslakia siten että Ruotsin kuninkaan pitää aina olla evankelisluteraani. Vaikka nykyään Ruotsissa on uskonnonvapaus niin vapaus ei koske kuningasta eikä kruununprinsessa Victoriaa. Muut kuninkaallisen perheen jäsenet saavat kuulua mihinkä uskontoon tai kirkkokuntaan tahaansa tai olla kuulumatta. Kuninagtar Silvia on katollinen ja olen melko varma siitä että myös prinsessa Madeleine on katollinen nykyään. Siitä on valolkuvia todisteena. Mutta usko on jokaisen yksityisasia.

Sigismund ja Karl IX kävivät suoranaista sisällissotaa vuosina 1597-1599, jolloin riideltiin siitä että mikä uskonto on Ruotsissa valtion uskonto, ja siihen aikaan pakollinen uskonto kaikielle ruotsalaisille. Siinä kävi niin että Kaarle herttuas sai kuninkaan sijaisuusviran Ruotsissa, koska Puolan kuningas ei saanut olla pois Puolasta pitkiä aikoja. 

Ja niinpä Kaarle herttuas kaappasi vallan Arbogan valtiopäivillä vuonna 1597 ja hänestä tuli valtionhoitaja. Mutta Sigismund ei hellittänyt vaan aloitti sodan Karlea vastaan. Kaarlen joukot voittivat ja Karlesta tuli kuningas Karl IX. Hän sai periä koko Sveanmaan isältään Gustav Vasalta herttuaskunnakseen. Kuningas Karl IX:stä tuli Ruotsin virallisesti ensimmäinen luterilainen kuninags ja hänet on haudattu tänne Strängnäsin tuomiokirkkoon. Karl ei ehtinyt olla kuninkaana kuin reilut neljä vuotta kun hän kuoli. Kuninkaaksi nousi Gustav II Adolf ja näin alkoi aivan uusi aikakausi, Ruotsin suurvallan aika.

 Hautoja lattian alla

Kirkkoon on haudattu myös Johan Kasimir av Pfalz-Zweibrucken, Erik Gabrielsson Emporagrius, Johannes Matthieae Gothus, Katarina av Pflaz, Kristina av Holstein-Gottorp (kuningas Karl IX:n vaimo). Laurentinus Paulinus Gothus, Johan Peringskiöld, Gustav Adolf Reuterholm,  Hedvig Taube...

Ruotsin kuninagshuoneen juuret ovat syvällä eurooppalaisessa aatelistossa. Holstein-Gottorpin ruhtinassuku esiintyy hyvin usein kuningassuvun jäsenten parissa. Holstein-Gottorp on Oldenburgin suvun sukuhaara. Nykyinen Tanskan kuningatar Margarethe kuuluu Oldenburgin sukuun. Jo ensimmäinen Tanskan kuningas oli Oldenburgin suvun jäsen ja Margharete on myös katkeamattomassa suorassa sukulinjassa Oldenburgin suvun jäsen. Se tekee kuningatar Margharetesta kaikista kuninkaallisimman henkilön koko maapallolla. Vasan suvulla on suora yhteys myös Holstein-Gottorpin sukuun. Tuolla sukulinjalla on myös yhteys myöhemmällä ajalla nykyisen Ruotsin kuingassuvun Bernadotten kanssa.

Ruotsin kuninkaista on kuulunut Holstein-Gottorpin sukuun: Aadolf Fredrik (1751–1771), Kustaa III (1771–1792), Kustaa IV Aadolf (1792–1809) ja Kaarle XIII (1809–1818) (myös Norjan kuningas 1814–1818).

Venäjän ruhtinassukuun on kuulunut seuraavat Holstein-Gottorpin suvun jäsenet: Pietari III 1762,  Paavali I (1796–1801), Aleksanteri I (1801–1825), Nikolai I (1825–1856, Aleksanteri II (1856–1881), Aleksanteri III (1881–1894) ja Nikolai II (1894–1917).

 Aatelisvaakunoita

Prinsessa Isabellan hautamuistomerkki

Hän oli kuningas Johan III:n ja kuningatar Katarina Jagelonocan tytär, joka kuoli Gripsholmin linnassa vuonna 1566. Gripsholmin linna sijaitsee vain vajaat 15 kilometriä Strängnäsistä. 

