Huddingen kunta on pinta-alaltaan melko laaja. Noin kolmas osa kunnan pinta-alasta on luonnonrservaattialuetta. Huddingen kunta on asukasluvun perusteella Tukholman läänin toiseksi suurin kunta.
Huddinge kuuluu Tukholman taajamaan. Nykyinen taajamakäsite määriteltiin vuonna 1950, jolloin Huddinge oli jo kasvanut yhteen Tukholman kanssa, kuten melkein kaikki muutkin kunnat Tukholman kunnan ympärillä. Tukholman kunta oli aikaisemmin ennen vuotta 1971 kaupunki. Tukholma on todellakin jäänyt ahtaalle, mutta sitä ympäröivät kunnat ovat sitäkin enempi kasvaneet ja kehittynneet morderneiksi kaupunki tyyppisiksi taajamiksi.
Huddingen kunnassaa asuu reilut 100 000 asukasta, josta noin 38 % on maahanmuuttajataustaisia. Joukkoon ei siis lasketa heitä, jotka ovat jo Ruotsin kansalaisia.
Täällä asuu runsaasti myös suomalaisia, joten suomenkielellä on kunnassa kansallinen vähemmistöstatus. Suomalaiset siis voivat käyttää omaa äidinkieltään yhteyksien pitoon kunnan kanssa. Kaikissa kunnissa joissa asuu runsaasti suomalaisia on kirjastossa suomalaisia kirjoja ja lehtiä, alueilta löytyy omat suomenkieliset luokat, päivätarhaosastot ja eläkeläisasuntolat. Riippuen siitä jos suomalaisia itseään kiinnostaa.
Ruotsissa on suomenkielen lisäksi muitakin kieliä joilla on vähemmistöstatus kuten jiddisch, meänkieli, saamen kieli ja romani chip.
Huddingen kunnassaa asuu reilut 100 000 asukasta, josta noin 38 % on maahanmuuttajataustaisia. Joukkoon ei siis lasketa heitä, jotka ovat jo Ruotsin kansalaisia.
Täällä asuu runsaasti myös suomalaisia, joten suomenkielellä on kunnassa kansallinen vähemmistöstatus. Suomalaiset siis voivat käyttää omaa äidinkieltään yhteyksien pitoon kunnan kanssa. Kaikissa kunnissa joissa asuu runsaasti suomalaisia on kirjastossa suomalaisia kirjoja ja lehtiä, alueilta löytyy omat suomenkieliset luokat, päivätarhaosastot ja eläkeläisasuntolat. Riippuen siitä jos suomalaisia itseään kiinnostaa.
Ruotsissa on suomenkielen lisäksi muitakin kieliä joilla on vähemmistöstatus kuten jiddisch, meänkieli, saamen kieli ja romani chip.
Suomalaisten lisäksi suurimmat väestöryhmät Ruotsissa ovat armeenialaiset, assyyrialais/syriaanit, syyrialaiset, chileläiset, eritrealaiset, kreikkalaiset, italialaiset, irakilaiset, iranilaiset, kroatialaiset, kurdit, libanonilaiset, makedonialaiset, puolalaiset, tataarit, serbit, somaalit, turkkilaiset, thaimaalaiset ja urugualaiset, lueteltuna aakkosjärjestyksessä, ei siis suuruusjärjestyksessä.
Ruotsi on ollut maahanmuutajataustainen maa jo keskiajalta lähtien. Ruotsiin saapui 1200-1300-luvulla kirkonväkeä, kauppiaita, kaivosmiehiä ja virkamiehiä jotka suurin osa tuli Saksasta tai muista Hansa-liiton kaupungeista. Visby, Kalmar, Nyköping ja Tukholma olivat kaupunkeja, joissa puhuttiin siihen aikaan enempi saksaa kuin ruotsia. Göteborgissa taas hollantilaiset alkoivat olla enemmistö. Toinen suuri muuttolaato tuli suurvallan ajalla, kun kuningas hankki ammattiväkeä Ruotsiin.
Oli suuri tarve rakennusmestareista, puutarhureista, suunnitelijoita ja lukeneista herroista, joitten avulla "suurvalta" sai rakenenttua upeita linnoja ja kartanoita sekä puutarhoja. Tarvittiin rakentaa myös opinahjoja, joihin tarvittiin koulutettua väkeä opettajien virkoihin. Voitiin puhua massamaahanmuutosta, sillä väkiluku Ruotsissa oli siihen aikaan melko vähäinen.
Samoin tehtiin myöhemmin 1950-luvulta lähtien hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Maahanmuutto alkoi jo 1800-luvulla kun Ruotsi alkoi teollistua. Haettiin työväkeä ulkomailta. Ruotsia on siis rakennttu maahanmuuttajien voimin suurelta osin. Monet tyypilliset ruotsalaiset institutiot kuten Skansen ja Nordiska museet rakentamisen kustansivat maahanmuuttajien kolmas sukupolvi. Maahanmuutto on taloudellinen rerurssi, jonka turvin voidaan panna alulle projekti, luoda tuote ja käydä läpi prosessi.
Ruotsalaiset osaavat panna arvon ja olla kiitollisia sille tuelle, jonka Ruotsi valtiona on saanut maahanmuuttajilta. Tälläkin hetkellä etsitään työväkeä ulkomailta. Lääkäreitä, sairaanhoitajia, opettajia ja pelveluväkeä tarvitaan pikaisesti.
