Österlånggatan

Gamla Stanin nimi oli vuoteen 1980 saakka 'Staden mellan broarna', siis siltojenvälinen kaupunki.

Österlånggatanin katu Gamla Stanin saarella on Gamla Stanin pisimpiä katuja, mikä kulkee Slottsbackenilta/Tukholman linnan luota Järntorgetille. Österlånggatan kuten Västerlånggatankin kulkee kaupungin suojamuurin ulkopuolella, muurien kupeessa.

Tukholman keskiaikaiset kaupunginmuurit 1200-1500-luvulla

Sinisellä merkattu on vanhempi muuri ja punaisella merkattu uudempi muuri. Muurien tarkoitus oli suojata asukkaita. Vanhempaa muuria alettiin hajoittamaan 1600-luvulla. Samalla rakennettiin Skeppsbron'in rantakatu, josta tuli Gamla Stanin liikennekatu. Gamla Stanissa on parkkeerauskielto vuorokaudet ympäri ja kadut ja kujat on luokiteltu kävleykaduiksi. Kello 11-06 on Gamla stanissa ajokielto, jolloin saa ajaa vain erikoisluvalla. 

Rippeet kaupunginmuurista on vain jäljellä Helgeandsholmenilla, (kartalla tuo pieni saari vasemalla), jossa Tukholman keskiajanmuseo sijaitsee. Saarella sijaitsee myös Ruotsin valtiopäivätalo.

Ylinnä vasemmalla sijaitsee Tukholman linna, sen edustalla Slottsbacken ja sen viereellä Finska Kyrkan/Suomalainen kirkko. Vasemmalla Storkyrkan/Suurkirkko ja Nobelin Prize Museum/Nobelin palkinto museo.

Tessinska palatset, Slottsbacken 4

Upeassa Tessinska palatsissa asuu kolme henkilöä, mm Tukholman läänin maaherra.  Palatsia näytetään silloin tällöin oppaan mukana. 

Nicodemus Tessin, nuorempi (1654–1728) oli ruotsalainen arkkitehti. Hän rakennutti tämän upen palatsin perheelleen kuninkaan linnan kupeeseen. Tessin nuorempi ylennettiin hoviarkkitehdiksi vuonna 1676, ja Tukholman kaupunginarkkitehtina hän toimi vuosina 1682–1715. 

Tessin nuorempi opiskeli maineikkaan arkkitehti-isänsä, Nicodemus Tessin vanhemman opastuksella. Vuosina 1673–1680 hän matkusti Euroopassa, ja vieraili Englannissa, Ranskassa sekä Italiassa. Italiassa hän opiskeli Carlo Fontanan johdolla. Euroopan kiertueella oli suuri vaikutus hänen arkkitehtuuriinsa.

Tessin nuorempi suunnitteli isältään kesken jääneen kuinkaallisen Drottningholmin linnan loppuun. Nykyään linnassa asuu  kuningsperhe.  Hänen tärkein työnsä on Tukholman kuninkaallinen linna, jota hän ei kuitenkaan koskaan ehtinyt nähdä valmiina, sillä Tessin kuoli ennen sen valmistumista.

Suomalainen kirkko, Slottsbacken 2

Suomalainen kirkko sijaitsee Tessinin palatsin vieressä, Slottsbacken 2.

Finska Kyrkogränd/Suomalainen kirkkokuja

Lääninhallituksen ja Finska Kyrkan välinen erittäin kapea kuja on nimeltään Finska Kyrkogränd/Suomalainen kirkkokuja. Toisella puolella kirkkoa kulkee hieman leveämpi kuja Bollhusgränd. 

Kuja johtaa Suomalaisen kirkon erittäin rauhalliselle ja viihtyisälle sisäpihalle, jota kutsutaan nimellä Bollhustäppan. Varsinkin kesäaikaan piha on ihanan rauhallinen oaasi levähtää. Bollhustäppanin pihalle pääsee kirkon kulmalta kääntyen kirkon taakse.

Pihalla sijaitsee pieni patsas, Järnpojken/rautapoika, mille ihmiset käy antamassa muutaman kolikon ja jotkut hatun tai kaulaliinan. Järnpojkenista olen kertonut täällä. 