Piispa Kort Roggen tossut alltarikaapissa

Piispa Kort Rogge on merkinnyt paljon strängnäsiläisille. Hänen isänsä oli maahanmuuttanut saksalainen, joka oli taitava rakentamaan rakennuksia tiilistä. Isä ei ollut köyhä mies, vaan hänellä oli varaa kouluttaa poikansa. Isä lähetti poikansa opiskelemaan ensin Saksaan ja sitten Italiaan Perugiaan, jossa hän valmistui kirkko-oikeuden tohtoriksi. Italiassa hänestä tuli renessanssi mies, joka palasi kotiin mukanaan paljon kirjoja. 

Hyvin harvalla oli siihen aikaan yhtä hyvä koulutus kuin Roggella. Sten Sture vanhemman valtakaudella sai Kort Rogga piispan viran Strängnäsissä. Hän rakennutti Roggeborgen, joka toimi pappien sairaalana. Hiippakunta rakennutti Tynnelsön linnan, Risebergan luostari sai oman kartanon haltuunsa ja Kräcklingen ja Tångerosan kirkot saivat kirkonkellot. Kort Rogge kuoli vuonna 1501 ja hänet on haudattu tuomiokirkkoon, vaikkakin kirkon ulkopuolella on hänen hautakivensä.

Kirkossa on kaksi alttarikaappia. Tämä on 1400-luvulta.

Strängnäsin tuomiokirkko on säilyttänyt eniten ruotsalaisista tuomiokirkoista alkuperäisen keskiaikaisen tyylinsä.

Kalkkimaalauksia 1400-luvulta

Kirkossa on myös taidetta, vanhenpaa ja uudenpaa. Strängnäsiläinen taiteilija Erik Sand on tehnyt osan taideteoksista. Strängnäsin kaduilta ja kujilta löytyy runsaasti Erik Sandin teoksia.

 Erik Sandin taidetta

 Erik Sandin  valmistama patsasryhmä

Venäjältä tuli aikoinaan ortodoksipakolaisia Strängnäsiin. Sattumalta tunnen erään mieshenkiön joka asui ja kasvoi tuossa ymäristössä Strängnäsissä kun pakolaiset tulivat. Joukossa oli myös suomalaisia pakolaisia. Nämä ortodoksit vaikuttivat niin suuresti häneen että nyt aikuisella iällä hänestä tuli ortodoksi. Mitään ortodoksista seurakuntaa ei kuitenkaan syntynyt Strängnäsiin koska piispa pani vastaan. Syy ehkä voi olla hyvinkin syvällä, esikristillisellä ajalla, katollisella ajalla ja perinteissä. Juuri Uppsalassa ja täällä Mälaren järven alueella vastustettiin eniten kristinuskoa, joten ei ihme jos muitakin uskontoja yritettiin vältellä. 

Melko pian kuitenkin kuninkaan valtaan liittyi myös "uskonnollinen valta". Jos ei kuningas olisi puuttunut uskontoon niin se olisi kestänyt vieläkin kauemmin ennen kuin Ruotsista olisi tullut evankelis-luterilainen valtio. Mutta naapurikunnassa Eskilstunassa on katollinen ja ortodoksinen seurakunta nykyään. Eskilstunan kuntaa pidetään suomalaisten kuntana.

 Luultavasti vanha piispantuoli

Tukholman katolliseen hiippakuntaan kuuluu nykyään 44 katollista seurakuntaa ympäri Ruotsia. Eskilstunassa sijaitsee Heliga Korsets katolska försmaling. Tämä on seurakunta  joka kulkee kirkosta kirkkoon pitämässä katollisia messuja.

Strängnäsin Tuomiokirkkossa Maria kappelissa pidetään katollinen messu joka tiistai kello 17.30. Joka toinen lauantai he ovat Strängnäsin seurakuntakodissa ja Katrineholmissa tiistaina, keksiviikkona ja perjantaina Maria Lourdes kappelissa.

Suomenkielisille on myös omia tapahtumia täällä Strängnäsin tuomiokirkossa. Hiippakunnalla on jopa oma suomalainen kirkkokuoro.

Tuomiokirkon kirjasto on Skandinavian suurin kirkkokirjasto. Täällä on yli 3000 kirjaa vuosilta 1450-1703.  Tämän kirjaston lsäksi Strängnä'sissä sijaitsee myös upea Roggeborgen kirjasto, joka on osa kuninkaallista kirjastoa Tukholmassa.

Aspön kirkko

Tästä kulkee bussi 333 ohitse. Bussi kulkee Strängnäsin ja Arnön lavalaiturin väliä. Strängnäsin seurakunnan sivuilla lukee että Aspön kirkossa pidetään jumalanpalvelus joka päivä, mutta kellonajasta ei kerrota.