Ruotsi on ollut maahanmuutajataustainen maa jo keskiajalta lähtien. Ruotsiin saapui 1200-1300-luvulla kirkonväkeä, kauppiaita, kaivosmiehiä ja virkamiehiä jotka suurin osa tuli Saksasta tai muista Hansa-liiton kaupungeista. Visby, Kalmar, Nyköping ja Tukholma olivat kaupunkeja, joissa puhuttiin siihen aikaan enempi saksaa kuin ruotsia. Göteborgissa taas hollantilaiset alkoivat olla enemmistö. Toinen suuri muuttolaato tuli suurvallan ajalla, kun kuningas hankki ammattiväkeä Ruotsiin.
Oli suuri tarve rakennusmestareista, puutarhureista, suunnitelijoita ja lukeneista herroista, joitten avulla "suurvalta" sai rakenenttua upeita linnoja ja kartanoita sekä puutarhoja. Tarvittiin rakentaa myös opinahjoja, joihin tarvittiin koulutettua väkeä opettajien virkoihin. Voitiin puhua massamaahanmuutosta, sillä väkiluku Ruotsissa oli siihen aikaan melko vähäinen.
Samoin tehtiin myöhemmin 1950-luvulta lähtien hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Maahanmuutto alkoi jo 1800-luvulla kun Ruotsi alkoi teollistua. Haettiin työväkeä ulkomailta. Ruotsia on siis rakennttu maahanmuuttajien voimin suurelta osin. Monet tyypilliset ruotsalaiset institutiot kuten Skansen ja Nordiska museet rakentamisen kustansivat maahanmuuttajien kolmas sukupolvi. Maahanmuutto on taloudellinen rerurssi, jonka turvin voidaan panna alulle projekti, luoda tuote ja käydä läpi prosessi.
Ruotsalaiset osaavat panna arvon ja olla kiitollisia sille tuelle, jonka Ruotsi valtiona on saanut maahanmuuttajilta. Tälläkin hetkellä etsitään työväkeä ulkomailta. Lääkäreitä, sairaanhoitajia, opettajia ja pelveluväkeä tarvitaan pikaisesti.
Huddingen Centrumissa on useita korkeita asuinrakennuksia
Huddinge Centrum on Huddingen kunnan keskuspaikka. Täällä sijaitsee noin 54 myymälää, 10 ravintolaa ja kahvilaa, ja myös korkeita asuinrakennuksia. Keskustasta löyyy paljon muutakin. Alueella on kaiken aikaa uusia tapahtumia je jippoja. Täällä sijaitsee myös paikallisen Märtsa-Södertälje linjan sähköjunan asema. Kunnassa on myös kaksi muuta sähköjuna/pendeltåg asemaa, Stuvsta ja Flemingsberg.
Arkkitehti Sture Frölen suunnitteli jo vuonna 1948 Huddingen kunnantalon, Kommunalvägenin varteen, vaikka kunta perustettiin vasta vuonna 1971. Jo silloin aavistetiin että tulevaiuudessa tullaan tarvistemaan administratiivinen rakennus alueelle. Rakennusta lisärakennettiin 60-luvulla. Huddingen kunta onkin niitä harvoja kunia, jota ei kuntareformit ole juuri koskeneet.
Flicka med fruktkorgen niminen patsas on tunnettu ja arvostettu kuvanveistäjä ja taidemaalari Bror Hjorth valmistanut. Bror Hjort kuuluu ehdottomasti Ruotsin arvosteuimpien kuvanveistäjien ja taidemaalareiden joukkoon. Pidän henkilökohtaisesti hänen kubistisesta ja naivistisesta tyylistään maalata. Hjorth on maalannut myös kansallisromnattisa maalauksia, joista hänet enempi tunnetaan. Uppasalassa sijaitsee hänen ateljeensa, joka on nykyään museo.
Tämä Acke Oldenburgin kuvaus Sven X:et Erixsonista löytyy Huddingen Centrumista, erään rakennuksen ulkoseinästä.
Huddingen "kunnan oma taiteilija" Sven X:et Erixson on vähintäin yhtä tunnettu taiteilija Ruotsissa, kuin Bror Hjorth. He olivat jopa läheisiä ystäviä ja molemmat kuuluivat taiteilijaryhmään nimeltä Unga fem/viisi nuorta. Vaikka Sven X:et Erixson matkusteli yhtenään ulkomailla, niin hän ehti silti maalata myös paljon. Niin Bror Hjorth'ista kuin Sven X:et Erixsonista olisi melkein tehtävä erillinen postaus.
Veikko Keräsen luomus nimeltä Barock
Veikko Keränen oli syntyään Oulusta mutta hän asui suuren osan elämästää Täbyssä, Tukholman lähellä. Hän oli ns sotalapsi.
Peter Linden teos Karin Boye'sta, joka oli suosittu runoilija. Karin Boye asui täällä Huddingessa useita vuosia. Hän syntyi Göteborgissa vuonna 1900. Hän muutti vanhempiensa kanssa Tukholmaan kun hän oli noin 9-vuotias. Karin Boyen elämä päättyi traagisesti kun hän teki itsemurhan vuonna 1941.
Huddingen rautatieasema avattiin vuonna 1860
"Huddinge 14 kilometriä Tukholmasta" lukee asemarakennuksen seinässä. Kuva on otettu vuonna 1900.
Huddingen nykyinen asema
Nils G. Stenquistin taidetta aseman seinustalla
Huddingessa on asuttu jo 9000 vuotta sitten kivikaudella. Ennen sitä oli suurin osa kunnasta veden alla ja alue näytti ulkosaaristolta. Sen jälkeen on maanpinta noussut noin 50 metriä.