Trädgårdsgatan

Österlånggatan alkaa Skeppsbron rantakadulta ja kulkee Slottsbackenin vasenta reunaa ja sitten kääntyy pian vasemmalle. Kun lähtee kävelemään Tukholman kirkon luota Österlånggatania pitkin niin vasemalle kädelle on kapeita kujia, jotka johtaa Skeppsbsron kadulle, jonka varrella sijaitsee vieri vieressä rikkaiden tukkukauppiaitten ja aateliston isoja  asuinrakennuksia. 

Eniten näissä rakennuksissa asui saksalaisia tukkukauppiaita, heidän perheenjäseniä ja palveluväkeä. Heidän vanavedessä tuli olutpanimoiden omistajia, leipureita, ravintoloitsijoita... Alueella puhuttiin enimmäkseen saksaa. Täällä olen kertonut Skeppsbronin rantakadusta.

  Bolhustäppan Suomalaisen kirkon takana



Järnpojken , Bollhustäppan

Järnpojken on todellisuudessa hyvin pieni. Kuvanveistäjä Lisa Erikssonin teos. Lisa asui tässä vieressä.

Bollgränd sai nimensä siitä että Suomalaisen kirkon paikalla seisoi Bollhus, joka oli kuninkaallisen hovin tennishalli. Ballopelit olivat siihen aikaan suosittuja eruoopplaisissa hoveissa, varsinkin Ranskan hovissa, joka toimi kaikessa Ruotsin hovin malliesimerkkinä.  

Lilla Bollhuset, mikä on nykyään vuodesta 1725 lähtien ollut osaltaan Suomalaisen seurakunnan kirkko. Lilla Bollhusetin edustalla seisoi Stora Bollhuset, joka on hajoitettu kokonaan. Arkkitehti Göran Josuæ Adelcrantz suunnitteli Bollhusetistä kirkon Tukholmassa asuville suomalaisille kuningatar Ulrika Eleonora vanhemman pyynnöstä. Ulrika oli syntyään tanskalainen prinsessa, Tanskan ja Norjan kuninkaan Fredrik III:n tytär. Ulrikasta tuli Ruotsin kuningatar avioiduttuaan Ruotsin silloisen kuninkaan Karl IX:n kanssa. Ulrika Eleonoraa (1656-1693) on kuvattu kärsivälliseksi ja lempeäksi. Hän oli oppineempi kuin miehensä, luki mielellään, suosi taiteita ja harjoitti hyväntekeväisyyttä.

Ulrika Eleonoran kirkko Helsingissä, nykyisen Senaatintorin kohdalla, sai nimensä "Ulrikan kirkko" vanhemman Ulrika Eleonoran mukaan, samoin kuin Ulrika Eleonoran kirkko Kristiinan kaupungissa.

Bollhusetin rakennuksessa sijaitsi myös teatteri, mikä oli Ruotsin ensimäinen teatteri, joka avattiin vuonna 1667. Täällä esitettiin Ruotsin ensimmäein opperaesitys vuonna 1773. Nykyisen kuinkaallisen teatterin, kuinkaallisen opperan ja kuinkaallisen baletin tilat sijaitsivat tässä rakennuksessa. Myös Tukholman ranskalainen teatteri sijaitsi  samoissa tiloissa.Suomalainen seurakunta sijaitsee nykyään ns Lilla Bollhuset/pienessä pallotalossa.

Bollhusgränd on Gamla Stanin kapeimpia kujia. Se johtaa Köpmantorgetille/Kauppiaiden torille. Tori on aina ollut suosittu tori Tukholmassa.

Torilla seisoo toien patsaista nimeltä "Sankt Göran och Draken". Alkuperärien patsa sijaistee Gmala Stanissa Storkyrkan kirkossa. Taiat ykis kopio löytyä myös Medeltidsmuseet/Keksiajnmusoesta, mikä sijaistee Helgeandsholmin sarella, Gamla stanin ja  Norrmalmin välissä.

Tämä patsas symbolisoi Ruotsin itsenäisyyttä. Tanska ja Ruotsi sotivat kymmenen kertaa keskenään. Eipä silti, Ruotsi ja Venäjäkin on sotinut kymmenen kertaa keskenään, joten Ruotsi voisi nykyään kuulua Tanskaan tai Venäjään.