Aspön kirkko sijaitsee 7 kilometriä Strängnäsistä pohjoiseen päin, Ensköpingiin ja Uppsalaan johtavan tien varreessa. Siis Strängnäsistä pääsee Aspön saaren kautta autolla Mälaren järven pohjoisrannalle. 

Aspön kirkko sijaitsee kirjaimellisesti keskellä Mälaren järveä, ja melkein asumattomalla alueella. Tämä on silti historiallista aluetta, jonka ohitse on kulkeneet väkeä useisiin suuntiin. Lähetyssaarnaajat, kuninkaat, aateliset, ulkomaalaiset kauppiaat ja maanviljelijät ja kalastajat, ovat liikkuneet Mälaren molemmin puolin ja tavanneet toisiaan.

Kirkko valmistui 1100-luvulla ja tänne on haudattu kaksi aatelisherraa, Tott ja Wrangel. Asehuoneessa on riimukivi 1000-luvulta ja alttarikaappi on 1400-luvulta. Voiton krusifiksi löytyy melkein kaikista vanhemmista kirkoista Ruotsissa. Krusifiksi roikkuu kattoholvin kaaresta. Krusifiksi ja kasteastia ovat molemmat keskiajalta. Sakristiassa on vanhempi alttarikaappi jäljellä. Talviaikaan kirkko on avoinna vain jumalanpalvelusten ja muitten kirkollisten toimintojen aikana. Kesällä kirkkoa pideteään avoinna 20.6-10.7 kello 13-16.

Alttarikaappi vuodelta 1477

Vanhempi alttarikaappi 1400-luvulta

Maria ja Jeesus lapsi 1400-luvulta

 Aatelisvaakunoita seinällä

Näistä Mälaren järven kirkoista huomaa katollisen ja luterilaisen tyylin rintarinnan kirkon sisustamisessa ja samalla huomaa, kuinka kiinteästi  aatelissuvut ovat ruotsalaista uskonto- ja kulttuuriperimää. Ruostissa on vieläkin melkein 900 aatelissukua jotka asuvat linnoissaan ja kartanoissan, joila on valtavat maanviljely-ja karjataloustilat sekä suuret metsäalueet. Useimmat heistä ovat erittäin rikkaita, mutta heillä ei ole enää omia läänityksiä tai etuloikeuksia, mutta tittelinsä he saavat pitää.

Fogön kirkko

Fogdön kirkko, noin 9 kilometriä Strängnäsistä, bussi 325 Strängnäsin rautatieasemalta ja Nygatanilta. Bussi kulkee Vansön kylän kautta, jossa sijaitsee Vansön kirkko. Kirkkojen aukioloajoista ei juuri hiiskuta, kuten on tavallista. Useimmat pienet kyläkirkot ovat avoinna hyvin harvoin, silloinkin vain Jumalanpalveluksen tai vihkimisten ajan. Jumalanpalveluksiakin on aniharvoin. Mutta ottamalla yhteyttä seurakunnan kanslilaan niin vierailu kirkoissa yleensä järjestyy. Tavallisinta on että kirkot ovat avoinna päivttäin kesälomien aikaan kesä-heinäkuussa.

Kirkon kautta kulkee pyhiinvaellusreitti joka päätyy Sant Eskilin lähteelle ja paras lähtökohta on joko Vansön tai Fogdön kirkko. Reitti on 28 kilometriä pitkä, mutta sen voi lyhentää 20 kilometriinkin. Lyhin pyhiinvaellusreitti on vain 4,5 kilometriä. Se kulkee Pyhän Eskilin lähteen luota Strängnäsin tuomiokirkkoon.

Fogdön kirkon luostarissa kävi Bjälbon suvun mahtava herra ja Tukholman perustaja Birger jarl vuonna 1252 ja kirjoitti ns suojelukirjeen, jossa Tukholma mainitaan ensimmäisen kerran virallisesti. Tätä päivää ja vuotta pidetään Tukholman perustamisvuotena.

Tämä Fogdön kirkko on yksi Södermanlandin suurimmista ja kauneimmista keskiaikaisista kirkoista. Kirkko on 1100-luvulta. Samoihin aikoihin muutti tänne kirkon luokse nunnia, jotka myöhemmin saivat ihan oman luostarin, Vårfrubergan luostarin (Vår fru = Pyhä Maria)  Mälaren järven rannalta. Nunnat asuiva siellä 1500-luvulle kunnes kuningas Gustav Vasa käski sulkea luostarin. Kuninkaan käskystä haettiin luostarista rakennusmateriaalia Grippsholmin linnan rakentamiseen.

Lasten nurkkaus

Täältä Fogdön kirkosta on viety paljon esineitä ja irtaimistoa Historialliseen museoon Tukholmaan.

