Noloa viettää kansallispäivää

Prinsessa Eestelle (kansallisasussa) ja prinssi Oscar kansallispäivänä pari vuotta sitten Hagan linnan alueella. Ovat kai menossa poimimaan mansikoita.

Ruotsissa ei ole ollut kasallispäivää. Vasta vuonna 2005 eduskunta päätti että Ruotsi saa kansallispäivän ja siitä tulee samalla lomapäivä. Ja tänään on kansallispäivä Ruotsissa!

Ennen oli vain Ruotsin lipun päivä. Ja nyt kun se kansallispäivä on niin useimmat ei tiedä mitenkä sitä vietettäisiin, sillä se on vieläkin erittäin noloa viettää kansallispäivää ja heilutella Ruotsin lippua. Ruotsissa kansallisaate liitetään fasismiin (=sairaaloiseen suuruuden hulluuteen), joten ei ole ihme jos hävettää. Ruotsissa kun ei saa olla olevinaan jotain. Ei ruotsalaiset häpeä kansalaisuuttaan, vain kansallisaatetta/korostettua kansallismieltä ei siedetä lainkaan tässä maassa ja hyvä niin. Kansallisuus ja kansalaisuus ovat kaksi seri asiaa. Ruotsin kansallisuus on keskittynyt yhteen mieheen, Gustav Vasaan.

Tanskalaisia hävettää ihan yhtä paljon kuin ruotsalaisia, jos ei vielä enempi. Heillä ei ole vieläkään kansallispäivää. Tanskassakaan ei saa olla olevinaan mitään. Tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat vaatimatonta kansaa. Tanskassa on vain niin sanottu konstitution/perustulaki-päivä, mitä ei juhlita millään tavalla. Se on tavallinen arkipäivä ja työpäivä.

Mitä on sitten ruotsalaisuus? Siihen pystyy tuskin yksikään ruotsalainen vastaamaan. Useimmat ehkä vastaa että ruotsalaisuus on sitä että asuu Ruotsissa. Ruotsidemokraattinen puolue on äärioikeistolainen natsipuolue, mitkä ei salli ihmisten tasa-arvoa, mikä Ruotsissa on laissa säädetty. He tekee politiikkkaa muukalaispelkonsa kustannuksella. Heidän kannattajansa kävelee tänään varsinkin eteläisessä Ruotsissa kaduilla lipuja heiluttaen. 

Tänä iltana kuninkaallinen perhe saapuu Skansenille, Tukholman ulkoilma museoon, missä pidetään vaatimaton kansallispäivä tapahtuma Kuninkaallisten lisäksi siellä ulkotiloissa istuu kourallinen politikkoja ja taviksia, ja muutama popmusiikki tähti lauraa lurauttaa ja kuningas pitää lyhyen puheen. Ruotsin armeijan lentokoneet lentää Tukholman ylitse ja tervehtii kansalaisia tällä tavalla. Paikalla tulee kuulema olemaan myös Herra Chris O'Neill, joka ei ole käynyt Ruotsissa viiteen vuoteen.  

Siinä se. Ohjelma televisioidaan. Jos sattuu satamaan, niin kuningas vetää mustan roskasäkin suojakseen, niin on ainakin kerran tapahtunut.

Carl Gustav ja Silvia ehti käymään päivällä Strängnäsissä, missä pääministeri Ulf Kristersson asuu ja missä Ruotsista tuli itsenäinen yhdistynyt valtio. Siellä he yhdessä pitivät pienen kansallispäivän tilaisuuden.

Victoria, Daniel ja lapset avasivat aamusta heti Tukholman linnan portin, jotta kansalaiset pääsee sisään. Linnaan on vapaa sisäänpääsy aina kansallispäivänä. 

Tässä Kustaa Vaasa (Gustav Vasa Eriksson) ratsastaa Tukholmaan vuonna 1523. Maalauksen on maalanut Johan Gustav Sandberg, mikä kuva sitä hetkeä kun Gustav Vasa juhannusattona ratsastaa Tukholmaan vuonna 1523 häivyttääkseen Tanskan kuninkaan sotilaat pois Tukholmasta. Tämä on Ruotsin suurin ja merkityksellisin tapahtuma, mistä syntyi yhtenäinen Ruotsin valtio. Maalaus on nähtävillä Uppsalan tuomikirkossa, Vasa-suvun hautauskuorissa.

Vielä tätä paljon suurempi ja upeampi maalaus samasta tapahtumasta löytyy Kansallismuseosta, kun nousee portaat ylös sisäänkäynnistä. Sen on maalannut museon tilauksesta Carl Larsson vuonna 1908.

Uppsalan yliopiston historian professori Henrik Ågren sanoo että Kustaa Vaasan kuninkaaksi valitun vuosipäivän huomioiminen on ehdottoman tärkeää, mutta sen rinnastaminen Ruotsin 500-vuotisjuhlaan on hänen mielestään väärin. Henrik Ågren uskoo, että valtio syntyi vähitellen 1000- ja 1300-luvuilla. Ensimmäinen Ruotsin kuningashan oli Erik Segersäll, noin 945-995, joka hallitsi Upplannista käsin. Seuraava kuningas nousi Länsigötanmaalta vuonna 980, Olof Skötkonungen, jonka kerrotataan yhdistäneen Ruotsin.