Saint Göran ja lohikäärme on ehkä Ruotsin kuuluisin taideteos. Se luotiin 1400-luvun lopulla Ruotsin pääministeri Sten Sture vanhiemman voitto Tanskan kuningas Christian I:stä Brunkebergin taistelussa vuonna 1471. Se oli hiuskarvan varassa etteikö kuninags Christian I:n valloittanut Ruotsia.

Tuossa nurkalla Köpmannagatani ja Baggensgatanin katujen kulmassa sijaitsee bistro nimeltä Pastis. Se on erittäin suosittu ja aito ranskalainen. Henkilökuntakin on ranskalainen!

Slottsbacken/Linnanmäki

Slottsbackenin leveä kuja johtaa Skeppsbronin rantakadulta Tukholman kuninkaan linnan ohitse ylös Suurkirkon luokse. Suurkirkosta olen tehnyt postauksen täällä.

 Slottsbacken on todellakin backen/mäki.

Korttelisto Bollhuisgrändin ja Österlångatnin välillä on nimeltään Pegasus. Österlångtanain ja Bollhuisgrändin välissä sijaitsee Kungliga Myntkabinett/Kuninkaallinen Myntkabinetti. Museo vaihtoi nimeä äskettäin ja se laaljeni sisällöltään.  Se on nykyään Ekonomiska museet. 

Museossa on nähtävänä vanhoja seteleitä ja kolikoita. Museossa ei ole vain ruotsalaisia kolikoita, vaan paljon myös muunmaalaisia kuten saksalaisia ja arabialaisia rahoja. Tukholmaan tuli aikoinaan vatavat määrät tavaroita ja mukana tuli myös ulkomaisia kolikoita.

Kuninkaallinen hovi alkoi keräämään kolikoita jo Vasan suvun ajalla 1500-luvulla. Museo sijaisti aikaisemmin usemmassakin paikassa Tukholmaa, mutta täällä se on ollut vuodesta 1996 lähtien. Museorakennus on tunnettu Benérin suvun palatsina 1600-luvulla. Nykyään sen omistaa Tukholman kunta.

Bolhusgärndin puolella sijaitsi Skomakarekällaren/Suutarinkellari niminen kahvila-ravintola. Raknneus uusrakennettiin nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1903. 

Rikas ranskalainen herra nimeltä Honoré Boneau avasi 1474 rakennukseen kahvila-ravintolan ja suutareille kiltalaitoksen, siis eräänlaisen ammatijärjestön. Siihen aikaan oli kaikilla eri käsityöläisilläkin oma kiltansa. Rakennuksessa oli myös ns härbärge, asunnottomien asuntola, jossa sai yöpyä.

Huom! Museo on suljettu.

Myntkabinetin/Ekonomiska museet sisäänkäynti museoon. Tuossa oikealla puolella sisäpihalla sijaitsee ravintola nykyäänkin, Myntkrogen/Coin Museo Restaurang. Ravintola toimii nykyään juhlahuoneena. 

Telegrafgränd on ensimmäinen kuja Österlånggatnin varrella. Kujan varrella sijaitsee kaksi palatsia, joista toisessa sijaitsee Svenska Institutet. Sisäänkäynti Slottsbackenin puolelta. Mutta Instituutti muuttaa pian uusiin tiloihin Hammarby Sjöstadeniin. Siinä heti kujan alkupäässä sijaitsee yksi monista Österlånggatanin varrella sijaitsevista ravintoloista, Tradition, joka kuten nimikin sanoo tarjoaa perinneruokia.

Samassa rakennuksessa asui prinssi Carl Philip poikamiesajallaan, silloin kun hän muutti ensimmäiseen omaa asuntoon.

Telegrafgränd

Skeppar Karls Gränd on seuraava kuja

Kujan varella asui aikoinaan 1500-luvulla kippari Karl. Tuolla kujan toisessa Skeppsbronin puoleisessa päässä seisoo kaksi palatsia, Wittmarckska huset ja Sjöfartshuset. Tässä kohtaa Skeppsbronilla pysähtyy bussit 2, 57, 76, 96 ... Gamla Stanissa on myös metro asema, mutta bussit kulkee vain rantakaduilla.