Helgarön kirkko, noin 15 kilometriä Strängnäsistä

Tämäkin kirkko on 1100-luvulta. 

Häradin kirkko

Kirkko on 1100-luvulta. Tämä on söötti kirkko.

Stigport

 Reliikkikirstu

Lännan kirkko

Tämä kirkko sijaitsee  entisessä pienessä kirkonkylässä nimeltä Merlänna. Kirkko on 1200-luvulta alunperin. Kirkko on uusrakennettu ja muunneltu mutta on paljon seikkoja, joista ei olla varmoja. 1700-luvun uuskorjaukset olivat kattavat. Kirkosta tehtiin melko moderni. Kasteastia on alkuperäinen. Useissa Tukholman läänin kirkoissa on kasteastia vanhinta kirkon kalustoa.

Seinällä roikkuva krusifiksi on  venäläisten tekemä 1700-luvulla. Krusifiksin lahjoitti Kotkassa sijainnut venäläis-ortodoksinen kirkko vuonna 1954. Se oli niinhin samoihin aikoihin kun Venäjältä ja Suomestakin tuli Strängnäsiin ortodoksipakolaisia.

Uusi sisäkatto on upea

Mariefredin kirkko

Tämä kirkko on 1600-luvulta. Kirkon paikalla sijaitsi aikoinaan Mariefredin nunnaluostari, Monasterium pacis Mariae. Luostarista tuli nimi tälle pikkukapungille, Mariefred/Mariarauha tai Mariavapaus. Tämä oli ainoa kartusiaaniluostari Pohjolassa ja yksi viimeisimmistä luostareista, joka ehdittiin avata ennen kuin kuningas Gustav Vasa sai aikaan uskonpuhdistuksen ja kielsi luostarit.

Kartusiaanit ovat hieman erikoisia munkkeja. Heillä on kullakin oma asunto, ja oma puutarha. He asuvat ikään kuin rivitalossa. He syövät yksin, he ovat kaiket päivät yksin työnsä parissa, he tapaavat toisiaan vain hartaustilaisuuksissa, joissa ei vaihdeta sanaakaan keskenään.

Toresundin kirkko

Kirkko on 1100-luvulta ja alunperin rakennettu Sture suvulle hautakirkoksi. Kirkko sijaitsee Stallarholmenin seurakunnassa. Vuonna 1908 kirkko uusrakennettiin, jolloin kirkon keskiaikainen ulkomuoto poistettiin ja kirkko näyttää nyt melko modernilta.

Vanha alttaritaulu 1400-luvulta on sakristiassa

Krusifiksi 1300-luvulta, vain 3,2 dm kooltaan

 Toinen krusifiksi 1400-luvulta





Pyhä Birgitta 1400-luku



Madonna 1200-luvulta, joka sai uuden kruunun vuonna 1956

Osa vanhasta alattaritaulusta 1300-luvulta, joka on viety Histroialliseen museoon Tukholmaan

 Aaatelisvaakunoita pitkin seiniä

Votiivilaiva

Tämä on ikivanha hautakivi, joka on muurattu kirkon ulkoseinään.  Nätä pieniä pyöreitä kiviä on löydettyy riimukivien edustoilta. Jossakin kivissä on riimukirjoitustakin.

Vansön kirkko

Kirkko on 1100-luvulta. Kirkko sijaitsee aluella jossa on runsaasti muinaismuistoja.

 Alttarikaappi on saksalaista alkuperää vuodelta 1480

Kirkossa on parikin melko kookasta 1400-luvun pyhimyskaappia molemmin puolin alttaria. Täällä on ollut myös puusta veistetty Sankt Botvidin patsas, mutta se on varmasti viety Historialliseen museoon Tukholmaan.

 Kasteastia 1200-luvulta

 Kalkkimaalus 1400-luvulta

Ytterselön kirkko, Selaö

Bussi 634 Stallarholmenin koululta ja sinne pääsee Läggestan asemalta tai Mariefredistä bussilla 304. Läggastan asemalla pysähty useat Tukholmasta tulevat junat.

Kirkko on 1100-luvulta tämäkin. Kirkko on usemmankin aatelisuvun kirkko kuten Soop, jotka asuivat Mälsåkerin linnassa, vain pari kilometriä kirkosta. Kirkkoon on haudattu myös Wechtmeisterin ja Gyllenstiernan sukua.