Nimi Huddinge tulee luultavasti sanasta uddunge/ niemekeuuni. Kunnan ensimmäiset asukkaat asuivat nykyisen Vårbyn alueella, Mälaren järven rannalla. Siihen aikaan viholliset tulivat aina vesiteitse ja siksi sytytettiin tuliketju palamaan kallionkielekkeille varoittamaan vihollisista. Näitä tulia kutsuttiin nimellä vårdkasen, siis eräänlaisia kokkoja. Huddingen kunnan vaakunassa ja lipussa on kuvattu tällainen vårdkasen. Suomalainen juhannuskokko ja ruotsalainen vappukokko eivät ole vårdkasen, vaan ne ovat nuotioita, joiden tarkoitus on pelotella tai hätyytellä paholaisia, peikkoja mörköjä.
Nimi Huddinge tulee luultavasti sanasta uddunge/ niemekeuuni. Kunnan ensimmäiset asukkaat asuivat nykyisen Vårbyn alueella, Mälaren järven rannalla. Siihen aikaan viholliset tulivat aina vesiteitse ja siksi sytytettiin tuliketju palamaan kallionkielekkeille varoittamaan vihollisista. Näitä tulia kutsuttiin nimellä vårdkasen, siis eräänlaisia kokkoja. Huddingen kunnan vaakunassa ja lipussa on kuvattu tällainen vårdkasen. Suomalainen juhannuskokko ja ruotsalainen vappukokko eivät ole vårdkasen, vaan ne ovat nuotioita, joiden tarkoitus on pelotella tai hätyytellä paholaisia, peikkoja mörköjä.
Ennen kuin Västra stambana /läntinen runkorata rakennettiin 1860-luvulla oli Huddingen alue metsää, ja alueella sijaitsi lukuisia maalaiskyliä, kartanoita ja torppia, joista monet ovat vieläkin jäljellä. Linnoja sen sijaan ei tällä alueella ole montakaan. Balingstan kartanosta ja Balingsholmin herraskartanosta aion tehdä oman postauksen.
Rikkaat suuret maanomistajat alkoivat myydä tontteja alueelta 1900-luvun alussa. Alueelle suunniteltiin huvilakaupunginosaa Fullerstan kartanon alueelle, mutta se hanke jäi keskeneräiseksi.
Rikkaat suuret maanomistajat alkoivat myydä tontteja alueelta 1900-luvun alussa. Alueelle suunniteltiin huvilakaupunginosaa Fullerstan kartanon alueelle, mutta se hanke jäi keskeneräiseksi.
Orlångan järvi on Huddingen kunnan suurin järvi. Muutenkin maasto on melko suoperäista paikka paikoin.
Hanestorp
Stora Orlångsjö on ryhmä ikivanhoja rakennuksia, jotka sijaitsevat Huddingen kunnan itäisissä osissa, Trångsundin asuinalueella. Alueelta on löydetty runsaasti muinaismuistoja. Stora ja Lilla Orlångsjön torpat olivat aikoinaan sotilastorppia.
Alueen kautta kulki ns skolleden/vanha kolupolku, joka oli 7,5 kilometriä pitkä. Koulupolku johti Balingstaan, jossa kartanon omistaja perusti koulun. Balingstasta kerron lisää toisten. Orlångsjön alueella on syntynyt uudempi asuinalue Magelungen järven etelä puolelle. Sen eteläpuolella sijaitsee Ågesta ja Ågestan golfkenttä.
Alueen kautta kulki ns skolleden/vanha kolupolku, joka oli 7,5 kilometriä pitkä. Koulupolku johti Balingstaan, jossa kartanon omistaja perusti koulun. Balingstasta kerron lisää toisten. Orlångsjön alueella on syntynyt uudempi asuinalue Magelungen järven etelä puolelle. Sen eteläpuolella sijaitsee Ågesta ja Ågestan golfkenttä.
Vanha koulutie kulkee Orlångan ohitse
Balingsta gårdin tiluksiin kuului valtavan suuri alue
Gladö Kvarn on pieni asutusalue Kvarnsjön rannalla. Jos kaipaa rauhaa ja kaunista luontoa, niin eikun tänne. Ympärillä melkein koskematon villi luonto. Todellinen rauhallisuuden tyyssija. Itse en voisi asua täällä metsän keskellä. Täällä on pieniä mökkejä ja joitakin isompia omakotitaloja rakennettu suoraan metsän keskelle ilman pihapiiriä. Melkoista pöheikköä.
Keskiajalla täällä sijaitsi Huddingen kunnan ainoa rälssikartano nimeltä Gladö. Kartanon omisti aattelissuku nimeltä Svarte, joka kuoli sukupuuttoon mieslinjalla jo vuonna 1701. Kartano sijaitsi tuossa järven keskellä sijaitsevassa niemessä. Vähän matkan päähän rakenettiin Sundby gård, joka joutui Gladön omistukseen.
Ensialkuun tänne Gladön alueelle syntyi kesämökkialue mutta myöhemmin alkoi asukakat jäädä tänne asumaan pysysvästi, joten kunnan oli vedettävä vesi- ja viemärijohdot ja sähköt. Luonto järven ympärillä on Gladö-Kvarnsjön järven luonnonreservaatti. Sen pohjoispuolella sijaitsee yhtä "villi" Flemingsbergin luonnonreseraatti.
Ågesta gård, Vidjavägen, Ågestasjön järven ja Ågestan golfkentän välissä
Ågesta gårdissa sijaitsee suuri ratsastuskoulu, yksi Ruotsin suurimpia, jossa on 60 ratsuhevosta. Von Krusenstirenan suku tuli Ågestaan jo vuonna 1910.
Vielä 60-luvulla olo kartano perinteinen maatila, jonka jälkeen lehmät vaihdettin hevosiin, mutta tilalla on vieläkin jonkun verran lehmiä.