Wittmarckin palatsissa asui alunperin Josef Månsson, 1600-luvun lopulla muutti platsiin Cales Wittmack. Kun Wittmack kuoli niin hänen leskivaimonsa avioitui vapaaherra Didrik Henning Meijendorff von Yxkul'in kanssa. Hänen isänsä toimi hovin armeijan/Livregementet palveluksessa ratsumestarina ja äiti kuningatar Ulrika Elenoran hovineitinä.

 Bredgränd

Seuraava kuja on Bredgränd, joka alkuun on kapea ja levenee Skeppsbronin päässä. 

Siellä päässä kujaa sijaitsee First Hotel Reisen, mikä on yksi Tukholman vanhimmista ja hienoimmista hotelleista. 

Gamla stan oli aikoinaan saksalaisten ja hollantilaisten valloittama alue. Täällä asui saksalaisia kauppiaita, jotka kuljetti tavaraa Saksasta Tukholmaan. Täällä sijaitsee Tukholman upein kirkko, Tyska kyrkan/Santa Gertrudin kirkko, mikä on Tukholmassa asuvien saksalaisten kotikirkko vileäkin.

Rakennuksessa sijaitsi alunperin kahvitalo, jolla oli lupa tarjoilla kahvia. Hollantilainen Fredrik Reiss omisti kahvitalon, jossa kävi vieraina laivavarustajat, tukkukauppiaat ja merimiehet. Skeppsbron katuhan toimi siihen aikaan satamakatuna, jonne ankkuroi saksalaiset ja hollantilaiset rahtilaivat. Luultavasti kahvitalossa oli myös viini ja olut oikeudet.

Kahvitalo peruskorjattiin 1960-luvulla ja taiteellisesta puolesta sai vastuun Sigvard Bernadotte, kuninags Gustav VI Adolfin poika. Sigvard meni naimisiin sivilhenkilön kanssa ja menetti perintöruhtinaan arvonimensä, mutta sai myöhemmin Luxemburgin Suurruhtinaalta tekaistun kreivin aatelisnimityksen, Greven af Wisborg. 

Myös Oscar Bernadotte, Carl Johan Bernadotte ja  Lennart Bernadotte ovat saanet saman kreivitittelin avioiduttuaan siviilihenkilön kanssa. Esim. prinsessa Madeleine olisi voinut saada saman tittelin avioiduttuaan Christopher O'Neilin kanssa, mutta naishenkilöille on mahdottomuus antaa tuota tittelä. Joten Ruotsissa Madeleine on prinsessa ja ulkomailla hän on rouva O'Neil, vaikka tuskin kukaan tulee häntä sillä nimellä kutsumaan. 

 FIKA STHLM, Österlånggatan 5

Österlånggatanin varrella on pieniä putiikkeja, taidegallerioita, kahviloita ja ravintoloita. Tässä kohtaa on mm Cafe FIKA STHLM, joka on avoinna jo kello 7.30 lähtien. Erittäin suosittu kahvila, jossa saa kevyttä lounasruokaakin. Henkilökunta on erittäin ystävällistä.

Tukholmassa ei sanota että juodaan kahvit, vaan sanotaan että 'otetaan fika' tai vaan fikar/fiikataan. Kahvila= fik/fiket puhekielessä.

Kråkgränd

Juuri ennen kuin saavutaan Köpannatorgetille/Kauppiaiden torille niin Seppsbronin rantakadulle lähtee Kråkgränd.  Kujalla on varmaan aikoian Kråkat/varikset rääkyneet, sillä tuossa lähellä kalastajat tulivat satamaan saaleineen.

Kuja sai nimensä siitä että kujan varrella asui Knut Nilsson Kråka. Siihen aikaan 1600-luvulla ei tavallisilla kansalaisilla ollut sukunimiä. Sukunimellä ei ollut käyttöä. Mutta joillakin henkilöillä oli lisänimi, joka kertoi hänen ammatistaan. 

Kråka kertoi siitä että Nils kuului Luleå'sta kotoisin olevaan sukuun, jonka jäsenet toimivat lappalais-kruununvouteina, pirkkalaisina, maatilallisina, lautamiehinä...Nuo pirkkalaiset olivat hämäläistä alkuperää olevia henkilöitä, jotka asuivat Torneå'ssa, Kemissä ja Luulajassa. Pirkkalaisilla oli oikeus verottaa saamelaisia (lappalaisia), ja käydä kauppaa heidän kanssaan.