Krusifiksi näkyy tässä takaapäin

Krusifiksi 1500-luvulta

Kirkon rahakirstu kalterien takana 

Keskiajalla kuninkaat välittivät sanomaansa kansalle papin välityksellä. Jokaisen oli parasta olla kirkossa sunnuntaina kuulemassa mitä kuninkaalla oli kerrottavanaan. Papit keräsivät myös verot ja kirkko sai pitää kymmenyksensä kuten Raamatussa lukee. Siis kirkolla oli oikeus vaatia kymmenes osa kaikesta mitä kansalaiset tuottivat. Aateliset ja papit/piispat säästyivät maksamasta veroja. Heitä kutsuttiin nimellä frälse/rälssi 1200-1300-luvuilla, joka oli oma yhteiskuntaluokkansa. Myöhemmin rälssiys muuttui aatelissäädyksi, kun kuningas ylensi aateliset rälssi-ratsumiehet virkamiehiksi. 

Ei siis ihme että kirkosta tuli suurin vallanpitäjä yhteiskunnssa. Myöhemin sen roolin sai aatelissvut. Kuninkailla ei useinkaan ollut paljon valtaa, koska kuninkaat olivat riippuvaisia papeista ja myöhemmin aatelisista. Papin velvollisuus oli pitää silmällä mitä kansalaiset puuhasivat ja aatteliset tekivät kaikki hommat. Rikoksen tehneet pantiin sunnuntaina häpeäpaaluun kiinni kirkon eteen, jotta kaikki kirkkoon tulevat näkivät syyllisen. Usein piispat saivat upeimmat rakennukset asuttavakseen.

Alttarikaappi on 1500-luvulta. Sivuilta puuttuu veistokset. Vasemmalla Sankt Botvid, keskellä Maria ja Jeesuslapsi ja oikealla Pyhä Eskil. Samaan kaappiin pääsi kaksi Mälarinlaakson pyhimystä samalla kertaa. 

Osa vanhaa alttaritaulua 1400-luvulta, joka on viety Historialliseen museoon Tukholmaan.

Sankt Olof/ Pyhä Olavi

Hautakivi joita esiintyi jo viikinkien ajalla ja joita löytyy usein miten riimukivien edustoilta.

Kasteastia on vanhin esine tässäkin kirkossa. Tämä on 1100-luvulta. 

 Muistolehto

Kirkkomaalla sijaitsee Hans Åke Soopin ja hänen vaimonsa Elin Eriksdotter Kagg'in hautamonumentti 1600-luvulta. Soopin suku oli Ruotsin vanhin rälssisuku, joka haarautui myös Suomeen. 

Åkersin kirkko 

Kirkko sijaitsee Åkers Styckebruk nimisessä ruukkiyhteiskunnassa. Tämäkin kirkko on 1100-luvulta. Täällä oelen aikaisemmin kertonut ruukista ja Åkersin kirkosta. Täällä myös olen kertonut Åkersista.

1400-luvun alttarikaappi on saanut uuden keskiosan, jonka on valmistanut tunnettu srängnäsiläinen taiteilija Erik Sand vuonna 1957.  

Vasemmalle hän on asettanut Pyhän Pietarin Taivasten valtkunnan avain kädessään. Vaikuttaa siltä kuin ennen vanhaan varkaat veivät kirkonkalustoa ja juuri siksi ei kirkkoja enää uskalla pitää avoinna. Henkilökuntaa sitä varten on vaikea hommata ja se tulisi kirkolle kalliiksi. Monista kirkoista on poimittu pois tärkeimmät ja vanhimmat esineet ja viety museoon. Tilalle on pantu kopio.

 Kuningas Gustav II Adolf lahjoitti saarnastuolin kirkolle vuonna 1629.

Överselön kirkko 1200-luvulta

Kirkko on goottilainen salikirkko  1200-luvulta. Seinille on maalattu runsaasti kalkkimaalauksia 1400 ja 1600-luvilla.Vanhimmat kirkkokalusteet on kasteastia, puinen Mariapatsas ja alttarikaappi. 

Kirkko sijaitsee Stallarholmenin seurakunnassa Selaön saarella, kuten edellä mainittu Ytterselön kirkkokin. Bussi 636 lähte tänne Staalrholmnein kolun pysäkiltä. Staallrholmeniin päsee Läggestan juna-asemalat tai Mariefredistä bussilla 304. Välimatkat ovat täällä lyhyitä, usein vain muutama kilometri tai joka tapauksessa  alle kymmenen kilometriä.

 Alttarikaappi on 1400-luvulta



Erik ja Olof

Överselö Madonna on vanhin ja kallisarvoisin kaikista Strängnäsin hiippkaunnan madonnoista. Madonnan on veistänyt gotlantilainen mestari 1300-luvulla. 

Krusifiksi on 1500-luvulta.