Tukholman laita-alueilla ja ympäristössä näkee usein karjaa ulkona kesäaikaan. Tukholman kesäaukusi on pitkä joten eläimet voivat olla suuren ajan vuodesta ulkona. Minusta se on niin hellyttävää. Tykkään kovasti eläimistä, varsinkin ihan tavallisista maalasitalon karjasta, sekä kissoista ja koirista, muutta maalasitalossa tuskin viihtyisin silti pitempiä aikoja. Usein näkee myös kauriita isoissa laumoissa. Onhan täällä hirviä ja villisikojakin, mutta niitä ei näe niin usein. Joskus on nähty yksinäinen susikin jossain päin Suur Tukholmaa.
Trångsund gård
Tämän kartanon tiluksille syntyi moderni asuinalue Trångsund, joka sijaitsee Huddingen kunnan itäosissa, valtatie 73:n varrella. Kartanon suunnnitteli erittäin korkealle arvostettu 1700-luvun arkkitehti Karl Fredrik Adelcranz. Hän syntyi kartanossa 300 vuotta sitten. Trångsund oli alunperin torppa entisessä Västerhaningen pitäjässä. Torppa kuului Söderbyn rälssikartanolle, joka sijaitsi hieman etelänpänä. Kartanosta ei taida olla mitään jäljellä, mutta kartanon ympäristöön on kehittynyt asuinalue nimeltä Söderby.
Trångsundin kartano ja sen puistoalue sijaitsee Drevvikenin järven rannalla. Sen omistaa vuodesta 1936 lähtien Dinkelspielin perhe, joten lähelle kartanoa on mahdottomuus päästä. Tiekin sinne on privaattitie. Mutta Dinkelspielistä voin sanoa aivan lyhysesti että tämä perhe kuuluu ehdottomasti ruotsalaiseen sosieteettiin. He ovat yksi niitä harvoja perheitä, jotka ovat läheisiä ystäviä kuningasperheen kanssa.
En ehtinyt tehdä tätä postausta valmiiksi, kun tuli tieto, että Ulf Dinkespiel on kuollut.
Trångsundin kartano ja sen puistoalue sijaitsee Drevvikenin järven rannalla. Sen omistaa vuodesta 1936 lähtien Dinkelspielin perhe, joten lähelle kartanoa on mahdottomuus päästä. Tiekin sinne on privaattitie. Mutta Dinkelspielistä voin sanoa aivan lyhysesti että tämä perhe kuuluu ehdottomasti ruotsalaiseen sosieteettiin. He ovat yksi niitä harvoja perheitä, jotka ovat läheisiä ystäviä kuningasperheen kanssa.
En ehtinyt tehdä tätä postausta valmiiksi, kun tuli tieto, että Ulf Dinkespiel on kuollut.
Trångsundin alueella on sijainnut kartano kartanon perään ja torppia on ollut lukemattomia. Trångsundin sijainti on kaunis. Se sijaistee kahden järven Magelungen ja Drevikenin välissä, joten ei ihme että täällä on haluttu asua. melko isoja ja kalliita pytinkejä tällä alueella sijaitseekin. Lähinnä sähköjuna asemaa sijaitsee Trångsundin Centrum ja sillä alueella on korkeita asunto-oikeusasuntoja.
Trångsundin kupeessa Drevikenin rannalla sijaitsee alue nimeltä Stortorp, jossa on sijannut iso toipilaskoti, jonka omisti Ersta Diakonia. Ersta Diakoniasta olen kertonut parikin kertaa aikasemmin. Nyt täällä sijaitsee vanhainkoti ja omakotitaloja sen ympärillä.
Trångsundin alueella sijaitsee neljä tunnettua kartanoa, Länna, Vendelsö, Lissma ja Fållans gård. Vendelsön kartano sijaitsi Haningen kunnan puolella. Kartanoa ei enää ole vaan tontille on rakennettu uusia asuinrakennuksia. Kartano oli hyvin huonossa kunnossa, koska siinä ei oltu asuttu aikoihin. Vendelsön kartano oli aikoinaan rälssikartano. Kartanon omistaja rouvan olen tavannut aikoinaan monet kerrat. Hän muutti asumaan Södermalmille Belmansgatanille. Loppu ajan elämästään hän vietti Vintertullin vanhainkodissa Södermalmilla. En ole kenenkään kotona nähnyt niin paljon tauluja kuin hänen kotonaan. Nykyään Vintertullissa asuu pakolaisia.
Trångsundin alueella sijaitsee neljä tunnettua kartanoa, Länna, Vendelsö, Lissma ja Fållans gård. Vendelsön kartano sijaitsi Haningen kunnan puolella. Kartanoa ei enää ole vaan tontille on rakennettu uusia asuinrakennuksia. Kartano oli hyvin huonossa kunnossa, koska siinä ei oltu asuttu aikoihin. Vendelsön kartano oli aikoinaan rälssikartano. Kartanon omistaja rouvan olen tavannut aikoinaan monet kerrat. Hän muutti asumaan Södermalmille Belmansgatanille. Loppu ajan elämästään hän vietti Vintertullin vanhainkodissa Södermalmilla. En ole kenenkään kotona nähnyt niin paljon tauluja kuin hänen kotonaan. Nykyään Vintertullissa asuu pakolaisia.
Vendelsön kartanon alueella on yleinen uimaranta avoinna kaikille. Olen käynyt täällä monet kerrat joskus kauan sitten. Minulla on hieman muistikuvaa kartanostakin, vaikka siitä täytyy olla melkein 30 vuotta, kun se hajoitettiin.
Stensättra gård sijaitsee Flemingsbergin lahden rannalla
Tätä kartanoa olen ihaillen katsellut ohi ajaessa. Täällä on asuneet viikinkigit aikoinaan noin 1100 eaa-700 eaa. Täällä on sijannut Stensättran linnavuori, josta on vain rauniot jäljellä. Linnavuori oli 2000 vuotta sitten sen ajan suurmiehen linnake. Tämä linnake on parhaiten säilynyt linnavuori kahdeksasta Huddingen kunnassa sijainneista linnavuorista.