Knut Nilsson Kråkalla oli palvelushenkeä, 2 renkiä ja 4 piikaa. Rakennuksessa asui myös vaimon sisko, jolla oli myös 3 renkeä ja 2 piikaa. Knut Nilsson Kråka maksoi 28 riksdaleria/riikintaalaria hopeaveroa, ns Älvsborgin lunnaita Tanskalle. 

Mutta alueella asunut rikkain oli Mårten Trotzig, joka maksoi 84 riksdaleria hopeaveroa Tanskalle. Mårten Trozig oli saksalainen kauppias, joka kävi kauppaa raudan ja kuparin kanssa. Hän osti kokonaisen asuinrakennuksen Mårten Trotzigin kujan varrelta täältä Gamla Stanista. Kuja on Tukholman kapein ja se löytyy Järnetorgetin luota. Kuja kulkee Västerlånggatanin ja Prästgatanin välillä.

Mårten Trotzigsgränd, Tukholman kapein katu tai kuja paremminkin

Mårten Trotzigsgränd

Köpmantorget

Niinpä  sitten  tulla tupsahdetaan Köpmantorgetille/Kauppiaiden torille. Tässä kohtaa Österlånggatanilta lähtee Köpmanbrinkenin kuja ylös Köpmantorgetille. Itse tori on pieni ja siitä lähtee Köpmangatan länteen päin. 

Tässä kohtaa useita katuja ja kujia, joten tästä on hyvä suunnistaa eripuolille Gamla stania. Jos lähtee Köpmangatania länteen päin niin päätyy Stortorgetille. Alemmalla tasolla kulkee Österlånggatan ja erittäin suosittu ravintola nimeltä Österlånggatan 17.

Ylemmällä tasolla Köpmangatanin varrella sijaitsee Pastis, myös erittäin suosittu ruokapaikka.

Nygränd

Brunnsgärnd

Gamla stan ei ole mitenkään erityisesti tukholmalaisten suosiossa, sillä Gamla stan on nähty ja koettu. Gamla stan on kesäkaudella turistirysä. Mutta muutamat ravintolat vetävät puoleensa tukholmalaisiakin, varsinkin kesällä. Eniten liikehdintää on metroaseman lähettyvillä Mynttoregtin ja  Mälartorgetin välimaastossa.

Kaikki ravintolat ja kahvilat Gamla stanissa tekee parastaan. Hintaeroja kuitenkin on. Toisaalta se on makuasia mitä haluaa syödä. Gamla stamissa ei sijaitse hampurilaisravintoloita eikä aasialaisia ruokapaikkoja. Tukholmalaiset rakastavat niin sanottuja kvarterskrogar/korttelisto ravintoloita, joita ehkä voisi kutsua bistroiksi. Suoisituimmat kvartereskrog Gamla stanissa ovat Österlånggtan 17, Pastis, Cultur, Bistro Ruby, Kryp In, Zum Fraziskaner ja Stockholms Gästabud, sekä italialaiset Kornhamnstorg No 53 ja Agaton.

Drakens gränd

Täällä sijaitsi viinikellari nimeltä Källaren Draken, jossa trupaduurit ja kirjailijat tapasivat toisiaan. 

Ferkens gränd

Gaffelgränd

Pelikansgränd

Österlånggatnin varrelta löytyy pieni mutta viihtyisä kahvila nimeltä Fika Sthlm, jossa saa myös aterioida. Tarjolla on arkiruokaa. Suosittelen!

Kahviloista Gamla stanissa voisi suositella Under Kastanjen, Sundbersg konditori, Bröd och salt, Chokladkoppen, Cafe Kaffekoppen ja Grillska huset.

Johannesgärnd

Packhusgränd

Tullgränd

Norra Bankogränd

Norra Bankogränd

Järntorget

Österlånggatan päättyy Järntorgetin torille, missä se kohtaa Västerlånggatanin kadun. Järntorget on rauhallinen tori, missä viihtyy istua ja kahvitella vaikka kuinka kauan. Tämä on viihtyisä aukio. Kesällä ulkoterassit ovat luultavasti täynnä ihmisiä. Yksi niistä kuuluu Sundbergin konditorialle, joka on Tukholman vanhin konditoria, se on ollut olemassa vuodesta 1785. Täällä oma postaukseni konditoriasta.  Nykyään Järntorget on siis paikka, jossa voit rentoutua.