Kahden verivihollisen kuninkaan Tanskan Kristian II:n ja Ruotsin Gustav Vasa:n valtataistelusta syntyi yhtenäinen ja itsenäinen Ruotsin valtio. Sotien ja tasitelujen avulla onnistui Ruotsi saamaan pedettyä itsenäisyytensä. Vaikka se oli hiuskarvan varassa ettei Ruotsi kuulu tänä päivänä Tanskaan. Ruotsi ja Tanska ovat sotineet keskenään  kymmenen kertaa, samoin Ruotsi ja Venäjä  ovat sotineet kymmenen kertaa keskenään.

Ruotsi, kuten Norjakin, kuului vuodesta 1397 Pohjoismaiden väliseen Kalmarin unioniin, jota Tanska käytännössä johti. Unioni oli hauras ja rakoileva. Norjalaiset eivät juurikaan aiheuttaneet ongelmia, mutta ruotsalaiset kapinoivat jatkuvasti. Kristian oli erittäin vallan haluinen kunngas ja Gustav Vasa ovela. Kristian kruunautti itsensä Tukholman suurkirkossa Ruotsin kuninkaaksi, mutta tarvittiin Tukholmassa verilöyly ennen kuin kuin Kristianista päästiin eroon, kun Gustav Vasa ratsasti Tukholmaan. Hänestä sitten Strängnäsissä tehtiin yhtenäisen Ruotsin valtion ensimmäinen kuningas. (Tätä ennen valtaa pidettiin maakuntien tingeteissä/käräjillä, missä laadittiin lait ja säännökset ja kannettiin verot ja päätettiin kuninkaista). Tanskalaiset päättivät jatkossakin Ruotsin tärkeimmistä asiosita vielä Gustav Vasan ajalla.

Tanska ja Ruotsi ovat nykyään erittäin hyvissä väleissä. Onhan Tanskan kuninagatar Margrethe (maapallon vanhin ja arvovaltaisin kuningatar) Ruotsin kuninkaan Carl Gustavin serkku. Margrethen äiti oli Carl Gustavin isän sisko. Siis ovat ensimmäisiä serkuksia. Ruotsin kuningashuone on toiseksi vanhin ja arvovaltaisin ja silti kummmankin maan kansalaiset ovat maapallon vaatimattomimpia. Japankin keisaarilla toki on erityisasema ja he ovatkin Ruotsin kuningasperheen hyvin läheisiä ystäviä. Japanin keisarin virkaanastujaisissa sai Carl Gustav ja Victoria istua keisarin vieressä.

Tänä vuonna Ruotsi täyttää 500 vuottaja sen kunniaksi on monenslaista tapahtumaa, kuten esimerkiksi kuninkaalliset kulkee ymäpäri Ruotsia tervehytimässä kansalaisia. Kuningas ja Victoria käy kyllä muutenkin usein tapaamassa kansalaisia eri maakunnissa. (Ylpeä presiedentti Niinistö saa hävetä ettei hän koskaan käy tapaamassa kansalaisia maakunnissa. Hänellä on ollut 12 vuotta aikaa.)

Aikoinaan päätettiin että Gustav Vasan nousu yhtenäisen Ruotsin valtion kuninkaaksi tulee olemaan Ruotsin  yhtenäisen valtion syntymäpäivä. 

Tukholma on nykyään Itämeren helmi kaikkine historiallisine rakkennuksineen lukuisten puistojen ja puu- ja kukkais-istutuksien ympäröimänä ihaltava näkemys. Tukholma on kesäaikaan kuin suuri puisto kukkameressä. 

Älä anna rasistien ja äärioikeistolaisten ottaa kansallispäivää ja Ruotsin lipun päivää omakseen. Liputa ja halaa ihmisiä, jotka ei näytä samalaiselta kuin sinä!

Jaa, minä haluan elää ja kuolla 'maassa' (=pätkä kansallislaulusta) ... se aina ärsyttää joitakin...

PS. Unohdin mainita että Carl Gustav on istunut tänä vuonna 50 vuotta kuninkaan virassa, hänellä oli syntymäivät viikko sitten ja tänään on näköhjään Guatavin nimipäivä.Joten monat juhallisuutata saman aikaan.

Katselin hieman aikaa lähetystä Skansenilta ja huomasin että sinne oli päästetty tavallista enmpi kansalaisia. Luultavasti turvallisuuspoliisit olivat antaneet luvan vahtia turvallisuutta. Monella oli suu mutrussa, mutta herra Ghris O'Neill hymyili naama leveänä ja taputti innokkaasti käsillään. Mitähän mahtaa kuningas hänelle sanonut viiden vuoden poissaolon jälkeen?  Että tänne ei tulla pelleilemään...