Stensättra rakennettiin jo 1460-luvulla. Tuo edellä oleva valokuva on otettu linnavuorelta Stensättran kartanoon päin. Kartano sijaitsee Flemingsbergin lunnonreservaatin rajalla, joten ei ihme että olen ihastunut luonnonkauneuteen tällä alueella. Linnavuori sijaitsee luonnonreservaatin alueella. Flemingsbergin luonnonreservaatti on melkein tuhat hektaaria laaja alue, josta 11 hektaaria on järvialuetta. Tällä alueella on 100 luonnonsuojattua uhanalaista kasvi- ja eläinsorttia. Eikä siinä vielä kaikki. Tämän alueen eteläpuolella sijaitsee toinenkin luonnonreservaatti, nimeltä Gladöskogen.
Stensättra rakennettiin jo 1460-luvulla. Tuo edellä oleva valokuva on otettu linnavuorelta Stensättran kartanoon päin. Kartano sijaitsee Flemingsbergin lunnonreservaatin rajalla, joten ei ihme että olen ihastunut luonnonkauneuteen tällä alueella. Linnavuori sijaitsee luonnonreservaatin alueella. Flemingsbergin luonnonreservaatti on melkein tuhat hektaaria laaja alue, josta 11 hektaaria on järvialuetta. Tällä alueella on 100 luonnonsuojattua uhanalaista kasvi- ja eläinsorttia. Eikä siinä vielä kaikki. Tämän alueen eteläpuolella sijaitsee toinenkin luonnonreservaatti, nimeltä Gladöskogen.
Stensättran kartanon päärakennus
Kartano on yksityisen omistuksessa.
Tuo valtatie tuolla tautsalla on Lännavägen numero 259, jota pitkin alueen liikenne kulkee. Tämä tie on erittäin liikennöity mutta kapea ja sillat aivan liian vanhoja jotta raskaampi liikenne saisi luvan ajaa tätä tietä pitkin. Tätä tietä ajellessa on kuin olisi jossain hyvin kaukana suurista kaupungeista. Elämä täällä on kuin ennen vanhaan.
Nyt onkin suunnitteilla uusi leveä ja suorempi tie Haningen ja Huddingen kuntien välille. Toisaalta alueella sijaitsee niin paljon luonnonvaraista aluetta joten on harmi vetää uusi moderni tie juuri tälle alueelle, mutta se onkin ainoa syy miksi tietä ei ole aikaisemmin jo rakennettu. On tyydytty tähän ikivanhaan kylätiehen. Toisaalta matka lyhenee yhteentoista kilometriin kun tie tehdään suoraa mahdollista reittiä. Nyt välimatka on puolta pitempi.
Flemingsbergistä on tarkoitus tehdä uusi Stokholms Södra/Tukholman eteläinen rauatieasema. Jo nyt pysähtyy useimmat pitkänlinjan junat Felmingsbergissä.
Nyt onkin suunnitteilla uusi leveä ja suorempi tie Haningen ja Huddingen kuntien välille. Toisaalta alueella sijaitsee niin paljon luonnonvaraista aluetta joten on harmi vetää uusi moderni tie juuri tälle alueelle, mutta se onkin ainoa syy miksi tietä ei ole aikaisemmin jo rakennettu. On tyydytty tähän ikivanhaan kylätiehen. Toisaalta matka lyhenee yhteentoista kilometriin kun tie tehdään suoraa mahdollista reittiä. Nyt välimatka on puolta pitempi.
Flemingsbergistä on tarkoitus tehdä uusi Stokholms Södra/Tukholman eteläinen rauatieasema. Jo nyt pysähtyy useimmat pitkänlinjan junat Felmingsbergissä.
Stensättran kartanon lehmät laitumella
Sundbygård on vanha kartanorakennus ja uusi konferenssikeskus. Täällä on ratsastuskoulu ja litograafien museo. Täällä on hiekkaranta jossa voi käydä uimassa. Reittiopas!
Sundbygård Facebook!
Mutta vielä ihanampi paikka löytyy Trehörningen nimisen järven rannalta Balingsholms Kursgård, Balingsnäsvägen 27. Tämä ihana paikka sijaitsee vain pari kilometriä Huddingen keskustasta.
Balingsholm on oikeastaan konferenssihotelli mutta täällä voi kuka vaan yöpyä. Saunakin löytyy.
Balingsholm
Autollahan tänne pääsee perille saakka mutta muuten on otettava sähköjuna/pendeltåg Huddingen asemalle, siitä bussilla 744 Balingsnäsiin ja loppumatka 1,7 km kävellen. Taksilla noin 10 minuuttia Huddingen asemalle.
Kartano sijaitsee aivan Huddingen aseman vieressä kauniissa pienessä puistossa. Kartanon omistaa kunta ja se on eräänlainen taide- ja kulttuurikeksus, josta kerron lisää myöhemmin. Tästä aion kertoa toisten erillisessä postauksessa.
Huddinge kyrka, Kommunalevägen 21, Huddinge
Videovierailu kirkkosalissa!
Huddingen kirkko on alunperin 1200-luvulta. Alkupeäinen kirkko oli valmistettu puusta. Noin sata vuotta myöhemmin rakenenttiin tämä kirkko ja kirkkoa on uuskorjattu useammankin kerran. Kirkontorni hajosi 1600-luvulla, joten pääettiinarkentaa kellotapuli kirkon luokse mäkeen.Myähemmin rakennettiin kuori sen hajonneen tornin paikalle ja kaksi sukua sai hautakapeplit kuoriin.