Västerlånggatan lähtee Mynttorgetilta ja päätyy tänne Järntorgetin torille. Se kulkee vanhan kaupunginmuurin kuvetta, vaikka muurista ei ole enää juuri mitään jäljellä. Katu on ollut kauan Tukholman shoppingkatu, missä nykyään myydään enimmäkseen turistirihkamaa, ja se katu mille turistit eksyvät jatkuvasti. Omasta mielestäni Österlånggatan on mukavampi ja kauniimpi katu, mutta se on maku asia.

Koska kukaan ei voi kävellä kaikilla Gamla Stanin kaduilla ja kujilla niin ehdotan että lähtee Kuninkaan linnan luota Österlånggatania pitkin, käväisee Suomalaisen kirkon takna, ja sitten Järnetorgetille tultua käy vaikka kahvilla. Siitä voi sitten jatkaa matka pitkin Västerlånggatnia tai, kävlellä Mårten Trotzigin kapeean kujan portaat ylös Prästggatanille.

Prästgatanista olen aikaisemmin jo kertonut täällä. Tällä kadulla ei ole myymälöitä eikä kahviloita, mutta jos niitä kaipaa, niin aina voi poiketa Västerlånggatanille, mikä kukee siinä oikealla. Prästgatan päätyy Mynttorgetin lähelle, mistä pääsee sitten siltaa pitkin pois Gamla Stanista.

Aifur, Västerlånggatan 68b

Västerlånggatanin loppupäässä juuri ennen Järntorgetia sijaitsee joitakin kuuluisia ja suosittuja ravintoloita, kuten muun muassa italialainen Paganini ja Aufur, jossa tarjoillaan etenkin vikinkien ruokaa. Ravintolan omistaa tunnettu popmuusikko E-Type, Martin Erikson. Taifur sijaitsee maan alla kellarissa, joten tunnelma on melko mahtava. Ruoka tarjoillaan isoissa pannuissa. Paganini on italialaisen ruuan ystäville erinomainen kohde! Oma suosikki.

Paganini, Västerlånggatan 75

Mårten Trotzig, Västerlångtan 79

Kolmas tunnettu ravintola on Mårten Trozig, minkä vieressä sijaitsee Tukholman kapein kuja, jolla on sama nimi kuin ravintolalla. Tässä on asunut mies nimeltä Mårten Trozig, joka oli saksalainen varakas kauppias. Hän maahanmuutti Ruotsiin vuonna 1581. Hän osti ja möi kuparia ja rautaa. Hän oli sen ajan rikkaimpia miehiä Tukholmassa. Ravintolaa voisin suositella, vaikka se on melko tyyris. Täällä tarjoillaan ruotsalaista perinneruokaa.

Kaikki tiet vievät takaisin Järntorgetille...

Järntorgetin torin ymprillä sijaitsee lukemattomia kahviloita ja ruokapaikoja, joissa saa isoja annoksia halvalla lihapullaa, hampurilaisia, raavinlohta, salatteja ja paljon muutakin. Siinä on konditoriakin jossa voi juoda kahvit ja nauttia vastaleivotuista pullista. Tämän torin läehisyydessä olsi mukava asua, jos ei ole kiinnostunut ruuanlaitosta. Täällä kävisin ehkä harva se päivä syömässä tai kahvilla, jos asuisin lähettyvillä.

Siinä on torin reunalla myös Coop ruokatavaramyyälä ja Burger King. Jos haluaa nauttia lounaan ja lasin viiniä modernissa hienostuneessa ympräsitössä niin voi poiketa vaikka Cultur Bar, Österlånggtan 34. Tämä on niin sanottu Afrer Work paikka, mikä on osa lapsettomien ja yksineläjien sosiaaliasta elämää Tukholmassa. Monen toinen koti. Viihtyisä ja viehättävä, sekä tilava paikka Järntorgetin kulman takana. Tästä paikasta tulee helposti vakiopaikka. Jos asuisin lähellä niin voisin käydä täällä usein syömässä paistettuja silakoita lounaakseni. Silakoita ei tahdo nykyään olla monissakaan ruokakaupoissa. Vastapäätä Cultur Baria sijaitsee suuri antikvariaatti.