Arkkitehti Ivar Tengbom teki täyskorjauksen kirkossa 1910-luvulla. Kirkkosali mullistettiin perinpohjin.
Kirkon alttarikaapin on valmistanut erittäin tunnettu saksalainen Bernt Notke. Tämä kaappi ei ole alkuperäinen, vaan kopio, sillä alkuperäinen on Historiallisessa museossa Tukholmassa.
Tomteberga kapellet, Kyrkogårdsvägen 3-5, Huddinge
Kappelissa toimitetaan kastetilaisuuksia, vihkimisiä ja hautajaisia. Panorama kuvaus kirkkosalista!
Sankt Botvids kapell, Häggstavägen 5
Sankt Botvid on hautausamaan kappeli. Hautausmaa sijaiste Albysjön järven ja Glmästaväegnin välisellä alueella, joka on suuri luonnonvarainen alue. Siinä ei muuta sijaitsekaan. Saama tietä pääsee Flottbron virkitysalueelle. Bussi 714 Huddinegn asemalta käy kääntymässä Flottsbrossa ja ajaa hauatusmaan kautta. Panorama kuvaus numero 1 kappalista ja panorama kuvaus numero 2.
Hörningsnäsvägen, Hörningsnäsin huvilakaupunginosa Huddingessa
Huvila-alue on iso, mutta jokaisella talolla on iso tontti ja metsääkin on jätetty tonttien väliin. Alue sijaitsee aivan Huddingen Centrumin kupeessa, aseman ja Trehörningen järven välissä.
Huvila on ruotsiksi villa, ja sanalla ei tarkoiteta kesähuvilaa, vaan "isonpaa" omakotitaloa. Omakotitalo nimitystä käytettiin vain vuoisadan vaihteessa kun alettiin itse rakentamaan omakotitaloja, kun yhteiskunta tarjosi tontin. Sellaista omakotitaloa kutsutaan nimellä det egna hemmet, yksinkertaisesti. Nykyään det egna hemmet voi tarkoittaa melkein mitä vaan asuimismuotoa, mutta jos halutaan painottaa juuri omakotitalohanke ilmiötä, niin silloin sanotaan egnahem-rörelsen/omakotitaloliike. Johtunee siitä että omakotitaloa pidettiin kollektiivisenä ilmiönä. Keäshuvilaa kutsutaan nimellä sommarstuga tai sommarbostad.
Trehörningen järvi
Vårby ja Segeltorp ovat Huddingen kunnan pohjoisimmat asuinalueet. Mielestäni kumpikaan alueista ei loogisesti pitäisi kuulua Huddingen kuntaan. Mutta Huddingen kuntaan kuuluu kaikki läntiset alueet Mälaren järvelle saakka, paitsi Skärholmen, joka kuuluu Tukholman kuntaan.
Huddingen keskustan ja E20 Eurooppatien vareessa, jossa Vårby ja Segeltorp sijaitsevat, ei sijaitse juuri paljon muuta kuin valtavan suuri Gömmaren luonnonreservaatti. Gömmaren alue on ollut Itämeren lahti ja siksi se on melko suopitoista aluetta. Ensimmäinen varsinainen tie tällä alueella oli ns vanha Göta Landsväg/Götan maantie, joka jatkettiin myöhemmin Göteborgiin saakka. Tämä tie oli siis ainoa tie Tukholmasta 1600-luvulle saakka, jolloin tänne syntyi kamalan paljon torppia.
Gömmaren järvi on suosittu uima-ja retkipaikka. Täällä on puhdas vesi ja paljon kalaa järvessä, joten kannattaa ottaa onki mukaan. Glömstan asuinalueen kohdalta Gustaf Adolfsvägeniä ensin joka jatkuu myöhemmin Gamla Stockholmsvägeninä ja siitä sitten vasemalle Ryttarvägenille. Ranallta löytyy parkkipaikka ja uimranta. Järven ympäri voi kävellä. Sieltä löytyy myös grillipaikka ja vessa.
Glömstavägenillä kulkee useampikin bussi. Pysäkki on Gustaf Adolfsvägenin alkupäässä. Siitä on kävellen sitten Gömmaren järvelle noin kolme kilometriä.
Gömmaren järvi
Segeltorpista pitäisi oikeastaan tehdä oma postaus. Samoin Vårbystä. Mutta yksi seikka on mainittava tässä nyt. Ikean tavaratalo sijaitsee Segeltorpissa, Kungens Kurva nimisessä paikassa. Ensimmäinen Ikean myymälä avattiin Igvar Kampradin kotipaikkakunnalla Älmhultissa.
Ikea, Kungens Kurva
Tämä on se aivan ensimmäinen Ikean tavaratalo. Tukholmassa on kaksi Ikeaa ja nyt ollaan rakentamassa uutta tämän esimmäisen tavaratalon viereen, koska tämä rakennus on käynyt aivan liian ahtaaksi ja epäkäytännöllinekin se alkaa olla.
Ikea tavarataoloja on 315 kappaletta, joista 222 Euroopassa. USA:ssa 40 Ikea tavartaloa, Saksassa 45, Italiassa 20, Ranskassa 28, Kanadassa 11... Myymälät sijaitsevat 27:ssä maassa.
Ikea tavarataoloja on 315 kappaletta, joista 222 Euroopassa. USA:ssa 40 Ikea tavartaloa, Saksassa 45, Italiassa 20, Ranskassa 28, Kanadassa 11... Myymälät sijaitsevat 27:ssä maassa.
Heron City, Kungens kurva
Heron City on aivan oma maailmansa. Täällä voi oleskella vaikka kokonaisen päivän. On myymälöitä, 18 elokuvateatteria, keilailua, parikymmentä ruokapaikkaa, ja ties mitä kaikkea.
Flemingsberg on erikoinen paikkakunta, aivan omalaatuisensa.
Flemingsbergin kartano on ollut rälssikartano 1400-luvulta
Arkelogien löytämät hautakentät kertovat että täällä on asuttu jo esihistoriallisella ajalla.
Yksi kartanon siipirakennuksista
Flemingsberg on melko nuori taajama joka kasvaa ja kehittyy nopeasti. Flemingsberg sijaitsee hyvin lähellä Huddingen keskustaa. Välimatkaa on noin kaksi kilometriä. Flemingsberg kehittyyi Felmingsbergin kartanon lähettyville.
Tämä on erittäin jyrkkää mäkistä aluetta suurelta osin ja iso valtava Flemingesbergin metsäalue sen takana, joka on Tukholman läänin villein metsäalue. Alueella sijaitsee 1500 luvulla neljä kartanoa. Bååtin aaatelisuku on ainakin asunut alueella ja herra nimeltä Henrik Klasson Fleming, josta Flemingsberg on saanut nimensä. Hän oli sotilas ja valtiomies. Hän oli Turun linnan Klaus Hermansson Flemingin poika. Hän avioitui Salemissa Ebba Bååtin kanssa.
Tämä on erittäin jyrkkää mäkistä aluetta suurelta osin ja iso valtava Flemingesbergin metsäalue sen takana, joka on Tukholman läänin villein metsäalue. Alueella sijaitsee 1500 luvulla neljä kartanoa. Bååtin aaatelisuku on ainakin asunut alueella ja herra nimeltä Henrik Klasson Fleming, josta Flemingsberg on saanut nimensä. Hän oli sotilas ja valtiomies. Hän oli Turun linnan Klaus Hermansson Flemingin poika. Hän avioitui Salemissa Ebba Bååtin kanssa.
Rickard Magnus Karlsson hommasi 1880-luvulla Flemingsbergin kartanon omakseen. Hän omisti myös Glömsta gårdin, Norsborgs gård, Hallunda gård ja Fittja gård, joista olen jo aikaisemmin kertonut Botkyrkan yhteydessä. Vain Glömsta gård sijaitsee Flemmingsbergin lähettyvillä, Gömmaren järven rannalla, Gömmaren luonnonreservaatin alueella. Felmingsbergin kartanon tiluksiin kuului suuri maa- ja metsäalue ja paljon karjaa 1930-luvulla. Carlssonin poika alkoi 1950-luvulla myymään tontteja mutta karjanhoitoa oli täällä vielä 1960-luvulle saakka.
Vuonna 1977 valmistui Huddingen kolossaalisen suuri sairaala kartanon tiluksille ja sen jälkeen ei aluatta enää tunnista sillä niin paljon se on muuttunut. Ja muuttuu kaiken aikaa. Kartanossa pidettiin alkuun taidenäyttelyjä, mutta nyt kartanon kaikki rakennukset ovat yksityisen omistuksesssa ja niitä vuokrataan kesäasukkaille.
Vuonna 1977 valmistui Huddingen kolossaalisen suuri sairaala kartanon tiluksille ja sen jälkeen ei aluatta enää tunnista sillä niin paljon se on muuttunut. Ja muuttuu kaiken aikaa. Kartanossa pidettiin alkuun taidenäyttelyjä, mutta nyt kartanon kaikki rakennukset ovat yksityisen omistuksesssa ja niitä vuokrataan kesäasukkaille.
Flemingsberg, valokuva on otettu monta vuotta sitten
Ja vihdoin viimein olen pääsyt Flemingsbergiin, tähän Huddingen kunnan erikoisinpaan kunnan osaan. Täällä ei asu kuin noin 15000 asukasta. Uusia asuinrakennuksia rakennettaan vimmatulla vauhdilla. Useimmat jotka täällä, asuvat opiskelevat myös tällä alueella. Täällä käy päivittäin töissä enempi väkeä kuin täällä asuu ja täällä on reilut 40000 opiskelijaa.
Suurin osa näistä kuvassa olevista rakennuksista kuuluu Huddingen sairaalaan ja sen tukimuslaitoksiin. Edustalla sijaitsee Södertörnin korkeakoulu. Se on niin ihanan kaunis rakennus ollaaksen korkeakoulu, että en voi olla ihailematta sitä kun silloin tällöin kävelen rakennuksen ohitse. Tuossa yllä oelevassa valokuvassa rakennus on vielä osittain tekeillään. Kuvasta puuttuu muutamia uudempia rakennuksia kuten Locum ja Punaisen Ristin korkeakoulurakennus, jotka on rakennettu hieman myöhemmin. Flemingsbergin asema sijaitsee kuvassa vasemalla. Siitä on valtavan jyrkät liukuportaat kallion sisällä ylös Södertörnin korkeakoulun campuksen pihalle ja siinä seisoo myös heidän kaunis kirjastonsakin.
Huddingen sairaala on nykyään nimeltään Karolinska Univeristetsjukhuset i Huddinge. Tässä rumassa betonirakennuksessa on käytäviä kilometri tolkulla. Sisältä päin tämä sairaala on viihtyisä rakennuskompleksi. Olen jonkun kerran kävellyt sisätiloissa ja myös ulkotiloissa ja loppuaa ei tahdo tulla. Tyttäreni nimittäin on opiskellut täällä ja ollut täällä muutamilla osastoilla töissäkin.
Huddingen sairaala on huippuluokan sairaala, jossa on kaikki mahdollinen moderni tekniikka ja erikoisosastot mitä ikinä voi olla. Tämä ei ole vain sairaala vaan myös erittäin korkeatasoinen tukimuslaitos. Täällä on Ruotsin ainoa kantasolusosatokin.
Hej patiet!/Hei potilas! on nimeltään tämä taideteos joka on kaksiosainen. Teoksen ovat valmistaneet Holger Bäckström ja Bo Ljungberg yhdessä 1970-luvulla. Taideteokset on asetettu Huddinegn sairaalaan sisäänkäynnin eteen. Sairaala on rakennettu harmaasta betonista, joten jokunen väriläiskä ei ole pahaksi. Minusta tämä sairaala on ruma ulkoapäin, mutta viihtyisä sisältäpäin.
Myöhemmin sairaala ja yliopsitoalue on kasvanut näin isoksi
Huddingen sairaalan rakentaminen oli aikanaan valtava projekti ja sitä se olisi vielä tänäkin päivänä. Sairaalaa on laajennettu ja sen ympärille on kasvanut yliopsito, korkeakouluja, tuktimuslaitoksia, muita kouluja, KTH= kuninkaallinen tekninen korkeakoulu ja nyt myös poliisikoulu muuttaa tänne.
Toisella puolella junan rataa sijaitsee syyttäjävirasto, Södertörnin oikeussali ja putkat sekä poliisitalo. Siellä sijaitsee myös maakäräjä-arkisto. Tällä alueella rakennetaan myös uutta. Tälle alueelle on siis keskittynyt paljon tietoja ja taitoja, Ruotsin parhaat ja taitavimmat asiantuntijat.
Eikä tässä vielä kaikki. Alue on suurten mullistusten alla. Uusi asemarakennus ns Resecentrum ja uusia asuintaloja rakenneetaan vimmatulla vauhdilla. Itse Flemingsbergissä ei ole asunut paljoakaan vakituisia asukkaita, mutta sitäkin enempi tilapäisesti asuvia opiskeloijoita. Täällä opiskelee noin 40000 henkeä ja lisää opiskelijoita tulee kun uusia kouluja rakennetaan. Täällä on myös suuri määrä tutkijoita, poliiseja, syyttäjiä ja virkamiehiä.
Opiskelija-asuntolat
Eikä tässä vielä kaikki. Alue on suurten mullistusten alla. Uusi asemarakennus ns Resecentrum ja uusia asuintaloja rakenneetaan vimmatulla vauhdilla. Itse Flemingsbergissä ei ole asunut paljoakaan vakituisia asukkaita, mutta sitäkin enempi tilapäisesti asuvia opiskeloijoita. Täällä opiskelee noin 40000 henkeä ja lisää opiskelijoita tulee kun uusia kouluja rakennetaan. Täällä on myös suuri määrä tutkijoita, poliiseja, syyttäjiä ja virkamiehiä.
Ronald McDonalds huset jonka on osittain ainakin kustantanut McDonalds hampurilaisketju. Tämä rakennus on tarkoitettu erittäin sairaiden lasten perheille jotta koko perhe voi olla yhdessä kun lapsi on sairastunut vakavasti ja tarvitsee pitempiä hoitojaksoja sairaalassa.
Uusi Technology and Health rakenuskompleksi avattiin vastikään.
Flemingsbergin asema
Patsaan nimi on Velourvänstern, joka viittaa velouriasuihin pukeutunutta vasemmistoa. Kuvanveistäjä on nimeltään Sam Westerholm, joka oli Porvoossa syntynyt suomalainen taiteilija.
Fleminbergin rullaraput ylös yliopiston alueelle. Rullaraput ovat hyvin usein rikki. Aikaisemmin tuossa portaiden alapäässä oli kaksi isoa kylttiä joissa luki Nokia, mutta koska portaat ovat jatkuvasti rikki niin kyltitkin katosivat.
Sam Westerholmin toinen patsas seisoo Visätrassa, Femmingsbergiä vastapäätä, rautatien toisella puolella.
Flemingsberg
Felmingsbergin opiskelijasuntoja
Fredens rike/ Vapauden valtakunta, on patsasryhmä joka sijatsee Campus Södertönin pihalla. Södertörnin korkekoulu on valtion omistama yliospito, jossa on 70 ohjelma ja 270 kurssia.Täällä voi opiskella mm poliisiksi tai roomaniopettajaksi. Koulu sijaitsee Flemingsbergissä. Tämä kolurakennus on yksi minun mielestäni kauneimpia julkisia rekennuksia Tukholman alueella. Rakennus on kierrettävä ympäri ja katsatsettava, jos sattuu liikkumaan alueella. Minun on pakko pysähtyä rakennuksen taakse joka kerta kun olen kulkenut sen ohiste. Se tekee niin valtavan vaikutuksen minuun joka on hullaantunut arkkitehtuurista.
Moas Stenar, Södertörns högskola
Campus Södertörnin sisäpiha
Huddingen sairaalan betoniseinä
Flottsbrobadet, Häggstavägen 141, Huddinge
Albysjön rannalla sijaitsee tämä talviurheilu- ja virkityskeskus.
Flottsbro alpin, Häggstavägen 141, Huddinge
En ole päässyt edes puoleen väliin, sillä niin paljon olis kerrottavaa. Nyt on pakko pyöristää tämä kertomus ja jatkaa ehkä toisten lisää.
2 kommenttia:
Oikein mielenkiintoista luettavaa.Tack!
Hej! Kiva kuulla että tykkäsit.
Huddingen kunta on pinta-alaltaan suuri kunta. Erittäin aktiivinen kunta missä on paljon toimintaa ja paljon kaunista luontoa vaeltaa. Satun juuri tänään olemaan Fruängenissä, Tukholmn kunnan puolella, vain noin 100 metriä Huddingen kunnan rajasta.
Lähetä kommentti